tiistai 31. toukokuuta 2016

Suvakkihuora-termistä

Olinhan aiheesta kirjoittanut jo kerran aikaisemmin, mutta Hesarin ammattitaidottomuuden vuoksi joudun tekemään sen taas.

Hesari oli siis julkaissut jutun otsikolla Amnesty myy ”Suvakkihuora”-t-paitoja Maailma kylässä -festivaaleilla – onko se hyvä vitsi?. Pääotsikon alla oli pikkuotsikko, joka kuului: "SMG:n laulaja Terhi Kokkonen esitteli uutuuspaitaa perjantaina Instagramissa."

En viitsi referoida juttua laajemmin, mutta Hesari kertoo ihan omalla laillaan termin etymologiasta:
”Suvakkihuora”-sanasta on tullut varsin yleinen äärinationalistien käyttämä sana, jolla pilkataan suvaitsevia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia naisia.
Tässä määrittelyssä on vain se ongelma, että Hesarissa taidetaan pitää kaikkia nationalisteja äärinationalisteina. Ja sitä paitsi sanan määrittelyt ovat menneet muutenkin lehdeltä ihan väärin. James Hirvisaari on Facebookissa lausunut "uutista" koskien seuraavaa:
Minähän tuon termin lanseerasin :) Pitäisikö vaatia royalteja? Sanahan ei siis viittaa laisinkaan naissukupuoleen vaan USKOTTOMUUTEEN omalle kansalle. Mutta ihan hyvä että se on tullut yleiseen käyttöön. Otan siitä röyhkeästi itselleni kuuluvan kunnian. :)

James Hirvisaari oli tosiaankin 6.2.2016 selittänyt, mitä sana suvakkihuora merkitsee, bloginsa merkinnässä Hame korvissa. Asian ydin kuuluu näin:
Hyvät kuulijat, meitä maahanmuuttopolitiikan kriitikkoja on epäreilusti leimattu äärioikeistolaisiksi fasisteiksi ja rasisteiksi. Minä en sellaisesta juuri piittaa, mutta vastaavasti minä nimitän näitä leimaajia suvakkihuoriksi. Kyseinen termi ei siis viittaa naissukupuoleen vaan uskottomuuteen omalle maalle ja omalle kansalle.
Itse olin aiheesta kirjoittanut 31.3. merkinnässäni Suvakkihuorat. Eivät Amnestyn ao. henkilöt eikä Hesarin ko. jutun kirjoittanut toimittaja Juha-Pekka Raeste olleet viitsineet ottaa selvää, mistä termissä todellisuudessa on kyse. Että sellaista paneutumista ja ammattitaitoa. Ja sitten haukutaan MV!!??-lehteä roskalehdeksi.

Suomen Amnesty ei lopeta hämmästyttämistä. Olen silloin tällöin osallistunut sen kampanjoihin, siis sellaisiin, joita itse pidän täysipäisinä, mutta tällaiset tempaukset saavat minun aprikoimaan, että ehkäpä en koskaan liity sen jäseneksi. Ja ehkäpä en koskaan lahjoita sille rahaakaan.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Burma, maailmankaikkeus ja kaikki

Burmassa valtio kohtelee kovakätisesti rohingyavähemmistöä. Rohingyat ovat bengaleita, jotka ovat aikoinaan muuttaneet maahan laittomina siirtolaisina naapurimaasta Bangladeshista.

Ylen uutisen mukaan Burman buddhalainen enemmistö inhoaa rohingyoita sen vuoksi, että erittäin monet näistä ovat muslimeita. Buddhalaiset kuitenkin tietävät, että he itse ovat islamin kannalta ali-ihmisiä.

Itse tiedän hyvän ratkaisun rohingyoitten ongelmaan. Heidän tulee luopua islamista. Heidän tulee ilmaista vakavasti burmalaisille, että se, että islam on pitänyt buddhalaisia ali-ihmisinä, on väärin. Ja heidän tulee ilmaista sekin, että heidän mielestään islamin 600-luvulla jKr. perustanut profeetta Muhammad on ei-musliminaisia ja tyttöjä raiskannut kusipää. Eivätköhän näillä lääkkeillä burmalaisten ja rohingyavähemmistön välit parane!

Toimenpide myöskin auttaisi niitä rohingyoita, jotka eivät halua olla muslimeita. Kun islam periaatteessa tarjoaa islamista luopuneille kuolemantuomion vielä tänäkin päivänä. Rohingyoihin saattaa kuulua esim. ateisteja ja kristittyjä.

Islam on todellakin ollut alusta alkaen paitsi uskonto, niin myös vihaideologia. Kristinusko taas on alkujaan ollut orjien ja muiden vähäosaisten uskonto. Kristinusko alkujaan tunnusti orjien ihmisarvon ja myös näiden solmimat avioliitot, toisin kuin ympäröivä roomalainen yhteiskunta. Islam taas on alkujaan ollut valloittajien, raiskaajien ja murhaajien uskonto. Ei-musliminaisilla ei ole islamin mukaan ihmisarvoa. Jos muslimimies on ottanut tai ostanut itselleen ei-muslimiorjattaren, niin jos tämä on ennen tätä ollut naimisissa, niin islamin mukaan tämän avioliitto purkautuu. Irakia ja Syyriaa lukuunottamatta islamilaisessa maailmassa on nykyään toki aikaisempaa vähemmän orjuutta, mutta se johtuu länsimaisesta vaikutuksesta.

Niin, tarkoitan sanoa, että islamin piirissä ei ole syntynyt tähän mennessä sellaista uudistumista, joka tunnustaisi muidenkin kuin muslimien ihmisarvon.

Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestöön OIC:hen kuuluu kymmeniä maita. OIC kannattaa nk. Kairon julistusta, joka kannattaa sharia-lakia. Periaatteessa kyseessä on sama lainsäädäntö kuin mitä Islamilainen valtio (entinen Isis) kannattaa, eli se pohjautuu profeetta Muhammadin opetuksiin ja elämäntapaan. Sharia-lain mukaan naisen todistus oikeudessa merkitsee puolta miehen todistuksesta. Tämä on seikka, joka on vaikuttanut siihen, että islamilaisissa maissa kun nainen raiskataan, niin raiskattu itse voi saada tuomion avioliiton ulkopuolisesta seksistä.

