Raikkaus ja distributismi

Sarjassani poliittisia itsemäärittelyjä, osa se ja se. Lyhykäisesti sanoen:

Olen distributismin kannattaja.

Distributismi kannattaa taloudellisen vallan hajauttamista ja sosiaalisesti tehokasta markkinataloutta. Sosiaalisesti tehokkaalla minä tarkoitan sitä, että distributismin vallitessa yksikään markkinoilla pelaaja ei ole niin suuri, että se voisi sanella muille pelaajille taikka valtiovallalle mitään. Asia ei ole yleisesti tunnettu, mutta markkinatalousteorian klassikko Adam Smith (1723-1790) oli kannattanut sosiaalisesti tehokasta markkinataloutta.

Muissa poliittisissa kysymyksissä katson olevani lähinnä liberaali, tai ainakin jotakin.

Palaisimmeko monipuoliseen jumalmaailmaan?

Elisabeth Järnefeltin (1839-1929) eräs sukulainen, olikohan eno, oli muistini mukaan kerran lausunut näin: "Yhteen Jumalaan ei voi uskoa, sillä jokaisella kansalla on oma jumalansa, joka tahtoo muiden kansojen turmiota. Moneen jumalaan taas on järjetöntä uskoa."

Kun katsoo maailman menoa, niin huomaa, että ihmisillä on erilaisia jumalia ja idoleita, ovat nämä sitten todellisia tai kuvitelmaa. Maailma on niiden täyttämä vähintäänkin kuvaannollisesti.

Jumalia on oletetusti miljoonia, eikä voi valita yhtä ainoaa, vaan pitää olla eklektinen jumalien suhteen.

Toivoisinkin siis oikeastaan, että ottaisimme takaisin monihenkisen jumalmaailman. Jokainen voisi sitten itse niin halutessaan rakentaa näistä oman jumalhierarkian.

Monoteistiksi tunnustautuvat ovat oikeastaan eräänlaisia ateisteja, sillä he kieltävät hirmu monen jumalan olemassaolon.

Polyteismi on minusta siksi parempi juttu kuin monoteismi, että polyteismin mukana tulee ainakin minimaalinen uskonnollinen suvaitsevaisuus. Ei polyteismiin uskovissa kulttuureissa ainakaan ole yleensä vaadittu, että koko muun maailman on tanssittava oman jumalan pillin mukaan.

Tosin moniin animistisuskonnollisiin kulttuureihin kuuluneet ihmisten uhraamiset pitäisin mielelläni poissa edelleen. Onneksi kuitenkaan muinaiset esikristillisen ajan roomalaiset eivät yleensä uhranneet ihmisiä, vaan pitivät sellaista toimintaa barbaarisena (ja kostivat semmoisen Gallian druideille). Hyvä, Rooman valtakunta!

Toinen ehkä huonona pidettävä asia polyteismissa on se, että animistisessa maailmankuvassa jumalten tahto saattaa olla kovin häilyväinen, sillä animistisen maailmankuvan jumalat ovat kuin ihmisiä, joilla on supervoimia. Koska ihmisen tahtokin voi muuttua, sama voi tapahtua myös jumalan tahdolle.

Moni ei sitä tiedä, mutta muinaiset juutalaisetkin olivat alun perin uskoneet jumalien moneuteen. Israelilaiset erosivat monista muista kansoista tässä suhteessa ainoastaan siinä, että vaikka he tunnustivat monien jumalien olemassaolon, he palvoivat näistä ainoastaan yhtä: Israelin jumalaa, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jumalaa.

Valitettavasti juutalaisten etninen uskonto muuttui ennen kaikkea persialaisen vaikutuksen vuoksi aikojen kuluessa sellaiseksi, että uskottiin, että vain oma jumala on olemassa ja muita jumalia ei ole, tai jos on, niin kyseessä on vain paha henki tms. Tästä on aiheutunut paljon riesaa juutalaisuuden vaikutuksesta syntyneitten lähetysuskontojen kristinuskon ja islamin myötä. Islamiin on myös sisäänkirjoitettu pyhä sota toisinajattelijoita vastaan.

PS. Lähes 30 vuotta wanha kirjoitukseni Uskonto ja maailmankuva voi antaa taustaa tälle kirjoitukselleni siinä mielessä, että se käsittelee uskonnollisia maailmankuvia yksilön maailmankuvien psykologisten kehitystasojen näkökulmasta.

Ihmisarvo, ihmisen arvo ja yhteiskunnallinen tasa-arvo ja eriarvoisuus

Mielestäni kaikilla Homo sapiens -eläinlajin yksilöillä on sama ihmisarvo. En siis ajattele, että yksiä ihmisiä pitäisi yhteiskunnallisessa mielessä arvottaa korkeammalle ja toisia alemmas. Tosin tätä väitettä yleisestä ihmisarvosta ei voida millään lailla falsifioida, joten kyseessä on pelkkä epätieteellinen otaksuma.

