Koronavirus ja minä, osa 5: Jouluni – ja henkilökohtainen lamani

Ja niin kävi, etten saanut aikaiseksi jouluaattona julkaistavaksi aikomaani hävytöntä kirjoitusta Jeesus-lapsen kunniaksi. Ajattelen, että kirjoitan sen kuitenkin jossain vaiheessa. Ja julkaisen ennen loppiaista. Ei ole siis enää montaa päivää aikaa saada sitä aikaiseksi, kun loppiainen on jo viikon päästä keskiviikkona 6.1.2021.

Nk. runoblogissani julkaisin kuitenkin jouluaattona Hartautta herättämättömän joululaulun, jossa on kyse joululaulusta Tulkoon joulu, johon olen tehnyt uudet – ehkä hieman erikoiset – sanat.

Kun tulivat taas käyttöön uudet koronarajoitukset, niin yhdistykseni sulki myös toimipisteensä. Tämä oli minulle (taas) suuri isku, ja aiheutti minulle henkilökohtaista, henkistä, lamaa.

Yhdistyksen kannalta sulku oli myös sikäli ikävä juttu, että oli juuri ehditty valmistaa joululaatikot.

Vanhempi pikkuveljeni, kun hän oli lievästi velkaa minulle yhdessä nuoremman pikkuveljeni kanssa, ja koska en itse omista luottokorttia, maksoi minulle ennen joulua pelien suoratoistopalvelussa Steamissa The Operational Art of War IV -pelin. Vaikka peli on Windows-peli ja vaikka kotitietokoneessani on Linux, peli toimii koneessani riittävän juohevasti Steamiin nykyisin kuuluvan Wine-ei-emulaattori -pohjaisen Proton-palikan kautta. Vuonna 1998 olin saanut vanhemmiltani joululahjaksi pelin ykkösversion, joten pelin mekaniikka oli minulle enimmäkseen tuttu ennestään.

En jaksanut enää kirjoitella Elämän julo piina -blogiini enkä tehdä käännöksiä blogiteksteistäni linguafrancanovankieliseen blogiini Progresiste con grasia.

Myöskin on jäänyt hoitamatta yli 8500 sanan LFN-suomi -sanastoni täydentäminen. Sanastooni liittyen on kuitenkin mainittava, että virallisemmalla taholla on ollut kuluvana vuonna käynnissä projektin osa, jossa lisätään LFN:n viralliseen monikieliseen sanastoon suomen sanoja ja ilmaisuja. Saas nähdä, missä vaiheessa itse kääntämäni yhdessä HTML-tiedostossa oleva sanastoni alkaa olla vanhanaikainen. Tai, no, eihän se kokonaan muuttune vanhanaikaiseksi koskaan, koska sisältäähän sanastoni myös tiettyjä aihekohtaisia alasanastoja.

En ole jaksanut enää myöskään tehdä sähköiseen muotoon muistiinpanoja latinan kieliopista.

Olen tavannut kuitenkin tiettyjä normaaleja lähituttujani.

Maskia eli suomeksi sanottuna kasvosuojainta joutuu käyttämään joka paikassa, mutta sehän on selviö, ja mainitsen sen vain siksi, että linkitin tähän maskin käyttöön liittyvän runoni.

Jos ja kun kerho taas aukeaa 11.1.2021, toivon lamani väistyvän.

Nimipäivänäni 21.12. menin kahden isäni puoleisen tätini kanssa retkelle Kaitalammelle. Kolme neljästä koirastaan oli mukana, ja jopa vanha kuuro ja puolisokea Veeti jaksoi hyvin kulkea mailla ja mannuilla vaihtelevassa kävelymaastossa. Lopuksi paikan päällä nautimme kahvit. Kotiin lähdettyämme sain mukaani lahjakassin, joka sisälsi toisen tädeistäni itse valmistamaa sinappia, itse leivotun banaanikuivakakun ja virallisen jokajouluisen paketin Fazerin Wiener nougat -suklaakonvehteja.

Illemmalla yksi vanhimmista olemassaolevista ystävistäni Anna-Maija Kouvolasta tuli käymään. Sain häneltä Jarkko Vehniäisen sarjakuvakirjan Kamala luonto – minäkö hullu?. Se oli lahjapaketissa, mutta ilman lahjakäärettä sain häneltä myös joukon muita kirjoja. Niistä voin mainita David H. Ingvarin kirjan Kymmenet aivot, jossa kirjoittaja käsittelee eräiden historian suurmiehien aivo-ongelmia.

23. joukukuuta osallistuin etäterapiaan.

Jouluaattona menin veljeni ja hänen perheensä luokse lähi-Espooseen. Join heidän luonaan ollessani jonkin verran alkoholipitoista glögiä ja vähän vähemmän myös punaviiniä sekä yhden halpisoluen. Jouluateria oli loistava. Se oli hyvin monipuolinen muuten paitsi että laatikoista oli ainoastaan lanttu- ja chilibataattilaatikot. Hyvää joka tapauksessa oli ja tulin täyteen.

Minun ollessani viettämässä aikaa veljentyttäreni kanssa yläkerrassa Joulupukki tuli ovelle ja tipautti lahjapaketit sen eteen.

Veljentyttäreni sai paljon lahjoja. Itse olin ostanut hänelle hyvin kuvitetun runokirjan Mustekala löytää trikoot. Hän taisi tykätä eniten hänelle ostetusta älykännykästä. Päästyäni kotiin sain häneltä hänen ensimmäisen puhelunsa omalla kännykällään. Seuraavana aamuna hän soitti minulle uudestaan ja sanoi kännykkänsä olevan "kätevä kapistus".

Joulupäivänä menin käymään ystäväni Virpin ja hänen koiransa ja kissansa luokse jouluaterialle. Ihan aluksi jouduin tai pääsin ulkoiluttamaan Gimmaa – se oli koiran nimi. Gimma on musta saksanpaimenkoira.

Autoin Virpiä hieman tietokoneasioissakin. Nautin hänen kotonaan kaksi erilaista olutta ja lisäksi yhtä alkoholitonta olutta. Myöskin nautin ison lasillisen verran punaviiniä.

Mitä tulee ruokaan, niin se oli hyvää ja jouluateriaksi täyteinen. Söin itseni aivan ähkyyn. Sain Virpiltä jonkin verran jouluruokaa kotiin otettavaksi. Ja pari oluttakin ja yhden pullon valkoviiniä. Söin ruoan seuraavana päivänä.

On mainittava vielä sellainen yksityiskohta, että kun istuin parvekkeen oven edessä pöydän ääressä, niin Gimma halusi tai oli haluavinaan aina välillä käydä parvekkeella. Avasin hänelle silloin parvekkeen oven. Kerran onnistuin sitten hieman sotkeutumaan verhoon. Ja Gimma oli kovasti huolestunut minusta, koska näytin hänestä hätääntyneeltä.

Toinen tapaus oli sellainen, että kun kännykkäni soittoäänenä on nykyään Homer Simpsonin kiljunta, niin jossain vaiheessa joku soitti minulle. Ja soittoäänen vuoksi Gimma huolestui taas minusta.

Jouluajan aikana söin hirvittävän paljon makeaa. Aivan liikaa.

Myöskin aloin lukea sukulaisnaisen Jessikan syntymäpäivälahjakseni antamaa John Keatsin runokirjaa. En ollut tiennytkään, että Keats rustaili runojaan vain viiden vuoden ajan – hän kuoli nuorena. Kirjan alussa oleva runoilijaesittely iski sieluuni kyllä, koska tunsin itseni sen vuoksi alamittaiseksi. Kirjaan sisällytetyt runoilijan kirjeet ovat melkein lukukelvottomia kannaltani, koska suomentaja on tehnyt niistä kovin aleksiskivimäisiä. Mutta itse runoja silmäilen ja luen mielelläni.

Yhdistykseni toivottavasti pääsee taas aukeamaan 11. tammikuuta 2021. Sen länsi-Vantaan Pähkinärinteen toimipiste Myöhätuuli on muuten tämän sulkuajan aikana remontoitu ja maalattu. On käytetty hyväksi hyvä tilaisuus...

...

PS. 6.1.2020:

Edellisenä päivänä Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli kertonut, että koronarajoituksia jatketaan 31.1.2021 saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistykseni kohtaamispaikat ovat suljettuina ainakin tammikuun ajan. Mälsä jatkuu.

Lisäsin tekstiin maininnat Gimman huolestumisesta, TOAW IV -pelistä ja kerhon jouluruoista.

On kuin Facebook olisi fasistien ja muiden autoritaarien puolella

Eilen sunnuntaina 20.12.2020 Facebook oli tehnyt eston eräälle jo aikoja sitten tekemälleni julkaisulle. Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen Facebook-estoni. Tosin estosta ei ole paljoa haittaa, koska sitä idioottia lukuunottamatta, joka oli sen ilmiantanut Facebookille, jo kaikki, jotka sen voivat nähdä, olivat jo nähneet sen.

Julkaisuni yhteydessä olin jakanut Ryppy ja Reikä -sarjakuvablogissa 26.2.2020 julkaistun sarjakuvanpätkän Hassan saapuu Suomeen. Rypyssä ja Reiässä pääosassa ovat puhuvat perseet.

Palvelu antoi minulle toki mahdollisuuden valittaa päätöksestään, mutta en viitsinyt.

Mutta voin selittää nyt lukijalleni, mitä tämä kyseisessä julkaisussani lausumani tarkoittaa: "Partalapset on meille annettu. Heidän harteillaan on herraus." Matkin tässä raamatullista kieltä. Termi "partalapsi" viittaa tässä aikuisiin miehiin, jotka Suomen suvaitsemiskoneisto vastaanottaa lapsina. Nämäkin ihmiset ovat Suomessa toteemeja, joiden korkeaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa kyseenalaistaa.

Tosin, jos Facebook antaa minulle enemmänkin estoja, niin se saattaa rajoittaa oikeuksiani palvelussaan myöhemmin. Joten jos palvelu antaa minulle joskus toisen eston, niin minun ainoa mahdollisuuteni olisi sellaisessa tilanteessa rajoittaa omaa läsnäoloani Facebookissa.

Yksityisenä yrityksenä Facebookilla on toki oikeus rajoittaa kenen tahansa oikeutta käyttää palveluaan.

Mutta on kuin Facebook olisi fasistien ja muiden autoritaarien puolella.

Ja tämä ruutukaappaus on sitten kaikkien aikojen ensimmäinen kuva, jonka julkaisen blogeissani.

Huimausainelainsäädäntö liberaalimmaksi

Huumeiden kieltolaki syrjäyttää ihmisiä, koska nämä päihteenkäyttötaipumuksensa vuoksi syyllistyvät uhrittomaan rikokseen ja joutuvat täten tekemisiin virkavallan kanssa.

Kieltolain vallitessa huumeidenkäyttäjät joutuvat myös ostamaan huumeensa rikollisilta. Rikollisjärjestöt ansaitsevat näin valtavasti rahaa.

Rikollisten myymillä huumeilla ei ole takuuta laadusta.

Usein samoilta huumeenmyyjiltä saa useampaa kuin yhtä huumetta. Näin, jos häneltä on sattumalta asiakkaan haluama huumeen laji lopussa, niin hän voi yrittää myydä toista huumetta, jota hänellä sillä hetkellä on. Näin yhden huumeen käyttö voi johtaa toisen huumeen käyttöön.

Suomessa laittomia huumeita saa hankittua kaikkina vuorokauden aikoina, mutta laillista päihdettä, alkoholia, ei saa.

Alkoholi on sitä paitsi yksi vaarallisimmista päihteistä maailmassa. Se aiheuttaa väkivaltaisuutta, loukkaantumisia ja kuolemia ja tuhoaa aikaa myöten aivoja, sydäntä, maksaa ja haimaa.

Huumeet voitaisiin kaikki dekriminalisoida, eli pääsisimme tilanteeseen, jossa huumeen käyttö ei olisi enää rikos mutta jakelu olisi. Riippuen siitä, mitä lainsäätäjä haluaisi, niin poliisi voisi tavatulta huumetta käyttävältä ottaa huumeen pois tai olla ottamatta, mutta muita seurauksia käyttäjälle ei enää koituisi. Hän saisi elää ilman rikosrekisteriä.

Huumeiden dekriminalisointi ei ilmeisesti yleensä lisää huumeiden käyttöä.

Joku huumeista, esim. kannabis, voitaisiin minun puolestani laillistaa. Kannabista voitaisiin myydä valtion putiikissa Narko-Alkossa, ja valtio saisi näin verotuloja, jotka aineen laittomana ollessa valuisivat muuten rikollisten käsiin.

Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen. Kannabis ei myöskään tee väkivaltaiseksi.

Jos kannabistuotteessa on riittävä määrä antipsykoottista kannabidiolia (CBD) suhteessa vaikuttavaan aineeseen tetrahydrokannabinoliin (THC), niin se ei aiheuta käyttäjälle niin helposti psykoosia. Mielestäni tulisi pitää huolta siitä, että Narko-Alkossa myytävissä kannabistuotteissa olisi tämä ainesosien suhde sopivanlainen terveyden kannalta.

Myöskin voitaisiin pitää kiinni siitä, että kovin paljon THC:tä sisältäviä kannabistuotteita ei saisi myydä eikä kasvattaa.

Mielestäni kannabista ei pitäisi saada myydä poltettavassa muodossa, koska siitä syntyisi ihmiselle jossain määrin samoja vahinkoja kuin tupakasta. Kannabiksen höyryttämisen ja syömisen sen sijaan tulisi olla sallittua.