Islam mielestäni kantaa liian suuressa määrin perustajansa leimaa, jotta sitä voisi tai tulisi sietää.

Kannatankin sellaista, että sivistysmaissa islam aluksi kiellettäisiin. Kiellettäisiin kaikki sellaiset uskonnon muodot
  • joiden nimi on islam,
  • joiden ainoa tai tärkein pyhä kirja on Koraani,
  • joiden mukaan tärkein profeetta on profeetta Muhammad,
  • jotka kannattavat väkivaltaista pyhää sotaa, tai
  • joiden jumalanpalveluspaikat ovat nimeltään moskeijoita

Kannatan laajemminkin uskontokriittistä lainsäädäntöä, mutta en puutu laajemmin tässä siihen asiaan.

Islamilaisten maitten järjestö voisi ohjeistaa jäsenmaitaan muokkaamaan islamia ihmisoikeusmyönteisemmäksi ja hylkäämään profeetta Muhammadin tärkeänä profeettana. Jos tämä toteutettaisiin täydesti, niin ennen pitkää jonkinlainen uudistunut islam voitaisiin laillistaa sivistysmaissa. Se voisi muistuttaa esim. liberaalijuutalaisuutta.

En halua tällä sanoa, ettei olisi olemassa kunnollisia muslimeita, jotka kunnioittavat ei-muslimeita. Se vaan ei auta siinä asiassa, että islam on ollut alusta alkaen ja on vielä nykyäänkin itsessään ihmisarvolle vihamielinen. Siksi hyvä muslimi voi olla ainoastaan huono muslimi.

Jos Burman ongelmana olisi muslimien sijaan Saksasta maahan muuttanut natsikansanryhmä, niin kannattaisin muuten heidän suhteensa samaa kuin rohingyoitten suhteen.

Prahan kevään uudistajien aate oli kuin ihmiskasvoista marxismileninismiä. Olen kirjoittanut aikaisemmin blogiini ahmadilaisuudesta, joka on kuin ihmiskasvoista islamia, tai olisi, elleivät ei-ahmadilaiset muslimit tavallisesti pitäisi sitä ei-islamilaisena uskontona. Ahmadilaisuus kieltää väkivaltaisen pyhän sodan, mutta minusta senkään ei silti tarvitsisi olla laillista sivistysmaissa, ellei se muuta itseään kaikkien em. viiden kohdan mukaiseksi.

Olin joitakin kuukausia sitten julkaissut toisessa blogissani merkinnän entisten muslimien syistä islamin jättämiselle. Koko listauksen oli alun perin julkaissut Britannian entisten muslimien neuvosto Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

...Islamilaisessa maailmassa ei muuten taida pahemmin olla entisten muslimien järjestöjä...

Yle oli myöskin äskettäin samaa aihetta sivunnut jutullaan, jonka otsikko kuuluu Fatima luopui islamista, mutta ei voi riisua huivia – islamista eroaminen on Suomessa tabu.

Jutun otsikossa on kuitenkin pieni virhe. Islamista luopuminen on Suomessa tabu vain monikulturismia kannattavien kantasuomalaisten sekä uskovaisten muslimien keskuudessa.

Ne ihmiset joita valtamedia, mukaan lukien Yle, yleensä huonoilla perusteilla on haukkunut äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi ja kaiken maahanmuuton vastustajiksi, ovat voineet hyvinkin kritisoida islamia ja sen käytäntöjä. Yle on nyt sitten kuitenkin rohjennut julkaista tällaisen, mutta tuskin se olisi sitä uskaltanut tehdä, elleivät "väärinajattelijat" olisi vuosien ajan rohkeasti vastustaneet Ylenkin edustamaa väritettyä todellisuutta.

Yle uskaltaa jutussaan jopati linkittää Suomen entisten muslimien blogiin. Siitä pieni hatun nosto.

Lopuksi linkitän tähän kaksi söpöä Ylen juttua, jotta kokonaisuus ei jää liian rankaksi. Ylestä on välillä paljon iloa. Oi, katso:

Kuvaaja ikuisti uskomattoman kettupyramidin – "Tajusin, että tällaista en toista kertaa näe"

Vancouverin julkkislinnun epäillään yrittäneen varastaa veitsen rikospaikalta – Canuck-variksen maine kasvaa

I PS: Olisin kovasti halunnut tämän kirjoituksen otsikon olevan Oi muistatko vielä sen virren, mutta se olisi voinut olla jonkin verran harhaanjohtava otsikko.

II PS: Tämä lienee toistaiseksi viimeinen islamiin liittyvä merkintäni tässä blogissa. Ahdistaa.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Founders KBS on uusi lempiolueni

Kun olin nykyistä pienempi, tämä tapahtui 1990-luvulla, paras tuntemani olut oli Alko-vahvuinen versio MacEwan's Scotch Ale'ista. Jossain vaiheessa kuitenkin oluen pullon muoto muuttui pitkänomaisemmaksi ja minusta vähemmän mäheäksi kuin se oli ollut alun perin. En tiedä, johtuiko tunne vain mielikuvasta, mutta minusta tuntui silloin, että oluen reseptikin olisi muuttunut. Ei se kauaa tämän jälkeen kuulunutkaan enää Alkon valikoimiin.

MacEwan's Scotch Ale'in jälkeen olen törmännyt useaan muuhunkin mielestäni erinomaiseen olueeseen. Niistä ainakin joitakin olen käsitellyt blogissani.

Tässä yhtenä päivänä tai yönä tulin maistaneeksi muun ohella Alkon myymälästä ostamani pullollisen Founders KBS:ää, joka on stout-tyyppinen olut. Se on mielestäni miehekkäämmän makuista kuin vanha kunnon klassikko Koffin portteri ja samalla vielä paremman makuista. Nautiskellessani tätä olutta olin hetken aikaa onnellinen.

