torstai 30. kesäkuuta 2016

Maailman uutisia 30.6.2016


U u t i s i a :

Tiistaina Istanbulin lentokentällä Turkissa oli tapahtunut mittava terrori-isku, jossa kuoli kymmeniä ihmisiä. Isku tapahtui lentokentän kansainvälisessä terminaalissa. Se oli myös kauhistuttavan tarkoin suunniteltu ja toteutettu.

Maanpuolustuskorkeakoulun kapteeni ja sotatieteiden tohtori Antti Paronen pitää hyvin mahdollisena sitä, että iskun olisi tehnyt Islamilainen valtio (entiseltä nimeltään Isis) -hirmuhallinto.

Kuitenkaan vielä ei kukaan ole ilmoittautunut iskun tekijäksi. Luulisi, että Islamilainen valtio ilmoittautuisi hihkuen, jos se olisi iskuun syyllinen.

Joka tapauksessa luulen, että tarkoitus oli, että iskussa kuolisi myös muita kuin turkkilaisia, kun kerran isku tapahtui ulkomaanterminaalissa.

Turkkilaiset, vahvin osanottoni, sydämeni on mukana surussanne. Sama pätee muihin iskussa kuolleisiin ja haavoittuneisiin.

...
Ylen toimittaja Eero Mäntymaa tarjosi meille ihmisille harvinaisen helmen, kun hänen kolumninsa Näkökulma: Idiootit äänestivät väärin julkaistiin Ylen sivuilla.

Kirjoitus liittyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin pidettyyn kansanäänestykseen Brexitistä eli maan eroamisesta Euroopan unionista. Joka johti Brexitin kannattajien voittoon.

Mäntymaa toteaa kirjoituksessaan, että lähdekritiikki on päässyt ainakin hetkellisesti madaltumaan Brexitin vastustajien keskuudessa.

Hän kertoo, että vain noin tuhat brittiä oli kansanäänestyksen tuloksen selvittyä ryhtynyt googlailemaan, että "mikä se EU nyt olikaan", kun jotkut olivat ajatelleet, että kyseessä ovat miljoonat äänestäneet.

Mies toteaa myöskin, että Brexitiä kannattaneiden joukossa on vain hyvin vähän sellaisia ihmisiä, jotka ovat katuneet sitä, millä tavalla olivat äänestäneet.

Kirjoitus päättyy seuraavalla tavalla:
Brexit kumpusi halusta uskoa näitä populistijohtajia ja halusta näyttää keskisormea rahvasta ilkkuvalle ”eliitille” jota myös EU edustaa. Pääministeri Cameron tarjosi tähän mahdollisuuden ja siihen tartuttiin.

Tai: Tämä on se tarina mihin minä nyt uskon.

Sen sijaan olen varma siitä, että mitä suurempi osa suomalaisista kuittaa Brexitin sivistymättömien moukkien typeryytenä, sitä todennäköisempää on, että heräämme ”Fixit-krapulasta” joskus itsekin.
...
Teppo Mattssonin, joka on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, kolumni otsikolla Rodut todellisia kuin rasismi oli julkaistunut Tiede-lehden sivuilla.

Mattson perustelee kirjoituksessaan sen, miksi on hieman älytöntä esittää, että rotuja ei ole.

...
Ruotsin lukioista vastaava ministeri Aida Hadzialic pohtii, tulisiko uskonnolliset koulut kieltää. Syynä tähän on poikien ja tyttöjen erottelu opetuksessa.

Uskoisin, että tällaista erottelua tapahtuu Ruotsissa ainoastaan islamilaisissa kouluissa. Mutta jos sitä tapahtuu jossain kristillisessä, buddhalaisessa tai humanistisessa koulussa, niin se on yhtä lailla väärin.

Erottelu sukupuolen mukaan kouluissa merkitsee käytännössä eriarvoisuutta.

...Joskus lähiviikkojen aikana tulen julkaisemaan blogissani radikaalin ehdotukseni koskien uskonnonvapauslainsäädäntöä. Pysykää kuulolla!

...
Venäjän parlamentin alahuone on hyväksynyt kaikkien isoveli-lakialoitteiden äidin. Nyt ollaan orwellilaisella maaperällä.

Laki olisi sisältönsä puolesta Neuvostoliiton valvontayhteiskunnan märkä uni, mutta maa ei enää ole olemassa. On vain sen kutistunut jälkeläinen Venäjä, joka näköjään pyrkii olemaan usealla tavalla yksi perseimmistä maista kristillistaustaisessa kulttuuripiirissä.

...
Tiede-lehden sivuilla julkaistui artikkeli, jossa kerrotaan tutkimukseen pohjautuen, että aivosyöpä on muita yleisempi yliopistossa opiskelleilla ja henkistä työtä tekevillä.

On kovin ikävää, että luonto näin sortaa osapopulaatiotaan.

Saatan olla muuten itsekin vaarassa, vaikka en olekaan opiskellut päivääkään yliopistossa. Olen jonkinlainen tietokoneasiantuntija, ja tietokoneen käytön ohjastamisen lisäksi olen muodollisesti epäpätevänä opettajana opettanut kieliä.

Lisäksi päässäni pörrää laajalti henkinen työ myös loma-aikoina.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Hahmottelen skeptiskristillisen kirkon

Kun olen mm. tällaisia, tällaisia, tällaisia ja tällaisia omituisia blogissani julkaissut, niin mieleeni on juontunut elävästi ajatus, että voisiko edes periaatteessa olla olemassa kirkkokuntaa, joka kiinnostaisi skeptisesti ajattelevia kristittyjä. Tarkoitan tällaisilla kristityillä sellaisia ihmisiä, jotka perustavat suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, mutta joilla on vakavia epäilyksiä yhteen sun toiseenkin dogmatiikan osaan liittyen. Ja jotka arvostavat tieteellistä metodia.

Tieteellisessä metodissa on kyse järjestelmällisestä tiedon hankinnasta, jossa otetaan huomioon niin väittämää tukeva kuin sitä vastaan puhuva todistusaineisto. Tieteessä esitetään alustava väittämä, ja sitten yritetään kokeilla kumota se. Jos se pitempään kestää kumoamisyrityksiä, se muuttuu teoriaksi, joka ei välttämättä ole totta, mutta joka kuitenkin näyttää todistusaineiston perusteella olevan paremmin perusteltu kuin muut asiaa koskevat väittämät. Teoria voi myös kumoutua, mutta kumoamisen tekee aina aikaisempaa paremmin perusteltavissa oleva teoria.

Esim. fotonien kaksinainen aalto-hiukkasluonne, maan liikkuminen auringon ympäri ellipsinmuotoista rataa, biologinen evoluutio ja se että valonnopeus on invariantti, ovat tieteellisesti todennettuja tosiasioita.

Hahmottelen seuraavassa luonnosta tällaiseksi skeptisiä kristittyjä kiinnostavaksi kirkkokunnaksi:

Kirkkokunnan jäseneksi voisi liittyä sellainen ihminen, joka perustaa suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, ja sellainen ihminen, joka ei ole ainakaan kokonaan hylännyt tällaista ajatusta. Mutta hänen tulisi olla varma siitä, että kristinusko tarjoaa mukavana pakettina sen, että luopumalla siitä, mikä on omaa – omasta suorituksesta ja yrittämisestä suhteessa Jumalaan, ihminen saa Jumalalta voimaa. Jota voi niin halutessaan kutsua vaikka Pyhän hengen voimaksi.

Kirkkokunnan jäsenen tulisi myöskin hyväksyä tieteellinen metodi ja se, että kirkkokunnan jäsenet saavat epäillä opinkappaleita ja Raamattuakin. Saisi epäillä esim. ihmeitä ja vaikka Jumalan asemaa maailman luojanakin.

Lisäksi kirkkokunnan jäsenen tulisi hyväksyä yhteiskunnassa sananvapaus. Jonka ydin on siinä, että ihmiset saavat laukoa helvetin typeriä mielipiteitä ja näkemyksiä, vaikka ne kuinka ärsyttäisivät itseä tai muita ihmisiä.

Kirkkokunnan kirkollisen rakenteen voisi perustaa siihen, joka syntyisi siitä, että oletetaan, ettei Raamattu määrää kirkollista rakennetta. Uskoisin, että tästä periaatteesta syntyisi jossain määrin sellainen kirkollinen rakenne, jonkatapainen on ollut kveekareilla. Elikkä kirkko rakennettaisiin alhaalta ylös.

Jumalanpalvelukseen kuuluisivat saarna, musiikki ja silloin tällöin pidetty ehtoollinen. Ehtoollisjumalanpalvelus voitaisiin pitää esim. kerran kuussa. Saarnassa keskityttäisiin sellaisiin kysymyksiin, joista kirkkokunnan jäsenet voisivat olla suurin piirtein samaa mieltä.

Kirkko ei lausuisi julki mitään omia poliittisia kantoja, mutta kirkon jäsenillä olisi täysi vapaus laukoa ainakin kirkkorakennuksen ulkopuolella mitä huvittaa.

...Mutta voi olla, että skeptiskristillinen kirkko romahtaisi omaan mahdottomuuteensa. En haluaisi kuitenkaan uskoa näin.

Silti oikeastaan pidän todennäköisenä, että tällainen kirkkokunta ei tosiasiassa vastaisi kovin suureen tarpeeseen. Luultavasti olisi parasta todeta niin, että skeptiskristillisen kirkon kannattaisi olla ainoastaan ihmisten kannattama liike. Liikkeen kannattajat voisivat tarpeen vaatiessa hengellisiä tarpeitaan hoitaakseen käydä vaikka Pelastusarmeijan tilaisuuksissa. Pelastusarmeija on evankeliskristillinen sotilaallisesti järjestäytynyt mutta rauhanomainen järjestö, joka on keskittynyt sekä hengelliseen työhön että ihmisten käytännön auttamistyöhön. Pelastusarmeija on tähänkin asti toiminut monelle ihmiselle muodollisesti järjestäytyneen kirkon ja seurakunnan hyvänä ja toimivana korvikkeena.

...
PS:

Tälle merkinnälle on jatkoa.

Tämä merkintä on jatkoa edelliselle.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Uni siitä, että Gorbatshov oli yllättäen perustamassa uudelleen Neuvostoliittoa

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin Moskovassa. Olin liikenteessä istumassa jonkin hienon auton, mahdollisesti diplomaattiauton, takapenkillä.

Sain tietää, että Mihail Gorbatshov oli ryhtynyt palauttamaan takaisin elämään niin marxismilenininismiä eli kommunismia kuin Neuvostoliittoa.

Gorbatshovin hanketta kannatti Venäjällä ennen kaikkea varttuneempi väestö. Näin kaduilla parveilemassa venäläisiä vallankumousta kannattavia eläkeläisiä. Vilkutin heille auton ikkunasta kuin paraskin Brezhnev.