Aikaa myöten voitaisiin tutkia sitä, voitaisiinko useampi tällä hetkellä laittomista huumeista laillistaa. LSD ja nk. taikasienet voisivat olla hyviä ehdokkaita tällaiseksi.

Sitä minä vain tässä, että huumeiden käyttöä ei tulisi käsitellä rikosoikeudellisena ongelmana.

Olen teologisesti liberaali kristitty

Itse suhtaudun nykyään uskontoon ja kristinuskoon siten, että ihmisen on hyvä ottaa todesta epäilyksensä dogmeja kohtaan. Epäilyksiä ei pidä pelätä.

Oma jumalakuvani onkin lähinnä Valistuksen henkinen eli epädogmaattinen.

Menen itse asiassa melko lailla tiede edellä. Tiede on minusta paras tapa saavuttaa tietoa, vaikkakin muitakin tiedon lajeja voi olla olemassa. Kuten arkitieto ja elämyksellinen tieto.

Menen myös melko lailla uskonnonvapaus edellä. Suhtaudun uskonnonvapauden hyväksyviin uskonnon muotoihin myötämielisemmin kuin uskonnonvapautta nuiviviin uskonnon muotoihin.

Kveekarismista pidän sen vuoksi, että heidän oppinsa on kannattanut uskonnonvapautta ja vastustanut orjuutta jo kauan ennen kuin siitä on tullut muotia. Pidän siitä myös sen vuoksi, että kveekareiden "hiljaisuuden kokemus" periaatteessa avaa oven myös epädogmaattisemmalle lähestysmistavalle uskontoon ja Raamatun tulkintaan.

Perustan suhteeni oletettuun Jumalaan Kristuksen sovitustyöhön, vaikka olen epädogmaatikko. Tämä johtuu siitä, että tiedän kokemuksesta Kristuksen sovitustyöhön turvautumisen tekevän hyvää. *Expertus dico. Avaudun oletetulle Pyhälle hengelle.

En pahemmin rukoile. Mutta annan oletetun Pyhän hengen rukoilla puolestani.

Sanon uskovani Jumalaan lähinnä siitä syystä, että Jumalaan uskominen sopii hyvin yhteen Kristuksen sovitustyöhön turvautumisen kanssa.

I PS. Voit nyt ihmetellä, miksi julkaisin tämän tekstini nyt enkä vasta jouluna, jolloin se sopisi yhteen kristillisen joulun dogmatiikan kanssa. Aikainen julkaisu johtuu siitä, että olin ajatellut julkaista jouluna yhden räävittömän kirjoituksen Jeesus-lapsen kunniaksi.

II PS. Expertus dico on latinaa ja tarkoittaa "puhun kokemuksesta".

...

PS. 14.2.2020: Julkaisin tälle eräänlaisen lyhyen jatkon otsikolla Ironinen kristinusko.

Vain raukka vastustaa sananvapautta

Lukaisin äskettäin suhteellisen ansiokkaan puheenvuoron kirjailija Jarkko Tontilta. Hän sanoo siinä, että itsesensuurilla on Suomessa vahvat perinteet ja vihapuhekeskustelu ruokkii sitä lisää.

Minusta on jonkinlaista raukan asennoitumista sellainen, että pyritään estämään sellaisen tiedon tai informaation julkitulo, joka ei itseä miellytä. Miten heikkoja tällaisten ihmisten täytyy ollakaan!

Jos ihminen tekee tappouhkauksia sellaisia ihmisiä ja tahoja kohtaan, joiden hän kokee loukkaavan omia pyhiä tuntojaan, niin hän on heikko raukka. Vielä enemmän hän on tietysti sellainen, jos tappaa tai yrittää tappaa sellaiseen syyllistyneen ihmisen.

Kuten kirjailija Tontti tuossa kirjoituksessaan sanoo, niin Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, jossa on olemassa jumalanpilkkalainsäädäntö. Kyseinen lainkohta muodollisesti koskee "uskonrauhan rikkomista", mutta se on kotoisin ihan samalta sylttytehtaalta kuin perinteinen jumalanpilkkalainsäädäntö.

Yritetään estää joitakin loukkaantumasta. Ja tällä tavalla tuetaan sitten kaikkein herkimmin loukkaantuvien oikeutta olla loukkaantumatta.

Tontti sanoo, että symbolisesti hyvä hetki pyhien tuntojen loukkaamisen dekriminalisointiin olisi ollut muutama vuosi sitten, kun kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkatuomiosta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

"Uskonrauha"-pykälässä on vielä sellainenkin harvoin esiin tuotu ongelma, että se ei kohtele kaikkia uskomuksia ja arvomaailmoja tasa-arvoisesti. Muslimien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta joutuu helpommin valtionsyyttäjänviraston käsiin kuin kristittyjen uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta. Puhumattakaan sitten jalkapallo- tai jääkiekkofanien tai vaikka pastafarien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta.

Kuka on oikea henkilö päättämään, millä tunnoilla on oikeus saada valtionsyyttäjänvirastolta suojelua ja millä ei?

Sananvapauden määritelmä on joka tapauksessa se, että ihmisen kuin ihmisen tulee saada herättää myös pahennusta sanomisillaan. Sananvapauden kannattaja kannattaa myös omistaan eriävien mielipiteiden julkilausumisen oikeutta.

Siis myös sellaisilla mielipiteillä, joita itse pitää helvetin typerinä, tulee olla oikeus tulla lausutuksi. Sitten niistä samoin kuin hienommista mielipiteistäkin voidaan käydä julkista keskustelua. Jos ei ole tätä mieltä, vastustaa sananvapautta.

Suomen laki keinotekoisesti jakaa ihmisten pyhät asiat sellaisiin, mitä valtion tulee suojella, ja sellaisiin, mitä valtion ei tarvitse suojella. Tämä on typerää, ja siksikin 31.10.2020 on julkaistu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on uskonrauhan rikkomisen poistaminen rikoslaista.

Meillä ei ole suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa, mutta ainakin meillä on kansalaisaloitteet. Tästä on hyvä lähteä.

Siksi 31.10.2020 on Kansalaisaloitepalvelussa julkaistu kansalaisaloite Uskonrauhan rikkominen poistettava rikoslaista.

Jos ihminen ei allekirjoita tuota, hän joko vastustaa sananvapautta, ei tiedä aloitteesta, ei kannata kansalaisaloitejärjestelmää tai on nihilisti.

Edes minä en ole kovin pahasti radikalisoitunut

Katsoin äskettäin Ylen Areenasta saksalaisen dokumenttiohjelman Pahuuden anatomia (Anatomy Of Evil). Ohjelma on nähtävillä palvelussa vielä vuoden 2022 noin puoleen väliin saakka, jos laskin oikein.

Siinä käsiteltiin pahuutta ja joukkomurhaajia. Ohjelmassa sanottiin, että pahuus tarkoittaa tuhoavaa käyttäytymistä, jota tekijä itse ei miellä pahuudeksi.

Yksittäisistä henkilöistä käsiteltiin eniten Norjan joukkomurhaajaa Anders Behring Breivikiä, joka oli 22. heinäkuuta 2011 sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiripaikalla Utøyan saarella murhannut 69 ihmistä ampumalla pistoolilla. Kahdeksan ihmistä oli myös saanut surmansa hänen oslolaisen virastotalon edessä räjäyttämästään autopommista.

Paljon käsiteltiin myös jihadisteja.

Dokumentissa esitettiin, että kun väkivaltaa kannattava jihadisti ajattelee pyhiä arvojansa, niin harkinta lähtee hänen aivoistaan.

Jihadismilla viitataan islamilaiseen pyhään sotaan. Jihadistit katsovat ideologiansa perustuvan islamin 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla perustaneen profeetta Muhammadin opetuksiin ja elämäntapaan. Islamin piirissä sen profeetan on ajateltu olevan täydellinen ihminen.

Dokumentissa esitettiin, että vaikka myös genetiikka voi vaikuttaa siihen, kenestä tulee väkivallantekijä, niin yksittäinen geeni ei sinänsä vielä tee kenestäkään sellaista.

Dokumentissa esitettiin myös, että joukkomurhaajat ovat kokeneet, että oma elämä on ollut surkeaa.

Minunkin elämäni on ollut surkeaa, mutta siitä huolimatta en ole ryhtynyt joukkomurhaajaksi. Tai en ole ainakaan kovin pahasti radikalisoitunut. Olen radikalisoitunut vain siinä määrin, että olen liittynyt Perussuomalaisten jäseneksi, olen vihapuhunut internetissä – on olemassa vihapuhetta, ja sitten on olemassa vihapuhetta, ja ne voivat olla kaksi eri asiaa – ja olen alkanut kannattaa sananvapautta. Sananvapauden kannattaminen katsotaan nykyään äärioikeistolaisuudeksi.

Kristinuskon Jumala ei suojele uskovaisiaan tyhmyydeltä

Jokin aika sitten eräs hyvä tuttuni totesi kannattavansa sellaista, että valtiossa on "kristillisiä" piirteitä ja että myös ei-kristityt joutuvat osallistumaan tämän "kristillisen" järjestelmän mukaisiin menoihin ja kuulemaan sopivissa tilaisuuksissa sen virallista propagandaa.

Sanoin hänelle sitten jotain sellaista, että kristinuskoon kuuluu toisen ihmisen asemaan asettuminen ja että hänen pitäisi siinä tapauksessa myös vastaavasti hyväksyä sellainen, että joku toinen taho aikaansaisi oman ei-kristillisen maailmankatsomuksen mukaisen järjestelmän. Hän totesi, että ei hän hyväksyisi sellaista ja että tämä on hänen maailmankatsomuksensa.

Kristinusko alkoi syntyä 30-luvulla, jolloin juutalaisen ammattimiehen ja myöhemmin kierteleväksi matkasaarnaajaksi ryhtyneen Jeesus Nasaretilaisen tuomitsi Juudean roomalainen prokuraattori Pontius Pilatus joidenkin juutalaisten johtomiesten yllyttämänä naulattavaksi ristiin juutalaisen pääsiäisen aikoihin. Tarinan mukaan Jeesus Kristus nousi kolmen päivän kuluttua kuolleista, ja hänen oppilaansa tapasivat hänet. Jeesus kuitenkin hävisi jonnekin. Tarina kertoo, että hänet korotettiin taivaaseen.

Seuraavana helluntaina Pyhä henki vuodatettiin oppilaisiin, ja nämä rohkaistuivat.

Jokunen vuosi myöhemmin kristittyjen vainoajana tunnetuksi tullut juutalainen farisealaisten puolueeseen kuulunut Rooman kansalainen Saul koki, että Jeesus ilmestyi hänelle. Saul otti käyttöönsä roomalaisen nimensä Paulus ja ryhtyi kiertäväksi lähetyssaarnaajaksi. Ammatiltaan hän oli teltantekijä. Hän omien kättensä työllä hankki elantonsa, ja siinä sivussa hän matkusti ympäri Rooman valtakuntaa.

Pauluksen, eli suomalaisittain Paavalin, merkitystä varhaiselle kristinuskolle ei voi yliarvioida. Paavali myös vaikutti suuresti siihen, että kristinusko muuttui sellaiseksi, että juutalaisuuden ulkopuolelta kääntyneiden ei tarvinnut noudattaa elämässään juutalaista uskonnollista lakia.

Paavali myös kannatti oppia nk. uskonvanhurskaudesta. Tämä oppi perustuu siihen, että vaikka on olemassa hirveän hienoja ihanteita, niin se ei auta mitään, jos ihmisillä ei ole kykyä elää niiden mukaan. Paavali ratkaisi asian opettamalla, että Jeesukseen uskovan tarvitsee perustaa suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, ja niin hän saa Voiman ylhäältä, kun hän lopettaa yrittämisen suhteessa Jumalaan.

Olihan jo Jeesus opettanut eläessään Maan päällä, että "mikä on ihmiselle mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".

Juutalaisten ensimmäinen kapina Roomaa vastaan vuosina 66-73 epäonnistui. Ilmeisesti Jerusalemin kristillinen seurakunta osallistui kapinaan ja tuhoutui roomalaisten valloittaessa kaupungin.

Varhaiset kristilliset kirjoittajat halusivat, että roomalaisten viranomaisten kuva kristityistä olisi myönteinen. Tämä aiheutti sanoutumista irti juutalaiskapinasta. Tämä taas herätti suurta vihastusta Jeesukseen uskomattomien juutalaisten keskuudessa ja osaltaan irrotti kristillistä kirkkoa edelleen erilleen juutalaisesta seurakunnasta.

Vuosina 132-135 juutalaiset yrittivät vapauttaa itsensä Rooman vallan alaisuudesta toisen kerran (vai oliko kyseessä kolmas kerta?), mutta tämäkin kapina epäonnistui.

Varhainen kristinusko oli suhteellisen epäpoliittinen. Pyrittiin pitämään välejä kunnossa roomalaisiin vallanpitäjiin samalla kun itse suhtauduttiin köyhiin, orjiin ja naisiin enemmän täysien ihmisoikeuksien pohjalta kuin mitä roomalainen kulttuuri teki.

Moni varhaisista kristityistä oli pasifisteja, mutta eivät kuitenkaan läheskään kaikki. Yleensä Rooman rajaseuduilla asuvat kristityt olivat halukkaampia palvelemaan Rooman legioonissa kuin ne, jotka asuivat turvallisemmilla seuduilla.