Founders KBS:n tärkeimmät perustiedot, jotka kaivoin Alkon sivuilta, ovat tässä:

oluttyyppi: stout & porter (imperial stout)
alkoholiprosentti: 12,4 (hui!)
hinta: 9,98 € (en sano, että te kaikki muut olette persaukisia homoja, jotka eivät tajua oikeasta kulttuurista mitään)
määrä: 0,355 l
hinta litraa kohden: 28,11 €
valmistaja: Diamond Beverages, Yhdysvallat

Alkon luonnehdinta oluesta: ruskeanmusta, erittäin täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, paahtomaltainen, kuivahedelmäinen, taatelinen, kaakaoinen, mokkainen, hennon vaniljainen, runsas, pitkä.

torstai 26. toukokuuta 2016

Mikä Windows...? (tokaisun kaltainen merkintä)

Digitoday-lehdessä esitellään karuja tarinoita siitä, miten Windows 10 on tullut ihmisten koneille pyytämättä. Mutta ei se ole tullut ainakaan minun koneelleni. Tietääkseni.

Mikä se Windows muuten edes on? Onko se peli?

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Rajat kiinni haluavat ihmiset ovat oikeasti edistyksellisiä

Rajat kiinni -kansanliikkeen nimi on iskevä, mutta valitettavasti antaa väärän kuvan siitä. Kun liike kerran ei halua rajoja kiinni, vaan ainoastaan rajoittaa haitallista liikennettä rajojen yli.

Huomasin, että www.rajatkiinni.fi -osoite on jonkin juutalaisten ja Yhdysvaltain vastaisen salaliittoporukan hallussa. Rajat kiinni -liikkeen sivustona ilmeisesti toimivat oikeasti Rajat kiinni -infopalvelun sivut, jotka löytyvät osoitteesta kansanliike.net.

Rajat oikeasti kiinni haluavat ihmiset ovat kaikki edistyksellisiä. Heitä löytyy ennen kaikkea Pohjois-Koreasta, ja Suomesta kyseisen maan järjestelmän ihailijoitten keskuudesta.

Hölmösti itsensä nimennyt Rajat kiinni -porukka taas vaatii seuraavaa:

1) Rajan välitöntä sulkemista luvatta tuleville ei-EU:n kansalaisille.
2) Turvallisista maista tulleiden turvapaikanhakijoiden välitöntä palauttamista.
3) Auttamisresurssien kohdistamista YK:n pakolaisleireille.
4) Sananvapautta mielipiteen ilmaisuun.
5) Päättäjiltä kansan äänen kuuntelemista ja suoraa demokratiaa.

Minusta kaikki nuo vaatimukset ovat järkeviä ja tolkullisia. Vain tyhmä vastustaisi niitä. Niinpä laitoin juuri tuen osoituksena tämän blogin oikeasta laidasta löytyvän Muita kohtuullisia sivustoja tai sivuja -otsikon alle linkin liikkeen sivuille.

Mutta tuosta Pohjois-Koreasta. Lukijat olivat lähettäneet Ylen Aasian-kirjeenvaihtajalle Mika Mäkeläiselle yli 200 kysymystä, kun Yle oli kysynyt, että mitä ihmiset haluavat tietää maasta. Mäkeläinen oli päässyt harvojen ja valittujen toimittajien joukossa Pohjois-Koreaan toukokuun alkupuolella. Silloin pidettiin maan hallitsevan marxistileninistisen eli kommunistisen puolueen ensimmäinen puoluekokous yli 35 vuoteen. Toimittajan mukana kulki jatkuvasti kaksi puolueen virkamiestä, jotka toimivat tulkkeina ja valvoivat, ettei toimittaja päässyt tekemään diktatuurin kannalta sopimattomia kysymyksiä ja etteivät kaupunkilaiset päässeet kertomaan toimittajalle sopimattomia vastauksia.

Mäkeläinen pääsi käymään ainoastaan maan pääkaupungissa Pjongjangissa. Kaupungissa asuu maan hyvinvoiva eliitti ja toimittajat ja turistit pidetään poissa muualta maasta. Muualla Pohjois-Koreassa melko lailla eletään köyhyydessä ja puutteessa tai suorastaan kurjuudessa. Maassa on myös Neuvostoliitto- ja natsi-Saksa -tyyppinen vankileirien saaristo.

Mutta, oi, siis, katso, seuraavan linkin takaa Ylen toimittajan Mika Mäkeläisen vastaukset kansalaisten kysymyksiin:

Näitkö Pohjois-Koreassa aitoja hymyjä ja mitä olut maksaa? Kirjeenvaihtajamme 20 vastausta lukijoiden kysymyksiin

tiistai 24. toukokuuta 2016

Yle tukee monikulttuurisuutta sananvapautta vastaan, mutta ei Virossa

Yle on aina valmis huutamaan tuomiota suomalaisille väärinajattelijoille, mutta virolaista kirjailija Kaur Kenderiä se käsittelee silkkihansikkain. Kirjailijaa vastaan on nostettu syyte lapsipornon valmistamisesta, koska mies on kirjoittanut väkivaltaa pursuavan fiktiivisen novellin. Kirjailija kuvaa tuotostaan näin: "Se on groteski satiiri. Jos poistat Katja Ketun Kätilöstä tai Amerikan Psykosta kaiken muun paitsi väkivallan, saat novellini." Eli on ilmeisesti aika kovaa kamaa.

Virolaisilla ei välttämättä riitä myötätuntoa syyttäjälle tässä tapauksessa, koska he ovat saaneet jo tarpeekseen hyvien ihmisten unelmahötöstä.

Mutta tämän Ylen uutisen voit siis käydä lukemassa täältä.

Uutisessa kerrotaan, että Viron kirjailijaliiton jäsenet ja sananvapausjärjestö PEN ovat asettuneet kirjailijan tueksi. Yksi heistä on kirjailija ja tutkija Rein Raud, joka sanoo osuvasti: "Tämä on periaatekysymys. En tunne itseäni varmaksi maassa, jossa oikeus voi päättää mitä kirjoitan ja mitä en."

Suomessahan oikeus on voinut jo pitkään päättää siitä, mitä ihmiset saavat kirjoittaa ja mitä eivät.