PS:

Nuorempi väki ei välttämättä tiedä, kuka Mihail Sergejevitsh Gorbatshov on. No, joka tapauksessa hän on mies, josta tuli yksipuoluejättivaltio Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri eli maan johtaja vuonna 1985. Lännessä hän tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi raikkaista ajatuksistaan, joita symbolisoivat sanat "glasnost" (avoimuus) ja "perestroika" (uudistukset).

Ulkopolitiikassa Gorbatshoville oli tärkeää "uusi ajattelu" (novoje mnenije), joka käytännössä merkitsi alkua idän ja lännen väliselle liennytykselle.

Hän ryhtyi myös ratkomaan neuvostokansan syvissä riveissä vaivannutta laajalle levinnyttä alkoholiongelmaa, mikä toimenpideohjelma aikaansai laajan kotipolttoisen alkoholin valmistuksen.

Gorbatshovin tullessa valtaan Neuvostoliiton komentopohjainen talous oli kriisissä, joten tarve uudistuksiin oli. Komentotalous toimii paremmin silloin, kun ollaan vasta kehittymässä teollisuusmaaksi, mutta nykyaikainen talous vaatii innovatiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, joita ominaisuuksia Neuvostoliiton järjestelmä ei suosinut.

Luultavasti Neuvostoliitto olisi hajonnut omaan mahdottomuuteensa joka tapauksessa ennen pitkää, mutta Gorbatshovin toimet onneksi nopeuttivat asiaa. Kohtalon ivaa on se, että Gorba oikeasti halusi pelastaa Neuvostoliiton, ei tuhota sitä.

Itä-Euroopan ns. kansandemokratiat vapautuivat marxistileninistisen diktatuurin otteesta vuonna 1989, ja kaksi vuotta myöhemmin Neuvostoliitto itse lopetti toimintansa ja sen osatasavallat itsenäistyivät.

Joku vuosi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Gorbatshov päätti, että hän kannattaakin sosialidemokratiaa, joka on sellainen sosialistinen aate, joka hyväksyy "porvarillisen demokratian", jota vastaan marxistilenininistit, mukaan lukien hän itse, olivat niin kovasti olleet.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

EU ei ollutkaan peruuttamaton!

Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidettiin juuri kansanäänestys Brexitistä eli maan erosta Euroopan unionista. Brexit-puoli voitti. Näin ollen toivotan maan kansalaisille mitä parhainta jatkoa ja menestystä EU:n ulkopuolella.

EU:n eliittiin kuuluvista monet ovat olleet kovin järkyttyneitä kansanäänestyksen tuloksesta. EU ei ollutkaan peruuttamaton. Mutta niinhän sen pitää ollakin. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Britannian EU-ero ei myöskään merkitse maailmanloppua eikä edes heinäsirkkojen invaasiota.

EU:n pahin puoli on minusta se, että kriittisyys EU:ta kohtaan katsotaan ilman muuta oman pyhän uskon loukkaamiseksi. Eli Euroopan unionia ei voi kannattaa kriittinen ihminen. Ilmankos EU-maissa tuomioistuimet jakelevat tuomioita islamin pyhän hahmon profeetta Muhammadin arvostelusta sekä historian kulkua koskevista vääristä mielipiteistä. Kyllä kettu ketun tuntee.

Ja mikä hauskinta, niin EU sen kannattajien keskuudessa kulkee usein nimellä "Eurooppa". Ja minä olen luullut, että Eurooppa on poliittis-historiallis-maantieteellinen kokonaisuus, joka ulottuu Portugalista Islantiin ja Grönlantiin ja Armeniasta Venäjälle. Yhtä hyvin minä voisin sanoa olevani "Eurooppa".

Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu Eurooppa-nimiseen Aasian niemimaahan senkin jälkeen, kun se on eronnut Euroopan unioni -nimisestä vapaakauppa-alueesta ja yhteistyöjärjestöstä ja niihin kuuluvista rakenteista.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa eron vastustajat jopa uhkailivat ennen äänestystä sillä, että maa ei enää eron jälkeen pääsisi osaksi minkäänlaista vapaakauppa-aluetta. Minusta sellainen on todella mautonta. Vaihtoehdottomuudesta – kehtaan sanoa – tykkäävät ainoastaan totalitaristit ja autoritaarisen menon kannattajat.

Mielenkiintoista on, että EU:n EU:laiset kannattajat ovat mielin kielin Skotlannille, jonka asukkaista enemmistö oli kansanäänestyksessä kannattanut EU:ssa pysymistä, vaikka Skotlannissa aletaan puuhata nyt uutta kansanäänestystä Yhdistyneestä kuningaskunnasta eroamisesta, kun taas Katalonialle ei samanlaista sympatiaa suoda, vaikka sekin haluaa pysyä osana EU:ta, vaikka aikoo erota Espanjasta.

Ja nyt kun Brexit-kanta on voittanut kansanäänestyksessä, lukemattomat ihmiset maassa vaativat samasta asiasta uutta kansanäänestystä. Itse olen sitä mieltä, että ei ole järkeä siinä, että samasta asiasta kysytään kansanäänestyksessä vähän väliä uudestaan, jos siihen johtaneet olosuhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet eikä laajamittaista vaalivilppiä ole havaittu tapahtuneen. Minusta uusi kansanäänestys olisi sopivaa järjestää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Mutta jos sellainen kuitenkin pidetään joskus seuraavien kuukausien sisällä, niin jatkossa Brexit-puolenkin pitäisi saada vaatia uutta kansanäänestystä, jos EU:ssa pysymistä haluava puoli sillä kertaa voittaisi. Ja jatkossa voitaisiin sitten järjestää samasta aiheesta kansanäänestys ainakin kolme kertaa vuodessa.

Mielipidetiedustelujen mukaan Yhdistyneen kansakunnan kansalaisista EU:ssa pysymisen kannatus on ollut suurinta paitsi Skotlannissa, niin myös nuoremman väen keskuudessa. Tällä seikalla on jopa perusteltu uuden kansanäänestyksen tarvetta. Mutta tämähän on sama kuin jos väitettäisiin, että nuoriso on aina oikeassa. Enkä ole huomannut, että Briteissä kukaan olisi ruvennut kehittämään äänioikeusuudistusta, jossa 40 vuotta täyttäneiltä riistettäisiin äänioikeus tai jossa tätä nuoremmille kansalaisille annettaisiin nuoren iän perusteella lisä-ääniä.

Yle muuten oli ilahduttavan rehellisesti uutisessaan tuonut esille sen, että kansanäänestyksen uusimista kannattavan kampanjan allekirjoitettavassa vetoomuslomakkeessa ei vaadita vahvaa tunnistautumista Suomen kansalaisaloitteiden tapaan, vaan järjestelmää on helppo huijata. Ylen mukaan lisäksi varsin monet vetoomuksen allekirjoittajista olivat tehneet sen Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannattanee EU:ta, mutta ei ole näköjään kritiikin kieltävä EU-uskovainen. Hän on nimittäin Kokomustan Verkkouutisten mukaan lausunut: "Tulkintani on, että EU:n on otettava brittien päätös muistutuksena uudistumisen vääjäämättömyydestä. Unionin olisi palattava juurilleen – sen olisi palattava perusarvoihinsa: turvallisuuteen, rauhaan ja vapauteen."

Ja kukapa järkevä ihminen tuollaista vastaan olisi?

Itse voisin kannattaa sellaista Euroopan Unionia, jolla olisi nykyistä selvästi rajatummat tehtävät. EU muodostuu ennen kaikkea kansallisvaltioista eikä kansallisvaltioiden EU:hun ole järkeä ympätä liittovaltiotyyppisiä rakenteita. EU-maat eroavat toisistaan niin kansalliselta ja etniseltä kuin jossain määrin myös uskonnolliselta identiteetiltään. Kullakin jäsenmaalla on oma historiansa, kulttuurinsa ja mentaliteettinsa. Yksissä maissa vallassa on protestanttinen byrokratia, joka pyrkii kohtelemaan kaikkia yhtä hyvin, ja toisissa maissa vallalla on katolinen byrokratia, joka perustuu ystävyys- ja sukulaisuussuhteisiin ja henkilökohtaiseen hyötyyn ja palveluksiin. Kaikkialla ei myöskään luoteta julkiseen valtaan niin paljon kuin esim. Suomessa.

Minusta EU:n voisi rajata toiminnoiltaan pelkäksi vapaakauppa-alueeksi ja yhteisen hyvän keskustelukerhoksi. Yhteinen raha minun puolestani saisi jatkaa olemassaoloaan, kunhan jäsenmaat voisivat halutessaan myös olla ilman sitä, tai ainakin pitää sen rinnalla oman rahan. Yhteisvastuu jäsenmaiden veloista on tuhoisa moraalille, ja siksi se tulisi lopettaa. Jäsenmailla tulisi myös olla oikeus palauttaa rajatarkastukset niin halutessaan. Ja jatkossa EU:n tulisi pitää kiinni omien sääntöjensä noudattamisesta.

EU:n rakenteiden ulkopuolella sen jäsenmaat voisivat myös niin halutessaan rakentaa yhteisiä rakenteita ja liittoutumia eri tarkoituksia varten.

Jos tähän ei mennä ja päästä, niin kun jokainen nykymuotoisen EU:n kannattaja on jo aikoja sitten mustannut eurooppalaisen sielunsa, jäljelle jää ainakin minä, joka olen eurooppalaisin kaikista!

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Johannes Kastajan syntymäpäivä eli johannus, ei kun juhannus

Hyvää juhannusta!

Päivän nimi tulee Johannes Kastajasta, jota Ylen "taitava" toimittaja aikoinaan nimitti "Jeesuksen opetuslapseksi". Mutta todellisuus ei muutu siitä, joten Johannes Kastaja ei ole edelleenkään Jeesuksen opetuslapsi.

Kristittyjen päivitys juutalaisten Raamattuun eli Uusi testamentti esittelee Johannes Kastajan. Tämä oli jonkinlainen juutalainen askeetikko ja parannussaarnaaja, joka tapasi syödä ravinnokseen luonnonhunajaa.

Johannes Kastaja oli ilmeisesti Jeesuksen serkku.

"Kastaja" oli lisänimi eikä sukunimi. Tosin ei roomalaisella tavalla, vaan ihan yleisellä tavalla. Roomalaisilla kun miespuolisten kansalaisten nimeen kuului kolmantena lisänimi eli cognomen. Johannes Kastajan lisänimi Kastaja tuli siitä, että hän tapasi kastaa ihmisiä Jordan-joessa.

Jopa Jeesus meni Johanneksen kastettavaksi, vaikka oli Jumalan poika.

Uuden testamentin mukaan Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä ja hyväksyi sen, että Jeesus kutsui Johanneksen opetuslapsia seuraamaan itseään. Miesten suhde on saattanut toki olla monimutkaisempikin.

