Eläinten suojeleminen on ihmiskeskeistä

"Yhtäläisten oikeuksien välillä ratkaisee voima", ovat Marx (1818–1883) ja Engels (1820-1895) lausuneet, ja tätä lausumaa olen aikaisemmin käsitellyt tässä blogissani.

Jätän nyt huomiotta sen, että Hitler ja natsitkin ovat suojelleet eläimiä, ja siirryn käsittelemään asiaa yleisemmällä tasolla. Ja vaikka ihmislajikin koostuu biologisesti eläimistä, niin alla kun puhun "eläimistä" tarkoitan kaikkia muita eläinlajeja kuin omaa lajiamme homo sapiensia.

Eläinten suojeleminen on tavallaan ihmiskeskeistä. Ihminen siis suo suojeluaan eläimille omasta tahdostaan, omista arvoistaan ja omasta pitkälle subjektiivisesta ja henkilökohtaisesti maailmankatsomuksestaan käsin.

Eläimet eivät kuitenkaan itse kykene hankkimaan itselleen oikeutta, tai eivät ainakaan ihmisten oikeusistuimissa. Eikö olisi asiallista todeta M:n ja E:n tavoin, että yhtäläisten oikeuksien välillä ratkaisee voima? Eläimillä on luonnossa vain ne oikeudet, jotka he itse kykenevät itselleen hankkimaan.

Palataan nyt kuitenkin siihen, että ihminen on eläin ja sellaisena osa luontoa. Jos on tällainen eläinlaji, joka haluaa suojella muita eläimiä, niin se on jokaisen eläinlajin oma asia. Ellei jokin toinen eläinlaji sitten kykene estämään tällaista tahtotilaa ja pyrkimystä.

Uskonnoton uskontoni mahdottoman lyhyesti

Maailma on vankila.

I PS. Ja sama toisella kielellä, joka on eräänlainen yksinkertainen versio romaanisista kielistä.

II PS.:

Koska edellinen julkaisemani blogimerkintä oli ollut suhteellisen pitkä ja merkityksellinen, niin nyt voikin julkaista tällaisen suhteettoman lyhyen ja merkityksettömän.

Mutta ensi viikon tiistaina tulen julkaisemaan melko pitkän ja erittäin merkityksellisen merkinnän, joka on periaatteessa tietokirjaesittely. Se saattaa joidenkin lukijoiden kannalta olla myös masentava, koska lisäilen siihen omiani. Silti se saattaa innostaa joitakin sellaisia ihmisiä, joille luonnontieteet merkitsevät jotakin.

Tässähän olisi tilaa lässyttää vaikka kilometrikaupalla, mutta nyt en viitsi.

Ihmisten kaksileukaisuus

Leuattomat selkärankaiset, joita voidaan nimittää myös leuattomiksi kaloiksi, ilmestyivät maailmaan noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Ne kukoistivat aikansa.

Leuattomuudella siis tarkoitetaan tässä sitä, että otuksilta puuttui alaleuka ja mahdollisesti myös yläleuka. Tästä syystä ne eivät kyenneet sulkemaan suutaan taikka jauhamaan ruokaa leukojen välissä. Vähintäänkin tähän ryhmään kuuluneilta selkärankaisilta on puuttunut kita.

Leuattomilla selkärankaisilla meni lujaa, sillä ilman alaleukaakin pärjäsi.

Noin 400 miljoonaa vuotta sitten meret valtasi kuitenkin uusi eläinryhmä: leualliset selkärankaiset. Ilmaisu tarkoittaa sitä, että niillä oli kaksi leukaa: ylä- ja alaleuka.

Eli kyseessä ovat oikeastaan kaksileukaiset eläimet.

Kaksileukaiset selkärankaiset eläimet saivat suhteellisen lyhyessä ajassa valloitettua lukemattomat elinpiirit ja ekosysteemit yksileukaisilta, koska kahdella leualla saa tehtyä niin paljon paremmin kaikkea kuin olemattomalla tai vain yhdellä leualla. Kuten englanniksi sanotaan: survival of the fittest. Satojen miljoonien vuosien takaiseen lajirunsauteen verrattuna vähäleukaisia selkärankaisia eläimiä elää vain joitakin harvoja lajeja nykymaailmassa.

Ympyräsuisiksi (Cyclostomata) nimitetään nykyään selkärankaisten ryhmää, joka sisältää kaikki elävät leuattomat kalat eli nahkiaiset ja viiksiympyräsuiset.

Olen itse henkilökohtaisesti kiitollinen siitä, että minulla on myös alaleuka. Syöminen ja puhuminen helpottuvat sen ansiosta huomattavasti.

Kun puhutaan siitä, että joillakin ihmisillä on kaksoisleuka, niin eivätkö likipitäen kaikki ihmiset ole sellaisia, kun meillä on sekä ylä- että alaleuka?

Jos ihmisellä on kaksi leukaa jo ennestään, niin kolmannen leuan perusteella häntä pitäisi nimittää kolmois- tai kolmeleukaiseksi.

Miten on mahdollista, että sukupuolen korjaus estää lapsen saamisen ilman sijaissynnyttäjää tai adoptiota?

Siteeraan klassista pätkää autenttisista Lääkäreiden saneluista: "Kotitilalla tehty sukupuolen vaihdos, joten työt vähenemässä."

Näin oli tv-ohjelmatiedoissa jokunen vuosi sitten kuulunut erään ohjelman sisällön kuvaus:

Meidän vauvamme - moderni ihme. Jake ja Hannah Graf ovat avioituneet kaksi vuotta sitten ja ovat aina halunneet lapsen. Koska kumpikin on korjannut sukupuolensa, he tarvitsevat ulkopuolisen apua eli sijaissynnyttäjän. Ohjelmassa seurataan, miten prosessi etenee. Miten käy, kun koronapandemia iskee ja synnytyksen on määrä tapahtua meren takana Pohjois-Irlannissa? Brittiläinen dokumentti (2020).

Miten on mahdollista, että sukupuolen korjaaminen estää lapsen saamisen ilman sijaissynnyttäjää tai adoptiota?

Onko maailmassa virhe?

Onko Jumalaa olemassa?

PS. Minusta on oikeasti maailmassa olemassa sellaisia ihmisiä, joiden henkinen kokemus omasta sukupuolestaan eroaa heidän ulkoisista sukupuolisisista tuntomerkeistään. Elämä on outoa, ja sen kanssa täytyy elää. Oikeastaan ymmärrän näiden ihmisten halun käydä (rankassa) leikkauksessa muokkauttamassa asiaa.

Ihmisyys pluralismin kautta

Lähestyn sitä tosiasiaa, että olen ihminen, siitä lähtökohdasta, että vaikka kuulumme samaan eläinlajiin homo sapiens, me olemme kaikki samalla erilaisia ja se on ihan okei. Tätä kutsutaan pluralistiseksi asennoitumiseksi.

Itse asiassa lajillamme ei näyttäisi olevan mitään erityisen lajityypillistä kulttuurin muotoa.

Vaikka henkiset ja aineelliset kulttuurit eroavat toisistaan eri ihmisryhmillä, ne ovat silti kaikki ihmisten kulttuureja.

Ihmislajin jäsenillä on joka tapauksessa melkein kaikilla varsin samanlainen anatomia ja varsin samanlaiset aivot. Puhumattakaan geeneistä, jotka kertovat siitä, että me olemme samaa lajia ja olemusta.

Biologiassa lajin määritelmä on se, että eliöt kuuluvat samaan lajiin, mikäli ne pystyvät luonnonoloissa lisääntymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Jotkut yksilöt toki saattavat olla jonkin kehityshäiriön vuoksi lisääntymiskyvyttömiä. Mutta koska heidän vanhempansa ovat kuuluneet samaan lajiin, hekin ovat ihmisiä.

Vapaan tahdon mahdottomuudesta

Joillekin ihmisille on hirveän tärkeää, että ihmisellä olisi vapaa tahdo.

Sadan vuoden ajan jo moderni fysiikka on antanut aalto-hiukkas-dualismeineen mahdollisuuden ajatella, että tapahtuminen ei ole kokonaan ennalta määrättyä. Koska tapahtumisen determinismi ei nykykäsityksen mukaan ole ehdoton, vaan koskee vain yksittäistapahtumien tarpeeksi suurta joukkoa. Eli kausaliteetti käsitetään fysiikassa nykyään tilastolliseksi.