Raud pohtii myös: "Jos yhteiskuntaa kritisoinut ihminen kyetään leimaamaan lapsipornon tekijäksi, hänen muutkin kommenttinsa muuttuvat vähemmän uskottaviksi."

Mutta lopuksi tähän virolaiskirjailijan tapaukseen liittyen, on muuten traagisen hassua, että Suomen eduskunta on tehnyt parhaansa edistääkseen lapsipornon tuotantoa. Eikä Ylekään ole tehnyt asiasta numeroa.

Eduskunnan teot paljastanut Matti Nikki on puolestaan leimattu valtion puolesta lapsipornon edistäjäksi.

...Ja haluan siis painottaa, että en pidä Kaur Kenderiäkään lapsipornokirjailijana. Mutta jos hän sitä olisi, niin käskisin hänen painua helvettiin, kusipään.

PS Voit myös halutessasi käydä lukemassa aiheeseen liittyvät blogimerkintäni Sananvapaudesta ja Uskonnonvapaus ja loukkaantuminen.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Mitä mieltä minä olen kasteesta

Olen periaatteessa pitänyt lapsikastetta taikauskona ja periaatteessa pidän edelleen.

Lapsikastetta kannattamattomilla kirkkokunnilla on yleensä käytössä uskovien kaste, joka suodaan aikuisille tai nuorille sillä perusteella, että vasta tämän ikäisenä ihminen kykenee ymmärtämään kasteen merkityksen. Mutta vaikka kristillisillä uskovien kastetta kannattavilla kirkkokunnilla on usein se terve käsitys, että kaste ei ole sellainen asia, jonka pitäisi ajaa ihminen suorituksiin, niin käytännössä niin kuitenkin joskus käy. Kun kasteelle meno on ihmisen oma ratkaisu ja kun se on ao. kirkon tavanomainen käytäntö, niin aikuiskastettuna oleminen voi aiheuttaa joillekin yksilöille suorituspaineita ja näin ajaa heidät poispäin kristinuskon Jumalasta.

Ainakin jotkut lapsikastekirkkojen kannattajat sanovat uskovien kasteesta, että se on ihmisen teko ja lapsikaste taas on Jumalan teko. Minusta tämä kanta on hiukan demagoginen, sillä kyllähän vauvatkin kastaa ihminen, ei Jumala. Jumalan siunaus on se, mikä tekee kasteesta kasteen.

Periaatteessa kastettavaksi meneminen aikuisena tai nuorena aikuisena on luterilaisuudenkin mukaista, kunhan ihmistä vain ei ole kastettu tätä ennen jo pikkuvauvana, mikä todistaa em. kannan demagogisuudesta.

Tuon esiin kuitenkin vielä toisenkin perusteen lapsikasteelle. Nimittäin sen, että lapsikaste on olemassa myöskin lapsen vanhempien takia. Se tekee hyvää vanhemmille.

Jos ihmistä ei kuitenkaan lapsena ole kastettu, niin silloin hänet pitää kastaa aikuisena, jos hän itse niin haluaa. Koska useimmat hänen lapsikastekirkkonsa jäsenet on kastettu vauvoina, niin hänellä on vähemmän syytä itsellään tuntea suorituspaineita Jumalan suhteen.

Totean näin ollen luopuneeni vuosikymmeniä vanhoista estoistani ja pitäväni mahdollisena, että lapsikaste on loppujen lopuksi asiallinen asia.

Pahin este minulla lopullisesti hyväksyä täysin rinnoin lapsikaste on siinä, että eri kirkkokuntien käsitykset kasteesta eroavat toisistaan. Jos ne pääsisivät joskus asiasta yksimielisyyteen, niin sitten asia olisi minulle selkeä. Ainakin mikäli uusi yhteinen kanta olisi se, että lapsikaste auttaa.

Siihen asti minun mahdollisesti tekee mieli hieman turhentaa kveekarien tapaan kasteen merkitys.

lauantai 21. toukokuuta 2016

Takkirauta-blogi on poissa

Nimimerkki "Ruukinmatruuna" on varhaisessa keski-iässä oleva buddhalainen suomalainen nainen, joka on pitänyt Takkirauta-nimistä blogia. Hän on ollut oikein tuottelias sekä taitava kirjoittaja, ja on myös suhteellisen täysipäinen yksilö ollut. Hän oli käsitellyt blogissaan melko monenlaisia aiheita. Hän on blogissaan suhtautunut kriittisesti kansallissosialismiin ja myös islamiin. Buddhalaisena hän tietää, miten muslimit ovat historian saatossa kohdelleet buddhalaisia ali-ihmisinä.

Olen aina välillä jakanut nk. huonommassa kakkosblogissani Mullokala seikkailee, joka on olemassa kaiken maailman siteerausten ja eri blogeihin ja sivustoihin osoittavien linkkien jakamista varten, linkkejä hänen blogimerkintöihinsä. Noin puolitoista vuorokautta sitten torstaina 19.5.2016 olin aikeissa pistää sinne linkin "Ruukinmatruunan" aikamoiseen eutanasiaa käsittelevään blogimerkintään, joka oli mielestäni eutanasian käsittelynsä osalta melko hyvää tavaraa, mutta en silti ollut aivan varma siitä, että ovatko kirjoittajan esittämät vihamieliset johtopäätökset maallisesta humanismista aivan oikeita. Blogikirjoituksessaan "Ruukinmatruuna" ruoski Belgiaa ja Alankomaita luisumisesta hitlermäiseen asenteeseen eutanasian oikeutuksen suhteen.

Mutta kun yritin sitten mennä Takkirauta-blogiin kopioimaan ao. merkinnän internetosoitteen, naamalleni lävähti sivu, jolla luki teksti: "Näyttää siltä, että sinua ei ole kutsuttu lukemaan tätä blogia. Jos arvelet, että on tapahtunut virhe, ota yhteyttä blogin kirjoittajaan ja pyydä kutsu."

Ajattelin nukkua asian päälle yön yli, mutta perjantaina tilanne oli edelleen sama. Koska tiesin, että aika monesta asiasta keskustellaan ja asioita käsitellään ilkeällä ja pahanlaatuisella Hommaforum-keskustelupalstalla, päätin mennä sinne ja foorumin hakutoiminnolla etsiä tiedon Takkirauta-blogin tilanteesta, jos sellainen olisi tosiaan sieltä löydettävissä. Ja sehän oli.