Roomalaiset viranomaiset saattoivat vainota kristittyjä aika ajoin, mutta yleensä vainot olivat paikallisia eivät suoraan keisarin määräämiä. Kristityt saattoivat vaikuttaa Rooman silmissä poliittisesti epäluotettavilta, koska he eivät suostuneet uhraamaan keisarin puolesta. Juutalaisia tällainen määräys ei ollut koskenut, mutta kristinuskohan oli aikaa myöten eriytynyt juutalaisuudesta.

Rooman keisarina oli Konstantinus I vuosina 306-337. Hän lopetti kristittyjen vainot, jotka olivat vasta vähän aikaisemmin riehuneet vakavina keisari Diocletianuksen käynnistäminä.

Keisari Konstantinus sai lisänimekseen myöhemmin Suuri, vaikka hän oli suuri ennen kaikkea kusipäisyydessä. Tosin Rooman keisarin pätevyysvaatimuksiin kuului tietty kusipäisyys. Paitsi että hän antoi teloittaa poikansa Crispuksen, niin hän myös paransi lasten vanhempien mahdollisuuksia myydä lapsensa orjiksi.

Konstantinus sotki itsensä katolisen kristillisen kirkon sisäisiin opinmäärittelyihin kutsumalla koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa areiolaisuus tuomittiin harhaopiksi. Näin oli pää avattu valtion sekaantumiselle kirkon asioihin ja myös kirkon sekaantumiselle valtion asioihin.

Konstantinus sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkolle ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty. Vasta Konstantinuksen jälkeen mentiin näin pitkälle Rooman valtakunnassa.

Konstantinus ei luultavasti itse jakanut kovin perusteellisesti kristinuskon mukaista ajatusmaailmaa paitsi tietysti siltä osin, että hän uskoi yhteen Jumalaan. Kun kuitenkin vanhat jumalat olivat kaatumassa, niin hän koki kristillisen kirkon sopivaksi liittolaiseksi valtakunnan vakauttamisessa.

Vuonna 337 Konstantinus sairastui ja antoi kastaa itsensä. Kasteen suoritti areiolaistaustainen piispa Eusebios Nikomedeialainen. Jonkin aikaa kastetuksi tulemisensa jälkeen keisari kuoli.

Kristinuskon pahin ongelma on mielestäni ollut se, että kristinuskon Jumala ei suojele uskovaisiaan tyhmyydeltä.

Aggressiivis-militaristisen islamilaisen vallan synty 600-luvulta alkaen osaltaan myös militarisoi kristinuskoa. Muuten olisi ollut vaikea vastustaa muslimien aggressiivista hyökkäyssotaa.

Kristinuskon pyhästä kirjasta Raamatusta kolme neljäsosaa muodostaa sen selkeästi juutalainen osa, Vanha testamentti. Vanha testamentti hyväksyy orjuuden ja tavallaan pyhän sodankin, kun se kuvaa juutalaisten paikoin erittäin väkivaltaista maanvalloitusta Kanaanin maassa joskus yli 3000 vuotta sitten (eri asia sitten on, että onko tällaista sotaa kuitenkaan tosiasiassa tapahtunut). Vanhassa testamentissa on myös muutenkin kohtia, jotka osoittavat todella alkeellista moraalintajua.

Parasta Vanhan testamentin uskonnossa on mielestäni se, että siihen ei sinänsä kuulu pakkokäännyttäminen. Itse asiassa siihen ei kuulu edes käännynnäisten hankkiminen. Juutalaisuuteen kääntyminen on jopa tehty erittäin vaikeaksi.

Myöhemmin kirjoitetun Uuden testamentin sisältämä Jeesuksen Vuorisaarna | Matteuksen evankeliumin luvuissa 5-7 ja lyhyemmässä muodossa Luukkaan evankeliumin luvussa 6 asetti taas tavallaan eettisyydelle uudet standardit. Vuorisaarnassa ihanteet ulotetaan koskemaan jopa ihmisen sisimpiä vaikuttimia.

Uusi testamentti antoi ihmisarvon orjille ja naisille.

Uudessa testamentissa ei ole merkkiäkään halusta aggressioihin tai väkivaltaan. Toisaalta on sanottu myös aivan totuudenmukaisesti, että Uusi testamentti ei kiellä orjuutta. Sen viimeinen osa, Johanneksen ilmestys, on myös aivan pimeä.

Raamattu on siis monimuotoinen kirjakokoelma, jolla voidaan puolustella niin orjuutta kuin orjuuden lakkauttamista, niin pyhää sotaa kuin sitä, että uskontoa ei saa tunkea toisen kurkusta alas.

Kristinuskon toiseksi pahin ongelma onkin mielestäni ollut se, että kristillisellä kirkolla ei ole ollut esim. juutalaisten Talmudia vastaavaa viisauskirjoituskokoelmaa. Sellaista olisi mielestäni tarvittu varmistamaan kristinuskon oikeanlainen tulkinta.

Kristillisen Raamatun pätevän tulkintaoppaan puute on ollut huutava.

Itse olen lyhyesti sanottuna sitä mieltä, että jos omat ihanteet ovat korkeat, niin silloin niiden puolesta tehtävä työkin on tehtävä puhtain asein. Keinojen on vastattava päämääriä. Hyvä päämäärä ei oikeuta pahoja tekoja.

Mitä tulee joidenkin kannattamaan "kristilliseen politiikkaan", niin kuten edellä kirjoittamastanikin voisi jo päätellä, niin viimeksi kuluneiden kahden vuosituhannen aikana on "kristillisyyden" nimissä runsaasti kannatettu erilaisia toistensa kanssa ristiriidassa olevia tulkintoja oikeista poliittisista mielipiteistä. Niinpä voin sanoa, että nimitys kristillinen politiikka on blankosana, termi, joka ei oikeastaan tarkoita mitään.

Joe Biden, Donald Trump ja Eric Cartman

South Park on pieni kaupunki Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa vuoriston helmassa. Siellä asuvat alakoululaiset Stan, Kyle, Eric Cartman ja Kenny perheineen. He ovat kavereita.

Kyle on juutalainen. Kennyn perhe on köyhä. Eric on jossain määrin psykopaatti ja lisäksi hän vihaa tai halveksii juutalaisia, köyhiä, hippejä sekä laulaja Justin Bieberiä ja tämän faneja. Hänellä on myös rodullisia ennakkoluuloja mustista, mutta näitä hän ei varsinaisesti vihaa. Hän on myös oiva esimerkki siitä, että pahuus on usein mielenkiintoisempaa ihmisessä kuin hyvyys, joka voidaan kokea tylsäksi.

Ericiä hänen kaverinsa puhuttelevat hänen sukunimellään.

Eric Cartman on fiktiivinen hahmo "aikuisten piirretyssä" tv-sarjassa South Park. Sarjassa käytetään välillä rumaa kieltä ja jopa shokeerataan katsojia, mutta siinä myös käsitellään tärkeitä asioita.

Mielestäni Eric Cartman voisi olla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Republikaaninen puolue, ottopoika. Trumpilla tosin ei ilmeisestikään ole ennakkoluuloja juutalaisista, toisin kuin Cartmanilla. Muitakin eroja henkilöhahmojen välillä voi olla.

Presidentti Trump on vanhoilta ammateiltaan miljardööri ja tosi-tv-tähti.

South Parkissa jonkin aikaa vitsailtiin Donald Trumpille lanseeraamalla sarjaan häntä muistuttava presidenttiehdokas, josta sitten tuli presidentti. Kyseessä on sarjan wanha hahmo, alakoulunopettaja Mr. Garrison, joka tykkää sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat.

Sarjan yhdessä jaksossa Mr. Garrison, aikana ennen kuin lähti mukaan politiikkaan, kävi Kanadassa panemassa Kanadan presidentin kuoliaaksi. Ihan tätä jaksoa varten Kanadan pääministerin virka vaihdettiin presidentin viraksi. Siis sarjassa, ei tosielämässä.

Varapresidenttiehdokkaakseen Mr. Garrison sai houkuteltua Caitlyn Jennerin.

Donald Trump ei tietääkseni ennen presidenttiyttään kuin sen aikanakaan ole pannut ketään kuoliaaksi. Mutta silti jotenkin pidän enemmän Mr. Garrisonista kuin hänestä. Tai, no hetkinen, Mr. Garrisonin teko oli oikeastaan poliittinen murha...

Viime viikon lauantaina 7.11.2020 muistaakseni oli varmistunut se, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa riittävän määrän valitsijamiehiä taakseen presidentiksi valituksi tulemista varten oli saanut presidentti Trumpin tärkein kilpakumppani vaaleissa, Demokraattisen puolueen ehdokas Joe Biden.

Joten, jos mitään ihmeellistä ei satu, niin uuden presidentin virkaanastujaiset ovat sitten 20. tammikuuta 2021.

Presidentti Trump on jatkanut sen väittämistä, että vaaleissa olisi tapahtunut laajaa vaalivilppiä. Mies haluaisikin kovasti saada aikaan meheviä oikeusjuttuja, joiden avulla Bidenin presidenttiys estettäisiin. En kuitenkaan pidätä hengitystäni odotellessani sitä tapahtuvaksi.

New York Times -lehti oli kysynyt jokaisen osavaltion vaaliviranomaisilta asiasta, ja kukaan ei ollut havainnut vaaleissa laajamittaista vilppiä.

Mahdollisen vaalivilpin tutkii maan riippumaton oikeuslaitos, jos sellaista on tapahtunut.

Donald Trumpin ensimmäinen vaimo Ivana on todennut entisestä miehestään: "Hän on todella huono häviäjä. Hän ei pidä häviämisestä ja jatkaa taistelua taistelun perään."

Myös tässä artikkelissa todetaan, että Donald Trump ei koskaan tunnusta tappiotaan – missään asiassa. Hän on kuin muinaiset roomalaiset, jotka eivät koskaan uskoneet kärsineensä lopullista tappiota. Nousivat aina kanveesista.

Presidentti Trumpin tarve pysyä presidenttinä johtuu myös osaltaan siitä, että miestä itseään vastaan on käynnissä useita oikeusjuttuja, jotka ovat olleet tauolla presidentin syytesuojan takia. Presidentti voisi periaatteessa erota ennen virkakautensa loppua, jolloin uudeksi, hyvin lyhytaikaiseksi, presidentiksi nousisi varapresidentti Mike Pence, joka sitten armahtaisi Donald Trumpin ennen ensi vuoden 2021 tammikuun 20. päivää. Tällainen veto heiltä tosin luultavasti romahduttaisi Republikaanisen puolueen arvovaltaa melko paljon.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Donald Trump on ollut kauhean oikeistolainen. Onneksi ei sentään kannata minimivaltiota.

Suomalaisena minulla on oikeus paheksua oikeistolaisuutta!

Trumpin presidenttikauden aikana Yhdysvaltain kongressin ylempi kamari senaatti on ollut enemmistöltään republikaaninen. Sen sijaan kongressin alempi kamari edustajainhuone on ollut demokraattienemmistöinen. Koska lakien voimaan saattaminen vaatii niin senaatin kuin edustajainhuoneen hyväksyntää, ja koska puolueiden välit ovat olleet viime vuosina todella huonoja, presidentti Trump on joutunut toteuttamaan ohjelmaansa ennen kaikkea presidentin asetuksien avulla.

Hän on ilmeisestikin tehnyt parhaansa täyttääkseen vaalilupauksensa. Tosin Yhdysvaltain ja Meksikon välisen rajamuurin täydellistämisen maksattaminen Meksikon valtiolla oli ollut alusta asti epärealistinen ajatus. Presidentti Trump olikin siirtänyt puolustushallinnon varoja muurin rakentamista varten. Tästä eivät ilmeisesti kaikki sotilaat ole tykänneet.

Hän on pyrkinyt saamaan aikaan ja pitämään yllä työpaikkoja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa.

Trump oli pyrkinyt lopettamaan presidentti Obaman terveydenhuoltouudistuksen "Obamacaren", joka tosin oli ollut turhan kallis hyviin vaikutuksiinsa nähden. Myönteistä toimivampaa vaihtoehtoa hänellä ei kuitenkaan ole ilmeisesti ollut esittää. Yhdysvalloissa sairastaminen on voinut olla hyvinkin kallista. Ihmiset maassa joutuvat helposti henkilökohtaiseen konkurssiin, jos sairaus iskee. Presidentti Trump ei kuitenkaan ole saanut kumottua uudistusta.

Trump oli kehottanut puolustusliitto NATO:n jäsenmaita huolehtimaan siitä, että ne pitäisivät huolta puolustuksestaan. Kehotus oli täysin järkevä, mutta presidentin sitoutumisesta puolustamaan muita liiton jäsenmaita on kannettu huolta.

Trump on näyttänyt pitävän diktaattoreista eikä minusta ole varmuutta siitä, että hän itse todella kannattaisi demokratiaa.

Venäjän juntan johtajaa Vladimir Putinia hän on välttänyt arvostelemasta. Kiinan kanssa hänellä on ollut sen sijaan napit vastakkain, ja hän aloitti kauppasodan maan kanssa. Kiina on oikeasti toiminut väärin ja vastoin maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä estäessään ulkomaista kilpailua kotimarkkinoillaan. Mutta en ole vakuuttunut siitä, että presidentti Trumpin toimet asian suhteen olisivat auttaneet Yhdysvaltain taloutta.