Joku voikin nyt ajatella, että koska maailmankaikkeus ei toimi ehdottoman deterministisesti, niin tahtokin voi olla vapaa.

Voi kuitenkin kysyä, että minkä suhteen se tahto sitten olisi vapaa.

Kaikki eläimet ihmisen lisäksi kuitenkin tekevät jonkinlaisia valintoja.

Kaikki eläimet ovat intentionaalisia, eli niillä on haluja, motiiveja ja päämääriä, joita ne toteuttavat.

Ihminen ei tässä suhteessa eroa muista eläimistä. Hän eroaa tahtonsa suhteen ainoastaan siinä mielessä, että koska ihminen on erittäin pitkälle kulttuuriolento, ihmisen valinnanmahdollisuudet ovat suuremmat kuin muilla eläimillä.

Mutta ihmiselläkin kaikki päätökset ja valinnat perustuvat siihen, mikä on ollut hänen keskushermostonsa tila milläkin hetkellä. Ja hänen keskushermostonsa tilaan ovat vaikuttaneet kaikki hänen ja hänen elimistönsä kokemat asiat hänen elämänsä aikana ja luultavasti asiat aina kohdusta asti. Luonnollisesti myös ihmisen ja yksilön DNA vaikuttaa siihen, millaiseksi hänen tahtonsa muotoutuu.

Joten voi sanoa, ettei modernin fysiikan käsityksen mukainen tilastollinen kausaliteetti millään lailla todista tahdon vapautta.

Minä itse kuitenkin koen ajatuksen vapaan tahdon mahdottomuudesta vapauttavana. Siltikään vapaan tahdon mahdottomuus ei minusta estä sitä, että olen itse vastuussa elämästäni, sillä olenhan minäkin intentionaalinen olento, kuten muutkin elukat tässä maailmassa.

PS. Olin vuonna 2012 käsitellyt jo jollakin lailla aihetta.

Star Trek ja maalliset paratiisitarinat

Minusta näyttää siltä, että on sanan kaikissa merkityksissä normaalia sellainen, että ihminen haluaa elämäänsä jotain, mikä nostaa hänet maallisen yläpuolelle. Ihminen usein haluaa uskoa, että on olemassa myös jotain muuta, joka todella tekee elämästä elämisen arvoisen.

Ihmiset myös ovat halunneet tietää lopullisen totuuden, ja uskonnot ovat vastanneet tähän tarpeeseen. Epävarmuutta voi olla vaikea sietää.

Monet jopa uskovat elämään kuoleman jälkeen. Se johtunee ennen kaikkea ihmisen halusta olla lakkaamatta olemasta kuoleman hetkellä.

Tässä kaikessa on myös kysymys ihmisen kyvystä kuvitella sellaisia asioita, joiden olemassaoloa ei voida objektiivisesti todentaa. 

Myöskin metafysiikassa ja etiikassa on se huono puoli, että ne perustuvat ihmisen mielikuvitukseen.

Tällaiset kuvitelmat voivat kuitenkin olla kannattajilleen ja varsinkin heidän yhteisöilleen hyödyllisiä abstraktioita.

Tämä laajamittainen kuvittelukyky ilmestyi lajimme siunaukseksi ja myös kiroukseksi 70.000 vuotta sitten, kun ihmislaji kävi läpi nk. pullonkaulailmiön, jossa lajimme yksilömäärä kävi lähellä sukupuuttoa. Toisaalta se on myös mahdollistanut monia oikeasti hyödyllisiä keksintöjä ja aikaansaannoksia.

Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla uskonnollinen uskoakseen johonkin ihmistä suurempaan.

Karl Marx (1818-1883) ja Friedrich Engels (1820-1895) olivat uskoneet, että valtio syntyy hallitsevan luokan tarpeesta puolustaa asemaansa yhteiskunnan alempia luokkia vastaan.

Miekkosten oletus oli, että kun on tehty sosialistinen vallankumous, niin siitä aiheutuva tuotannon parantuminen johtaa lopulta sen verran korkeaan elintasoon, että edellytyksiä valtion olemassaololle ei enää ole. Kun ei ole enää tarvetta luokkasorrolle, edes työväestön harjoittamalle. Marx ja Engels olettivat, että valtio tulisi kuoleutumaan lopulta pois.

Anarkismi eroaa marxilaisuudesta siinä, että anarkistit aikovat lopettaa valtion poliittisella päätöksellä saatuaan vallan käsiinsä.

Minusta on kuitenkin selvää, että vaikka se voi sitä toki joissain tapauksissa ollakin, niin valtion ei silti tarvitse olla jonkun tietyn yhteiskuntaluokan käsikassara.

En myöskään usko, että moderni yhteiskunta voisi tulla organisoiduksi ilman valtiota tai jotain vastaavanlaista.

Korkea elintaso muuten merkitsee myös sitä, että jätettä ja saastetta tuotetaan myös paljon. Toki länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa niiden määrää on vakavasti pyritty vähentämään viime aikoina.

Marx ja Engels eivät joko ottaneet huomioon korkean tuotannontason aiheuttamia ympäristöongelmia, tai olettivat, että heidän kannattamansa sosialistinen byrokratiahirviö hoitaisi asiat kuitenkin siltä osinkin kuntoon.

Marxilainen työväenliike koki Marxin ja ja ystäväänsä ja työtoveriaan huomattavasti pitempään eläneen Engelsin kuoleman jälkeen jonkinlaista taipumusta dogmaattiseen ajatteluun. Reformistisen sosialidemokratian klassikko, saksalainen Eduard Bernstein (1850-1932), muutti tämän asiantilan.

Bernsteinin merkittävin ja tunnetuin teos on marxilaisuuden uudelleentarkastelun eli revisionismin pääteesit yhteen koonnut vuonna 1899 ilmestynyt Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie (suomeksi ilmestynyt nimellä Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät).

Kirjassaan hän esitti, että vastoin marxilaisuuden oppeja kapitalismi ei suinkaan ollut menossa lopullista kriisiä kohti vaan kriisit olivat pienentymään päin. Hän esitti, että omistus ei ollut keskittymässä pienelle kapitalistiselle eliitille vaan päinvastoin hajautumassa laajemmalle joukolle ihmisiä. Hän myöskin kritisoi teoksessaan Marxin työnarvon teoriaa.

Lisäksi hän esitti, että on älytöntä olettaa, että valtio ja kunnat voisivat omistaa kaikki yritykset. Hän ehdotti, että kulutusosuuskunnat olisivat kannatettava asia. Ne olisivat joka tapauksessa yleisen edun mukaisia, vaikka ne olisivat yksityisiä.

Bernstein uskoi työväenluokan aseman parantuvan ajan myötä. Mies oli liberaali sosialisti, joka uskoi että sosialismin tulee rakentaa kamppailunsa liberalismin universaaleille vapausoikeuksille. Sosialismin tehtävä oli vapauden alan laajentaminen yhteiskunnissa. Tämä tapahtuisi porvarillisen demokratian puitteissa. Väkivaltaista vallankumousta ei tarvittaisi. Bernstein uskoi sosialismin moraaliseen läpilyöntivoimaan. Siinäkin hän erosi oppi-isä Marxista, joka halveksi kaikkea moralismia.

Hän myös kritisoi marxilaista oppia "dialektiikasta". Hän esitti, että dialektisella metodilla ei voi tehdä toimivia tulevaisuutta koskevia ennusteita, vaan kyseessä on pelkkä deskriptiivinen "teoria".

Bernstein ei myöskään uskonut tulevaisuuden valtiottomaan yhteiskuntaan.

Belgian kuningas Leopold II hallitsi vuosina 1885–1908 yksityisomaisuutenaan Kongon vapaavaltiota, jolle löi leimansa miehen todella törkeä vallan väärinkäyttö, joka johti erään arvion mukaan alueen väestön vähenemisen 20-30 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.

Joka tapauksessa 1900-luvun piti olla liberalismin mukainen järjen aikakausi, mutta koska ihminen ei hallitse ajatuksiaan, vaan ne häntä, ja koska ihminen ei ole kerubi, niin aikakaudelle löivät leimansa turkkilaisten suorittama armenialaisten kansanmurha, natsien suorittama juutalaisten kansanmurha holokausti ja Neuvostoliiton vankileirien saaristo. Muun muassa.