Nimimerkki "Limaukkeli" oli perjantaina kertonut siellä, että edellisenä päivänä "Ruukinmatruuna" oli todellakin ilmoittanut lopettavansa bloginsa.

Ja kertoi, että melko pian tuon viestinsä julkaisemisen jälkeen "Ruukinmatruuna" oli sitten sulkenut bloginsa.

Vähän myöhemmin nimimerkki "Cls" oli antanut ao. ketjussa ilmeisesti sanatarkan lainauksen "Ruukinmatruunan" viimeisestä blogimerkinnästä. Se oli tällainen:
Viimeinen posti

Ruukinmatruuna on päättänyt lopettaa bloginsa.

Takkirauta on tehnyt tehtävänsä: se on toiminut ruukinmatruunan varoventtiilinä, ja vuosien varrella on paljon tapahtunut ja ruukinmatruuna itsekin on kasvanut ihmisenä. Uudet haasteet odottavat, ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Kiitokset kaikille lukijoille vuosien saatossa!
...Kiitokset itsellesi!

En rupea spekuloimaan mahdollisilla muilla syillä, joita "Ruukinmatruunalla" on voinut olla tälle päätökselleen.

Itse olen kyllä siitä jonkin verran järkyttynyt.

Olen pitänyt fiktivisestä tv-sarjasta NCIS, joka käsittelee Yhdysvaltain laivaston poliisin (NCIS = Naval Criminal Investigative Service) erään yksikön toimintaa. Tulin ilmaisseeksi asian melko tylsällä tavalla, mutta sarja on ollut minulle melko tärkeä. Ja täytyy sanoa, että olen nyt Takkirauta-blogin sulkemisesta yhtä järkyttynyt kuin olin ollut silloin, kun melko lailla NCIS-sarjan alussa oli kuollut agentti Kate Todd, joka oli minulle tärkeä hahmo sarjassa. Mutta Takkirauta on toki blogosfäärin ja suomalaisen kulttuurin kannalta huomattavasti tärkeämpi asia kuin NCIS-sarja.

Tämä on erään aikakauden loppu.

Lopuksi minun kannattanee mainita, että noin kaksi ja puoli vuotta sitten olin julkaissut tässä blogissani merkinnän, jonka otsikko oli kuulunut "Ruukinmatruuna", Takkirauta-blogi ja konservatismi...

...
PS 25.5.2016: "Ruukinmatruuna" olikin sitten vielä käynyt Unilaakson turinat -blogissa kääntymässä ja lausumassa merkinnän "Minne menit Matruuna?" lukijakommenteissa seuraavaa:
Huhut ruukinmatruunan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Meillä on ollut perheessä sen verran pahoja kriisejä, että nyt on aika pitää taukoa. Toinen juttu on, että ruukinmatruuna on vaihtanut työpaikkaa ja haluaa nyt aloittaa puhtaalta pöydältä. Kolmas juttu on se, että ruukinmatruuna koki, että Takkirauta on tehnyt tehtävänsä: asiat, joista Takkiraudassa on keskusteltu, ovat nyt valtavirtaa. Neljäs syy on se, että koko blogi alkoi tuntua jo pakkopullalta, ja nyt on aika siirtyä syrjään.

Tuskin ruukinmatruuna tulee poistumaan täysin blogoslaviasta, ja ehkä ruukinmatruuna aloittaa vielä uuden blogin.

Viranomaisilla ei ole osuutta blogin lopettamiseen. Vaikka Takkiraudassa julkaistut tekstit olivat vielä viisi vuotta sitten hyvin räväköitä ja olisivat voineet antaa aihetta tutkimuspyynnölle, nykypäivänä asenneilmasto on kertakaikkiaan muuttunut niin, että Takkirauta on nykypäivänä valtavirtaa.

Kaikkea hyvää vakiolukijoille, ja kenties vielä kohtaamme!
...Niin ja lopuksi hän oli vielä ilmoittanut, että jos haluaa vielä lukea Takkirautaa, niin tulee jättää sähköpostiosoitteensa ja lukupyyntö, niin asia hoituu. Ja sen voi tehdä siis näköjään ao. Unilaakson turinat -blogin merkinnän lukijakommenteissa. Annanpa sen osoitteen:

 Minne menit Matruuna?

perjantai 20. toukokuuta 2016

Yle julkaisi suomalaisia ja suomalaisuutta kehuvia artikkeleita. Vahinko?

Yle on mennyt kauheasti pahoille teille. Ensin se julkaisi artikkelin eteläkorealaisesta nuoresta naisesta, joka tykkää kauheasti suomalaisista. Ja sitten se julkaisi artikkelin nuoresta japanilaisesta naisesta, joka tykkää kauheasti suomalaisuudesta ja tuntee olevansa enemmän suomalainen kuin japanilainen.

Ylen tulisi tuntea vastuunsa! Ylen toimintaa koskevan lain mukaan Ylen tulee toiminnassaan tukea monikulttuurisuutta, ja tällaisten artikkelien julkaiseminen osoittaa sitä kohtaan suorastaan paholaismaista ilkeyttä!

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Mitä mieltä olen Suomen kansalaissodasta

Sitä nimitetään kansalaissodaksi, sisällissodaksi, vapaussodaksi tai luokkasodaksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Itse nimittäisin sitä kaikkein mieluiten veljessodaksi, mutta tämä nimitys on siinä määrin harvoin käytetty, etten viitsi. Nimitän sitä sen sijaan vain kansalaissodaksi, joka on melko neutraali termi. Vuoden 1918 alkupuoliskolla raivonnut Suomen kansalaissota tuhosi lukuisia elämiä ja jätti syvät haavat kansakunnan sydämiin.

Yle on viime aikoina julkaissut siitä lukuisia uutisartikkeleita.