Trump jätti Syyrian kurdit oman onnensa nojaan vetäessään yhdysvaltalaiset joukot kurdien kimppuun hyökkäävän islamistisen Turkin joukkojen tieltä. Kurdit olivat diktatuurivaltion sisälle onnistuneet luomaan suhteellisen toimivan yhteiskunnan, jonka yhteiskuntajärjestelmässä oli niin edustuksellisen kuin suoran demokratian piirteitä.

Toisaalta presidentti Trump ei ole aloittanut uusia sotia.

Mies on myös onnistunut lähentämään Israelia ja arabimaita toisiinsa.

Hänen kautensa aikana Yhdysvaltain velan aste on noussut huimasti. Tätä tapahtui jo ennen kuluvan vuoden koronaepidemiaa.

Vastoin perinteistä maan presidenttien hyvää tapaa presidentti Trump ei ole tähän mennessä antanut ilmoitusta maksamiensa verojen määrästä.

Vuonna 2016 Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin virheinä voidaan nähdä se, että tämä oli antanut ymmärtää, että Trumpin äänestäjät ovat surkuteltavia ("deplorable"), ja se, että Clinton ei kertaakaan ottanut vaalikampanjassaan huomioon valkoisia työväenluokkaisia miehiä, vaan pelkästään naiset ja erilaiset vähemmistöt. No, hän hävisi sitten vaalimatematiikan vuoksi vaalit, vaikka sai hiukan enemmän ääniä kuin Trump.

Presidentti Trumpin uudelleenvalinnan esteeksi taisi tulla se, että vaikka hän oli ilmeisesti herännyt suurin piirtein ajoissa koronaviruksen muodostamaan vaaraan, niin hän pelätessään asiaan reagoimisen aiheuttavan ääntenmenetyksiä kuluvan vuoden presidentinvaaleissa, jätti reagoimatta asiaan muuten kuin vähättelemällä uhkaa. Äänien siirtymä pois hänen laaristaan on voinut olla tämän vuoksi pieni, mutta riittävä se on ollut. Yhdysvalloissa on tänä vuonna kuollut koronaviruksen vuoksi 230.000 ihmistä.

Trumpissa on se vika, että hän käy jatkuvasti henkilöön. Hän ottaa eri mieltä olemiset helposti henkilökohtaisena loukkauksena.

Hän on antanut monille pätevillekin ihmisille potkut hallinnostaan kuluneiden vuosien aikana.

Ja aivan äskettäin hän on erottanut useita korkeita virkamiehiä puolustushallinnosta.

Presidentti Trump ilmeisesti kannattaa jonkinlaista maallistunutta versiota menestysteologiasta, joka antaa korkeimman kruunun vahvoille, rikkaille ja häikäilemättömille. Mies vaikuttaa halveksivan heikkoja ihmisiä.

Olen myös sitä, että se, että hän lähti politiikkaan suoraan pystymetsästä, on ollut haitta. Toki hän "ei-poliitikkona" varmasti vastasi monien äänestäjien tarpeeseen nähdä poliittisesti ryvettymätön henkilö kansakunnan suurella pallilla, mutta mieheltä on puuttunut asiantuntemusta siitä, miten politiikan ja hallinnon piireissä asioita voi hoitaa tehokkaasti.

Hänen kilpakumppaninsa Joe Biden on siinä suhteessa hänen vastakohtansa. Biden oli 30 vuoden iästä alkaen ollut Yhdysvaltain liittovaltion senaattori, eli hän oli aikoinaan nuorena suoraan porhaltanut politiikan huipulle (liittovaltion senaattorin tulee Yhdysvaltain lain mukaan olla 30 vuotta täyttänyt).

Biden on kärsinyt elämässään suuria menetyksiä: hän menetti ensimmäisen vaimonsa ja pienen tyttärensä auto-onnettomuudessa. Mies kuitenkin jaksoi jatkaa politiikassa tästä huolimatta, vaikka ensin oli ollut vähällä lopettaa. Ja myöhemmin, vuonna 2015, hän menetti vielä aikuisen poikansa aivosyövälle.

Vanhemmilla päivillään hän oli kahden kauden ajan 2009-2017 Yhdysvaltain varapresidentti presidentti Barack Obaman hallituksessa.

Käsittääkseni presidentti Trump ei ole kuitenkaan lupauksensa mukaisesti "kuivattanut Washingtonin suota" virkakautensa aikana.

Erityisen älytöntä Trumpin politiikanteossa on ollut se, että hän on sanonut, että liittovaltion politiikan kulisseissa vaikuttaa "syvä valtio", joka pyrkii estämään tai tekemään tyhjäksi kaikki hyvät päätökset.

Ennen presidentiksi tuloaan hän myös veljeili "birtherismi"-liikkeen kanssa, joka on kannattanut ajatusta, jonka mukaan presidentti Obama ei ole syntynyt Yhdysvalloissa vaan Keniassa, josta hänen biologinen isänsä oli kotoisin. Yhdysvaltain lain mukaan maan presidentin tulee olla syntyperäinen kansalainen. Virkaan astumisensa jälkeen Trump julkisesti hyväksyi sen, että Obaman syntymätodistuksen maininta miehen syntymisestä Havaijilla on aito.

Presidentti Trumpissa mielestäni erityisen hyvää on se, että vastoin aikaisempaa kantaansa hän ei ole kuitenkaan ottanut turvallisuusviranomaisten käytettäväksi erinäisiä "tehoavia" kidutuskeinoja. Hän ei myöskään antanut presidentinvirkaan astumisensa jälkeen pidättää kilpakumppaniaan Hillary Clintonia, vaikka oli antanut kannattajiensa ymmärtää, että voi tehdä niin.

Suomalaisittain Demokraattinen puolue edustaisi lähinnä Kokoomusta. Mutta toki on huomattava se, että tosiasiallisen kaksipuoluejärjestelmän vuoksi Yhdysvaltain kaksi pääpuoluetta ovat suomalaisiin poliittisiin puolueisiin verrattuna laajoja katto-organisaatioita, joiden sisälle mahtuu monenlaista menijää.

Joe Biden edustaa puolueessaan melko lailla sen oikeistosiipeä. Tosin Republikaaninen puolue on Demokraattistakin puoluetta oikeistolaisempi, jos pitää verrata. Republikaanisessa puolueessa juuri kukaan ei kannata hyvinvointivaltiota, ja Demokraattisessa puolueessakaan sen kannatus ei ole jakamatonta.

Joe Biden on Yhdysvaltain poliittisessa kentässä "maltillinen" eli on vahvasti poliittista keskustaa.

Republikaanisen puolueen vahvaa aluetta tapaavat olla maaseutu, esikaupungit ja pikkukaupungit. Puoluetta myös äänestävät erittäin usein valkoiset. Demokraattisen puolueen kannattajakunta löytyy ennen kaikkea suuremmista kaupungeista, ja rodulliset, kulttuuriset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat jossain määrin kallellaan puolueeseen päin.

Toisin kuin Hillary Clinton, Joe Biden on kyennyt vetoamaan kunnolla myös valkoiseen työväenluokkaan.

Biden on tunnettu satunnaisista erikoisista tokaisuistaan, joille on annettu oma nimikin "bidenismit". Esim. vaalikamppailun aikana mies oli lausunut rasistisesti, että musta ei voi kannattaa Donald Trumpia presidentiksi. Hän myöhemmin pyysi anteeksi tätä tokaisuaan.

Presidentti Trump oli pyrkinyt leimaamaan Joe Bidenin vanhuudenhöperöksi. Taktiikka kostautui hänelle, kun Biden onnistui pärjäämään ihan hyvin vaaliväittelyssä.

Mitä tulee vanhuuteen, niin astuessaan presidentin virkaan Biden on jo 78-vuotias eli vanhempi kuin kukaan ensimmäistä kauttaan aloittava Yhdysvaltain presidentti ennen häntä.

Toisin kuin Donald Trump, Joe Biden on aktiivinen kristitty ja seurakuntalainen.

Trumpin maallistuneisuudesta huolimatta varsin suuri osa valkoisista nk. evankelikaalisista kristityistä on kannattanut häntä. Tämä johtuu siitä, että presidentti Trump on voinut heitä miellyttäviä tuomareita nimittää yhdysvaltain Korkeimpaan oikeuteen, jonka tehtävä on tulkita lakien perustuslainmukaisuutta. Myös Trumpin kielteinen kanta aborttiin ja jossain määrin perhesuunnitteluunkin on voinut miellyttää heitä. Voi olla, että Trumpin rääväsuisuus ja hänen harjoittamansa seksuaalinen häirintä ei heitä miellytä, mutta he tietävät myös, että kukaan ei ole täydellinen. Voi olla myös, että he ovat päässeet yli senkin, että Trump ei arvosta ollenkaan sellaisia oman maansa sotilaita, jotka ovat joutuneet sotavangeiksi.

Toisaalta mustista ja mulateista evankelikaalisista suurin osa lienee äänestänyt Joe Bidenia.

Presidentti Trump on saanut nimitettyä kautensa aikana jopa kolme tuomaria Korkeimpaan oikeuteen, joka koostuu eliniäksi nimitetyistä yhdeksästä tuomarista.

Joe Biden on sosiaalisesti edistyksellisempi kuin presidentti Trump. Miehestä myös poiketen hän haluaa saada aikaan työpaikkoja uusiutuvan ja ei-fossiilisen polttoaineen tuotantoon.

Bidenista odotan vähemmän arvaamatonta presidenttiä. Tosin kyllä hänkin tulee kannattamaan Amerikka ensin -linjaa presidentti Trumpin tavoin, mutta hän arvostaa Trumpia enemmän maansa liittolaissuhteita ja maiden yhteisiä arvoja ja etuja.

Bidenia tosin on syytetty pienimuotoisesta seksuaalisesta häirinnästä. En tiedä, voiko tämän panna höppänyyden tai ajattelemattomuuden piikkiin. Biden vaikuttaa kyllä hyväntahtoiselta, mutta...

Joe Bidenin varapresidentiksi tulee Kamala Harris, joka tunnetaan tiukkaotteisena syyttäjänä siviiliammatiltaan.

Harrisia sanotaan mustaksi tai afroamerikkalaiseksi, koska hänen isänsä on jamaikalainen neekeri. Tosin noin sanovat eivät ota huomioon sitä, että hänen äitinsä on intialainen, joten hän ei mitenkään voi olla neekeri. Mulatti hän toki on.

Presidentti Obamakin on mulatti, joten ei edes Yhdysvaltain seuraava varapresidentti ole neekeri. Mutta toki Harris eräänlaisen lasikaton nyt murtaa, koska hän on nainen, ja ennen ei ole tainnut Yhdysvalloilla olla naispuolista varapresidenttiä.

Eikä ennen Obamaa ollut muuten myöskään ollut Yhdysvalloilla presidenttiä, jonka toinen vanhemmista on ollut neekeri.

Ja mitä tule Yhdysvaltain kongressiin, niin samassa yhteydessä pidettyjen kongressivaalien tuloksia lasketaan osittain yhä. Kolmasosa senaattoreista ja koko edustajainhuone valittiin nyt samalla. Senaattoreiden virkakausi on kuusi vuotta ja edustajainhuoneen jäsenten kaksi vuotta.

Demokraattinen puolue säilyttää enemmistönsä edustajainhuoneessa, vaikka paikkamäärä pieneni. Varmaa on se, että vastoin eräiden alkuperäisiä toiveita ja odotuksiakin Demokraatit eivät saa enemmistöä senaattiin.

Yhdysvalloissa Republikaanisen puolueen jäsenten ja kannattajien luottamus maan vaalijärjestelmään on kuulemma romahtanut.

Toivottavasti tässä nyt tuli tarpeeksi hyvin kaikkein tarpeellisin asia sanottua.

Tämän kirjoituksen sisältöön ja painotuksiin on voinut vaikuttaa se, että niin Yhdysvalloissa kuin varsinkin Suomessa media on enimmäkseen kannattanut Demokraattista puoluetta.

...

PS. 20.1.2020. Voit niin halutessasi käydä lukemassa uudemman blogimerkintäni Biden on Jumalan valittu.

Miten Yhdysvaltain varapresidentti(ehdokas) Mike Pence eroaa minusta aatteellisesti

Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailu on paraikaa meneillään ja itse asiassa ihan noin kolmea vaille valmis.

Varsinainen vaalipäivä on itse asiassa huominen tiistai 3.11.2020. Tällä kertaa varsin monet maassa ovat kuulemma turvautuneet vaaleissa postiäänestykseen.

Republikaanista puoluetta edustavan istuvan julkijumalattoman presidentin Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaana on istuva varapresidentti Mike Pence, joka on jumalinen.

Helsingin sanomat -lehden mukaan Pence on sanonut olevansa ”kristitty, konservatiivi ja republikaani, tässä järjestyksessä”. Hän vastustaa lehden mukaan "abortteja, koulujen seksivalistusta ja homoavioliittoja sekä kannattaa aseenkanto-oikeutta, Irakin sotaa ja hiiliteollisuutta".

Minua huvitti ajatus ruveta listaamaan omia mielipiteitäni kyseisistä asioista. Kas tässä:

1. Kristitty. Voin sanoa uskovani Jumalaan, mutta se on ennen kaikkea tehokeino. Perustan suhteeni oletettuun Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön enkä mihinkään, mikä on omaani tai omaa tekoani. Olen itse kuitenkin suhteellisen uskonnoton versio kristitystä. Olen sitä mieltä, että Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen toimii, vaikka Jumalaa ei olisikaan. Sillä on hyväätekevä vaikutus ihmisen sieluun, vaikka taivaspaikkaa ei olisikaan. Muuten olen sitä mieltä, että yhdysvaltalaistyyppinen valkoisten reformoitu kristillisyys on jumalatonta, koska se suosii kohtuuttoman paljon hyväosaisia ja rikkaita. Maassa neekereiden reformoitu kristillisyys taas saattaa olla vallan toisenlaista.
   