Ja palatakseni marxilaiseen työväenliikkeeseen, niin se joka tapauksessa ensimmäisen maailmansodan lopulta alkaen jakautui kahtia. Jatkossa bernsteinilaisvaikutteinen sosialidemokraattinen liike kannatti uudistusta yhteiskunnallisten reformien kautta ilman väkivaltaista vallankumousta, kun taas neuvosto-Venäjällä, joka vähän myöhemmin muutettiin Sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi – lyhyemmältä nimeltään Neuvostoliitto – kannatettiin vallankumousta ja varsin monen tuotannonalan toimijoiden sosialisointia ja sananvapauden tukahduttamista ankarasti tieteellisyyden nimissä, ja maa muuttui muutamassa vuodessa raa'aksi yksipuoluediktatuuriksi, joka pitkälle syrjäytti työläisten edut, vaikka esitti edustavansa näitä.

Neuvostoliitto romahti omaan mahdottomuuteensa lopulta vuonna 1991. Ei tullutkaan missään vaiheessa sosialistisen välivaiheen jälkeistä valtiotonta ihanneyhteiskuntaa, joka tihkuisi maitoa ja hunajaa. Eikä päästy edes lähelle sitä.

Neuvostoliittoa seurasi alueellisesti riisuttu ja uudestaan epädemokratisoituva  Venäjä ja sen ulkopuolella länsimaissa utopialiike, jonka piirissä kannatetaan monenlaisia oppeja. Sellaisia joiden mukaan valkoinen kristinuskotaustainen lihaa syövä heteromies on kaiken pahan alku ja juuri, pyhää sotaa kannattava ja naissukupuolta ja homoseksuaaleja sortava muslimimies taas on kaiken ykkönen, paras feminismi on sellaista, joka ajaa vain naisten etuja, tieteellisen menetelmän heittäminen ideologian etujen niin vaatiessa romukoppaan on tärkeää, ja neekeripiirteisille ihmisille yhteiskunnassa etusijan antaminen on kannatettavaa.

1960-luvulla yhdysvaltalainen Gene Roddenberry oli luonut tieteispohjaisen fiktiivisen televisiosarjan nimeltä Star Trek. Ensimmäistä televisiosarjaa alettiin esittää vuonna 1966. Siinä seurattiin tähtialus USS Enterprisen matkoja avaruudessa. Alus oli 2200-luvulla Yhdistyneen planeettojen liiton rakentama, ja sen tarkoitus oli "tutkia outoja uusia maailmoja, etsiä uutta elämää ja uusia sivilisaatioita ja rohkeasti mennä sinne, minne yksikään ihminen ei ole ennen mennyt".

Alkuperäistä sarjaa tehtiin vuoteen 1969 saakka. Sen jälkeen on tehty useita samaan maailmaan sijoittuvia televisiosarjoja, elokuvia ja kirjoja.

Ensimmäisessä tv-sarjassa oltiin melko ennakkoluulottomia. Jossain määrin tavatonta oli 1960-luvulla, että aluksen viestintäupseerina toimi neekerinainen, nimeltään Nyota Uhura, jota esitti Nichelle Nichols (1932-2022). Roolissaan luutnantti Uhurana Nichols osallistui myös ensimmäiseen Yhdysvaltojen televisiossa esitettyyn rotujenväliseen suudelmaan kapteeni James T. Kirkiä esittävän William Shatnerin kanssa. Jakso nostatti vastalauseiden aallon rotujen välisestä kanssakäymisestä. Erityisesti entisten Etelävaltioiden alueella tapahtunut herätti suurta vihastusta, ja sitä pidettiin siellä laajalti huonona siirtona.

Gene Roddenberryn Star Trekin maailman luomisessa on ollut hyvät ja edistykselliset tarkoituksensa, mutta se on myös tavallaan naiivi. Sen tarinaan kuuluu se, että on keksitty replikaattori, joka kykenee valmistamaan ilmeisen halvalla ja nopeasti minkä tahansa esineen, mitä ihminen keksii siltä pyytää. Replikaattori oli luonut Maapallolla hyvänlaatuisen kulttuurivallankumouksen, sillä sen ansiosta jokainen sai perustarpeensa tyydytetyiksi. Star Trekin maailmassa ihmisille merkitsivät statuksen, vallan ja maallisen mammonan sijaan muut tavoitteet, kuten itsensä kehittäminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen ja muut enemmän tai vähemmän yhteishyvät päämäärät.

Star Trekin maailma, jos ei oteta lukuun kuolevaisuutta, tietyltä osin muistuttaa uskontojen taivaskuvitelmia.

Replikaattori, jos sellainen olisi oikeasti olemassa, aiheuttaisi tuhlaavaisuutta ja suuressa määrin jätettä. Näin voisin ainakin kuvitella. Minun on vaikea kuvitella myöskään, että ihmisten kilpailunhalu ja statushakuisuus voisivat vähetä olemattomiin tällaisella pelkällä aineellisen kulttuurin muutoksella.

Olen tavannut kokea olemassaolon ylipäätään raskaaksi. Koska pelastusta ei ole.

Viime aikoina olen kuitenkin myöskin kokenut sellaista, että pelastus voisi sittenkin olla saavutettavissa. Mutta minä en itse sitä aikaa tule näkemään.

Oikeastaan näen pelastuksen nyt transhumanismissa. Siteeraan Wikipediaa:

Transhumanismi (lyhennetään joskus >H tai H+) on kansainvälinen liike ja ajatussuuntaus, jonka mukaan ihminen voi järkevästi ohjatun tieteellisen ja teknisen kehityksen kautta ylittää nykyihmisyyden rajoitukset ja kehittää itseään paremmaksi niin ruumiillisesti, mielellisesti kuin yhteisöllisestikin. Transhumanistien mielestä esimerkiksi vanhenemisen tulisi olla vapaaehtoista ja ihmiskehon tiedostamattomien prosessien tulisi olla yksilön tietoisessa hallinnassa.

Ihminen on huimasti kehittynyt kulttuurinluojalaji, joka kykenee kuvittelemaan myös sellaisia asioita, joista ei voida saada tieteellistä näyttöä, ja uskomaan niiden olemassaoloon lähes yhtä lujasti kuin meitä ympäröivän fyysisen maailman objekteihin.

Siitä huolimatta ihmislaji on myös sotaisa, kilpailullinen ja status- ja vauraushakuinen ihmisapinalaji.

Muistettakoon myös se, että yhdysvaltalaiselle näyttelijälle Bruce Willisille syntyneen aivovamman eli otsalohkodementian vuoksi miestä käytettiin viimeisinä näyttelijävuosinaan runsaasti teettämällä hänellä hurjaan tahtiin uusia elokuvia, vaikka mies ei enää kyennyt näyttelemään.

Ihminen voi hylätä biologispohjaiset selitysperusteet käyttäytymiselleen, mutta hän ei kykene poistamaan DNA:ta ja evoluution luomia aivoja itsestään.

Toistaiseksi. Minun toivoni on tulevaisuuden transhumanismin mukaisessa yhteiskunnassa. Opimme toivottavasti kehittämään itseämme ja itsemme paremmaksi. Ja ennen pitkää kykenemme sitten myös lopulta matkaamaan tähtiin, ja olemme henkisesti myös riittävän kypsiä siihen hommaan.

Tämä on minun taivaani.

Ylösnousemuksen toivossa.

Pistän tähän lopuksi vielä linkin Suomen Transhumanismiliiton sivuille, jonka jäsen en vielä itse ole.

PS. Mitä tahansa elämän tarkoitukseen liittyvää tulen blogeissani jatkossa julkaisemaan, niin muistakaa minun sanoneen, että transhumanismi olkoon niistä ykkösenä minulle nyt ja ain'.

Nisäkäsmaailmassa sukupuolia on kaksi

Kaikkien nisäkkäiden maailmassa suvunjatkaminen tapahtuu kahden sukupuolen kautta.

Lisääntymisasian ulkopuolella sukupuolten maailma voi kuitenkin olla nisäkkäillä monimuotoisempi.

PS.:

Skepsis-yhdistyksen | Skeptikko-lehden numerossa 4/2019 julkaistussa Osmo Tammisalon kirjoittamassa artikkelissa Terve sielu väärässä ruumiissa (sivuilla 28-30) lausutaan juuri tämän blogimerkinnän kannalta osuvasti:

BIOLOGINEN SUKUPUOLEN MÄÄRITELMÄ on täsmällinen ja yksiselitteinen: se sukupuoli, jolla on isommat sukusolut, on naaras. Se, jolla sukusolut ovat pienemmät, on koiras.