Kansalaissotamme taustalla oli ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä vakava elintarvikepula Suomessa ja yhteiskunnallisten uudistusten viipyminen. Asiaan vaikuttivat myös Venäjän kaksi vallankumousta vuonna 1917, joista jälkimmäisessä Venäjän sosialidemokraattien vähemmän avoimesti Venäjän diktatorisen keisarikunnan aikana toiminut radikaalisiipi bolshevikit otti vallan.

Nämä halusivat tietenkin vallankumouksensa leviävän ympäri maailman, ja se oli heille senkin vuoksi tärkeää, että se turvaisi heidän oman vallankumouksensa ja sen tavoitteitten toteutumisen.

Monet Suomen Sosialidemokraattisen puolueen jäsenistä ottivatkin vaikutteita itänaapurista innostuneina sen vallankumouksesta.

Suomen kansalaissotaa edelsi Valkoisten ja Punaisten välinen molemminpuolisesta epäluulosta johtuva asevarustelu.

Itse olen alun perin ollut asiassa Punaisten puolella, koska kannatan vähäväkisten puolustamista. Mutta kun olen ajatellut asiaa tarpeeksi, niin olen tullut siihen tulokseen, ettei Punaisten olisi suinkaan ollut välttämätöntä yrittää ottaa hallitusvaltaa käsiinsä, sillä uudistukset olivat ilmassa.

Ja sitä paitsi voidaan sanoa Suomen kansalaissodan olleen vain jossain määrin luokkasotaa. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että kyse oli kaupunkien ja maaseudun välisestä konfliktista. Ruotsinkielinen sivistyneistö ja yläluokka kuitenkin oli valkoisten puolella. Torppareita liittyi suurin piirtein yhtä paljon valkoisten kuin punaistenkin puolella taistelemaan. Ja torpparikysymys oli siihen aikaan nimen omaan tapetilla Suomenmaassa. Se ratkaistiinkin kansalaissodan jälkeen maareformilla.

Mutta kansalaissota ja sen loppuselvittelyt aiheuttivat Suomen kansaan syvän juovan. Sisällissotien sanotaankin olevan kaikista verisimpiä, sillä niiden osapuoliin kuuluvat joutuvat sodan jälkeen elämään samassa maassa.

Toinen asia on sitten se, että jos Punaiset olisivat voittaneet, niin Suomi olisi mitä luultavimmin liitetty ennen pitkää osaksi Neuvostoliittoa, sillä Punaisten hallitsemalla Suomella ei olisi ollut henkistä kanttia vastustaa Neuvostoliiton vaatimuksia. Mutta vähällä piti, ettei Suomi joutunut samaan jamaan joka tapauksessa talvisodan seurauksena. On vain hyvää onnea, että kansakunta oli ehtinyt siihen mennessä siinä määrin eheytyä, että se kykeni pitempään vastarintaan Neuvostoliiton hyökättyä maahamme 30.11.1939. Tuo maa, joka oli lopettanut Puolan kansakuntana yhdessä natsi-Saksan kanssa.

PS Ylen kansalaissotaamme liittyvät viime aikojen uutisartikkelit pääset sitten lukemaan seuraavien linkkien kautta:

Punaisten ja valkoisten perintöä vaalitaan yhä – Suomalaiset lähettivät yli 400 muistoa vuoden 1918 sisällissodasta

"Pappa kertoi itku kurkussa, kuinka punaisia hirtettiin" – vuoden 1918 sisällissodan katkeruus ja häpeä painoivat pitkään

"Ukkini ei vihannut punaisia, vaan katsoi, että heitä oli johdettu harhaan" – Vuoden 1918 isänmaan pelastajat ja selviytyjät

"Se koko perkelee sekasotku olis saanu jäärä sotimata" – vuoden 1918 sisällissota jakoi sukuja

"Isoimmat lapset kerjäsivät ruokaa isänniltä" – vuoden 1918 kärsimykset sitouttivat vasemmistolaisuuteen tai kommunismin vastaisuuteen

maanantai 16. toukokuuta 2016

Uni suurikokoisesta petokissaeläimestä minua jahtaamassa

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että oli lunta ja menin jonkin leijona-agilityradan lyhyen pätkän kautta eteenpäin. Tiesin pedon olevan jossain lähellä. Sen vuoksi minulla oli todella kiire päästä pois siitä. Kun lopulta pääsin, näin petoeläimen hölkkäävän samansuuntaisesti kuin minä, ehkä 60 metrin päässä minusta. Löysin jostain puolustusaseeksi sopivan jykevän harjanvarren. Se rauhoitti hieman. Sitten otus oli jo lähellä, mutta se olikin vaakatasossa kulkeva kaksiulotteinen taso, kokoluokkaa 10x10 senttimetriä. Mäiskin harjanvarrellani sitä, mutta se ei vahingoittunut. Eikä ihme, kun se oli tosiaankin kaksiulotteinen, joten siinä ei ollut syvyyttä, mihin osua. Mutta onneksi se ei tässä vaiheessa ollut enää suurikokoinen kissapeto.

perjantai 13. toukokuuta 2016

Uni aatelispaikoista mummilani lähistöllä

Näin yhtenä yönä sellaista unta, että olin mummilassa. Mummila on kaksikerroksinen Kaivokselan puolessa sijaitseva omakotitalo, jossa itse asuin vanhempieni kanssa 8-vuotiaaksi asti. Talossa on asunut ukin ja mummin lisäksi aina joitakin heidän lähisukulaisiaan.

Unessa sain tietää eräältä henkilöltä, että näillä tienoin sijaitsee useita aateliskartanoita. Ja tämä henkilökin oli aatelinen.

Hän vei minut sitten käymään mummilani ohi vievän tien varrella sijaitsevaan aatelisravintolaan tai -klubiin. Olin paikassa ainoa ei-aatelinen ihminen. Paikan baaritiski koostui osaksi kallellaan olevasta tasosta, jossa sai pitää käsiään. Saimme oluet eteemme.

Kävin sitten parissa muussakin lähistöllä sijaitsevassa aatelispaikassa.