Jeesuksen kotimaakuntaa Galileaa hallitsi Rooman puolesta siihen aikaan Herodes Antipas, oik. Antipatros, joka oli Herodes Suuren poika. Herodes Suuri oli sellainen heppu, joka oli rakennuttanut juutalaisille uuden temppelin. Juutalaiset eivät tätä siitä huolimatta välttämättä arvostaneet, koska Herodes oli idumealaisperäistä sukua. Eli suku oli peräisin Jordan-joen itäpuolelta, Idumeasta, joka on sama kuin muinainen Edom. Juutalaiset olivat ilmeisesti aikoinaan pakkokäännyttäneet idumealaiset juutalaisiksi.

Herodes Antipas oli mennyt naimisiin nabatealaisten kuninkaan Aretas IV Filopatrisin tyttären kanssa. Antipas erosi kuitenkin tästä ja meni uusiin naimisiin Herodiaan kanssa, joka oli hänen velipuolensa Filippoksen vaimo ja hänen velipuolensa Aristobuloksen tytär.

Johannes Kastaja arvosteli Antipasta tästä, mikä herätti kuninkaassa suurta vihastusta. Niinpä hän antoi lopulta irrottaa Johannes Kastajan pään tämän ruumiista. Arvosteleminen oli sikäli huono siirto. Sic transit gloria mundi.

Suomalaisille juhannus on myös yöttömän yön juhla, mutta tämä on seikka, jota ei varmaankaan suomalaisille tarvitse teroittaa. Itse en tosin katso tänään ulos, mutta monet muut suomalaiset varmaankin niin tekevät. Saattavat jopa käydä kotinsa ulkoseinien ulkopuolella. Jos kirjoittaisin tämän esim. italiaksi, niin heille olisi tervetullutta saada tietää juhannuksen luonteesta Suomessa.

Suomalaiseen juhannukseen kuuluu joskus myös meneminen uimaan tai vesille humalapäissään, mikä sitten saattaa johtaa hukkumiseen.

Lopuksi kerron tositarinan, jonka kaivoin juuri muistini kätköistä. Vuosia sitten eräs suomalainen kristitty taikuri oli esiintymässä mustassa Afrikassa. Paikallinen asukas kysyi häneltä näytännön jälkeen: "Kuka sinä olet?!" Ja taikuripa siihen vastasi: "Jotkut sanovat minua Johannes Kastajaksi..."

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Myytinmurtajat palaa jälleen, silmiini!

Juoksen kuin tuuli päästäkseni interwebin ääreen, jonka avulla pääsen katsomaan Katsomo-palvelussa jaksoja Myytinmurtajista. Olen kuin kujeileva pojankoltiainen, joka on saanut tikkukaramellin.

'Myytinmurtajat' (engl. MythBusters) on yhdysvaltalainen tiedettä popularisoiva televisiosarja. Se on tavallaan tiedettä viihteen varjolla. Jokaisessa sarjan jaksossa keskitytään kahteen tai kolmeen kaupunkitarinaan, yleiseen uskomukseen tai nettihuhuun, jotka yritetään empiirisillä kokeilla osoittaa mahdollisiksi tai mahdottomiksi. Sarjaa kuvataan pääosin San Franciscossa ja sen lähistöllä.

Sarjaa juontavat Jamie Hyneman ja Adam Savage, joilla on molemmilla pitkä kokemus erikoistehostealalta. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan ole tiedehenkilöitä. Heidän lisäkseen sarjassa toimii juontajina ja tekijöinä myöskin joitakin avustajia. Pitkäaikaisemmat avustajista ovat olleet Tory Belleci, Kari Byron ja Grant Imahara.

Suomessa sarjaa on näytetty MTV3:lla ja Sub:lla. Sitä on voinut katsoa myös internetissä Katsomo-palvelun kautta.

Käytän kotikoneessani Linuxia. Katsomosta sen katsominen oli vaatinut Microsoftin Silverlight-tekniikkaa, jota ei ole olemassa Linuxille. Olin voinut katsella 'Myytinmurtajia' sieltä Pipelight-laajennuksen avulla, joka mahdollistaa Silverlightin toimimisen Firefox-selaimessa.

Katsoin sarjaa mieluiten internetselaimella, koska silloin on mahdollisuus keskeyttää homma tarpeen vaatiessa, jos haluaa käydä jääkaapilla välillä, tai vaikka kelata nauhaa takaisinpäin, jos haluaa tarkistaa, että mitä siinä oli sanottu tai tehty.

Joskus alkuvuonna huomasin kuitenkin, että Pipelight ei enää toimi koneessani, tai ei ainakaan Katsomo-palvelussa. Tämä oli suuri isku minulle.

Jouduin jättämään sitten 'Myytinmurtajien' katsomisen internetissä.

Vasta myöhemmin sain tietää, että Katsomossa oltiin aloitettu siirtymä HTML 5 -standardiin. Asia saattaa liittyä ongelmaani. HTML 5 toimii luonnollisesti Linuxissakin, mutta tässä vaiheessa Katsomon videot eivät näköjään toimineet siellä millään lailla. Tai ainakaan niillä selaimilla, mitä kokeilin.

Sain tietää, että Google Chrome -selaimella saan Katsomon taas toimimaan. Asensin sen.

Ja nyt Katsomo toimii koneessani taas kuin rasvattu lehmä!! Olen ikionnellinen!!

Kaikista tv-sarjoista 'Myytinmurtajat' tekee minut eniten onnelliseksi.

Minusta 'Myytinmurtajat' on myöskin erinomainen sarja katsottavaksi juuri ennen nukkumaanmenoa.

Sarjaa pääsee katsomaan Katsomosta täältä.

PS Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden vuoden 2006 ensimmäisestä numerosta Jamie Hynemanin ja Adam Savage'in sekä sarjan luoneen australialaisen tuottajan Peter Reese'in haastattelun. Haastattelu on useampisivuinen, mutta on haastateltaviakin kolme kappaletta. Se alkaa heti pääkirjoituksen jälkeen. Kun kyseessä on kuitenkin tieteellistä ajattelua puolustava julkaisu, niin minusta on hieman ikävää, että haastatteluun oli pujahtanut pieni virhe, kun siinä sanotaan, että Australian väkiluku on kolmasosa Yhdysvaltain väkiluvusta, mikä ei ole ihan totta. Kun oikeasti lukema on selvästi alle kymmenen prosenttia.

...
PS 25.5.2018: Myytinmurtajien tekeminen lopetettiin vuonna 2016. Mutta sarjan tekeminen aloitettiin mhöhemmin uudestaan mutta uusilla kasvoilla, jotka ovat Jon Lung ja Brian Louden. Suomen televisiossa sarja näkyy Viitosella. 

torstai 23. kesäkuuta 2016

Edes homoseksuaaleja ei saa kohdella miten tahansa

12. kesäkuuta Yhdysvaltain Orlandossa oli tapahtunut kymmeniä ihmishenkiä vaatinut terrori-isku homoseksuaaleja vastaan, jonka tekijällä oli teolleen islamilaiset motiivit. Homoseksuaalinen filosofi Jukka Hankamäki oli sitten blogissaan käsitellyt islamia hieman laajemminkin.

Sitten hän julkaisi blogissaan kirjoituksen, jossa kertoo, että Uuden Suomen Puheenvuoro -blogialustan pelkurimainen ylläpito oli poistanut hänen kirjoituksensa islamista.

Filosofi tapaa julkaista blogituotoksensa Puheenvuoron lisäksi onneksi myöskin Bloggerissa, joten linkitän tähän sieltä löytyvän ao. Uuden Suomen sensuroiman kirjoituksen:

Islam ja homot kuin tuli ja vesi

Hankamäki julkaisi myöskin merkinnän, jossa esittää, että islam on islamilaisten terroritekojen ratkaiseva ehto ja laukaiseva tekijä.

Uusi Suomi omistaa Puheenvuoro-blogialustansa, ja siksi se saa sen kanssa tehdä mitä haluaa, mutta blogimerkintöjen poistojen motiiveista siinä saa esittää itse kukin arvelunsa, kuten Hankamäki tässä.

Minulla on omat homofobiani, mutta mielestäni homoseksuaaleja ei saa kohdella ihan miten tahansa. Mielestäni homoseksuaalisuuden tulee olla laillista ja yhteiskunnallisesti siedettyä. Siinä olisi islamilaisten maitten järjestöllä OIC:llä tekemisen paikka, mutta se kannattaa kuulemma sharia-lakia, joka kieltää homoseksuaalisuuden.

Joka tapauksessa, itse en kannata minkäänlaista teokratiaa tai pappisvaltaa.

Olen tosin jonkin verran peruuttamassa kaikkein liberaaleimmasta kannastani koskien homoseksuaaleja, ja tulen aiheesta joskus lähiviikkojen aikana julkaisemaan blogimerkinnän. Tunnustan täten oman epäedistyksellisyyteni tässä, ja äärikonservatiivisuuteni. Culpa mea!

Mutta olen tosiaan sitä mieltä, että homoseksuaalitkin ovat ihmisiä eikä heitä pidä rangaista, kohdella huonosti eikä teloittaa heidän seksuaalisen suuntautumisensa takia.

PS Veljeni on nähnyt kerran filosofi Hankamäen Varustelekassa. Itse olin silloin mukana, mutta en tunnistanut.

Ihan lopuksi haluan kuitenkin siteerata yhdysvaltalaista nykyään Norjassa asuvaa kirjailijaa Bruce Baweria, joka oli kommentoinut seuraavalla tavalla em. Orlandossa tapahtunutta homoseksuaalien joukkomurhaa City Journalissa ilmestyneessä kirjoituksessaan:
 [...]suuri enemmistö 1,5 miljardista kuuluu islamin variantteihin, jotka saarnaavat halveksuntaa homoseksuaaleja kohtaan ja näille ankaraa rangaistusta.

On uskomatonta, että monet homot eivät ymmärrä tätä tai kieltäytyvät hyväksymästä sitä. He hirttäytyvät mielettömyydessään vasemmistolaiseen ideologiaan, jonka mukaan muslimit ovat homojen tavoin virallinen uhriryhmä ja näin luonnollisia liittolaisia. He näkevät kristityt vihollisinaan, vaikka jopa kaikkein aggressiviisimmat homovastaiset kristityt Yhdysvalloissa, kuten "Jumala vihaa hinttareita" -porukka Westboron baptistikirkosta Topekassa, eivät kuljeksi ympäriinsä tappamassa ihmisiä.
Kovin ikäväähän se on...

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Yleisradioon saatiin vihdoinkin eräänlainen raikas tuoksu

Yleisradiota on hieman uudistettu. Ylen parlamentaarisen työryhmän loppuraportin ja saavutetun neuvottelutuloksen mukaan monikulttuurisuuden tukeminen poistuu pakkona Ylen toimittajilta. Oi, katso aiheesta Kokomustan Verkkouutisten uutinen.