Määritelmä mahdollistaa sen, että osa yksilöistä on sukupuolettomia (ei lainkaan sukusoluja) ja että osa yksilöistä on molempia (omistaa suuret ja pienet sukusolut). Biologinen määritelmä mahdollistaa myös sen, että yksilö voi kokea olevansa eri sukupuolen kehossa.

Natsismissa on kyse absoluuttisesta pahasta

Natsismi on absoluuttisesti paha ideologia. Muun ohella edesmennyt natsi-Saksa (1933-1945) oli maailmanhistorian ehdotonta kärkeä eläintensuojelussa. Kuitenkin, koska natsismissa on kyse absoluuttisesta pahasta, niin silloin myöskin eläintensuojelu on väärin. Koska eläintensuojelu on ehdottomasti ja absoluuttisesti väärin, koska se on osa natsismia, on Suomen eduskuntapuolueiden sanouduttava siitä irti.

Vihreä liitto -niminen suomalainen poliittinen puolue oli rekisteröity yhdistykseksi vuonna 1987 ja puolueeksi se rekisteröitiin seuraavana vuonna. Koska se on kannattanut ympäristönsuojelun lisäksi eläintensuojelua, Vihreä liitto on perustamisestaan alkaen kipuillut em. asian kanssa. Joka vuosi puolueessa pähkäillään, että pitäisikö sen lakkauttaa itsensä. Toistaiseksi puolueessa elävä natsismi ei kuitenkaan ole haitannut sitä siihen määrään asti.

Samaa kipuilua ovat eläneet läpi punavihreinä itseään pitävät ihmiset.

Sukupuolten tasa-arvosta ja samanarvoisuudesta

Viime Jeesuksen vuoden 2022 melko lopulla tuli ulos sellainen uutinen, että nainen vihdoin kelpaa kolaritestien törmäys­nuken malliksi. Uutinen on siksi hyvä, että naiset keskimäärin loukkaantuvat liikenneturmissa miehiä herkemmin. Hehän ovat keskimäärin rakenteeltaan miehiä hentorakenteisempia ja lyhyempiä.

Jos puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, niin mielestäni on mahtavaa, että suomen kielessä on kaksi sanaa eli samanarvoisuus ja tasa-arvo, jotka tarkoittavat melkein mutta eivät täysin samaa asiaa. Itse käsitän asian niin, että "samanarvoisuus" merkitsee ennen kaikkea sukupuolten filosofista ja uskonnollisluonteista samanarvoisuutta. "Tasa-arvo" taas viittaa poliittiseen tasa-arvoon.

Yhteiskunnallinen samanarvoisuus on filosofinen abstraktio, joka ei ole tieteellisessä mielessä falsifioitavissa, kun taas tasa-arvoisuuden voisi kuvitella olevan ainakin periaatteessa saavutettavissa ja myös osoitettavissa todeksi. Tosin sukupuolten tasa-arvoa arvona ei voida myöskään perustella muuten kuin uskonnollisluonteisilla väittämillä.

Kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen asian ohella olen kuitenkin löytänyt joitakin muitakin ongelmia sukupuolten tasa-arvon käsitteessä:

Naiset kouluttautuvat keskimäärin enemmän kuin miehet.

Poikien koulumenestys on keskimäärin pienempi kuin tyttöjen.

Miehet ottavat keskimäärin enemmän riskejä kuin naiset.

Miessukupuolen edustajia on keskimäärin vastakkaisen sukupuolen edustajien vaikeampi raiskata kuin naissukupuolen edustajia on, jo pelkästään sukupuolisidonnaisista anatomisista yksityiskohdista johtuen. Toisaalta nainen voi tulla myös raiskauksesta raskaaksi, mikä on melko paha juttu ainakin minun mielestäni, kun taas mies ei voi.

Miessukupuolen edustajat ovat keskimäärin vahvempia kuin naissukupuolen edustajat. Tämä osaltaan näkyy myös raiskaustilastoissa. Miehet raiskaavat naisia enemmän kuin naiset miehiä.

Miessukupuolen edustajissa on vähä-älyisiä sekä huippuälykkäitä enemmän kuin naissukupuolen edustajissa. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että älykkyyden periytymisellä on jotain tekemistä X-kromosomin kanssa. Koska naisella niitä on kaksi, tämä tasoittaa naisilla älykkyyden vaihtelua.

Miehet syrjäytyvät yhteiskunnassa enemmän kuin naiset. Miessukupuolen edustajissa on enemmän kuin naissukupuolen edustajissa pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia, päihdeongelmaisia, vankeja ja seksiä saamattomia.

Kansanterveystilastoissa miehillä on enemmän sairautta kuin naisilla.

Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset.

65 vuoden eläköitymisikä tarkoittaa että suomalaiselle naiselle tulee keskimäärin 20 eläkevuotta ja suomalaiselle miehelle 14 eläkevuotta. Tämä on selvää kansallisvarallisuuden siirtoa naissukupuolelle.

Muurareista suurin osa on miehiä ja samoin viemärinpuhdistajista ja roska-auton kuljettajista. Näillä aloille soisi myös ilmestyvän lisää naisia. Jos feministit pitävät naisten pienempää edustusta yhteiskunnan huipulla tasa-arvon puutteena, niin toki tulee pitää sellaisena sitäkin, että miehet joutuvat melko lailla hoitamaan monet raskaat ja likaiset hommat. Eli sellaiset hommat, joista niiden tekijät eivät saa yhteiskunnallista statusta.

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, kun naisillakin on miesten tavoin vapaus enemmän tai vähemmän valita, mihin kouluttautuu ja mitä työtä aikoo tehdä, lisääntyy työelämän jakautuminen "miesten" ja "naisten" töihin.

Naisten hypergamia eli taipumus valita itselleen sukupuoliystävyysmies yhteiskunnalliselta statukselta itseään korkeammalta yllättäen lisääntyy tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Naiset keskimäärin arvostavat eri asioita potentiaalisessa sukupuoliystävyyshenkilössä kuin miehet.

Koska naiset Suomessa ovat nykyisin keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. niin aikaisempaakin suurempi osa miehistä syrjäytyy parisuhde- ja seksimarkkinoilta. Toisaalta taas miesten yhteiskunnallinen eliitti, eli miehet, joilla on statusta, on hyvin haluttua kamaa niinsanotusti naisten keskuudessa. Koska miehiä on kuitenkin suurin piirtein yhtä paljon kuin naisia, tai ainakin ennen vanhusikää on, tämä aiheuttaa sen, että jotkut miehet saavat pillua niin paljon kuin vain haluavat. Sitä tulee ovista ja ikkunoista, joskus jopa seinän läpi. Tämä voi merkitä tällaisilla miehillä myös yhteen ja ainoaan sukupuoliystävyyshenkilöön sitoutumisen halun vähenemistä. Myöskin lienee totta, että melkein nainen kuin nainen, kunhan on alle 50-vuotias, saa niin halutessaan ainakin seksiä elämäänsä piristämään. Samaa ei voi sanoa läheskään jokaisesta miehestä.

Jotkut feministit katsovat seksiä ja parisuhdetta saamattomia miehiä nenänvarttaan pitkin ja sanovat: "Ei seksin puutteeseen kuole!" Tällaiset ihmiset ovat yhtä täynnä myötätuntoa kuin jotkut Yhdysvaltain Republikaanisen puolueen jäsenet, jotka sanovat slummien asukkaille: "Jokaisesta voi tulla halutessaan toimitusjohtaja tai rikas." Tällainen suhtautuminen nousee siitä, että nämä ihmiset katsovat toisten olevan itseään alempiarvoisia. Heistä ei tulisi hyviä sosialisteja kyllä. Eikä heitä voi katsoa yhteiskunnallisesti hyödyllisiksi.

Mitä tulee naisten hypergamiaan, niin sille on olemassa kuitenkin luonnollinen selitys. Nimittäin naisilla on kullakin vain joitakin harvoja isokokoisia sukusoluja nimeltä munasolut. Niitä pitää käyttää harkiten. Miehillä taas on sukusolujaan eli siittiöitä tuhlattavaksi asti. Ja naiset joutuvat kehollaan panostamaan lapsen saantiin paljon enemmän kuin miehet: sikiön kehittyminen ja kantaminen kohdussa vaativat paljon resursseja naisen ruumiilta. Lisäksi tulee vielä mahdollinen sikiön syntymän jälkeinen imetysruljanssikin. Joten naisten valikoivuus vastakkaisen sukupuolen edustajien suhteen tulee tämän asian kautta varsin ymmärrettäväksi.