2. Konservatiivi. Yhdysvaltalainen käsitys konservatismista ei loppujen lopuksi eroa kauhean paljon sanan alkuperäisestä merkityksestä (käsitys liberalismista taas eroaa). Omassa poliittisessa maailmankatsomuksessani voi sanoa olevan osasia useammasta poliittisesta suuntauksesta. Olen julkaissut aiheesta merkinnänkin tässä blogissani. Voin sanoa olevani sellainen liberaali, joka ottaa todesta biologiatieteen evoluutioteorian silloinkin, kun puhutaan siitä, miten ihmisen aivot ja mieli ovat syntyneet. Nimitän tällaista liberalismia realistiseksi liberalismiksi. Kannatan myös huokeaa perusterveydenhuoltoa, koulutusta ja työntekijöiden oikeuksia, joita taas Mike Pence kannattaa ilmeisesti vähemmän, koska hänen koko poliittinen elämänsä on ylensyöneen röyhtäilyä. Muuten olen vain sitä mieltä että yhdysvaltalaistyyppinen "liberalismin" ja "konservatismin" asettaminen toistensa vastakohdiksi on älytöntä ja mieletöntä. Liberalismin vastakohta on autoritaarisuus ja konservatismin vastakohta on radikalismi.
   
3. Republikaani. Suomessahan ei ole Republikaanista puoluetta, ja jos olisi, niin en äänestäisi sitä. Itse olen Perussuomalaisten jäsen.
4. Aborttien vastustaminen. "Abortin vastustaja" ja "abortin kannattaja" ovat mielestäni molemmat rajatusti mielipuolisia nimityksiä. Varsinkin jälkimmäinen. Itse olen sitä mieltä, että abortti on aina tragedia, ja enempää en suostu tässä näkemystäni asiaan avaamaan. Voin vain kertoa, että näkemykseni abortista ovat kauhistuttavia. Tarkoitan sitä, että jos törmäät esim. tässä blogissani johonkin aborttiaiheiseen kirjoitukseeni, niin jollakin todennäköisyydellä menetät mielenterveytesi.
5. Koulujen seksivalistuksen vastustaminen. En vastusta koulujen seksivalistusta. Itse asiassa luulen, että koulujen seksivalistus vähentää suuresti suunnittelemattomia raskauksia ja tarvetta abortille. Ikävää, mutta näin se vain on.
6. Homoseksuaalien keskinäisten avioliittojen vastustaminen. Periaatteessa hyväksyn homoseksuaalien keskinäiset avioliitot. Eri asia on sitten se, että voisiko homoseksuaaliavioliitoille antaa jonkin toisen nimen. Homoseksuaalisuudesta saatikka homoseksuaalien keskinäisistä avioliitoista ei koidu tietääkseni yhteiskunnalle mitään haittaa.
   
7. Aseenkanto-oikeuden kannattaminen. Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys puhuu kansalaismiliisistä, jota voidaan käyttää niin sisäisiä kuin ulkoisia vihollisia vastaan. Eri asia sitten on se, että vuonna 1791, jolloin Yhdysvaltain perustuslakiin tehtiin tämä lisäys, tehokkain käsiase oli suusta ladattava kiväärin mallinen musketti, jolla ammuttiin pyöreitä kuulia. Aseen piipussa ei myöskään ollut rihloja. Joten varsin epätarkka se oli, ja aseen tulinopeus oli myös heikko, koska jokainen panos piti ladata aseeseen erikseen yksi kerrallaan aseen piipusta. Nykyään jalkaväen sotilaan perusase on hirvittävän tehokas tuliase nimeltään rynnäkkökivääri, jolla ampuu tarkasti melko pitkälle, jonka käytännöllinen tulinopeus on vähintään kymmeniä luoteja minuutissa ja jonka luoti voi osuessaan räjäyttää käden kahtia tai irtikin. Mutta muuten olen sitä mieltä, että ihmisellä tulee olla oikeus omistaa tuliaseita, kunhan ne eivät ole rynnäkkökivääreitä tai vielä kammottavampia tuhoaseita. Vain diktatuureissa ihmisiltä viedään aseet. Mielestäni pitää myös voida valvoa, etteivät tuliaseita saa käsiinsä millaiset ihmiset tahansa.
   
8. Irakin sodan kannattaminen. Irakin johtaja Saddam Hussein oli diktaattori ja suuri kusipää. Sikäli hän sai minun puolestani mennä, vaikkakin Irakin joukkotuhoaseet sodan perusteluna olikin epätosi perustelu. Minun mielestäni vain olisi samalla tullut kaataa Saudi-Arabian hallinto, joka on ollut vielä Saddamin hallintoakin brutaalimpi.
9. Hiiliteollisuuden kannattaminen. Nyt kun on ihmisen aiheuttama osa ilmastonmuutoksesta nk. tapetilla, niin parempi minusta olisi, jos hiiliteollisuutta ei pahemmin tuettaisi. Sen sijaan olisi parempi korvata se hiilidioksidia tuottamattomilla ratkaisuilla kuten ydinvoimalla. Jos olisin iso pomo Yhdysvaltain hallinnossa, niin pyrkisin hiilityöläiset saattamaan, jos suinkin mahdollista, jonkin toisen tuotannonalan pariin.

PS. Yhdysvaltainen varapresidenttiehdokkaiden republikaani Mike Pencen ja Demokraattisen puolueen Kamala Harrisin presidenttiehdokkaiden väittelyä seurannut oma väittely lähes kuukausi sitten oli ollut söpö, kun siinä oltiin kohteliaita. Ihan niin kuin Kanadassa oltaisiin oltu.

On olemassa paitsi sananvastuu, niin myös matkustamisenvastuu

Kaava medioiden kuvaamissa välikohtauksissa on hyvin samankaltainen: siirtolaisia täynnä oleva kumivene lähestyy Kreikalle kuuluvaa saarta ja rajavartijat hätyyttävät tai kuljettavat venettä kohti merta ja Turkkia. Der Spiegel kertoo myös tapauksesta, jossa Samokselle rantautuneet siirtolaiset pakotettiin takaisin kumiveneeseen ja merelle.

Näin oli lausuttu Ylen uutimessa. Mutta luulen toimittajan nyt erehtyneen.

Mitä luulen oikeasti tapahtuneen, on se, että matkustavaisilla ovat maahantuloon oikeuttavat asiakirjat unohtuneet kotiin.

Mitä olen ulkomaalaisia rajavalvonta- ja tulliohjelmia katsonut, niin niiden perusteella voin sanoa, että melko monella maalla on käytössä rajamuodollisuudet, jotka täytyy käydä läpi, jos tulee toisesta maasta. Ja papereiden kannattaa olla silloin kunnossa. Eikä kannata kuljettaa mukanaan silloin kaupallisesti pakkaamattomia elintarvikkeita, ao. maassa kiellettyjä huumausaineita tai ylimäärää käteistä rahaa. Ja jos säännöt sanovat, että jotkin asiat tulee tullata eli ilmoittaa tullille, niin silloin tämä tulee myös tehdä. Kannattaa myös omistaa sen verran varallisuutta, että kykenee elättämään itsensä uudessa maassa.

Muistakaa, että on olemassa paitsi sananvastuu, niin myös matkustamisenvastuu. Tämä monilta joskus unohtuu.

Minimaalinen nationalismi liberalismissa

Olen kaksi vuotta takaperin tässä blogissani jakanut kansallismielisyyden eli nationalismin käsitteellisesti kahtia: heikkoon nationalismiin ja vahvaan nationalismiin.

Ensimmäinen näistä on suhteellisen ihmiskasvoista ja jälkimmäinen taas vähemmän ihmiskasvoista.

Olen ollut itse taipuvainen näistä kahdesta kannattamaan tuota maltillista eli heikkoa nationalismia.

Puutarhatontunkuvatukseksi diminutiivisesti nimittämäni Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara oli 7.6.2019 blogissaan julkaisemassaan merkinnässä Demarit ja maahanmuutto käsitellyt sitä tosiasiaa, että Tanskassa paikallinen maahanmuuttokriittinen Sosialidemokraattinen puolue oli voittanut eduskuntavaaleissa, kun taas "maahanmuuttovastaiset oikeistopopulistit" olivat romahtaneet äänimäärissä. Osmolta jäi kirjoituksessaan käsittelemättä se, miksi Tanskan Sosialidemokraatit ei sitten ole "maahanmuuttovastainen" puolue, mutta se ei ole nyt tärkeää.

Osmo kehui Tanskan demareita sanomalla: "Demarit ovat sentään voittopuolisesti sivistyneitä ihmisiä. Maahanmuuttopolitiikasta voisi keskustella analyyttisemmin, jos maahanmuuttokriittistä osapuolta edustaisivat demarit eivätkä kaiken maailman hörhöt."

Itse olen tässä asiassa oikeastaan täsmälleen samaa mieltä.

Käsittelen tässä myös hiukan liberalismia. Jos joku ei tiedä, mitä liberalismi on, niin kyseessä on vapautta ja yksilöä kannattava poliittinen ideologia.

Jotkut väittävät liberalismin tarkoittavan samaa kuin vasemmistolaisuus ja edistyksellisyys, mutta sellaisen väittäminen on suorastaan idioottimaista. Miksi vääristää sanojen alkuperäisiä merkityksiä? Ja liberalismi-aatteen nimi tulee latinan vapaata tarkoittavan adjektiivin maskuliinimuodosta liber.

Liberalismi on tavallaan nationalismin veli. Aaatteet ovat syntyneet suurin piirtein samoihin aikoihin, ja liberalismi myös periaatteessa hyväksyy nationalismin. Nimittäin kansallinen itsemääräämisoikeus on nimenomaan liberaali ajatus. Maailmanhistoriassa on myös viime vuosisatoina tapahtunut jonkinlainen määrä liberaaleja nationalistisia vallankumouksia.

Rupesin tässä jokin aika sitten tutkailemaan sisintäni ja liberalismia. Tulin siihen tulokseen, että jos natsismin nationalismin astetta merkitään luvulla sata, niin vahvan nationalismin raja kulkee silloin viidessäkymmenessä. Heikkoa nationalismia silloin edustavat luvut 1-50. Nollalla taas merkitään se, jos nationalismia ei ole ollenkaan.

Minkäänlainen nationalistinen öyhötys ei mielestäni ole yhteensopiva liberalismin kanssa. Tulin tuolloin siihen tulokseen, että minun täytyy olettaa, että liberalismiin kuuluvan nationalismin määrän täytyy olla luvuilla ilmaistuna 1-25.

Uusi normaali eurooppalaisessa utopiassa

Pariisissa oli äskettäin mestattu opettaja miekalla sen jälkeen, kun tämä oli näyttänyt oppilailleen pilakuvia islamin 600-luvulla Arabian niemimaalla perustaneesta profeetta Muhammadista. Helsingin sanomat lehdessä oli sanottu, että "teolla saattaa olla uskonnollinen motiivi". Ihanko buddhalaiset olivat siis suuttuneet pilakuvien näyttämisestä?...

Tapaukseen liittyen on pidätetty yhteensä yhdeksän ihmistä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kuvaillut tapahtunutta "islamistiseksi terroriteoksi".

Tekijä oli surmannut opettajan koulupäivän jälkeen veitsellä ennen kuin oli leikannut tältä pään irti.

Hän oli kuitenkin ehtinyt sitä ennen julkaista uhrista kuvan sosiaalisessa mediassa ja osoittanut sen saatesanoissa viestiksi "vääräuskoisten johtajalle", presidentti Emmanuel Macronille.

Poliisi oli ilmeisesti ampunut murhaajan.

Ja näköjään neljä koulun oppilasta, hyökkääjän vanhemmat, isoisä ja nuorempi veli olivat olleet mukana iskussa auttamassa sitä. Tutkintalähteiden mukaan oppilaat olivat maksua vastaan osoittaneet opettajan hyökkääjälle.

Ranskan sisäministerin Gérald Darmaninin mukaan tunnetun islamistin epäillään kehottaneen tappamaan opettajan.

Vakavasti sanoen, kyseessä oli tietenkin islamilainen terrorismi.

Yhtä vakavasti sanoen, opettajan murha ei johtunut siitä, että tämä oli näyttänyt pilakuvia islamin perustaneesta profeetta Muhammadista, vaan siitä, että murhasalaliittoon osallistuneet olivat mahdollisimman suuria kusipäitä.

Ranskalaiset ovat rynnänneet osoittamaan tukensa opettajille, kriittiselle opetukselle ja sanan­vapaudelle: "Järkyttävää nähdä, että 2000-luvulla opettajan kaula voidaan katkaista".

Jotain hyvää ranskalaisessa yhteiskunnassa siis on. Eivät kaikki ranskalaiset ole hulluja.

Profeetta Muhammad perusti islamin aggressiiviseksi, suvaitsemattomaksi ja periaatteessa ei-rasistiseksi poliittiseksi uskonnoksi, ja koska islamin piirissä profeetan elämäntapaa pidetään esikuvallisena, niin siitäkin syystä islamilaiseen yhdyskuntaan kuuluvista monet kannattavat toisinajattelijoiden fyysistä tuhoamista, tai ainakin, jos nämä eivät julkisesti asennoidu islamiin raa'an epäkriittisesti. Tarkoitan, että tällaista on ollut jo 600-luvulta alkaen. Islamin piirissä on myös perinteisesti ollut kuolemantuomion uhalla kiellettyä islamin jättäminen.