Voimassa olleen lain mukaan "Ylen tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta". Yhtiön tehtäviä arvioinut työryhmä päätyi esittämään sen muuttamista muotoon: "Ylen tehtävänä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta."

Täytyy sanoa, että tätä olen toivonut pitkään. Ja olen hieman kuin puulla päähän lyöty. Jotkut eivät kuitenkaan ole vielä tyytyväisiä, kuten voi päätellä Olli Immonen -nimisen hirvittävän pahan ja ilkeän kansanedustajan julkaisemasta tiedotteesta.

Olin aikoinani julkaissut blogissani merkinnän otsikolla Monikulttuurisuudesta ja monikulturismista. Ja voin tässä lyhyesti avata vielä käsitteitä. Monikulttuurisuudessa on kysymys siitä, että yhteiskunta on arvomaailmaltaan jakaantunut. Monikulturismissa taas on kysymys siitä, että julkinen valta edistää monikulttuurisuutta.

Esim. hyvinvointivaltiota voidaan rakentaa ja pitempään ylläpitää ainoastaan etnisesti ja uskonnollisesti suhteellisen homogeenisissa maissa, koska ilman yhteiskunnan sisäistä luottamusta hyvinvointivaltiota ei niin kovin moni enää halua ylläpitää, koska kansalaiset eivät koe suurempaa yhteisyyttä toistensa kanssa. Jos monikulttuurisessa yhteiskunnassa kuitenkin yritetään ylläpitää hyvinvointivaltiota, se maksaa enemmän, koska järjestelmää käytetään paljon karkeasti omaksi hyödyksi ottamatta huomioon muita ihmisiä kuin korkeintaan oman heimon jäsenet.

Yhteiskunnan sisäisen koheesion rapautuminen taas tuo painetta ankarammille tuomioistuinrangaistuksille, koska kunnioituksen ollessa vähäinen monella ihmisellä muita ihmisiä kohtaan, joudutaan lainkuuliaisuuden merkitystä painottamaan kovalla rangaistusasteikolla.

Kanada on monikulttuurisista maista ehkä parhaiten menestynyt. Maassa on toimiva julkisen vallan rahoittama, vaikkakin yksityisten yritysten toimintaan perustuva, julkinen terveydenhuolto. Kuitenkin siellä työttömyysturva ja muu sosiaaliturva ovat Pohjoismaihin verrattuna kovin rajoitettuja sekä opiskeleminen julmetun kallista. Lisäksi siellä on varsin joustava työvoima, koska ammattiyhdistysliike on ajettu alas.

Kanadan naapurimaassa Yhdysvalloissa jotkut asiat taas ovat huonommin. Siellä on enemmän rasismia ja enemmän jengiväkivaltaa.

Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaa kuitenkin jatkuvasti hyviä, ahkeria ja usein korkeasti koulutettuja työntekijöitä, koska näissä maissa on pakko tehdä työtä elääkseen yhtään pitempään ja koska kovasti työtä tekevillä on siellä mahdollisuus päästä kultaiselle oksalle. Lisäksi näissä maissa ei turvapaikanhakijoitakaan hyysätä, mikä rajoittaa näiltäkin yhteiskunnan hyväksikäyttämistä.

Singapore on etnisten ryhmien ja uskontojen salaattikulho. Yhteiskunnan sisäisen koheesion puute on siellä korvattu Yhdysvaltojenkin käytäntöä rankemmilla rangaistuksilla. Ja maa pärjää hyvin.

Kulttuurivaikutteiden leviämisessä maiden rajojen yli ja kansojen välillä ei ole kysymys monikulttuurisuudesta. Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole mono- eli yksikulttuurisuus, vaan se, että yhteiskunnan jäsenet kannattavat yhteistä kanssakäymisen ja käyttäytymisen minimisäännöstöä.

Jos ihminen haluaa heikon ammattiyhdistysliikkeen, heikon työttömyys- ja muun sosiaaliturvan, korkeahkot tuloerot ja jengiväkivallan, niin silloin hänen kannattaa kannattaa monikulturismia. Suomessa tällaisen ihmisen kannattaa äänestää esim. SDP:tä.

Palaan lopuksi tähän Ylen uuteen ilmeeseen. Uudet sanamuodot Ylen toimintaa koskevassa laissa eivät aluksi merkitse käytännössä luultavasti mitään. Yhtiössä toimivat edelleen samat toimittajat, joista ovat tähän asti melkein kaikki kannattaneet monikulturismia. Mutta on se edes alku. Joka tapauksessa Ylen toimittajien ei ole enää ainakaan lain mukaan pakko edistää monikulttuurisuutta. Heidän oma heimonsa saattaa kyllä sellaista vaatia heiltä edelleen.

Seuraavaksi kun päästäisiin eroon vielä bysanttilaisesta sananvapauslainsääännöstä, siitä mistä mm. kirjailija Hannu Salama on joskus kärsinyt.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Vastaukseni Hyysärin suureen tulevaisuuskyselyyn

"Nyt haluamme tietää, mitä uskotte tapahtuvan kymmenen seuraavan vuoden aikana. Siksi olemme koostaneet kyselyn, jossa on 20 tulevaisuuteen liittyvää väittämää. Se käsittelee vuosikymmeniä puhuttaneita aiheita, asevelvollisuutta ja pakkoruotsia, mutta myös mitättömämpiä kysymyksiä."

Suomen suurin päivälehti Helsingin sanomat, jota monet tuttavallisemmin nimittävät Hesariksi, ja toiset, jotka ovat pahoja ihmisiä, Hyysäriksi. Sen sivuilla julkaistiin suuri tulevaisuuskysely lukijoille. Kysely sisälsi 20 kysymystä.

Koska itse luen HS:ää ainoastaan ja korkeintaan joka toisena lauantaina, minulta oli jäänyt huomaamatta tämä, mutta onneksi Pekan porstua -blogissa oli julkaistu sen pitäjän omat vastaukset kyselyyn.

Kyselyyn saattoi vastata ainoastaan rasti ruutuun -menetelmällä. Pekka oli kuitenkin vastannut kysymyksiin kirjallisemmin.

Jaskan pauhantaa -blogin pitäjä kävi kertomassa ao. blogimerkinnän lukijakommenteissa kirjoittaneensa ja julkaisseensa Pekan inspiroimana itsekin vastaavanlaisen blogimerkinnän. Itse inspiroiduin sitten myös ja kävin siellä ilmoittamassa, että aion itsekin kirjoittaa vastaavan.

En voinut omissa vastauksissani kokonaan välttää Pekan ja Jaskan matkimista.

Alun perin olin ajatellut kirjoittavani tekstini kahdessa erässä, mutta kun olin alkanut kirjoittamaan, niin innostuin enkä pitänyt taukoja.

Eli tässä, Tomppadamuksen ennusteita tulevasta: 



1. Uskotko, että Suomi luopuu eurosta valuuttana kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Minusta tuntuu, että EU on kovaa vauhtia rapistumassa sisältä päin. Uskon ja toivon, että Suomi alkaa pistää pillejä pussiin jo viiden vuoden sisällä.

Jonkun taloustieteilijän mielestä se voi olla huono ajatus, mutta minusta voisi olla kaikissa EU-maissa kaksi eri valuuttaa, kansallinen ja ylikansallinen. Kukin maa saisi määrittää oman valuuttansa arvon suhteessa ylikansalliseen oman halunsa mukaan.

Toivon, että Brexit tulee ja auttaa pistämään EU-maiden kansojen ajatusmalleja uusiksi. 


2. Uskotko, että Suomessa tapahtuu poliittinen murha kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Minun on vaikea uskoa, että Suomessa lähivuosien aikana voisi tapahtua poliitikon tai korkean virkamiehen murhaa.

Eri asia on sitten se, että joku "rauhan uskonnon" kannattaja saattaa tappaa jonkun liberaalin sananvapausaktivistin tai homoseksuaalin. 


3. Uskotko, että Suomi liittyy Natoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Suomella, sekä virallisella että epävirallisella, on taipumus ajatella, että liitytään vasta sitten kun ajankohtainen tarve sellaiselle on. Mutta sitten kun välitön tarve vaatisi liittymistä, voi tilanne olla jo sen verran räjähtänyt, että Nato ei enää päästä meitä jäseneksi. Kun puolustusliiton periaatteisiin ja sääntöihin kuuluu semmoinen, että sotilaallisessa kriisissä olevaa maata ei oteta jäseneksi.

Suomen paras mahdollisuus liittyä jäseneksi olisi hakea jäseneksi samalla kuin Ruotsi niin tekee. Toki Ruotsi voi tehdä päätöksen hakea omin päin, ja se olisi sitten huono juttu Suomen kannalta.

Jos Ruotsista tulisi Naton jäsen, Venäjän painostus Suomea vastaan kasvaisi, koska Nato-aluetta olisi taaskin tullut lähemmäksi Venäjän pyhää maata. Siinä tilanteessa voisi olla jo myöhäistä hakea.

Mieluiten näkisin Suomen liittoutumattomana ja sotilaallisesti tarpeeksi vahvana, mutta jos sellaiseen päästäisiin tarpeeksi pian, niin siinäkin tapauksessa sodan syttyessä Suomen huoltovarmuus olisi kovin rajallista laadultaan (anteeksi kapulakieli).

Joten en usko, vaan toivon, että Suomi liittyy Naton jäseneksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. 


4. Uskotko, että Suomeen valitaan muslimiministeri kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Pahoin pelkään ainakin, että näin käy. Mutta siinä tapauksessa voitaisiin valita hallitukseen myöskin natsiministeri. Nämä voisivat sitten yhdessä vaatia Israelin boikotoimista.

Aiheeseen liittyen, kannattaa lukea homoseksuaalisen filosofin Jukka Hankamäen blogimerkintä Islam ja homot kuin tuli ja vesi, jonka mies oli julkaissut myös Uuden Suomen Puheenvuoro-blogialustalla. Uuden Suomen blogien prinsessat olivat kuitenkin sensuroineet Hankamäen arvokkaan puheenvuoron. 


5. Uskotko, että jokin nykyinen EU-maa alkaa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa rajoittaa järjestelmällisesti kansalaistensa pääsyä internetiin?

En usko, mutta uskon, että jokin maa pyrkii saamaan helpommaksi tavallisten netinkäyttäjien tunnistamisen, jotta diktatuurimaiden tapaan joutuu vastuuseen sanoistaan.

Ja uskon, että tämä maa on Ruotsi, koska se on jo tähän mennessä niin kovin suuressa määrin luopunut kognitiivisista toiminnoistaan. 


6. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana peruskoulussa luovutaan pakosta opiskella ruotsia?