Uimahalleissa on naissiivoojat miesten puolella, mutta ei miessiivoajia naisten puolella. Tämä on myöskin selkeä puute sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Uimahalleissa naiset saavat halutessaan käyttää kokovartalopukua, mutta samaa iloa ei suoda miehille.

Vain nainen voi tulla raskaaksi. Mies ei. Siitä huolimatta miehillä ei ole Suomessa oikeutta kohdunvuokraamiseen. Toisaalta naiset joutuvat säännöstelemään omaa raskaaksituloaan seksikäyttäytymisellään, mistä asiasta miehet taas eivät samalla lailla kärsi.

Pakollinen asepalvelus koskee Suomessa vain miehiä. Naisia ei koske asevelvollisuus, vaan he sen sijaan saavat niin halutessaan mennä suorittamaan varusmiespalveluksen. Joku voi tähän nyt sanoa vastaväitteenä, että koska naiset synnyttävät, niin siksi heidän ei ole pakko suorittaa varusmiespalvelusta. Mutta naisille ei ole kuitenkaan asetettu velvollisuutta synnyttää. Ei ainakaan meidän yhteiskunnassamme. Ja abortin saa myös kuka tahansa nainen Suomessa niin halutessaan. Lapsia ei naisen ole koskaan pakko saada.

Kannatan toki sellaista, että kummastakin sukupuolesta parhaat pääsisivät hoitamaan kansakuntamme sotilaallista puolustusta.

Naisten asepalveluksen vapaaehtoisuutta voi toki niin halutessaan perustella sillä, että kansakunnan uusintamisessa naisten lukumäärä on tärkeämpi kuin miesten. Miehet sopivat siis tältä kantilta katsoen paremmin tykinruoaksi kuin naiset.

Nainen saa halutessaan abortoida sisällään kasvavan sikiön, mutta hänen sukupuoliystävyysmiehellään ei ole asiassa mitään sananvaltaa. Jos nainen taas haluaa synnyttää sikiön, jolloin tästä tulee syntymän ihmeessä täysivertainen ihminen, niin hänen sukupuoliystävyysmiehensä ei voi estää tätä millään laillisella keinolla. Onneksi sentään, jos naista vatsan puolelle potkaisemalla mies aiheuttaa sikiön abortoitumisen, niin häntä ei voida silloin syyttää lain edessä murhasta. Tai siis ei ainakaan Suomessa. Suomalaisessa yhteiskunnassahan ennen syntymää sikiö on vain potentiaalinen ongelmajäte samalla kun se on (vain) potentiaalinen ihminen. Joten siksi mies saa tällaiseen syyllistyttyään vain syytteen pahoinpitelystä, ellei nainen kuole.

Historiallisesti naisten asema on lähes yhteiskunnasta riippumatta ollut heikompi kuin miesten. Onneksi asiaan on tullut melko lailla muutosta parempaan suuntaan varsinkin länsimaisissa yhteiskunnissa viimeksi kuluneiden noin 155 vuoden aikana.

Voin siis joka tapauksessa perustellusti sanoa, että vaikka uskon sukupuolten samanarvoisuuteen, joka usko on oikeastaan uskonnollista laatua oleva eikä todeksi osoitettavissa oleva väittämä, niin varsinkin sukupuolten tasa-arvo on melko lailla hyvin ongelmallinen asia. Sukupuolten tasa-arvon käsite vaikuttaa tosielämässä olevan melko lailla stiiknafuulia.

Ehdotankin, että jatkossa termiä "sukupuolten tasa-arvo" vältetään käyttämästä, ellei sillä tarkoiteta suppeampaa tasa-arvon sisällystä eli ennen kaikkea sitä, että kummankin sukupuolen edustajat ovat keskimäärin äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Lisäksi tulisi olla selvää, ettei esim. työhönotossa ketään saisi syrjiä sukupuolen perusteella.

Suomen aborttilainsäädäntö on vieläkin melko konservatiivinen

Suomessa ei ole vieläkään naisen, tai tytön, mahdollista saada aborttia eli raskauden lopettamista juuri ennen sikiön laskettua ulostuloaikaa.

Jos ja kun sikiö on osa naisen tai tytön ruumista ja jos ja kun naisella tai tytöllä tulee olla vapaus tehdä ruumiillaan mitä haluaa, niin silloin on selvää, että Suomen aborttilainsäädäntö, joka rajoittaa abortin saamisen mahdollisuuden aikaan ennen 12. raskausviikkoa, on äärikonservatiivinen.

Suomen lainsäädäntöön näyttää implisiittisesti sisältyvän oletus, että sikiö on ihminen ja suojelun ansaitseva persoona 12. raskausviikosta alkaen. Tämä on myös vastoin Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen kantaa.

Vaikka kyseessä on pelkkä (yleensä) hyvänlaatuinen kasvain, jonka nainen tai tyttö saa niin halutessaan poistaa ruumiistaan.

Samasta syystä nainen tai tyttö saa raskaana ollessaan nauttia alkoholia ja polttaa tupakkaa, koska eihän siinä kukaan muu henkilö vahingoitu kuin korkeintaan nauttija itse. Vasta sikiön syntymän jälkeen astuu voimaan lapsen suojelu. Koska sikiö on nyt ihminen, koska hän on kerran syntynyt.

(Muun väittäminen on konservatismia.)

Sama pätee luonnollisesti myös laittomien päihteiden nauttimiseen, mutta koska ne ovat Suomessa toistaiseksi laittomia, niiden nauttimisesta voi koitua yksilölle maassamme kuitenkin juridisia seuraamuksia, joten en lausu tätä erikoistapausta tosiasiana.

Mutta on hyviäkin uutisia. Suomen aborttilainsäädäntö on tiukempi kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta se on viimein nytkähtämässä eteenpäin. Ja viimeisen tiedon mukaan eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta on sittemmin päättänyt, että naisen tai tytön oma pyyntö ilman perusteita riittää ennen 12. raskausviikkoa raskauden lopettamiseen, ja sen jälkeen siihen tarvitaan enää yhden lääkärin lausunto.

Jumala norsuna

Oletetaan harjoituksen vuoksi, että Jumala olisi olemassa.

Jumalaa voidaan verrata afrikannorsuun. Sanoin afrikannorsuun, koska se on isokokoisempi kuin intiannorsu.

Oletetaan, että ihmisyksilö on kaikessa rauhassa pitkällään pötköttäen rentoutumassa savannilla. Paikalle saapuu norsu.

Norsu päättää istahtaa juuri siihen paikkaan, jossa ihminen on löhöämässä. Ihmisellä on tässä tilanteessa kaksi perusvaihtoehtoa. Hän voi joko kierähtää ajoissa pois alta taikka jäädä pötköttämään siihen, jossa oli ollut rentoutumassa.

Jos hän jää pötköttämään siihen, hän luultavasti murskautuu norsun alle.

Kopi Luwak, sivettikissan persiistä tullut maailman toiseksi kallein kahvi

En ollut aikaisemmin maistanut sitä, vain puhunut siitä päivät pääksytysten.

Kyse on maailman toiseksi kalleimmasta kahvista Kopi luwakista. Kopi tarkoittaa bahasa indonesian kielessä kahvia ja luwak sivettieläimiin kuuluvaa sivettikissaa. Tarkemmin sanoen kaakkoisaasialaista musankia.

Olin erään Liisan kanssa pitkään unelmoinut siitä, että ostamme Kopi luwakia sitten, kun yhteiskunta ja se, mistä käytän nimitystä "yhdistykseni", taas avautuvat koronaviruksen jäljiltä.

No Liisa lopulta Jeesuksen vuoden 2022 tultua päätti tilata itselleen verkkokaupasta kahvia. Valitettavasti tuotetta ei kuulunut, ja lopulta maksettu raha palautui takaisin. Sitten hän tilasi Kahvikaverista jauhamattomia kokonaisia kahvipapuja. Tämän tilauksen kanssa kävi, kuten pitääkin. Kahvi saapui. Seuraavaksi piti sitten hankkia kahvinjauhin.

250 grammaa kahvipapuja maksoi Liisalle 93,75 euroa. Kyseessä oli alennettu hinta vielä. Ennen paketti olisi maksanut 125 euroa. Ei kaikki kahvi siis kallistu!

