Mielestäni kaikilla Homo sapiens -eläinlajin yksilöillä on sama ihmisarvo. En siis ajattele, että yksiä ihmisiä pitäisi yhteiskunnallisessa mielessä arvottaa korkeammalle ja toisia alemmas. Tosin tätä väitettä yleisestä ihmisarvosta ei voida millään lailla falsifioida, joten kyseessä on pelkkä epätieteellinen otaksuma.
Seuraavaksi voisin puhua ihmisen arvosta, joka on eri asia. Tämän jokainen ihminen arvottaa omalla laillaan, joten tässäkin on kyseessä subjektiivinen asia. Tuon tämän esiin, vaikka kyseessä on halla-aholainen termi ja vaikka tämän esiin manaaminen saa satamaan päälleni nykyajan hyvien ihmisten pyhän vihan.
Minä esim. olen sitä mieltä, että työnsä hyvin hoitavalla ja muita ihmisiä mahdollisimman vähän sortavalla ihmisellä on arvoa yhteiskunnassa. Ja seuraa lisää mielipiteitäni. Olen myös sitä mieltä, että monella natsilla taas yhteiskunnallinen arvo on paljon lähempänä nollaa. Sanon näin, vaikka juutalaisten pelastajana sittemmin tunnettu Oskar Schindler (1908-1974) oli natsi. Jos taas ihminen kannattaa islamin perustajaksi monen muslimin olettaman profeetta Muhammadin pyhää sotaa toisinajattelijoita vastaan ja naissukupuolen edustajien alistamista miessukupuolen edustajien valtaan, niin hänen arvonsa on heikko. Ja jos ihminen kannattaa oman kansansa tuhoamista tai ainakin ajamista marginaaliin kansainvaelluksen avulla, niin hänen arvonsa on myös heikohko. Jos ihminen taas on kapitalisti, joka sortaa yhtiönsä työntekijöitä kieltämällä näiltä ammattiyhdistykseen liittymisen ja vessatauot ja vielä tuhoaa samalla ympäristöä minkä ehtii, niin kapitalistin arvo on myöskin silloin melko alhainen. (Tätä kapitalistia voi tosin puolustaa Marxin ja Engelsin tavoin toteamalla, että jos kapitalisti ei toimisi kuten toimii, niin hän todennäköisesti häviäisi kilpailussa.) Ja sitten jos ja kun kommunisti kannattaa yläluokan tai keskiluokan jäsenten ja toisinajattelijoiden kiduttamista, raiskaamista ja leirittämistä sekä kommunistisen puolueen yksinvaltaa yhteiskunnassa, niin hän on melko arvoton.
Jos ajatellaan esim. kapitalisteja, niin kapitalisti voi pyrkiä etsimään yhteisiä etuja palkkatyöväestön ja itsensä välille. Hän voi myös ajaa sellaisia kansainvälisiä sopimuksia, jotka takaisivat minimitoimeentulon työntekijöille ja jonkinlaisen ympäristönsuojelun ja jotka sitoisivat mahdollisimman montaa osapuolta, jolloin huonommin toimivat maat ja kapitalistit eivät saisi merkittävää kilpailuetua markkinoilla. Tällaisen kapitalistin arvon taas voi sanoa olevan tässä esiin tuomieni arvostelmien perusteella ei ainakaan täysin alhainen.
Nyt jo yli 200 vuotta vanha ihmisoikeusajattelu yhdessä teollisen vallankumouksen ja siihen kytkeytyvän tieteen sekä halvan kivihiilen ja öljyn kanssa on joka tapauksessa lisännyt viimeksi kuluneiden yli sadan vuoden aikana paljon ihmisten hyvinvointia. Mielestäni tämä on arvokasta.