En todellakaan usko, vaikka toivon sitä sydämestäni. Tulevaisuudessa vain ruotsin opetuksen tuntimääriä yhä lisätään ja kansalaisten ruotsin kielen taito heikkenee.

Ja sitten sitä ihmetellään, kun suomalaisten osaamien kielten valikoima on kovin suppea. Kuten nykyäänkin.

Mutta jos ruotsia kerran pitää opiskella, niin miksi ei sitten myös gandaa, joka on yksi tärkeimmistä Ugandassa puhuttavista bantukielistä. 


7. Uskotko, että kannabiksen käyttö laillistetaan Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En usko, mutta helpompaa se olisi päättäjille kuin pakkoruotsista luopuminen.

Itse kannatan kannabiksen laillistamista sillä lailla, että sitä myytäisiin Alkon myymälöissä. Alko pitäisi huolen siitä, että myytävässä kannabiksessa ei olisi kannabiksen humalluttavaa ainetta tetrahydrokannabinolia (THC) hirveän paljon, mutta runsaasti antipsykoottista kannabidiolia (CBD). Niin, ja kannabista ei pitäisi myydä sellaisessa muodossa, jota voisi polttaa. Eli esim. uutemuoto olisi sallittu.

Kannattaisin myöskin kaikkien huumeiden käytön dekriminalisointia Portugalin tapaan. Huumeiden käyttäjiä ei minusta pitäisi kohdella rikollisina.



8. Uskotko, että asevelvollisuus lakkautetaan tai ulotetaan koskemaan myös naisia tulevan vuosikymmenen aikana?

En usko. En toivo asepalvelusvelvollisuuden koskevan koskaan naisia, mutta toivoisin sellaista, että toistaiseksi lapsettomiin 25 vuotta täyttäneisiin naisiin ulotettaisiin kansalaispalvelusvelvollisuus jonain päivänä. Eli kyseessä olisi yleensä jonkinlainen aseeton palvelus. Kansalaispalvelukseen saisi mennä vapaaehtoisena jo ennen kuin olisi täyttänyt 25 vuotta.

Ja miksi en haluaisi asepalvelusvelvollisuuden koskevan koskaan naisia. No siksi, että yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta naiset synnyttäjinä ovat hieman tärkeämpiä kuin miehet. Ja toiseksi siksi, että jos etulinjassa olisi sotimassa naisia miesten joukossa, niin miessotilaat luonnostaan haluaisivat suojella näitä naisia. Tämä johtuu ihan biologiasta. En myöskään haluaisi, että naissotilaamme jouduttuaan sotavankeuteen joutuisivat seksuaalisen häirinnän tai raiskaamisen uhreiksi.

Omasta puolestani hyväksyisin naiset sotilaiksi muuten, mutta en etulinjan joukkoihin. 


9. Uskotko, että lihasta aletaan periä haittaveroa Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Pidän sitä mahdollisena, mutta en luultavana. Lihantuotannon kannattavuutta voidaan silti vaikeuttaa eettisyysvaatimuksilla. Itse haluaisin kyllä syödä eläimeni eettisesti. Mutta äärimmäisyyksiin ei pitäisi tässä mennä. Ei pidä tehdä tavallisille ihmisille mahdottomaksi lihan syöntiä.

Kymmenen vuoden päästä saattaa kaupoista saada taatusti eettisesti tuotettua koeputkilihaa, joka tuotetaan elukoitten kantasolujen avulla. Itse luultavasti tulen ainakin silloin tällöin nauttimaan sitä. Ja aina välillä sitten Mansikkia. Toivon, että lehmillä, joita syömme, olisi nimet. 


10. Uskotko, että isät pitävät yhtä paljon perhevapaita kuin äidit joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Jos silloin on lainsäädännöllinen pakko olemassa, niin siinä tapauksessa kyllä. Muussa tapauksessa en usko. 


11. Uskotko, että Suomeen valmistuu uusi tai nyt rakenteilla oleva ydinvoimala kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Kyllä uskon ja toivon, ja toivon sen tulevan valmistetuksi ja rakennetuksi suomalaisella ammattitaidolla ja rakkaudella. 


12. Uskotko, että kotisi sähkö muuttuu pääasiassa aurinkoenergialla tuotetuksi kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Vain siinä tapauksessa, jos keksitään keino tallentaa auringon tuottama sähkö tai energia johonkin helposti kuljetettavaan aineeseen, joka voitaisiin tuottaa Saharasta tai Arizonasta Suomeen. Eli en.

Aurinkovoima tarvitsee joka tapauksessa käytännössä aina nimellistehonsa verran muulla tavalla tuotettua sähkövoimaa, koska aina ei paista. Eli tarvitaan kaksinkertainen voimalakapasiteetti, jotta voidaan käyttää aurinkovoimaa. Tai sitten kärsitään sähkökatkoista. Sama pätee tuulivoimaan. 


13. Uskotko, että robotti alkaa tehdä juuri sinun nykyisen työsi kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, eli uskon, että robotti ei voi korvata työtäni. Jos taas puhutaan tekemästäni vapaaehtoistyöstä, niin en usko, että robotti kykenee puolestani vetämään italian ja espanjan kielten alkeiskursseja, pitämään levyraatia, ylläpitämään yhdistystäni ja myymään siellä kahvia ja pullaa, taikka ohjaamaan asiakasta tietokoneen käytössä.

Mutta uskon kuitenkin, että pikku hiljaa robotisaatio vielä laajenee. Joissakin hommissa robotti voi tulevaisuudessa yhä useammin toimia asiakaspalvelijanakin. 


14. Uskotko, että autoa, jolla pääasiallisesti liikut, ei aja ihminen joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Itse liikun enimmäkseen busseilla. En usko, että ihan vielä kymmenen vuoden sisällä tuollaista tapahtuisi.

Mutta jos tapahtuisi, niin siinä tapauksessa toivoisin bussissa aina kulkevan mukana humanoidirobotin, joka osaisi hoitaa pois mahdolliset järjestyshäiriöt.

En usko, että esimerkiksi veljeni antaisivat autojensa ajaa itse itseään puolestaan. Ihan lähivuosina ainakaan.

Koska on vaikea ennustaa tulevaisuuden keksintöjä, tulevaisuuden ennustaminen on jonkin verran vaikea. Ellei sitten Nostradamuksen ja horoskooppien laatijoiden tapaan käytä kovin yleisluontoista kieltä, jonka voi käsittää miten itse tahtoo. Mutta sellainen ei ole tieteellisen ennusteen tekoa, vaan löysän. 


15. Uskotko, että suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa naisten osuus nousee yhtä suureksi kuin miesten kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Lainsäädännöllä voidaan yritykset pakottaa sellaiseen, mutta en usko, että muuten naisten osuus voisi kasvaa noin suureksi.

Naisilla keskimäärin ei ole taipumusta ajaa itseään tällaisiin hommiin. 


16. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä yli kolminkertaistuu nykyisestä 20 prosenttiin?

En tiedä, mitä uskoa. Haittamaahanmuutto ja haittamaahanmuuttajien jälkeläistentuotto voi toki periaatteessa tuottaa Suomeen ällistyttävän suuren ulkomaalaistaustaisten vähemmistön. Ikävä kyllä sellainen ajaa uudet Fazerit ja Serlachiukset maasta pois. 


17. Uskotko, että Suomi pääsee jalkapallon arvokisoihin kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En itse asiassa välitä koko kysymyksestä.

Minua ei kiinnosta.

Se kuitenkin kiinnostaa, että saataisiin jalkapallohuligaanit kuriin. Mutta jos ei saataisi, niin sitten kannattaisi kehittää ja rakentaa päättömästi riehuvia jättiläisrobotteja, niin voisivat ihmishuligaanit sitten yrittää väistellä näitä.

Oikeastaan minua kiinnostaisi sellainen, että keksittäisiin lääke siihen, että joillekin ihmisille esim. jalkapallo tai jääkiekko ovat kuin uskontoja. 


18. Uskotko, että saimaannorppa kuolee sukupuuttoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En näe, että minulla olisi tällä hetkellä syytä pelätä sitä. 


19. Uskotko, että kymmenen vuoden kuluessa Suomessa on enemmän hyppyrimäkiä kuin mäkihyppääjiä? Nyt hyppääjiä on noin 350 ja mäkiä 111.

Ks. vastaus kohdassa 17.

Olkoot tuulet teille aina myötäiset!

Kun luin näitä urheiluun liittyviä kysymyksiä, niin päässäni alkoi soida Solistiyhtye Suomen esittämä ikivihreä kappale Pontikkaa taas tekaisen. 


20. Uskotko, että Mannerheim-elokuva saa ensi-iltansa kymmenen vuoden kuluessa?

En sinänsä usko. Mutta toivoisin, että saataisiin aikaiseksi vaikka neliosainen minisarja hänestä. Onhan Mannerheim sentään aikamoinen hahmo Suomen historiassa.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Varusteleka ja John Wayne

Varusteleka on lempikauppojani. Tai itse asiassa se on ainoa lempikauppani tällä hetkellä. Varustelekan ainoa puute, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, on se, että sieltä ei löydy ihan kaikkea sitä, mitä ihminen tarvitsee. Mutta Varusteleka on erikoisliike eikä sellaisesta tarvitsekaan löytyäkään kaikkea.

Varusteleka on siis armeijatyyppisiä vaatteita ja varusteita sekä retkeilytavaroita myyvä kauppa. Helsingin Konalassa sijaitsevan kivijalkakaupan lisäksi liikkeellä on toimiva verkkokauppa, josta saa tilattua kaikkea paitsi olutta. Suomen vaillinaisen lainsäädännön vuoksi oluet joutuu menemään ostamaan paikan päälle.

Varustelekasta minulle tulee mieleen John Wayne puhumassa tasavallasta. John Wayne, yhdysvaltalainen näyttelijä, jota minua kaksikymmentä vuotta nuoremmat ihmiset tuskin edes tietävät. Tai sitä, että aikoinaan Keskustapuolue oli käyttänyt miestä mainonnassaan. Wayne oli kuitenkin nykyeurooppalaisittain katsottuna sillä lailla oikeistolainen, että häneen verrattuna minäkin vaikutan edistykselliseltä mukavalta hemmolta. Mutta tuo pätkä kuulostaa joka tapauksessa melko hienolta. Siitä huolimatta, että se kuuluu vuonna 1960 valmistuneeseen elokuvaan Alamo, joka perustuu tositapahtumiin. Nimittäin oikeasti Alamon ja siellä tapahtuneen taistelun tarinassa ja tapahtumissa oli kyse siitä, että valkoiset yhdysvaltalaiset halusivat itsenäistää Texasin Meksikosta, jotta saisivat omistaa siellä orjia. Meksikossa oli jo tuohon aikaan eli vuonna 1836 orjuus kielletty. Tuon ajan Meksikoa toki hallitsi huithapeli diktaattori Antonio López de Santa Anna, mutta minusta se ei anna kenellekään oikeutta omistaa orjia, edes Texasissa.