Kopi Luwak on siis valmistettu musangin ruoansulatuskanavan läpi kulkeneista kahvimarjoista. Eläimen peräpäässä sijaitsevat anaalirauhaset antavat kahville sen ominaisen aromin.

Paskannetut kahvimarjat puhdistetaan, ja kotelonsa sisältä kuoritaan esiin kahvipavut. Sitten ne paahdetaan.

24.3.2022 menin kutsuttuna vieraana Liisan ja hänen miehensä luona käymään uuden kahvin merkeissä. Nautimme kinkkupasteijakolmiota ja Kopi luwakia. Paitsi hänen miehensä ei ollut kahvista kauhean kiinnostunut.

Sivettikissakahvin tuoksu ei sanottavasti eronnut normaalista kahvista. Mutta oli se silti paremman makuista kuin normaali kahvi. Pehmeää. Ei tarvinnut eikä myöskään kehdannut laittaa sekaan maitoa.

Nyt tuli sekin koettua.

Kotiin palattuani tilasin itselleni samanlaisen paketin, koska pitää sitä joskus vähän "repäistä" elämässään.

Myöhemmin sivettikissakahvin hinta aleni vielä 87,5:ään euroon.

Ilmeisesti huomattava osa maailmalla myytävästä Kopi luwakista on väärennettyä. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että sen tuottaminen on kallista, joten siitä voi saada voittoa, ja toiseksi siitä, että musangit eivät millään kykenisi yksinään vastaamaan kysyntään.

Kokonaisina myytäviä kahvipapuja kuitenkin luulisi olevan vaikea väärentää. Sen sijaan tavanomaista kahvijauhetta voidaan hyvinkin sekoittaa Kopi luwak -jauheeseen.

Suurin osa myytävästä oikeasta Kopi luwakista tuotetaan tarhoissa. Musangit vain ovat erakkoja, joten niille ei ehkä tee hyvää elää tarhoissa turhan lähellä toisiaan.

Ja toiseksi, kaikissa tarhoissa musankien elinolosuhteet eivät muutenkaan ole parasta A-laatua.

Luonnonoloissa musangit sitä paitsi syövät vähän muutakin kuin kahvimarjoja.

Kopi Luwakin länsimaihin alun perin tuonut Tony Wild on sittemmin ruvennut katumaan "keksintöään".

Ilmeisesti kahvia olisi hyvä tuottaa vain villien musankien tuotoksista. Muuten siinä on aina mukana jotain eettisesti kyseenalaista.

Ihan kuin ei olisi vielä saatu kehitettyä toimivaa sertifiointia vapaan musangin kahville.

Olen tässä merkinnässä kertonut Kopi Luwakin olevan maailman toiseksi kalleinta kahvia. Maailman kalleinta kahvia taas on norsukahvi, mutta olen huomannut, että sitä ei ihan helpolla löydä verkkokaupoista saatikka kivijalkakaupoista.

I PS. Eräs Pertti oli blogissaan vuonna 2014 julkaissut merkinnän otsikolla Maailman kalleimman kahvin valmistus kotona. Väittää Kopi Luwakia siis maailman kalleimmaksi kahviksi, vaikka se on vasta toiseksi kalleinta. Mutta luultavasti kyseinen merkintä on kirjoitettu vitsinä, joten älkää ottako sitä tosissanne vahingossakaan. Kirjoituksessa ei edes mainita, että kahvipavut olisi paahdettu, ja se on luultavasti tehty tarkoituksella. Asiaan kuuluu entisen anopin kutsuminen kylään hienon kahvittelun merkeissä, kummankin osapuolen myrkyttyminen ja itselle pitkän sairausloman saaminen.

II PS. Norsukahvin tuottaminen on ilmeisesti ainakin pikkaisen eettisemmällä tolalla kuin sivettikissakahvin. Nimittäin norsukahvia tuotetaan osaltaan norsujen suojelemiseksi. Tosin voi kysyä, että onko eettistä pitää norsuja vangittuina.

III PS.:

Tämä kirjoitus on ensimmäinen Post Scriptum mukaan lukien melko lailla samansisältöinen kuin yhdistykseni blogissa noin kuukausi takaperin julkaistu tekstini. Olen sittemmin nauttinut lisää kopi luwakia. Ja hyvää se on ollut. Tilasin jopa manuaalisen japanilaisen söpön kahvimyllyn, jonka käyttäminen kysyy käsivoimia. Sen mukana tuli kaupanpäällisiksi paketti belgialaisia kahvipapuja. Paketissa lukee Caprissimo.

Kummieni vanhuusjuhliin olin vienyt ikään kuin lahjaksi sivettikissakahvipapuja ja kahvimyllyni. Melkein jokainen paikallaolijoista maistoi sitä.

Piakkoin käyttänen viimeiset sivettikissakahvipapuni, ja sitten se on loppu. Ohi.

Mutta se täytyy nyt vielä sanoa, että kahvin maun paraneminen ei ole niin suurta, että sivettikissakahvin kaamea hinta olisi sen väärti, vaikka jätettäisiin asiaan liittyvät eettiset ongelmat huomioon ottamatta.

Mutta olen alkanut tykätä kahvimyllyni vääntämisestä. Siinä on jotain hienoa. Kahvinkeitostani on tullut yhä enemmän mietiskelyn kaltaista.

Kaupanpäällisiksi saamiani belgialaisia kahvipapuja olen viime aikoina myös jauhanut. Jostain syystä ne eivät ole niin vaikeita murtaa kuin sivettikissakahvinpavut.

Käsittämättömän kallista norsukahvia saatan joskus tilata, mutta vasta joskus kahden vuoden päästä, siis aikaisintaan vuonna 2024.

Olemme melko lailla menneiden aikojen ihmisten syntien ja erehdysten tulosta

Helsingin sanomat -lehden mielipidepalstalla oli julkaistunut kuukausi takaperin Markku Valkosen kirjoitus Kyseenalaiset ja epäonnistuneet veistokset voisi sijoittaa omaan puistoon.

Kirjoittaja esittää, että ideologisista syistä epäsuosituiksi tulleiden patsaiden kaataminen tai tuhoaminen ei ole sivistysvaltion arvoista. Hänen mielestään erityiseen "pastissien puistoon" voitaisiin pystyttää aatteiltaan kyseenalaisia teoksia sekä myös epäonnistuneita veistosjäljitelmiä.

Minua on jonkin verran rassannut tämä kysymys, että varsin monista asioista me länsimaiset ihmiset olemme eri mieltä vain pari vuosisataa sitten eläneiden ihmisten kanssa. Ja syytämme heitä vaikka mistä.

Mutta meidän aikamme ei ole menneisyyden päämäärä. Me emme ole nyt historian lopussa.

Tulevat ihmiset tulevat kritisoimaan meitä, meidän arvojamme ja ideologioitamme. Ja he tulevat kaatamaan meidän pystyttämiämme patsaita. Ja heillä on siihen täysi oikeus.

Mutta emmekö me kaikki kuitenkin melko lailla ole menneiden aikojen ihmisten syntien ja erehdysten tulosta? Synnit ja erehdykset kuuluvat ihmisyyteen. Joskus ne ovat myös melko rankkoja tai jopa traagisia. Ilman jo ammoin kuolleiden ihmisten syntejä ja erehdyksiä meitä ei olisi lainkaan olemassa.

Mikä laji ansaitsee lintulaudan herkut

Tiede-lehdessä oli julkaistunut Tuomas Aivelon artikkeli Mikä laji ansaitsee lintulaudan herkut.

Itse vastaisin kysymykseen sanomalla, että jokainen laji tietenkin ansaitsee ne. Monen moninaisilla lajeilla on kullakin lintulaudan herkkuihin yhtäläinen oikeus.

Näiden yhtäläisten oikeuksien välillä ratkaisee kuitenkin voima.

Ja etuja on käytännöllisintä ajaa yhdessä toisten kanssa.

Kuka voittaa, se on kysymys.

Vegaanistumiseni tiellä on joitakin esteitä

Blogistikollegani Pekka oli jokin aika sitten blogissaan käsitellyt jossain määrin vihamieliseltä kantilta vegaanista ravintoa. Hänen tekstinsä oli ironinen mukaelma Laura Frimanin kolumnista, jossa oli annettu ymmärtää, että "ilmasto on niin tärkeä asia, että lentomatkailua pitäisi rajoittaa, paitsi että ei voi, koska Suomessa on ihan mälsää" (Pekan kuvaus kolumnista). Pekan blogimerkintä inspiroi minut lopulta kirjoittamaan tämän tekstin, jonka kirjoittaminen oli väikkynyt mielessäni jo pitempään, vaikka en todellakaan ole kovin asiantunteva asiassa:

Pidän muita eläimiä kivoina asioina Maapallolla. Koen jonkinlaista yhteyttä niihin. Minusta muilla eläimillä on, jos ei ihmisarvoa, niin kuitenkin eläinarvo. Mielestäni muita eläimiä tulee kohdella hyvin. En oikeastaan pidä kauhean mukavana sitä, että me joudumme syömään muita eläimiä tai niistä saatua maitoa elääksemme.