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Ahdistava ja outo pakouni

Näin sellaista unta, että olin jossain paikassa, jossa asui väkeä ja jota uhkasi julmien kusipäitten invaasio. Olimme onnistuneet kaivamaan maan alle pakokäytävät. Laskuvesi tuli, ja sen aikana meillä oli mahdollisuus päästä pakoon niitten kautta. Myöhemmin nousuvesi tulvisi käytäviin ja toisi niihin mutaa eikä meitä voisi seurata.

Me lähdimme sitten pakomatkalle. Joukossa oli naisia, miehiä ja lapsia. Tosin emme onnistuneet livahtamaan pakokäytäviin ennen vihulaisten tuloa. Keksimme kuitenkin toisen reitin sinne. Jotkut – joukossa myös naisia – jäivät urhoollisesti viivyttämään vihulaista, valinta mikä saattoi merkitä kuolemista kiduttamalla. Niin ovat sankarit kaatuneet!

Pääsimme pakokäytävien loppupäähän. Joka oli muinaisegyptiläisten temppelissä. Sen seinässä oli suuri aukko, josta näimme vanhoja kunnon muinaisegyptiläisiä. Yritin turhaan varoittaa väkemme ihmisiä pistämästä itseään turhan paljon esille aukon luona seisoen. Porukkamme alkoi valua aukosta ulos. Alas johtivat portaat. Minä seurasin väkemme mukana ulos ja portaita alas. Käsitin, että nyt ollaan 1800-luvun lopulla, ja ihmettelin, mitä muinaisegyptiläiset tekevät tässä ajassa. Tiesin, että tähän aikaan Egyptiä hallitsi Yhdistynyt kuningaskunta, mikä teki tilanteesta vielä absurdimman. Muinaisegyptiläisiä tuli luoksemme meihin jonkin verran kriittisesti suhtautuen.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Taistelua kokovartalohaarniskassa -uni

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin taistelemassa miekoin kokovartalohaarniskoidun miehen kanssa. Miehellä oli jonkinlainen keskiaikainen miekka ja hänen kypäränsä visiiri oli ylhäällä, mikä oli kyllä järkevä ratkaisu häneltä, kun hänen piti lähitaistelussa nähdä kunnolla eteensä. Minä taas käytin 1. vuosisadan jKr. roomalaista gladiusmiekkaa, samanlaista, jonka tylsäteräinen kopio roikkuu seinälläni. Klassisen gladiuksen terä ei ollut kovin pitkä johtuen senaikaisen metallinkäsittelytaidon rajoituksista. Omistamani miekkakopion terä on vain 50-senttinen, joten kaiken järjen mukaan minun ei olisi pitänyt pärjätä uneni miekkataistelussa miestä vastaan, joka käyttää keskiaikaista miekkaa.

Mutta pärjäsin kuitenkin. Olimme ainakin jossain määrin tasaväkisiä. Taistelussa oli kyllä tekemistäkin, jotta pysyisi hengissä. Ilmeisesti minäkin olin sonnustautunut kokovartalohaarniskaan, koska vaikka vihollinen onnistui osumaan minuun pari kertaa miekallaan, niin minä en haavoittunut kuitenkaan.

Kun taistelee kokovartalohaarniskaan sonnustautunutta ihmistä vastaan miekalla, niin ainoa mahdollisuus tappaa toinen on osua oikealla tavalla haarniskan nivelkohtiin. Ja se on vaikeaa. Tosin jos saa kerran haavoitettua vihollista sopivaan paikkaan, niin saattaapi kohta olla siinä asemassa, että voi ottaa käyttöön tikarinsa, jos sellainen on, ja työntää sen terän vihollisen silmään ja siitä eteenpäin aivoihin. Siitä, että tällaista höpisen tässä, huomaan, että mielessäni on kovin elävänä edelleen jokin aika sitten lukemani romaani Azincourtin taistelusta.

Niin, ja tätä miekkamiestä vastaan olisi voinut olla kätevä olla olemassa lähempää kärkeä metallilla vahvistettu pitkähkö sotavasara, jolla olisi voinut nuijia vihollisen suojia sisään.

Uni ei kyllä ollut kovin pitkä. Mistä olen oikeastaan iloinen.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Fobiasta natsismia kohtaan

Monilla ihmisillä on fobia kansallissosialismia eli tuttavallisemmin natsismia kohtaan. Kansallissosialismifobian tuntomerkit ovat:

1. Natsismia pidetään yhtenäisenä ilmiönä, joka on muuttumaton, taantumuksellinen ja paikalleen pysähtynyt.
2. Natsistista kulttuuria pidetään omaan kulttuuriin verrattuna huonompana tai alempiarvoisena. Natsismi nähdään raakana, järjettömänä, alkukantaisena ja sukupuolisyrjintää harjoittavana.
3. Natsismia pidetään väkivaltaisena, hyökkäävänä, sotaisana, terrorismia tukevana ja valloituksenhaluisena, maailmanvaltaan pyrkivänä ideologiana.
4. Natsismia pidetään poliittisena ideologiana, jota käytetään poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin.
5. Koetaan, että natsismi ei hyväksy arvostelua eikä huumoria, vaan vastaa väkivaltaisesti kaikkeen muualta tulevaan arvosteluun.
6. Vihamielisyyttä natsismia kohtaan käytetään oikeutuksena natseihin kohdistuvaan syrjintään ja kaiken natsistisen torjuntaan.
7. Natsisminvastaista vihamielisyyttä pidetään luonnollisena ja normaalina asiantilana.

Itsekin olen muuten vahvasti syyllistynyt fobiaan kansallissosialismia kohtaan eräässä kirjoituksessani.

PS Kiitoksia Vasarahammer-blogin pitäjälle suuresta ja mittavasta inspiraatiosta, jota ilman tätä blogimerkintää ei todellakaan olisi syntynyt.

torstai 5. toukokuuta 2016

Ovatko Sons of Anarchy- ja Peaky Blinders -tv-sarjat hyväksi minulle?

'Sons of Anarchy' on fiktiivinen tv-sarja, jonka pääosassa on yhdysvaltalainen moottoripyöräkerho Sons of Anarchy ja sen prosenttijengiläiset. 'Peaky Blinders' taas on fiktiivinen tv-sarja, jonka keskiössä on samanniminen gangsterijärjestö Englannissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tämä sarja perustuu hyvin hatarasti tositapahtumiin, siis sikäli, että tuonniminen gangsterijärjestö todella oli aikoinaan ollut olemassa.