Seuraavaksi voisin puhua ihmisen arvosta, joka on eri asia. Tämän jokainen ihminen arvottaa omalla laillaan, joten tässäkin on kyseessä subjektiivinen asia. Tuon tämän esiin, vaikka kyseessä on halla-aholainen termi ja vaikka tämän esiin manaaminen saa satamaan päälleni nykyajan hyvien ihmisten pyhän vihan.

Minä esim. olen sitä mieltä, että työnsä hyvin hoitavalla ja muita ihmisiä mahdollisimman vähän sortavalla ihmisellä on arvoa yhteiskunnassa. Ja seuraa lisää mielipiteitäni. Olen myös sitä mieltä, että monella natsilla taas yhteiskunnallinen arvo on paljon lähempänä nollaa. Sanon näin, vaikka juutalaisten pelastajana sittemmin tunnettu Oskar Schindler (1908-1974) oli natsi. Jos taas ihminen kannattaa islamin perustajaksi monen muslimin olettaman profeetta Muhammadin pyhää sotaa toisinajattelijoita vastaan ja naissukupuolen edustajien alistamista miessukupuolen edustajien valtaan, niin hänen arvonsa on heikko. Ja jos ihminen kannattaa oman kansansa tuhoamista tai ainakin ajamista marginaaliin kansainvaelluksen avulla, niin hänen arvonsa on myös heikohko. Jos ihminen taas on kapitalisti, joka sortaa yhtiönsä työntekijöitä kieltämällä näiltä ammattiyhdistykseen liittymisen ja vessatauot ja vielä tuhoaa samalla ympäristöä minkä ehtii, niin kapitalistin arvo on myöskin silloin melko alhainen. (Tätä kapitalistia voi tosin puolustaa Marxin ja Engelsin tavoin toteamalla, että jos kapitalisti ei toimisi kuten toimii, niin hän todennäköisesti häviäisi kilpailussa.) Ja sitten jos ja kun kommunisti kannattaa yläluokan tai keskiluokan jäsenten ja toisinajattelijoiden kiduttamista, raiskaamista ja leirittämistä sekä kommunistisen puolueen yksinvaltaa yhteiskunnassa, niin hän on melko arvoton.

Jos ajatellaan esim. kapitalisteja, niin kapitalisti voi pyrkiä etsimään yhteisiä etuja palkkatyöväestön ja itsensä välille. Hän voi myös ajaa sellaisia kansainvälisiä sopimuksia, jotka takaisivat minimitoimeentulon työntekijöille ja jonkinlaisen ympäristönsuojelun ja jotka sitoisivat mahdollisimman montaa osapuolta, jolloin huonommin toimivat maat ja kapitalistit eivät saisi merkittävää kilpailuetua markkinoilla. Tällaisen kapitalistin arvon taas voi sanoa olevan tässä esiin tuomieni arvostelmien perusteella ei ainakaan täysin alhainen.

Nyt jo yli 200 vuotta vanha ihmisoikeusajattelu yhdessä teollisen vallankumouksen ja siihen kytkeytyvän tieteen sekä halvan kivihiilen ja öljyn kanssa on joka tapauksessa lisännyt viimeksi kuluneiden yli sadan vuoden aikana paljon ihmisten hyvinvointia. Mielestäni tämä on arvokasta.

Euroopan unionin alijäämämenettely ja ero EU:sta

Jos maamme Suomi joutuu esim. vuonna 2027 tai 2028 tai jo tänä kuluvana vuonna 2024 Euroopan unionin alijäämämenettelyn kohteeksi, niin alkavatko EU:n nykyiset suomalaiset kannattajat silloin rääkyä, että Suomen pitää erota nyt pianaivanhetikohta Euroopan unionista?

Ylen uutistoimitus tulisi jakaa osiin puoluekannan mukaan

Minusta Ylen uutistoimitus tulisi jakaa osiin toimittajien puoluekannan mukaan. Esim. Perussuomalaisia kannattavat Ylen toimittajat saisivat sitten uutistoimitusosaston budjetista rahaa journalistiseen toimintaansa siinä suhteessa kuin puolue on viimeksi saanut eduskuntavaaleissa ääniä. Ja sama pätisi muidenkin puolueiden kannattajiin.

Ylen tuotantojen kuluttajat voisivat Ylen uutissovelluksesta sitten ruksata päälle, minkä puolueiden kannattajien tuotoksia haluavat lukea ja nähdä.

Tällainen malli maksaisi varmaankin jonkin verran nykyistä enemmän, mutta tasapuolisuudelle ei voida laskea hintaa.

Aidosti Suomen etujen mukaista maahanmuuttoa?

Mielestäni aidosti Suomen etujen mukainen maahanmuutto ei saa olla poissuljettu vaihtoehto politiikan asialistalla.

Uskonnon sotkeminen politiikkaan

Mielestäni uskontoa saa sotkea politiikkaan mutta kuitenkin vain hyvin rajatusti:

Mielestäni uskontoa saa sotkea politiikkaan vain sikäli kuin sen arvot ovat tai voivat olla ainakin periaatteessa myös uskonnottoman ihmisen arvoja.