Vegaanistumiseni tiellä on kuitenkin joitakin esteitä.

Ihminen on luotu sekasyöjäksi. Ihminen on kukoistanut tähän asti sellaisena. Ilman sitä emme olisi selvinneet hengissä.

Ihminen ei myöskään selviä ilman B₁₂-vitamiinia. Sitä saa eläimistä.

Kasveista sitä ei saa.

Joidenkin vegaaniruokavalioon soveltuvien elintarvikkeiden, kuten merilevien ja sienten, on aiemmin todettu sisältävän B₁₂-vitamiinia. Todellisuudessa ne sisältävät lähinnä B₁₂-vitamiinin analogeja, joilla ei ole biologista aktiivisuutta ihmiskehossa ja jotka estävät aktiivisen B₁₂-vitamiinin toimintaa kehossa. Merilevien ja sienten käyttö ei täten turvaa ihmisen B₁₂-vitamiinin saantia. Ilmeisesti myöskään fermentoitu ruoka ei auta asiassa.

Joihinkin vegaanisiin juomiin B₁₂-vitamiinia on lisätty.

Voin sanoa omasta puolestani, että onneksi B₁₂-vitamiinia ei saa levästä. En nimittäin erityisemmin pidä siitä. Vielä vähemmän pidän ajatuksesta, että pitäisi purkista nauttia B₁₂-vitamiininsa. Se tuntuu jotenkin epäluonnolliselta.

Lääkkeet minä kyllä syön purkista, mutta se on eri asia. Ravinnon ei mielestäni tulisi olla lääkemuodossa.

Minusta pitäisi jalostaa tai geeniterapioida ruokakasveja sellaisiksi, että ne tuottaisivat B₁₂-vitamiinia.

Tiedän, että vegaaninen ruokakin voi maistua suussani hyvältä. Vuonna 1996 olin osallistunut silloisen yhden kaverini, joka sattui olemaan adventisti, kanssa adventistien nuortenleirille. Siellä sai nautittavakseen hyvää kasvisnakkia. Myöhemmin firma, joka sitä valmisti, meni kuulemma konkurssiin.

Tiedän kuitenkin kasvis- ja vegaanisten ruokien valikoimien kasvaneen ja parantuneen kaupoissa sittemmin.

1990-luvun jälkipuoliskolla, kun kävin säännöllisesti kirkossa, yksi naispuolisista seurakuntalaistutuistani oli kertonut minulle kokeilleensa kerran vegaaniksi ryhtymistä. Kokeilu oli vienyt häneltä joksikin aikaa hiukset.

Vegaaniksi aikovan on hyvä tietää melko paljon ihmislajin ravitsemuksesta.

Yksi sukulaisistani on vegaani. Viimeksi elokuussa ollessani hänen, vanhemman pikkuveljeni ja tämän lapsen kanssa mökillä, hän oli toinen niistä ihmisistä siellä, jotka valmistivat meille ruokaa. Hyvää tuli. Hän antoi minun myös maistaa jotain vegaanista grillimakkaraa, joka oli makunsa ja rakenteensa puolesta yllättävän hyvää.

Yksi vegaanistumiseni esteistä on se, että en ole kauhean hyvä laittamaan ruokaa. Yhdistyksessäni saan periaatteessa joka arkipäivä nauttia kunnollisen lounaan, joka on hyvää kotiruokaa. Ja jos ryhtyisin vegaaniksi, joutuisin käytännössä opettelemaan ruoanlaiton kokonaan uudelleen.

Yksi minua hieman vegaanistanut asia elämässäni on ollut viime aikoina se, että minulla on ollut jo vuosien ajan jonkinlaista yliherkkyyttä maitotuotteille. Kyseessä ei ole laktoosi-intoleranssi, vaan jokin muu. Välillä, kun olen einestä ruoaksi ollut valitsemassa kaupassa, olen ihan oman mielenterveyteni vuoksi välillä valinnut ihan suosiolla vegaanisen eineksen, jotta vatsani ei mene kuralle.

Puhun lokakuussa lääkärini kanssa uudestaan asiasta.

Vegaaniuden puolesta puhuu jossain määrin se, että kasvisruoan tuottaminen vaatii vähemmän maa-alaa kuin liharuoan tuottaminen. Tosin pitemmällä tähtäimellä meidän kannattaisi vähentää ihmislajin määrä yhteen tai edes neljään miljardiin yksilöön. Sellainen auttaisi paljon. Jos taas jossakin maassa tällä hetkellä lisäännytään turhan runsain mitoin, niin siinä maassa kannattaa ehdottomasti siirtyä syömään pelkästään vegaanista ruokaa. Tai turvautumaan edes ehkäisyyn.

Ylenmääräistä väestönlisäystä ehkäisevät tyttöjen ja naisten koulutus, sosiaaliturvan olemassaolo ja toimiva perhesuunnittelu. Kiinassa oli ennen wanhaan ollut käytössä myös valtion pakottama yhden lapsen politiikka, josta on sittemmin luovuttu.

Lähimmän 20 vuoden aikana yksi eläimiä sortamaton vaihtoehto, josta saa myös B₁₂-vitamiinia ja joka ihastuttaa minua, tulee todennäköisesti olemaan nk. koeputkiliha. Kyse on siitä, että eläimen lihaksesta on otettu nk. satelliittisoluja, joiden avulla saa laboratorio-olosuhteissa valmistettua jonkinlaista oikeaa eläimen lihaa, jonka takia eläintä itseään ei tarvitse tappaa. Tällä hetkellä – vuonna 2021 – kehitys on kuitenkin vasta sen verran pitkällä – että osataan valmistaa vain jonkinlaista jauhelihaa muistuttavaa lihaa. Kokolihan valmistamiseksi tulisi oppia, miten keinokudokseen saadaan verisuonia. Singaporessa muistaakseni myydään jo nykyään kanan koeputkilihaa.

Tulevaisuudessa ihmisen ei siis tarvitse välttämättä valita vegaaniuden ja eläinten sortamisen välillä, mitä tulee ravinnon hankkimiseen.

Yksi asia on kuitenkin mielestäni varmaa. Vegaanisen ruoan syöminen lisääntyy kyllä, kun kaupasta saa paljon erinomaista, maistuvaa, ravitsevaa ja riittävän halpaa vegaaniruokaa ja vegaanisia ruoanvalmistuksen raaka-aineita. Tie lihansyöjän sydämeen käy vatsan kautta.

PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa toisesta blogista unikertomukseni Päätin ryhtyä vegaaniksi.

...

II myöhempi PS: Kirjoituksessa mainitsemani sukulainen kommentoi toisaalla sitä lausumalla näin: "Hyvä oli kirjoitus! Ainoa asia mikä tuli mieleen oli että vegaanisen ruoan laittaminen olisi vaikeaa. Kun tuntee perus ruoanlaittotermit niin se on aika helppoa."

En ole vielä nauttinut maailman lähes kalleinta kahvia eli sivettikissakahvia eli Kopi Luwakia

Sivettikissat eivät nimestään huolimatta ole varsinaisesti tai muutenkaan kissoja, mutta niiden ulkonäkö todennäköisesti tuo mieleen kissaeläimen. Kaakkois-Aasiassa asuvan sivettikissoihin kuuluvan musangin ravintoon kuuluvat selkärangattomat, hyönteiset, hedelmät, siemenet ja pienet nisäkkäät ja matelijat, kuten hiiret ja liskot. Otuksen nauttiman ravinnon osa on, tai voi olla, myös kahvimarja.

Kahvimarjat kulkevat musangin ruoansulatuselimistön läpi, ja lopulta se ulostaa ne.

Kuten hyvin tiedetään, niin kahvimarjan sisällä on kahvipapu, tai useimmiten niitä on kaksi. Myös marjan hedelmäinen osa sisältää kofeiinia, ja se on siinä tuhoeläinten karkottamiseksi. Mutta musangia ei kofeiini haittaa.