Tuo elokuva ei ole ihan kauhea, mutta vuonna 2004 valmistunut toinen Alamo-elokuva on sitä parempi siinä suhteessa, että siinä sentään sivutaan orjuus-kysymystä.

Mutta laitetaan tähän vielä tekstinä se, mitä Wayne Davy Crockettin hahmossa elokuvassa lausuu:

Republic. I like the sound of the word. It means people can live free, talk free, go or come, buy or sell, be drunk or sober, however they choose. Some words give you a feeling. Republic is one of those words that makes me tight in the throat; the same tightness a man gets when his baby takes his first step or his first baby shaves and makes his first sound like a man. Some words can give you a feeling that make your heart warm. Republic is one of those words.

Kuitenkin "Crockett" oli tässä asiassa väärässä. Hän ei puhu itse asiassa tasavallasta vaan demokratiasta. Tasavalta kun tarkoittaa ainoastaan sitä, että valta on monella sen sijaan että se olisi yhdellä ainoalla. Muinainen Rooman tasavaltakin oli tasavalta, ja että se oli harvainvaltainen järjestelmä! Lait hyväksyvän kansankokouksen vaaleissa vapaat miespuoliset kansalaiset oli jaettu luokkiin varallisuutensa mukaan ja äänioikeuden määrä oli sitten sidottu varallisuuteen. Ja toista tärkeää päättävää elintä senaattia ei edes valittu vaaleilla, vaan se koostui perinnöllisen aatelin jäsenistä. Ja naisilla ja orjilla ei ollut  edes äänioikeutta. Eikä lisäksi myöskään kansalaisuutta vailla olevilla lukemattomilla vapailla valtakunnan asukkailla, joita oli itse asiassa enemmän kuin kansalaisia. Mutta nyt tulee mieleen, että onkin oikeastaan loogista, että "Crockett" puhuu tuossa tasavallasta. Olihan valkoisten Texas orjajärjestelmä, kuten esikuvansakin.

Lisäksi haluan mainita vielä sen, että Alamossa taisteli myös Jim Bowie, joka jo elinaikanaan tuli tunnetuksi Bowie-veitsestään.

Mutta palaanpa Varustelekaan. Voidaan sanoa, että suurimman osan nykyään käyttämistäni vaatteista olen ostanut sieltä. Talvitakin. Välikauden takin, johon olen kiinnittänyt pahoja kangasmerkkejä. Kevyen kesätakin. Sormikkaat. Sukkia. T-paitoja. Lierihattuja. Oluita. Repun. Suklaata. Yhden luomukolalimsan. Niin, ja kalsareita en ole sieltä vielä ostanut. Enkä pitkähihaisia paitoja.

Varustelekassa on sellainen minusta hauska puoli, että se kertoo myymistään tuotteista paitsi usein hauskasti, tai ainakin rehevästi, niin myös aina suorastaan idioottimaisen rehellisesti. Kerrotaan siitä, onko kyseessä käytetty tuote ja onko siinä kenties mahdollisesti kulumia tai puutteita.

Tulin tuossa äskettäin lukaisseeksi liikkeen perustajasta Valtteri Lindholmista tehdyn uutisjutun armaan Ylemme sivuilta.

Lindholm sanoo jutussa, että kilpailukykysopimus "ei auta yhtään", jos halutaan pitää huolta työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista tai luottamuksesta työtekijöiden ja työnantajan välillä. Mukavaa, jos Varusteleka itse myös pitää huolta työntekijöistään. Mies laajemminkin nostaa esille työn ja pääoman välisen jännitteen: "Vähän kyllä ihmettelen, mikä on se pitkän tähtäimen tavoite, kun nostetaan johdon palkkoja ja samalla lasketaan työntekijöiden palkkoja. Voisiko hetken miettiä miten saatanan kalliin auton tartten?"

Olisi hienoa, jos laajemminkin yhteiskunnassa ja yhteiskunnissa voitaisiin miettiä, että jos olisikin joitakin yhteisiä etuja ja arvoja, joiden puolta niin yrittäjät kuin työntekijät voisivat pitää. Kapitalistien aseman itseoikeutettuna eliittinä tukeminen ei johda mihinkään järkevään lopputulokseen. Syvällä sisimmässäni minäkin olen varmaan sosialisti. Tai ainakin olen sitä mieltä, että työntekijöilläkin on ihmisarvo ja että tämän tulee näkyä jollakin lailla työelämässä.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Laskuvarjohyppyuni

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että minun ja muutaman muun ihmisen piti tehdä laskuvarjohyppy lentokoneesta. Mukana oli eräs tuntemani matematiikan alan tohtori. No me sitten hyppäsimme. Lyhyen matkan päässä alapuolella olikin jääkenttä, josta ruumiini meni osittain läpi. Ilmeisesti "jää" merkitsi pilvikerrosta.

Lyhyen ajan päästä matka alaspäin jatkui, ja laskuvarjoni avautui. Vauhtini hidastui juuri ja juuri riittävän korkealla. En kuitenkin osunut tantereeseen vaan suurehkon useampisiipisen tasakattoisen rakennuksen katolle. Tuuli tarrautui varjooni ja meinasi viedä minut katolta alas, mutta onnistuin vetämään ja kerimään varjoni kokoon ennen kuin lipsahdin alas katolta.

Ilmeisesti olin sitten vesiränniä pitkin liukumalla päässyt alas.

Unessa oli kannaltani sellainen mielenkiintoinen piirre, että toisin kuin kaikissa aikaisemmin näkemissäni putoamisunissa, nyt en ollut ollenkaan peloissani.

Orlando: Tie helvettiin

Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Näin oli käynyt äskettäin 12. päivänä kesäkuuta Orlandossa Yhdysvalloissa, jossa afganistanilaistaustainen muslimi oli hyökännyt paikalliseen homoseksuaalien Pulse-nimiseen yökerhoon ja teurastanut siellä kymmeniä ihmisiä.

Jotkut ovat syyttäneet joukkomurhasta löysiä aselakeja, mutta tosiasiassa homoseksuaalien joukkomurhia tapahtuisi Yhdysvalloissa hyvin paljon, jos löysä aselainsäädäntö olisi hirmutekoon syyllinen.

Sormea on osoitettu myös yhdysvaltalaiseen kulttuuriin mahdollisesti pesiytyneelle homoseksuaalien vastaisuudelle, mutta sama pätee tähän. Jos Yhdysvallat olisi vihamielisesti homoseksuaaleihin suhtautuva maa, näiden joukkomurhia tapahtuisi siellä paljon nykyistä enemmän.

Uskonto on periaatteessa hyvä asia olemassa. Se antaa olemassaololle merkityksen ja synnyttää yhteiskunnassa koheesiota. Samalla uskonto voi kuitenkin myös antaa perusteet hirmutekoihin. Uskonto iskee ihmiseen syvälle, joten sitä hyväksi käyttämällä paha voi saada aikaiseksi paljon pahaa.

Iskun tehnyt Omar Mateen oli muslimi ja hänen motiivinsa iskulle olivat ilmeisesti islamilaisia. Muslimit kannattavat 600-luvulla Arabian niemimalla syntynyttä islam-nimistä uskontoa ja vihaideologiaa, joka suhtautuu avoimen vihamielisesti ihmisoikeuksiiin, mukaan lukien homoseksuaalien ja naisten oikeudet. Islamia voi yhtä hyvin ja hyvällä syyllä nimittää islamofasismiksi tai islamonatsismiksi.

Joku voi sanoa, että Omar Mateen oli yksittäistapaus ja että tavalliset muslimit ovat aivan toisenlaisia, rauhanomaisia kivoja ihmisiä.

Islamissa kuitenkin on se ongelma, että sen perusti profeetta Muhammad, joka oli Adolf Hitleriin verrattavissa oleva väkivaltainen kiihkoilija. Jonka oppeja muslimit ovat tähän asti kannattaneet ja jonka elämäntapaa pitäneet ainoana oikeana.

Miten uskottavaa on sellainen, että ihminen, jolle profeetta Muhammad on Jumalan jälkeen pyhin olento, ei ole asenteiltaan vihamielinen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kohtaan?

Ei ole sattumaa, että Lähi-idän homoseksuaalien Mekka ei ole Saudi-Arabian Riad vaan Israelin Tel Aviv. Israel ei ole islamilainen maa.

Kuka pitäisi uskottavana sellaistakaan, että ihminen, jolle Adolf Hitler on pyhä hahmo, ei ole asenteiltaan vihamielinen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kohtaan? Kuka järkevä puhuisi "maltillisista natseista"?

Jos Omar Mateenin tekoa selittäisivät löysä aselainsäädäntö ja Yhdysvaltain homoseksuaaleille vihamielinen kulttuuri, niin silloin Anders Behring Breivikin muutaman vuoden takaisia tekoja Norjassa selittäisi varmaankin miehen sosialidemokraattinen tausta.

Joku on jo ehtinyt lausua, että Yhdysvaltain suurin joukkomurha ei ole tämä, mitä nyt tapahtui Orlandossa, vaan se mitä tapahtui Wounded Kneessä vuonna 1890. Tämä on täysin totta, mutta toisaalta Orlandon homoseksuaalien yökerhossa olleista kovin monella ei kuitenkaan ollut aseita, joiden avulla puolustautua.

Toisaalta se, että intiaaneja tapettiin Wounded Kneessä, ei tee Orlandon joukkomurhasta vähemmän väärää.

Wounded Kneen lahtauksen laukaisi ilmeisesti vahinkolaukaus. Omar Mateenin tarkoitus taas oli ollut kaiken aikaa murhata mahdollisimman monta näkemäänsä homoseksuaalia.

Kristinusko ei myöskään kokonaan tai edes pitkälle selitä kristityiksi identifioituvien ihmisten harjoittamaa sortoa intiaaneja kohtaan. Jeesus, apostoli Paavali ja apostoli Pietari olivat rauhanomaisia ihmisiä, ja Jeesus jopa, kun häntä tultiin vangitsemaan, kielsi seuraajiaan puolustamasta itseään miekalla. Kukaan näistä ei myöskään koskaan kehottanut jeesuslaisia väkivaltaan. Lähes 300 ensimmäistä vuottaan kristinusko olikin hyvin rauhanomainen uskonto.

Jeesus, Paavali ja Pietari eivät ikävä kyllä koskaan vaivanneet päätään sillä, mitä poliittisia mielipiteitä Jeesuksen seuraajilla tulisi olla. Siitä tuli ongelma siinä vaiheessa, kun kristityt ja kristillinen kirkko alkoivat saada laajemmin poliittista valtaa. Näin kävi ensin Armeniassa ja Rooman valtakunnassa.