Muslimit eli profeetta Muhammadin kannattajat muuten perustivat myös neekeriorjuusinstituution ja suuressa määrin kastroivat neekeriorjansa.

Tässä on sitten huomattava se, että monet islamin tosiasiallisesti jättäneet kuuluvat vielä muodollisesti islamilaiseen seurakuntaan siitä syystä, että islamin jättämisestä seuraa vähintäänkin vaikeuksia islamilaisen yhteisön taholta. Tosin nykyään islamin jättänyt menettää tavallisesti islamilaisissa maissa vain henkilökohtaisen vapautensa.

Ja sitten on tämä toinen herra, itävaltalainen kaveri nimeltä Adolf Hitler. Tämä muunsi 1920-luvulla jo aikaisemmin olemassa olleen puolueen oman makunsa mukaiseksi, ja uusvanha puolue tunnettiin siitä pitäen nimellä Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. Hänen aatteensa tunnetaan paremmin lyhyemmällä nimellä natsismi. Ja natsismi oli ja on edelleen aggressiivinen, suvaitsematon, poliittinen, eläinystävällinen ja varsin rasistinen aate. Vuosina 1933-1945 Hitler ja natsit vallitsivat Saksaa ja suurimman osan tästä ajasta myös suurta osaa muusta Euroopasta. He kuitenkin hävisivät yhdessä Neuvostoliiton kanssa aloittamansa maailmansodan (Neuvostoliitto taas voitti sodassa). Nykyään on olemassa vielä muutamia natseja, joista ehkä useimmat olivat heitä jo ennen vuotta 1946. Adolf Hitleriä pidetään uusnatsienkin eli Hitlerin vuonna 1945 tapahtuneen itsemurhan jälkeen tulleiden natsien keskuudessa varsin suuressa arvossa.

Joku voi nyt sanoa, että kyllähän islam ja natsismi voivat muuttua paremmiksi. Ja tottahan tämä onkin. Niiden kannattajien tehtävä vain on saada meidät muut uskomaan se, että heidän oppinsa voidaan ottaa vain yhtenä normaalina aatteena muiden aatteiden joukossa meidän liberaalien piirissä.

Ja ei tietenkään voida sanoa, että jokainen islamilaiseen tai natsistiseen yhteisöön kuuluva olisi ihmishirviö. Kunnollinen muslimi voi olla esim. joku maallistunut islamilaisen yhteisön jäsen, tai ehkä suufilainen tai mahdollisesti prosentin suuruista vähemmistöä islamin piirissä edustavan ahmadilaisuuden edustaja. Kunnollinen natsi taas voi olla vaikkapa juutalaisten pelastajana tunnetuksi tullut Oskar Schindler.

Mitä tulee islamilaisiin maihin, niin ne voivat auttaa meitä suhtautumaan islamiin ystävällisesti laillistamalla islamista pois kääntymisen. Tämähän on todellinen lakmustesti islamin todellisesta suvaitsevaisuudesta.

Natseilla taas ei ole maailmassa mitään tukialuetta, koska heitä on kovin vähän, joten tähän hätään en keksi mitään analogista sanottavaa heitä koskien.

Mutta kenen tahansa mihin tahansa oppiin uskovan on oltava valmis tunnustamaan ja tuomitsemaan kannattamansa oppijärjestelmän tai elämäntavan perustajan elämän huonot puolet.

Miksi EU saisi venyttää sääntöjä, mutta Yhdistynyt kuningaskunta ei?

Euroopan unionissa on päätetty vuosikymmeniä toteutettavasta nk. elvytyspaketista, jossa on kyse siitä, että talonsa ja taloutensa hyvin hoitaneet maat antavat paljon rahaa niille maille, jotka eivät ole omaa taloaan ja talouttaan hoitaneet hyvin.

Nk. elvytyspaketti on ilmeisesti tosiasiallisesti vastoin Euroopan unionin perussopimuksia, koska kyse on tosiassa velkojen yhteisvastuusta. Tätä taustaa vasten ihmettelen sitä, että Euroopan unionissa on myös juuri päätetty käynnistää oikeustoimet EU:sta irti pyrkivää Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan siksi, että maan uusi sisämarkkinalakiesitys puuttuisi erosopimuksessa sovittuun Pohjois-Irlannin järjestelyyn. Yhdistyneelle kuningaskunnalle kun on tärkeää, että eron toteutuessa maahan kuuluvan Pohjois-Irlannin ja EU:n jäsenenä edelleen jatkavan Irlannin tasavallan välille ei syntyisi nk. kovaa rajaa, joka erottaisi irlantilaiset toisistaan.

Miksi EU saisi venyttää sääntöjä, mutta Yhdistynyt kuningaskunta ei?

Handmaid's Tale: islamofobistinen salaliitto?

The Handmaid’s Tale – Orjattaresi on yhdysvaltalainen draamasarja, joka tapahtuu naisia pahasti sortavassa teokratiassa. Sarja kuvaa siis eräänlaista dystopiaa.

En ole itse katsonut sarjaa, mutta yhden sukulaiseni mielestä se on hyvin tehty.

Sarjassa pahisten osaan on asetettu fundamentalistikristityt. Itse olen sitä mieltä, että ne symbolisoivat sarjassa muslimeita. Täten sarja on tuhma, ja valtionsyyttäjänviraston tulisi herätä poistamaan tämä paska Suomen televisiosta. Polttouunien luukut jo kolisevat.

Sarja on islamofobistista gangsterismia!!1!

Facebook uhkaa jättää EU-maiden kansalaiset palveluitta

Minua hieman nauratti, kun luin uutisesta, että sosiaalisen median yhteisöpalvelu Facebook uhkaa lähteä Euroopasta ja jättää täkäläiset käyttäjänsä ilman palveluita.

Irlannin tietosuojaviranomainen DPC oli päättänyt kieltää Facebookia siirtämästä Yhdysvaltoihin eurooppalaisista käyttäjistä keräämäänsä dataa. Facebook sanoo nyt siis vetäytyvänsä Euroopasta, jos irlantilaisviranomaisen päätös jää voimaan.

Tilanne EU:n ja Facebookin välillä oli ruvennut kiristymään sen jälkeen, kun EU:n ja USA:n välinen tiedonsiirtosopimus Privacy Shield kaatui kesällä. Välirikko syntyi, kun EU ei voinut olla varma siitä, että kunnioittavatko USA:n hallitus ja sen tiedusteluviranomaiset EU:n kansalaisten yksityisyyttä, vai perkaavatko ne datajättien keräämää tietoa mielensä mukaan.

Facebook yrityksenä elää palvelunsa käyttäjien datasta. Sen koko liiketoimintamalli perustuu siihen, että se jakelee käyttäjien dataa mainostajille. Aina välillä se jää kiinni yksityisyydensuojan loukkauksista. Ja sitten se pyytää anteeksi. Ja liiketoimintamallin ylläpitäminen jatkuu.

Niin että minä sanon Facebookin uhkailusta, että huuu, minä pelkään.

Itse olen käyttänyt sosiaalisen median yhteisöpalveluista Facebookin lisäksi Diasporaa ja MeWe:ä.

Diaspora on avoimen lähdekoodin palvelu, jonka huono puoli on ensinnäkin se, että se on hajautettu eri palvelimille, mikä käyttäjien kannalta voi olla hieman hämmentävää. Toinen huono puoli palvelussa on se, ettei voi kovin tehokkaasti perustaa palveluun yritys-, yhdistys-, yhteisö- tai fanisivuja. Palvelu on kuitenkin raikkaan oloinen ulkonäöltään ja käytettävyydeltään.

MeWe on tuoreempi projekti. Sen on perustanut yksityisyydensuoja-aktivisti Mark Weinstein, ja voidaan sanoa, että palvelu seisoo tai kaatuu sen perusteella, miten hyvin se kykenee suojelemaan käyttäjiensä yksityisyyttä.

Palvelun mainoslause kuuluu: "Ei mainoksia. Ei vakoiluohjelmia. Ei hölynpölyä."

MeWe:n käyttäjiksi ovat siirtyneet monet niistä ihmisistä, jotka ennen olivat käyttäneet Google Plussaa ennen kuin Google oli lopettanut palvelunsa.

MeWe:ssä on huonona puolena se, ettei palvelussa julkaistuilla postauksilla ole omaa internet-osoitetta. Toisaalta tämä, että hakukoneen kautta ei pääse lukemaan suoraan käyttäjien yksittäisiä postauksia, suojelee käyttäjien yksityisyyttä, mutta toisaalta se sorsii niitä ihmisiä, jotka haluaisivat jakaa niitä palvelun ulkopuolella.

MeWe:n liiketoimintamalli perustuu sälään, kuten emojeihin, joita se myy. Muun ohella se myy maksullista versiota palvelusta nimeltä MeWe Premium.

Olen varsin kyllästynyt siihen, että palvelu tyrkyttää minulle maksullista versiota itsestään. Olen kärsinyt palvelun käytöksestä jo siinä määrin, että mainosrahoitteisuus ei enää tunnu ollenkaan huonolta vaihtoehdolta.

Itse asiassa minusta olisi hienoa, jos MeWe:n olemassaolo rahoitettaisiin mainoksilla, kunhan kohdistettu mainonta loistaisi palvelun yksityisyydensuojalupauksen mukaisesti poissaolollaan, tai ainakin palvelun oletusasetusten mukaan olisi näin. Mainokset eivät myöskään saisi viedä kohtuuttomasti tilaa palvelun näkymässä eivätkä ne myöskään saisi olla kovin meluisia...

PS. Uutinen sanoo, että Facebookin EU-suhteista vastaavan johtajan Aura Sallan mukaan "meillä on suuri huoli myös alustojemme 25 miljoonasta yritysasiakkaasta Euroopassa. Meille on tärkeää palvella heitä jatkossakin". Joten voimme olettaa, että EU-alueen yritysten ei tarvitse olla huolissaan Facebookin EU:sta lähdöstä.

Poliittinen ideologiani lyhyesti, vuoden 2020 versio

Olen päätynyt siihen, että seuraavat asiat kuuluvat määritelmän mukaan omaan poliittiseen vakaumukseeni:

–		konservatismi sanan yleisessä merkityksessä, ei siis juurikaan sanan erityisessä merkityksessä. Poliittisia päätöksiä tehtäessä tulisi pyrkiä poistamaan kuvioista päätösten tarkoittamattomat sivuvaikutukset. Eikä pidä korjata sitä, mikä ei ole rikki.
–		globaalinationalismi. Tämän poliittisen käsitteen ja aatteen kehitti aikoinaan Jaskan pauhantaa -blogin pitäjä Jaska. Mies arvosti sitä, että kirjoitin blogissani auki oman käsitykseni asiasta.
–		liberalismin vapausoikeudet, mukaan lukien sananvapaus
–		tiedemyönteisyys. Tieteellinen menetelmä on paras tapa hankkia tietoa. On parempi, että myös politiikka on todellisuudentajuista sen sijaan, että se olisi todellisuuspakoista. Lisäksi: biologinen evoluutio on luonut myös ihmisen aivot ja mielen, ja se täytyy ottaa politiikassakin huomioon.
–		uskontokriittisyys ja antiklerikalismi. Kannatan ehdottomasti uskonnollisten yhdyskuntien ja valtion eroa. Kannatan myöskin sitä, että uskontoa ei voi käyttää pätevyysvaatimuksena julkiseen virkaan pääsyyn. Kannatan myös sitä, että julkista tukea saavat koulut eivät saa opettaa uskontoa ainakaan tunnustuksellisena.
		Mielestäni uskonnollista lainsäädäntöä kannattavilta tulee viedä kansalaisluottamus.
		Ja mielestäni myös sellaisten uskontojen tulee olla kiellettyjä, jotka kannattavat rasismia tai pyhää sotaa toisinajattelevia vastaan tai pyrkivät väkipakolla estämään uskonnon vaihtamisen tai avioliiton solmimisen toisuskoisen kanssa.
–		maksiimi: Tämä meidän maailmamme on ainoa taivas, mikä on olemassa. Ja jos se ei nyt siltä tunnu, niin meidän tehtävämme on se sellaiseksi mahdollisuuksiemme rajoissa tehdä. (Tämän keksintöni olin julkaissut ensimmäisen kerran runoblogissani 30.8.2020. Olin silloin vasta muodostanut ajatuksen kokonaisuudessaan.)
–		kommunalismi siinä mielessä, että kaikenlaista valtaa kohtaan tulee olla kriittinen, ja valtaa on hyvä hajauttaa pitkälle

...

PS. 27.5.2021: Tein tästä seuraavana vuonna uuden version. Oi, katso: Vuoden 2021 versio.

Pitkäaikainen 50-vuotissyntymäpäiväni juhlinta

Koronaepidemia iski kannaltani hiukan vääränä vuonna, kun en voinut sen vuoksi juhlia 50-vuotissyntymäpäivääni kerholla.

Maanantaina 22.6. vuonna 2020 siis oli 50-vuotissyntymäpäiväni. Päivämäärä 22.6. liittyy myös siihen, että hitleriläinen Saksa oli sinä päivänä vuonna 1941 hyökännyt Neuvostoliittoon pettäen näin hyvän ystävänsä, mutta ei se minun vikani ole.