Ihmiset ovat keräilleet musangin ruoansulatuselimistön läpi käyneitä kahvimarjoja. Marjat avataan ja pavut otetaan erilleen. Ne myös pestään. Sitten kahvipavut paahdetaan ja jauhetaan, ja saadaan kahvia. Varsin hyvää kahvia, kuulemma.

Sivettikissakahvin nimi on Kopi Luwak. Indonesiankielinen sana Kopi tarkoittaa kahvia ja Luwak sivettikissaa.

Vaikka nykyään melkein kaikki tuotettu Kopi Luwak tuotetaan häkkitarhoissa, kahvi on silti edelleen yksi maailman kalleimmista kahvilaaduista. Musangin suoliston läpi kulkeminen, vatsahapot ja ruoansulatusentsyymit tuottavat kahvipapuihin omalaatuisen aromin. Maussa kerrotaan olevan vivahteita suklaasta tai karamellista.

En ole itse vielä maistanut kahvia, ja se tulisikin kalliiksi. 300 euroa kilolta on hyvä hinta kahville.

Pahaa Kopi Luwakissa on se, että kahvintuottajat saattavat kohdella sivettikissoja huonosti. Eläimillä ei useinkaan ole ollut tarpeeksi liikkumatilaa, tai ne ovat olleet aliravittuja.

Luulisi kyllä, että eläintä paremmin kohtelemalla saisi myös parempaa kahvia.

Eläinten hyvinvoinnin miettiminen sekä Kopi Luwakin kalleus saivat jokin aika sitten aikaan sen, että olin ruvennut yhden ystäväni kanssa miettimään sitä, että voisiko sen kaltaista kahvia tuottaa muiden eläinten kuin sivettikissojen avulla.

Kofeiinipitoinen marja ei välttämättä kyllä kelpaa yhdellekään muulle eläimelle. Ja sitä paitsi kuka haluaa riesakseen ylienergisiä karhuja, koiria tai kissoja?

Tässä välissä olen tarkastanut asian, eli kofeiini näkyy olevan jossain määrin myrkyllistä ainakin linnuille, koirille ja kissoille. Joten niitä ei edes periaatteessa voi käyttää hommaan. Tai ehkä joitakin lintuja voi, mutta pitäisi tietää laji.

Norsuja kuulemma käytetään myös erikoiskahvin valmistamiseen. Norsukahvi on maailman kalleinta kahvia. Vaikka luulisi, että norsun pökäleet ovat kaikista isoimpia. Mutta mistä tähän hätään saisi norsuja?

Minä ja ystäväni tulimme joka tapauksessa lopulta siihen tulokseen, että kun kerran ihminen sietää kofeiinia melko hyvin, niin miksei sitten kokeilla hommaa ihmisillä. Tosin pitäisi jostain saada hankittua kahvimarjoja, jotta tämä onnistuisi.

Ajattelimme, että kun molemmat kuulumme erääseen yhdistykseen, jolla on kaksi kahvilatyyppistä kohtauspaikkaa, niin sen länsi-Vantaan toimipisteessä voisimme tuottaa omaa Coffea homo -kahviamme, kun jossain vaiheessa pahin koronarajoitusaika jää taakse. "Homo" tarkoittaa tässä siis ihmistä. Olisiko kuitenkin varmuuden vuoksi parempi nimitys kahville Coffea hominalis?

Me siis ostaisimme kahvimarjojen syöjiltä – söisimme niitä myös itse – ruoansulatuselimistön läpi menneitä kahvimarjoja. Toimipisteessä on vain kaksi vessaa, ja siitä voi kyllä tulla ongelma, jos koko ajan jonkun pitäisi käydä isolla asialla hankkeemme vuoksi...

Sellainen pieni ongelma hommassa tietysti olisi, että pitäisi tietysti puhdistamisen jälkeen myös jaksaa nähdä sen verran vaivaa, että kuivaisi kahvipavut, paahtaisi ja lopuksi jauhaisi ne.

Ja jos me rupeamme syömään kahvimarjoja, niin mitäs, jos siitä tulee yllättäen kofeiinin yliannostus?

...Ehkä me vain jossain vaiheessa juhlistamme kerhon uudelleenavautumista ja vapaampia aikojen tilaamalla kauhean kalliin paketin vapaan sivettikissan kahvia. Sellaistakin on kuulemma myynnissä.

Jeesuslisko ja muut otukset

Euroopassa mietitään taas, saako profeettaa kuvata lehdessä ja miten. Eläinten nimistössä uskonnolliset ja loukkaavat nimet on kielletty. Niinpä ilkikurinen kuoriaistutkija ei saisi nimetä vaikkapa uutta kähmäkorvakärsäkkään alalajia muhammediksi. Jeesus on kyllä saanut nimikkoeläimen.

Siteeraus on Helsingin sanomat -lehdessä 16.1.2015 julkaistusta artikkelista Jeesusliskon vesijuoksu (joka maksumuurin takana).

Jeesusliskon virallinen nimi on näköjään viherbasiliski, ja lajin tieteellinen nimi on Basiliscus plumifrons.

Eläin pystyy ilmeisesti pitempiäkin matkoja juoksemaan veden päällä, mutta toisin kuin Jeesus, se jatkaa matkaa uiden, jos vauhti loppuu.

Myönnän jeesusliskon kuuluvan lempieläimiini.

Adolf Hitlerin mukaan nimetty otus Anophthalmus hitleri taas on sokea kovakuoriainen, joka elää vain viidessä luolassa Sloveniassa. Lajinimen oli alun perin muuten pitänyt olla kunnianosoitus herra Hitlerille, ja on käytäntönä, ettei lajien kerran saamia tieteellisiä nimiä vaihdeta. Itse olin luullut, että laji oli nimetty noin alkuperäiselle Hitlerille vittuilun vuoksi, mutta olinkin väärässä.

On myös yhdysvaltalaisen kirjailijan H. P. Lovecraftin luomaan (tai perustamaan) Cthulhu-mytologiaan kuuluvan hullun muinaisen jumalolennon suuren Cthulhun mukaan nimetty Sollasina Cthulhu. Se edustaa merimakkaroiden varhaista kehitysvaihetta ja eli 430 miljoonaa vuotta sitten, eli ei valitettavasti elä enää nykyään (olen muuten päättänyt tutustua tänä vuonna tarkemmin Cthulhu-mytologiaan).

Itse olen sitä mieltä, että periaatteessa kaikkien pyhien hahmojen mukaan pitäisi saada nimetä eläinlajeja. Profeetta Muhammadin mukaan voitaisiin nimetä esim. jokin kaiken tieltään syövä muurahaislaji. Lentävän spagettihirviön mukaan voitaisiin nimetä... hitto, en nyt keksi.

...
PS. 4.7.2020: Laitetaan sitten tämä tänne: olin myöhemmin saman vuoden aikana lukenut hieman Cthulhu-mytologiaan liittyviä teoksia.

Ne militantit vegaanit

Ranskassa kuulemma militantit vegaanit ovat hyökänneet teurastamoihin. Liikkeitä on kivitetty ja turmeltu lihaa vastustavilla graffiteilla ja tarroilla ja tekoverellä.

Entäs, jos jotkut suuttuvat tällaisesta natsistisesta touhuilusta? Entäs jos jotkut saavat päähänsä hyökätä itse kasvisruokaravintoloihin?

PS. Eivät kaikki vegaanit ole mielestäni hulluja.

Jos me kaikki ryhtyisimme syvähenkisiksi vegaaneiksi?

Jos pitäisi jokaisen ihmisen lopettaa lihan sekä yleensä eläinperäisen ravinnon syönti tai nauttiminen, koska syvähenkisyys ja eläinten oikeudet. Ja jos ei saisi koeputkilihaa eikä itsestään kuolleita eläimiäkään syödä. Ja jos ei saisi luonnollisuuden takia nauttia B₁₂-vitamiiniakaan purkista. Niin kuinka kauan kestäisi, että olisi syntynyt luonnollisen evoluution kautta uusi ihmiskunta, jonka jäsenet eivät tarvitsisi ollenkaan eläinperäistä ravintoa?

Tietääkö muuten kukaan, että onko olemassa tällä hetkellä ainuttakaan sellaista ihmistä, jonka ei elääkseen tarvitse nauttia ollenkaan eläinperäistä ravintoa tai täydentää kasvisravintoa purkista saatavalla B₁₂-vitamiinilla?