Kristinuskon perustajahenkilöitten ansiosta kristinuskoon ei ole kuitenkaan sisäänkirjoitettuna väkivaltaisuus. Kun kristitty toimii väkivaltaisesti, hänen väkivaltaisuutensa ei välttämättä johdu hänen uskonnostaan tai hänen pyhästä kirjastaan. Kun muslimi toimii väkivaltaisesti, häntä ohjaa silloin todennäköisesti se, mitä hänen uskontonsa perustaja profeetta Muhammad on opettanut ja millainen tämän elämäntapa oli ollut.

Islamin perinteinen tulkintatapa sen pyhän kirjan Koraanin suhteen on ollut se, että jos jossain kysymyksessä siitä löytyy kaksi toistensa kanssa ristiriidassa olevaa kohtaa, niin silloin näistä kahdesta myöhemmin Koraaniin saatu on oikeassa. Uransa alkupuolella profeetta Muhammad oli enemmän suvaitsevainen kuin myöhemmin, kun hän oli jo ehtinyt tympääntyä juutalaisten ja kristittyjen kovakorvaisuuteen ja oli ehtinyt saada hankittua sekä poliittista vaikutusvaltaa että tuekseen jonkinlaisen toimivan sotavoiman. Osaltaan tämä muslimien kannattama Koraanin tulkintatapa tekee islamista erityisen kusipäisen uskonnon.

Olin jokin aika sitten kirjoittanut ahmadilaisuudesta, joka on eräänlainen islamilaispohjainen islamin uudistusliike. Tavanomaiset muslimit harvemmin pitävät ahmadilaisia muslimeina, ja heitä vainotaankin islamilaisissa maissa. Osittain nuiva suhtautuminen johtuu siitä, että ahmadilaiset pitävät profeettoina myös Zarathustraa, Krishnaa, Buddhaa ja Kungfutsea, joita perinteinen profeetta Muhammadiin pohjautuva islamilainen tulkinta ei sellaisina pidä. Asiaan voi lisäksi vaikuttaa sekin, että nämä tulkitsevat Koraania siten, että ristiriidassa keskenään olevat Koraanin kohdat ovat samanarvoisia.

PS Tuonen joutsen -blogissa käsitellään Orlandon ampujan inhottavaa tapausta luultavasti paremmin kuin minä olen tässä tehnyt. Kannattaa käydä lukemassa. Oi, katso: 98,9% tämän vuoden terrori-iskuista ovat tehneet...

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Uni sodan alkamisesta Venäjän kanssa

Suomen mahdollinen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi on ollut tapetilla viime aikoina. Mutta emme ole vielä jättäneet jäsenhakemusta sisään. Näin äskettäin mahdollisesti asiaan liittyvää unta.

Asuin aikoinani Varistossa vanhempieni kanssa. Ja kun sieltä olin muuttanut pois, niin vanhempani jatkoivat siellä asumistaan aina kuolemaansa saakka.

Unessani olin vanhempieni kodin autoluiskalla, kun joku auto kaarsi paikalle. Siirryin hieman syrjään, jotta auto voisi parkkeerata siihen. Autosta nousi ylös sotilaspukuisia miehiä, jotka olivat yhdysvaltalaisia sotilaita. Mukana oli kenraali tai jokin korkea upseeri joka tapauksessa.

Tämä kertoi minulle, että olemme sodassa Venäjän kanssa. Parahdin siinä: "Mekinkö!?" Ja kenraali tms. vahvisti asian.

Sitten yhtäkkiä minä olinkin jonkinarvoinen Suomen puolustusvoimien upseeri, ja pyysin päästä osaksi jotain yhdistettyä suomalaisamerikkalaista jotain. Oikein käytin puhuessani englannin sanaa "joint". Sana ei viittaa tässä yhteydessä kannabikseen.

Unessa oli mielenkiintoista se, että sotilailla oli päässään vanhanmalliset M1-kypärät, jollaisen minäkin omistan.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Impivaara sijaitsee Amazonasissa

Amazonas eli Amazonin allas sijaitsee Etelä-Amerikassa useiden valtioiden alueella. Se on saanut nimensä alueen halki kulkevan massiivisen Amazon-joen mukaan.

Amazonasissa sijaitsee myös kaupunkeja, mutta se on tunnettu ennen kaikkea siitä, että aluetta hallitsee sademetsä, sekä alueen alkuperäisasukkaista intiaaneista.

Jotkut alueen intiaaniyhteisöistä on jo vedetty osaksi maailmankylää. Mutta jäljellä olevia suhteellisen koskemattomia intiaaniyhteisöjä pyritään suojelemaan. Heitä ja heidän erityislaatuisuuttaan pyritään varjelemaan alueelle muuttavilta ei-intiaaneilta. Maannälkäiset ei-intiaanit valtaavat alueella maata itselleen ja metsäyhtiöt ja suurmaanomistajat käyttäytyvät huonosti alkuperäisasukkaiden kannalta.

Mutta eikö olisi vain suotavaa, että Amazonin altaan intiaanit tulisivat osaksi maailmankylää? Näin he saisivat siunauksekseen monikulttuurisuuden ja globaalin tieteen ja tekniikan ihmeet, mukaan lukien lääketieteen suoman avun, sekä koulutuksen, joka auttaa heitä sopeutumaan nykymaailmaan.

Ovatko tietämättömyys, sisäsiittoisuus, sairaudet ja vaimonryöstöistä johtuva väkivalta ja sodat todella suojelemisen arvoisia? Vai olisiko toinen vaihtoehto sittenkin parempi?

torstai 9. kesäkuuta 2016

Google tavallaan onkin selain: Chromebook ja Linuxin maailmanvalloitus

Chromebook on eräänlainen yksinkertainen kannettava tietokone. Se on Googlen kehittämä konsepti. Itse en ole valitettavasti koskaan sellaista käyttänyt enkä käsitellyt, koska minulla ei ole varaa hankkia kaikenlaisia mahdollisia tietokonelaitteita.

Sain kuitenkin idean tämän kirjoittamiseen siitä, että Tivi-tietotekniikkalehti oli esittänyt jotain mielenkiintoista eräässä Chromebookia ja Linuxia koskevassa uutisartikkelissaan, johon linkitän alempana. Jatkan seuraavassa Chromebookin lyhyttä ja käyttökokemukseen perustumatonta esittelyäni, joka perustuu interwebissä siitä löytyvään tietoon...

Chromebookissa käytössä oleva käyttöjärjestelmä on Chrome OS, eli eräänlainen Linux (Linuxia itsekin käytän omassa tietokoneessani). Chrome OS on siitä jännä tapaus, että se on rakennettu Googlen Chrome-internetselaimen ympärille. Täten voidaan sanoa, että KRP:n Lars Henriksson oli vuosia sitten tietämättään ollut osittain oikeassa, kun hän oli lausunut, että Google on selain.

Chromebookin internetselainkeskeisyys tarkoittaa myös sitä, että käyttöjärjestelmän sovelluspuoli toimii ennen kaikkea internetin ja pilvipalveluiden kautta. Joitakin sovelluksia voi käyttää myös, vaikka internetyhteys ei olisi kytkettynä päälle, mutta sillä lailla käyttökokemus jää rajatummaksi kuin täysiveroisilla käyttöjärjestelmillä.

Kaikkia niitä sovelluksia, mitä ihmiset ovat tottuneet käyttämään pöytäkoneissa ja täyden palvelun kannettavissa tietokoneissa, ei pääse käyttämään Chromebookissa. Mutta usein löytyy tilalle korvaavat sovellukset.

Chrome OS:ssa pystyy myös tallentamaan tiedostoja paikallisesti, mutta Chromebookissa kiintolevytila on kovin rajallista, joten monesti pilveen tallentaminen on paras vaihtoehto.

Chromebookissa ei ole CD- eikä DVD-asemaa eikä siihen pysty kytkemään ulkoisia laitteita USB:n kautta. Ainoa poikkeus tästä ovat muistitikut.

Chromebook on siis tarkoitettu kevyempään käyttöön kuin nk. täysveriset kannettavat tietokoneet, mutta tämä konsepti saattaapi kuitenkin olla ihan toimiva keksintö omalla alueellaan.

Ja vielä parempi siitä tulee, kun kuluvan vuoden 2016 syys- tai lokakuussa Chromebookissa alkavat toimia myös Android-sovellukset, mikä tuo järjettömän määrän uusia sovelluksia siinä käytettäväksi. Tosin se, tuleeko ominaisuus myöskin vanhempiin Chromebook-malleihin, riippuu täysin laitevalmistajista.

On olemassa myöskin pöytäkoneversio Chromebookista. Se on nimeltään Chromebox, ja koostuu pienehköstä tietokoneen keskusyksiköstä, johon voi liittää ulkoisia laitteita.

Chromebookissa käytettävä Chrome OS -käyttöjärjestelmä perustuu siis Linuxiin. Linux on melko yleisesti käytetty käyttöjärjestelmä mobiililaitteissa (kännykät ja tabletit – Android on Linux), palvelintietokoneissa ja nk. sulautetuissa järjestelmissä (esim. DVD- ja Bluray -soittimet, digi-tv-laitteet, kodinkoneet, autojen tietyt komponentit, pankkiautomaatit). Linuxin maailmanvalloitus tavallisten tietokoneen käyttäjien työpöydillä, jota olen odottanut 2000-luvun alkusta alkaen, on kuitenkin antanut odottaa itseään.

Kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessani kerroin, sain idean tämän kirjoittamiseen Tivi-lehden artikkelista. Siinä esitetään, että Chromebook-tietokoneet ovat ensimmäistä kertaa myyneet enemmän kuin Applen Macbookit. Se on ainakin jotain.

Artikkelissa mainitaan, että Linuxin keksijä suomalainen Linus Torvalds on lausunut, että vaikka Chrome OS ei ole "työpöytä" samalla tavalla kuin PC ei ollut ilmestyessään "oikea tietokone", niin tietotekniikka kuitenkin muuttuu jatkuvasti.

Minusta itsestäni näyttääkin siltä nyt, että Linux voi vallata viimein tavallisten käyttäjien työpöytiä tavallaan sitä kautta, että se yleistyy Chromebookin kaltaisten "PC-tietokoneitten kaltaisten tietokoneitten kautta" (itse keksimäni ilmaisu). Kännykät ja tabletit on toki jo valloitettu, mutta ne ovat tavallaan jotain "pienempää" kuin PC-koneiden työpöydät.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Uni siitä, että ammuin pistoolilla vihulaisen autoa kohti

Unessa olin jossain paikassa ulkosalla ja vihulainen ajoi kauttani henkilöautollaan. Kun se tuli kohdalleni tiellä aloin ampua sitä puoliautomaattisella pistoolillani. Jatkoin ampumista siihen asti, että ammukset loppuivat lippaasta. Kun ammuin viimeisiä luotejani autoa kohti, näin auton takaikkunasta, ettei kuskina näyttänyt olevan ketään.