Olin etevästi piilottanut oman syntymäpäiväni Facebookin käyttäjiltä palvelun asetusten kautta. Tarkoitukseni oli, että ihmiset huomaisivat syntymäpäiväni, jos he lukisivat maanantain blogimerkintäni Sleeping in Light, jonka ihan alkuun en ollut laittanut mainintaa 50-vuotispäivästäni vaan vasta myöhemmäksi tekstissä. Tuskin kukaan kuitenkaan huomasi asiaa sitä kautta, ainakaan Facebook-kavereistani.

Lähellä syntymäpäivääni Elisa oli lähettänyt minulle asiakastiedotteen, jossa kerrottiin, että kotisivutilani muuttuu maksulliseksi. Nettisivuni olivat olleet samassa osoitteessa yli 20 vuoden ajan. Melkoinen "syntymäpäivälahja" (vaikka toisaalta ymmärsin)!

Syntymäpäivääni edeltävänä päivänä eli sunnuntaina 21.6.2020 hyvä kaverini Virpi oli tullut koiransa Gimman, joka on musta saksanpaimenkoira, kanssa siivoamaan kämppääni. Yleensä välttelen tällaisen mahdollistamista sunnuntaipäivälle, mutta kun oli nyt erinomaisen hyvä syy, niin päästin siivoamaan. Ja hyvä siivo siitä tulikin. Kiitokset Virpille. Kesken siivoamisen kävin pienellä lenkillä Gimman kanssa. Kämpilläni tulin myös meuhtoneeksi melko paljon tämän kanssa.

Syntymäpäivänäni keskipäivän tienoilla Virpi tuli leipomansa kakkupohjan ja muiden tarvikkeiden, joihin sisältyi astioita ja ruokailuvälineitä, kanssa kämpilleni. Kakku oli hänen syntymäpäivälahjansa minulle. Hän oli leiponut sen lähinnä perunajauhoista, mutta oli myös hiukan vehnäjauhoja sotkenut mukaan.

Kämpilläni hän teki vaahtoa soijapohjaisesta kermankorvikkeesta. Kakun päälle tuli vielä mansikoitakin.

Alun perin en ollut ajatellut tarjota ihmisille sen enempää jonkun toisen omin käsin valmistamaa kakkua kuin karjalanpiirakoita munavoillakaan, mutta kun Virpi nyt kerta kaikkiaan halusi minulla olevan erityisen hienot juhlat, niin hyväksyin asian. Jos hän ei olisi puuttunut peliin, niin olisin ostanut vain jotain valmista kaupasta vieraita varten.

Olin saanut jo aikaisemmin lahjaksi kolme kirjaa, joista toinen sisältää mm. John Keatsin runoja ja toinen on muuten vain jännä. Lukija saattaa tietää, että olen itsekin hieman kirjoitellut runoja. Kolmas kirjoista oli kuulun yhdysvaltalaisen saarnaajan Billy Grahamin (1918-2018) kirjoittama.

Olin saanut eräältä henkilöltä myös 24 -tv-sarjaa sisältävän paketin.

Sain syntymäpäivänäni vielä yhdeltä henkilöltä yhden lahjakortin Varustelekaan, joka on retkeily- ja armeijatarpeita ja asusteita myyvä liike, ja yhden suklaarasian. Toiselta henkilöltä sain kaksi olutta ja kolmannelta kullanvärisen pienoispatsaan, jonka jalustassa lukee "Winner" – suomeksi se tarkoittaa voittajaa – ja kolme teepaitaa.

Vitsailin patsaan olevan Jussi-patsas. Ja sen voisin muuten ympäröidä mirhalla. Jussi-patsas on sinänsä muuten vanha vitsi eikä minun keksimäni.

Sain myös lentäjäkollegaltani Hannulta hänen tekemänsä uudemman kangasmerkkitaulun entisen jatkoksi, siis jutun, johon voi kiinnittää käyttämättömiä kangasmerkkejä. Hän teki tämän toisen taulun alkuperäisestä jälkeenjääneistä osasista. Olin myös tilannut häneltä tuhman riipuksen, jonka hän toteuttaisi antamani mallin mukaisesti.

Yhdeltä kaveriltani sain kuusi hienoa viskilasia.

Virpi oli tuonut mukanaan myöskin karjalanpiirakoita, kananmunia ja paketin Oivariinia. Oivariini oilta maistuu. Teimme munavoita karjalanpiirakoita varten.

Kutsumistani henkilöistä viisi kappaletta ei päässyt juhliini. Nämä olivat siis ensimmäiset juhlistani, jotka pidin tietyille lähikavereilleni, joista tosin yksi asuu Kouvolassa asti.

Paikalle saapui maanantaina yhteensä seitsemän vierasta. Virpin jälkeen ensimmäiset kaksi heistä saapuivat kahden maissa. Ennen kolmea tai kolmen maissa saapuivat seuraavat kolme ja viimeinen saapui noin tunnin neljänkymmenen minuutin kuluttua edellisestä.

Tarjosin väelle hyvää kahvia. Nautimme karjalanpiirakoita ja sitten myös kakkua. Se oli hyvää, vaikka sen valmistusaineet olivat olleet kannaltani epätavallisia. Viimeiseksi tullut vieraani toi mukanaan mutakakun oman vatsansa herkkyyden tähden. Tarjosin väelle myöskin erästä hyvälaatuista espanjalaista valkoviiniä, josta pidin. Sitä oli minulla litran verran. Sen oli lahjoittanut minulle eräs, joka ei päässyt mukaan juhlimaan.

Kämppäni täysin erinomainen siisteys kiinnitti huomiota. Lisäksi yksi osallistujista totesi, että ei haise.

Suuri osa kämppäni "ylimääräisistä" tavaroista oli piilotettu makuuhuoneeni nurkkaan.

Itse asiassa tarkoitukseni oli jo 20.6.2020 ollut lauantaivierailleni tarjota aitoa Juhannussimaa, mutta sitä ei ollut tällä kertaa myynnissä edes juhannusviikolla lähikaupassani, mikä on outoa, koska kerran nimensä mukaisesti kyseessä pitäisi olla juhannussiman. Wanha kaverini Janne oli silloin keksinyt valmistaa itse pikajuhannussimaa. Se koostui Pommacista, Koskenkorvasta, brändistä ja sitruunamehusta. Sekoitussuhteet eivät ole tarkasti muistissani. Koska nautittiin myös muita juomia hieman, tulin käytännössä humalaan. Ensimmäinen kerta kymmeneen kuukauteen.

Suurin osa väestöstä myös enemmän tai vähemmän nautti samantapaista jossain määrin siman kaltaista juomaa syntymäpäivänäni. Se oli muuten samanlaista kuin lauantain "pikajuhannussima", mutta Pommac oli korvattu kaupan simalla. Kun tämä myöhemmin loppui, niin juomanautintoa jatkettiin jääkaapistani löydetyllä appelsiinimangomehulla.

Osa väestöstä selvästi syntymäpäivilläni humaltui. Alle puolet oli aikaisemmin ollut nautittuna mainiosta skottilaisesta Caol Ila -savuviskistäni, mutta se nautittiin nyt loppuun, ja sen jälkeen aloitettiin vielä eräs viisivuotinen kanadalaisviskini. En viitsinyt estellä paremman viskini suurta kulutusta, koska oli sentään 50-vuotissyntymäpäiväni ja koska nyt eniten viskiini mieltynyt oli juottanut minulle ja muille lauantain normaaleille vierailleni aikaisemmin melkein kokonaisen VSOP-konjakkipullon.

Oli joka tapauksessa melko hyvä meininki.

Minäkin tulin jossain määrin humalaan.

Jossain vaiheessa pidettiin kauimpana asuvan vieraan ehdotuksesta kierros, jossa jokainen sai kehua minua.

Itse tilaisuus kesti noin viisi ja puoli tuntia. Viimeiseksi tullut jäi lopuksi juttelemaan kanssani vielä joksikin aikaa. Näytin hänelle myös FlightGear-lentosimulaattoripeliäni, jolla lensin yhden nousun ja melko pian sen jälkeen yhden laskun, ja laskussa romutin Cessna 172:ni. Koneeni iskeytyi liian lujaa vauhtia kiitoradalle. Sen siitä saa, kun ei noudata ohjaamohygieniaa, eli rupattelee.

Yöllä yritin maistaa saamani suklaarasian sisältöä, mutta se oli jossain määrin sulanut. Itse asiassa onnistuin hieman sotkemaan suklaalla paikkoja. Laitoin rasian sitten pakkaseen ja myöhemmin nautin suklaitani jonkin verran.

Tiistaina 23. kesäkuuta piti olla normaaliin tapaan lentopäivä. Hannu ei kuitenkaan jaksanut mutta tuli vain asentamaan kangasmerkkitaulun kirjahyllyni päätyyn. Tarjosin hänelle ja kahdelle muulle saapuneelle edellispäivän vieraalleni kahvitusta.

Kävin myöskin ostamassa pahviastioita kaupasta.

Tiistaina sain myöskin yhdistykseltäni lahjana lahjakortin Varustelekaan. Tämä lämmitti mieltäni.

Illemmalla wanha kaverini Markku tuli käymään. Ei ollut maanantaina töiltään päässyt piipahtamaan, joten siksi tuli vasta nyt. Oli mukava turista. Esittelin hänelle myöskin hieman FlightGear-lentosimulaattoriani. Sain häneltä 50 euroa lahjaksi.

Keskiviikkona kävin aamupäivällä jonkin aikaa notkumassa yhdistykseni Pähkinärinteen toimipisteen ruokajakelun luona.

Samana päivänä oli illemmalla syntymäpäiväjuhlani isän puoleisille lähisukulaisilleni. Olen isänpuoleisen sukuni vanhin miespuolinen elossaoleva jäsen ja kiinalaisten sukulaisteni patriarkka.

Joka iikka saapui paikalle paikkaan, jota nimitän mummilaksi, lukuunottamatta pienintä pikkuveljeäni, joka asuu tätä nykyä Balilla.

Veljentyttäreltäni sain hienon kortin.

Otin vastaan laskun tietyistä hankituista tarpeista.

Oli hyvä meininki. Tarjoilut aloitettiin ostamallani kuohuviinillä. Pidin myös mahdollisimman lyhyen puheen, ja päätin samalla pitää kymmenen vuotta myöhemmin kunnollisen puheen. Myöhemmin syötiin kiinalaisia ruokia. Viimeisenä nautittiin kahta erilaista kakkua ja karjalanpiirakoita kahvin kanssa.

Ja ai niin. Sain lahjaksi vihon, johon oli koottu joukko ikivanhoja valokuvia.

Sain myös lahjaksi kaksi lahjakorttia Varustelekaan.

Ilmeisesti ihmiset ovat tietäneet, että sydämessäni on lämmin paikka Varustelekalle.

Illalla kaiken kasvillisuuden keskellä mummilan pihalla aloin jonkin verran kärsiä allergiaoireista. Ne jatkuivat torstaina.

Saimme mummilasta mukaan ruokaa, karjalanpiirakoita ja kakkua. Veljeni perheineen söi saadun ruoan kotonaan. Kakunosa ja karjalanpiirakat säästettiin viikonloppureissullemme.

Torstaina puolenpäivän jälkeen oli yhdistykseni paikallisen toimipisteen ulkotoimintaa. Saatiin simaa, mehua, kahvia ja leipää euron hinnalla. Myöskin harjoitettiin frisbeegolfia ja pelattiin mölkkyä. Mutta oli älyttömän kuuma. Tilaisuudessa myöskin pidettiin osallistuvien kesken nk. kuulumiskierros, jollainen tavallisissa olosuhteissa sisältyisi paikallisen toimipisteen vertaistukiryhmän kokoontumisiin. Oli mukavaa sosiaalista toimintaa.

Torstaina menin myös kahden kaverini kanssa käymään Salilla. Sinne oli tehty keittiö, ja minä tilasin itselleni burgerin, joka oli varsin maittava, ja toiselle tovereistani oluen. Ravintola antoi minulle ikäjuhlieni kunniaksi ilmaisen tuopillisen.

Torstaina kävi myös eräs konflikti, joka rasitti minua. Nimittäin minulta ja yhdeltä hyvältä kaveriltani meni välit poikki. Se tuli kuin suoraan puun takaa. Menetin henkisen tasapainoni melko lailla, ja tämän jälkeen keräilin pikku hiljaa sen palasia.

Perjantaina lähdin vanhemman pikkuveljeni S:n, hänen vaimonsa W:n ja heidän tyttärensä L:n sekä serkkutyttöni K:n kanssa mökillemme.

Neljän jälkeen päivällä minua tultiin hakemaan ja ajettiin pysähtymättä koko matka mökillemme, joka sijaitsee nykyään Hämeenlinnaan kuuluvassa Rengossa. Matka kesti jonkin verran yli tunnin ja itse asiassa jonkin verran tavanomaista pitempään, koska matkan varrella oli joitakin hidastavia tekijöitä.

S kysyi minulta ollessamme matkalla, onko lahjatoiveeni viisi teelusikkaa vielä ajankohtainen. Vastasin sen olevan.

Päästyämme perille lämpötila oli juuri mukava enkä ensimmäisenä iltana törmännyt ollenkaan hyttysiin. Veljeni vaimo taas on hyvin herkkä niille, varsinkin suomalaisille sellaisille, ja siksi hän koki, että ensimmäisenä iltanakin niitä oli.

Allergiaoireeni jatkuivat mökillä ollessa.

Söimme mökillä tavattoman hyvin.