'Murdochin murhamysteerit' (engl. 'Murdoch Mysteries') taas on fiktiivinen tv-sarja, jonka keskiössä on torontolainen ylikonstaapeli William Murdoch ja poliisiasema nro 4. Sarjan tapahtumat sijoittuvat ajallisesti 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Murdoch on nerokas poliisimies, joka muun ohella harrastaa keksintöjen tekemistä. Täytyy sanoa, että on sääli, ettei William Murdochia ole oikeasti ollut olemassa. Murdoch tapaa sarjassa aina silloin tällöin myös aikansa kuuluisuuksia. Mieleeni jäi elävästi jakso, jossa oli Mark Twain, jota muuten esitti alkuperäisessä Star Trek -sarjassa kapteeni Kirkiä esittänyt William Shatner. Että minä nauroin, kun tunnistin näyttelijän!

'Murdochin murhamysteerien' päähenkilöt ovat minulle kuin perheenjäseniä huolimatta siitä, että he ovat fiktiota, ja meitä erottavasta sadan vuoden aikajaksosta.

Mutta jotenkin samastun selvästi enemmän yllä mainitsemieni tv-sarjojen, joissa päähenkilöinä ovat rikolliset, päähenkilöihin. Tulisiko minun olla tästä huolissani?

tiistai 3. toukokuuta 2016

Tappajahirviötä etsimässä -uni

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin osa pientä hirveän ammattitaitoista iskujoukkoa, jonka oli tarkoitus eliminoida eräs tappajahirviö. Kyseinen otus tykkäsi yleensä elää vedessä.

Niin, ja unessa oli sellainenkin pikku yksityiskohta, että se tapahtui vähintään useiden kymmenien vuosien päässä tulevaisuudessa. Jotenkin minut oli vain temmattu siihen aikaan.

Koska olin tulevaisuudessa, ihmettelin tulevaisuuden meininkejä. Taisin kehua tovereilleni jotain piirrettä ajassa ja ympäristössä, johon olin joutunut.

Unen loppupuolella päätin, että minä olin ainoa amatööri tässä iskujoukossa. Ei kovin kiva päätös. Ei pitäisi unessa halveerata itseään.

Ja unen vesipitoisuus oli muuten jonkin verran hassu asia, kun uimataitoni ei ole kovin hyvä.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Mitä mieltä olen tätä nykyä kristinuskosta

Minulle oli käynyt niin, että olin ruvennut epäilemään sitä, että onko Jeesus Nasaretilainen todella Kristus. Epäily johtui siitä, että olin testannut, onko kristinusko ainoa versio sellaisesta asenteesta, että ihminen avautuu Jumalan mahdollisuuksille, ei omille Jumalan voimavaikutuksesta irrallisille mahdollisuuksille.

Palasin kuitenkin kristillisen kirkon yhteyteen, koska kristinusko, se on niin kiva.

Mutta mieleeni juontui sitten jotain muutakin. Sellaista, että tieteellinen on tieto on lähtökohtaisesti parempaa ja paremmin perusteltavissa kuin teologian tieto. En kiellä, ettei muunkinlaista tietoa voi olla kuin tieteellinen tieto. Uskonnollinen vakaumus perustuu omaan kokemukseen tai oivallukseen, eikä sitä saa lähtökohtaisesti hylkiä. Mutta tieteellinen tieto on parempaa. Se on tietona ensisijaista laadultaan, uskonnollinen tieto tai "tieto" on toissijaista, alemmanarvoista.

Näin minä tulin jonkin verran laittaneeksi uusiksi mieleni lokerointia.

...
PS:

Tälle merkinnälle on jatkoa.

Ja tämä merkintä on jatkoa edelliselle.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Teräskypäräni parantaa ryhtiä näin vappuna

Vapunaatonaattona kävin yhdistykseni toimipisteessä, joka on minulle kuin olohuoneeni jatke. Siellä pidettiin vappujuhlat nyt perjantaina, koska se tulisi olemaan lauantaina kiinni.

Tarjottu vappulounas oli hyvä. Siihen kuului monenlaisia salaatteja, mukaan lukien perunasellainen, sekä lihapullia, nakkeja ja lohkoperunoita. Jostain syystä nakit olivat nauravia versioita. Ruokajuomana sai nauttia simaa tai vettä. Jälkiruoaksi sai sokerimunkkeja kahvin ja/tai siman kanssa. Munkit ja sima oli valmistettu paikan päällä.

Ruokailun jälkeen pistin päähäni oman vappupäähineeni, jona toimi aikaisemmin tänä vuonna Varustelekasta ostamani yhdysvaltalaismallinen klassinen M1-kypärä. Olin ostanut sen, koska tämä kypärä on mielestäni makein sotilaskypärämalli kaikista. Varustelekan myymä M1-kypärä ei ole kuitenkaan Yhdysvalloissa valmistettu, vaan se on tanskalaista uusiotuotantoa, jota on käyttänyt aikaisemmin Tanskan väestönsuojeluvirasto.

En kiinnittänyt leukahihnaa.

Yksi kaverini oli päähänpistonaan luvallani kiinnittänyt kypärään pimeässä loistavan kenraalintähden.

Jossain vaiheessa lähdin muutaman muun ihmisen kanssa kiertämään Lammaslampea. Jätin kypärän päähäni. Tällä lenkillä mieleeni tuli sellainen ajatus, että voi niitä sotilaita, jotka ovat joutuneet pitämään vuosikausia painavaa teräskypärää päässään.

Nykyaikaiset komposiittikypärät ovat paitsi kestävämpiä, niin myös kevyempiä.

Mutta täytyy sanoa, että M1:n pitäminen päässä pitemmän aikaa tuo ihmiseen ryhtiä. Melkein kuin miekkailu. Kyllä niskat olivat taas kovilla.

Lenkillä olleista yhdellä oli päässään punaiset pirunsarvet ja kulttuurielämäntuntijakollegallani naamassa tekoverta.