K leikki L:n kanssa noin yhdeksän kertaa minua enemmän.

Nukuin mökillä tavanomaista jonkin verran paremmin.

Olen ainoa, joka suostuu juomaan porakaivon vettä mökillämme. Saan siitä kaiken tarvitsemani kadmiumin, uraanin ja lyijyn.

Alkoholia nautin melko maltillisesti. Nautin saksalaisia alkoholittomia ja 2,8-prosenttisia oluita, jotka S oli minulle hankkinut, sekä jokusen vahvemman muunmaalaisen.

Perjantai-iltana lämmitettiin sauna. Järven vesi oli oikeasti lämmintä, kuin linnunmaitoa. Olen ollut viime vuosina huono uimaan mökillä, mutta veden selvääkin selvemmän lämpimyyden vuoksi sain käytyä kerran uimassa. Veljeni taas piti vettä jopa liian lämpimänä.

Lauantaina taas kävin saunassakäynnin yhteydessä uimassa kaksi kertaa.

S, W ja K kävivät uimassa paljon. Ja L oli varsinainen vesipeto. Hän ei olisi ollenkaan halunnut lopettaa uimista, kun siihen ryhtyi.

Ruoan lisäksi syötiin lauantaina ja sunnuntaina kakku loppuun. Lauantaina K antoi minulle lahjaksi kuusi kappaletta Hackmanin teelusikoita.

Lauantaina minua jonkin verran vainosivat paarmat. Saattaa olla, että joukossa oli pari hyttystäkin.

W käytti hyttyssavua ja laitteli itseensä kovasti hyttyskarkotetta.

Käsivarteni jossain määrin paloivat. Eivät saunan kiukaan, vaan auringon säteilyn vuoksi.

Voin sanoa, että mökillä söimme hieman jopa liikaakin. Mutta söimme hyvin.

Sain tietää, että K katsoo samoja paiseohjelmia kuin minäkin. Valistimme muita siitä, että kystia poistaessa on tärkeää poistaa myös se pussi, jonka sisällä ihosolut ovat. Muuten kysta tapaa kasvaa takaisin.

K:lle myöskin oli tuttu Douglas Adamsin viisiosaisen Linnunrata-trilogian ensimmäinen osa Linnunradan käsikirja liftareille. Sieltä on lähtöisin muuten tämän blogini nimi.

Sunnuntaina S, L ja K lähtivät hämeenlinnalaisessa vesipuistossa käymään. Jäin W:n kanssa mökkiä pitämään.

Alkoholittomat oluet olivat jääneet auton takakonttiin, joten jäin ilman olutta, varsinkin kun en muistanut, että grillikatoksen jääkaapissa olisi ollut vähäalkoholista olutta.

Lähdimme koteja kohti menemään vasta vähän ennen iltaseitsemää.

Saavuin kotiini suhteellisen pirteässä kunnossa.

Päätin jossain vaiheessa, että pidän nettisivuni vanhassa paikassa alkavasta maksullisuudesta huolimatta.

Tiistaina 7.7.2020 eräs hyvä kaverini toi minulle syntymäpäivälahjaksi pullollisen skotlantilaista Sheep Dip -viskiä. "Nam!" sanoin jo etukäteen. "Se on luultavasti hyvää." Jotain vastaavanlaista olin nimittäin ennenkin maistanut. Sheep Dip tarkoittaa suomeksi nestemäistä hyönteis- tai sienimyrkkyä, jota käytetään lampaiden suojelemiseen.

Kun vuorokausi oli vaihtunut yhdeksänneksitoista heinäkuuta, viimeiset palat henkistä tasapainoani palautuivat.

Heinäkuussa jouduin yhdistykseni pysyvämpien työntekijöiden lomien vuoksi olemaan viikkojen ajan vetämässä yhdistykseni "huoneen" toimintaa Discord-palvelussa. Työaika oli arkisin klo 11-13. Homma tuntui mukavalta, koska se toi järjestystä ja tolkkua arkeen.

Tiistaina 21.7. aloin tuntea kipua oikean jalkani jalkaterässä. Se tuntui vähän erilaiselta kuin perinteinen kihtini, joten en sitä kihtinä osannutkaan pitää.

Seuraavana päivänä keskiviikkona lähdin vanhemman pikkuveljeni S:n ja kaverieni H:n ja Jr:n kanssa mökille. Erään O:n, jonka niin veljeni kuin minä tunnemme, olisi alun perin pitänyt tulla myös mukaan, mutta hän joutui jäämään työkiireiden vuoksi pois. Minusta se oli tylsää.

Matkan varrella pysähdyimme Riihimäellä, jossa kävimme ruokaostoksilla ja Alkon myymälässä.

Kello oli jo yli iltakuuden päästessämme perille.

Mökillä oli kylmä. Toistan: kylmä. Varsinkin ensimmäisenä iltana ja alkuyöstä koimme suuren kylmyyden tunkevan luihimme ja ytimiin.

Mutta ruoka oli hyvää, laadukasta ja monipuolista mökkiruokaa.

Ensimmäisenä iltana H:n ja Jr:n kanssa jossain vaiheessa kärräsimme puuklapeja varastopellin alta pinoihin saunarakennuksen eteen. Veimme muistaakseni kuusi kottikärryllistä.

Jr ja varsinkin H yrittivät uistella kaloja, välillä myös veneestä käsin.

Nautin itse varsin maltillisesti alkoholia. Mökille oli jäänyt edellisestä kerrasta myös 2,8-prosenttisia sekä alkoholittomia oluita, ja näitä käytin myös hyväkseni.

Koska ei ollut kuuma, ei tarvinnut olla koko ajan juomassa vettä.

Ensimmäisenä yönä jalkani vihoitteli varsin paljon. Unen saamista sinä yönä alussa vaikeutti myös äkillisesti alkanut pieremistaipumus. Se meni onneksi jossain vaiheessa oli. Minusta tuntui, että veljeni reagoi joka kerta pieraistessani. Tosin haju ei ollut tähän syynä, sillä hän nukkui hyvän matkan päässä minusta, vaan ääni.

Iltaisin tai öisin saunottiin ja kovasti. Kaksi porukasta kävi uimassakin. Minä en.

Torstaina kävin H:n kanssa kaupassa. Matkantekoa hieman häiritsivät kymppitiellä olleet tietyöt.

Torstaina samaten käytin valmispohjaa hyväkseni ja tein kakun. Laitoin kakunsiivujen väliin mansikkahilloa ja päälle pursotin purkista kermavaahtoa. Lopuksi raaputin päälle suklaata ja sen jälkeen vielä ripottelin päälle runsaasti pensaastamme peräisin olevia punaisia viinimarjoja. Kakusta tuli ihan hyvää.

Toisena päivänä myöskin musisoitiin. Veljelläni oli mukana akustinen kitara ja H oli ottanut mukaansa kosketinsoittimensa. Ja koska käynti mökillä oli tavallaan jatkoa syntymäpäiväkemuilleni, niin porukat myöskin esittivät kunniakseni lempiballadini, Paul Grossin Ride Forever. Saman kappaleen oli pienempi pikkuveljeni esittänyt minulle kymmenen vuotta aikaisemmin käheällä heavy-country-äänellään. Sillä kertaa olin kappaleen loputtua mennyt suutelemaan ruohikkoa lipputangon edessä. Lipputangossa oli silloin liehunut Kanadan lippu.

Lopuksi kappaleen ensimmäinen säkeistö ja ensimmäinen kertosäe esitettiin uudestaan, ja minä nauhoitin tämän pätkän pienempää pikkuveljeäni varten.

Torstain myöhäisillassa myöskin lentelin H:n kanssa FlightGear- ja Geo-FS-lentosimulaattoreilla. Tämän mahdollisti se, että olin yhdistykseni verkkoläsnäolovelvollisuuden vuoksi ottanut kannettavan tietokoneeni mukaan. Olin ottanut myöskin ilotikkuni luonnollisesti mukaan.

Seuraavana yönä näin unta yhdestä yhdistykseni järjestötyöntekijästä. Unessa meillä oli konflikti, vaikka olen pitänyt hänestä ja arvostanut häntä ja vaikka minulla ei ole mitään kaunoja häntä kohtaan. Mitähän uneni symbolisoi?

Perjantaina lähdettiin kotiin. Kun oltiin Hyvinkäälle saakka päästy, niin ajotietokone ilmoitti moottoriviasta. Veljeni kohta pysäytti auton sopivaan paikkaan ja rupesi tiedustelemaan, missä huoltamolla autoa voisi käyttää. Lopulta sopiva paikka löytyi, vaikka sillä ei ollutkaan parasta mahdollista laitteistoa käytettävissä S:n auton auton diagnosointia varten. S:n kännykkä opasti meidät perille saakka.

Me muut hytisimme sitten huoltamon pihalla, kun autoa tarkastettiin. Lopputulos siitä oli, ettei autossa ollut mitään suorastaan fataalia vikaa. Veljeni soitti sitten valtuutetulle huoltamolle, ja asia hoituisi loppuun myöhemmin.

Pääsimme onneksi samalla autolla kotiin asti.

Kipu jalassa jatkoi kotiintulon jälkeenkin kyllä.

Sheep Dip -viskipulloni avattiin vasta mökiltä paluun jälkeisenä päivänä lauantaina 25.7.

Saman päivän iltana päätin todeta, että taitaa jalkavaivani sittenkin olla kihtiä. Ja minä olin jo ehtinyt sisimmässäni riemuita sitä, että en ollut edellisenä enkä tänäkään vuonna saanut kertaakaan kihtikohtausta. Päätin saman tien alkaa ottaa vaivaan Buranaa.

Torstaina 30.7. palattuani paikallisen toimipisteen ulkotoiminnasta kotiin, jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että jalka on vihdoin parantumaan päin.

Seuraavana päivänä perjantaina nautin toistaiseksi viimeisen Buranani.

2.8. em. ystäväni, jonka kanssa minulla oli mennyt välit pahoiksi, oli laittanut minulle suhteellisen ystävällisen viestin. Tilanne oli siis jonkin verran parantunut. Mutta aika entinen tavallinen ei palaa.

Maanantaina 3.8. 2020 minulle oli jo selvää, että jalkani ei ollut parantunutkaan. Onnistuin varaamaan pika-ajan terveyskeskuslääkärille seuraavalle päivälle. Minusta oli alkanut jälleen tuntua siltä, ettei vaivani ollutkaan kihtiä.

Saman päivän iltana vihdoin ja viimein kaikkien menneiden viikkojen jälkeen laitoin uusiksi, viimeinkin, kangasmerkkitaulustoni. Poistin ylimääräiset kappaleet alkuperäisestä taulusta ja kiinnitin niitä merkkejä tauluihin, jotka eivät olleet viime aikoina olleet kiinnitettyinä siihen.

Tiistaina 4.8. lääkäri katsoi hetken jalkaani ja totesi sitten, että jalassani on kihti ja että ehkä lasten Burana ei auta siihen kovin hyvin. Hän määräsi minulle 800-milligrammaista Buranaa nautittavaksi korkeintaan kolme kertaa päivässä.

Syyskuun alkupuolella minusta tuntui jo siltä, että suhteeni siihen ystävääni, jonka kanssa välit olivat menneet pahoiksi, ovat jo hyvät.

11.9. hän otti minuun jopa yhteyttä ja sanoi, että voisi periaatteessa tulla siivoamaan luokseni. Aika entinen taitaa olla melko lailla palannut.

Eikä siinä kaikki. Kävi myös niin, että samana päivänä Hannu oli ilmoittanut kryptisessä sähköpostiviestissään, että riipukseni on valmis.

Seuraavana päivänä, joka oli lauantai, jolloin kotonani pidetään jätkien kesken kulttuurielämätapahtuma, Hannu toi riipukseni, jossa näkyvällä symbolilla ei tässä yhteydessä ei ole mitään tekemistä natsien, vaan Suomen ilmavoimien, kanssa.

Periaatteessa syntymäpäiväjuhlani eivät ole vieläkään ohitse. Parin kaverini olisi tarkoitus tulle vielä juhlistamaan niitä mökillemme jossain vaiheessa, mutta kun ajankohdasta ei etukäteen tiedä ja koska melko paljon on näitä jo vietettykin, niin päätin julkaista tämän kirjoitukseni jo tänään.

Ja sitten siihen tärkeimpään kysymykseen, eli miltä minusta nyt tuntuu viisikymppisenä. Täytyy sanoa, että ei se oikein tunnu vielä miltään. Vaikka kuitenkin olen jo alkanut oivaltaa olevani viisikymppinen ja että se vaatii minulta käyttäytymistä viisikymppisen tavoin. Ei siis enää mitään pojankolttosia. Pitää käyttäytyä arvokkaasti.

Varmasti paljon jäi minulta laittamatta hyviä yksityiskohtia mukaan tähän kirjoitukseen. Kaikkea ei aina muista... Mutta toisaalta ei kaikki muistettavissa oleva varmaan ole hirveän tärkeätä. Mainitaan vielä tässä kuitenkin se, että kaikkea saamaani karkkia en ole maininnut tekstissä.

Kymmenen vuotta aikaisemmin olin juhlinut syntymäpäiviäni sekä Salilla isommalla porukalla, mummilassa että mökillä. Sillä kertaa alkoholia oli kulunut jonkin verran enemmän kuin mitä nautittiin nyt kymmenen vuotta myöhemmin.

Kymmenen vuoden kuluttua on taas isot juhlat. Luultavasti. Mahdollisesti.