En jäänyt ihmettelemään sitä, vaan pelkäsin, että kun ammukset olivat lopussa, – pistoolissani kiinni oleva lipas oli ainoa, joka minulla oli mukana – niin auto voisi yrittää ajaa ylitseni eikä minulla olisi mitään, millä voisin yrittää estää sitä.

...Liittyyköhän uneni mitenkään tulevaisuudessa tapahtuvaan kuskittomien autojen yleistymiseen? Tai siihen, että eräs tuttuni, Jouko Pihoakin pätevämpi profeetta, oli aikoinaan ennustanut, että minusta tulee koneitten vastaisen vastarinnan johtaja.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Adolf Hitler: Vieläkö joku muistaa armenialaisten tuhoamista?

Saksan liittopäivät eli parlamentti tunnusti viime viikon torstaina 2. päivänä kesäkuuta 2016, että Turkin armenialaisten laajamittainen ja ohjelmallinen tuhoaminen 1. maailmansodan aikana oli kansanmurha.

Turkki pelkäsi armenialaisten hautovan kapina-aikeita, ja siksi maan asevoimissa palvelleet armenialaiset riisuttiin aseista. Nämä sotilaat ja armenialainen älymystö tapettiin ensimmäiseksi. Sen jälkeen jäljellä olevat armenialaiset pistettiin pitkälle vaellukselle, jonka aikana heille ei tarjottu ruokaa eikä vettä. Paikalliset muslimit, mukaan lukien kurdit, ottivat osaa tuhoamiseen ryöstämällä kulkueesta islamilaiseen tapaan naisia ja tyttöjä seksiorjiksi.

Marssi päättyi lopulta vankileirille, joka oli oikeastaan tuhoamisleiri. Siellä kuolivat loput marssille pistetyt.

Vain jotkut harvat pääsivät pakoon kansanmurhalta.

Se lopetti armenialaisten ikiaikaisen läsnäolon nykyisen Turkin alueella.

Myöhemmin kansallissosialistisen Saksan johtajaksi noussut hirmuvaltias Adolf Hitler perusteli juutalaisten tuhoamista sanomalla, että vieläkö joku muistaa armenialaisten tuhoamista.

Armenialaisten ohella Turkin kansanmurha kohdistui myös assyrialaiskristittyihin, mutta tämä kansanmurha on jäänyt armenialaisten kansanmurhan varjoon.

Turkki varoitti jo ennen Saksan torstaista äänestystä, että julkilausuman hyväksyminen huonontaisi maiden suhteita. Äänestyksen jälkeen presidentti Recep Tayyip Erdoğan toisti, että julkilausumalla on vakavat vaikutukset suhteille. Turkki myöskin kutsui suurlähettiläänsä Saksasta kotiin neuvotteluja varten.

Nykyinen piskuinen Armenian valtio on kiittänyt Saksan päätöstä. Ulkoministeri Edward Nalbandianin mukaan se on arvokas panos paitsi armenialaisten kansanmurhan tunnustamiseksi ja tuomitsemiseksi niin myös kansainväliseen taisteluun kansanmurhien estämiseksi.

Ja minun täytyy olla samaa mieltä Armenian ulkoministerin kanssa.

Kiitän Saksan kykyä suuruuteen tässä vakavassa asiassa ja toivotan heille hyvää onnea jatkossa.

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Skeptikkokristitty?

Minulla on jonkinlainen syy perustaa suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön.

Siitäkään asiasta en ole sataprosenttisen varma.

Erityisesti en ole varma siitä väitteestä, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden. Ja vielä vähemmän siitä, että Jumala tekee ihmeitä.

Mutta olen varma siitä, että kristinusko tarjoaa mukavana pakettina sen, että luopumalla siitä, mikä on omaa – omasta suorituksesta ja yrittämisestä suhteessa Jumalaan, ihminen saa Jumalalta voimaa. Kuitenkin saattaa olla olemassa muitakin tapoja tähän, mutta koska ne eivät ole kauheasti yleistyneet, niin oletan, että ne eivät ole yhtä mukavia paketteja kuin kristinuskon tarjoama.

Taidan uskoa kristinuskon Jumalaan ennen kaikkea mukavuussyistä.

Tätä varmaan on olla skeptikkokristitty.

...
PS:

Tälle merkinnälle on jatkoa.

Ja tämä merkintä on jatkoa edelliselle.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Olin Ruotsin-tätini hautajaisissa

Ruotsin-tätini oli joitakin kuukausia sitten kuollut. Hän oli äitini sisko.

Täti oli tuhkattu, ja viikko sitten perjantaina hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle. Hautausmaa sijaitsee Helsingissä entisen Lapinlahden sairaalan kyljessä.

Työntekijä yhdistyksessä, joka minulle toimii olohuoneen jatkeena, oli lausunut minulle yhtenä päivänä, että olen ollut vähän vaisun oloinen.

Aamulla heräsin normaaliin aikaan eli klo 9.00, ja poikkeuksellisesti nousin ylös jo viiden minuutin kuluttua herätyksestä. Normaalisti tämä tapahtuu vasta puolentoista tunnin päästä, jos ihan vielä silloinkaan.

Tädin mies oli lausunut, että pukukoodi olisi hautajaisissa jonkin verran vapaampi, mutta pistin päälle pitkähihaisen kauluspaidan, jonka ylimmän napin jätin auki, ja sen päälle mustat liivit. Jalkaan laitoin mustat suorat housut. Housut pullistelivat taskujen kohdalta, koska moninainen tärkeä tavara piti nyt neljän taskun sijaan mahduttaa kahteen. Jaitoin jalkaan mustat sukat, jotka kylläkin olivat peräisin Varustelekasta.

Koska housut olivat yllättävän suuria, vyötin vielä itseni ainoalla jäljelläolevalla toimivalla vyölläni, joka on Varustelekasta hankkimani nailonvyö. Voi olla, että hyvä pukeutuminen ei vielä nykyajassakaan tarkoita nailonvyötä, joten onneksi vyö piiloutui liivieni alle.

Olin alun perin ajatellut laittavani päälle vaaleanliilan paidan, mutta vasta aamulla huomasin, että sen kauluksessa oli ikävännäköinen vekki, joten turvauduin kakkosvaihtoehtoon eli tummanliilaan paitaan.

Kenkuleikseni valitsin parhaat mustat nahkakenkäni. Ne itse asiassa istuvat jalkaani paremmin kuin arkinahkakenkäni, joista pari tuttuani ovat minulle lausuneet, että minun tulisi korvata ne lenkkareilla.

Ennen lähtöäni kotoa hukkasin kampani, jota sitten etsiskelin. Lopulta löysin sen taskustani. Etsiskelyn vuoksi myöhästyin 565-bussista. Näin kun se lähti nenäni edestä, ja jouduin odottamaan vielä 24 minuuttia seuraavaa vaihtoehtoa, 321-bussia. Soitin vanhemmalle pikkuveljelleni (jatkossa VPV) ja kerroin myöhästyväni hieman.

Olin käynyt parturoitavana edellisenä päivänä. Kun kerran joka tapauksessa olisi pitänyt lähiaikoina käydä, niin miksi ei sitten ennen hautajaisia.

Mutta olin unohtanut ajaa partani. Onneksi se ei kasva minulla kovin nopeasti, joten olin suurin piirtein ihmisen näköinen. Luultavasti.

Koska en ehtinyt paikalle ennen sovittua puolta yhtätoista, veljeni ja hänen pikku tai ei enää niin pikku vaavelinsa olivat Lähderantaan saapuessani jo lähteneet käymään kotinsa lähellä sijaitsevassa kukkakaupassa. Joten minulta jäi aamukahvi saamatta, mutta omapa on syyni. Veljeni hyökkäsi kukkakaupasta ulos, kun olin marssimassa sen ohi, jotta havaitsisin hänet.

Lähdimme sitten hakemaan pienintä ei kun nuorempaa pikkuveljeäni (jatkossa NPV). Kun pääsimme hänen luokseen, hän totesi, että näytän väsyneeltä. Sanoin hänelle, että olen varmaankin nukkunut huonosti.

Lopulta päädyimme Hietaniemen hautausmaan alueelle. Olimme hyvin aikaisessa, mutta väki oli jo melkein kokonaisuudessaan saapunut. Siinä piti sitten moikkailla ihmisiä ja yrittää joistakin keksiä, että keitä he ovat.

Jouduin tässä vaiheessa välillä kanniskelemaan vaavelia, mutta koska tämä oli kovin hämmentynyt ihmispaljoudesta, homma ei käynyt minulle kovin raskaaksi, koska hän halusi lopulta takaisin isänsä syliin.

Eräs pariskunta ei ollut löytänyt paikalle, mutta koska he osasivat puhelimitse kertoa, missä olivat, eivätkä he olleet kaukana, minä, NPV ja tietty serkkutyttöni lähdimme hakemaan heitä kävellen hautausmaakokonaisuuden läpi.

Lopulta olimme kaikki siellä missä pitääkin. Meitä oli n. 30. Seuraavaksi kävelimme hautausmaalle. Tätini miehen sukuhaudalle oli kaivettu pieni, mutta syvähkö kuoppa.

Tilaisuuden juonsi Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon miespuolinen pappi, joka puhui asiat sekä suomeksi että ruotsiksi. Välillä myös laulettiin. Suomeksi ja ruotsiksi.

Tätini uurna laskettiin kuoppaan, ja sitten tätini mies lapioi hiekan uurnan päälle.

Tilaisuuden jälkeen mentiin Jätkänsaaressa sijaitsevaan intialaisen näköisten karvakäsien pitämään kahvilaravintolaan, joka oli kalustukseltaan karuhko, mutta ei kai hautajaisten jälkitapahtumassa tarvitse interiöörin kovin hieno ollakaan. Me menimme sinne autolla, ja autossamme tuli myös em. serkkutyttöni. Vaaveli oli sitten onnistunut kastelemaan liivini mehulla.

Lopulta istuttiin kahvilaravintolassa pöytään.

Ruoaksi oli salaatteja ja leipää, sopiva ruokalaji, joka sopii varmasti kaikille. Minulla oli jonkin verran kummitusolo, vaikka täytyy sanoa, että ei se ole minulla mitenkään kauhean epätavallista. Tai ei ainakaan ennen ollut.

Kävin lopulta santsaamassa, koska oli tylsää ja koska NPV päätti käydä santsaamassa.

Pöydässä kävi puheensorina. Itse olin melko hiljaa, mikä myöskin on melko tavanomaista minulla laajoilla kutsuilla.

Kuuntelin ja tarkkailin ympäristöäni saadakseni selville, keitä nämä kaikki oikein olivat.

Välillä kaksi nuorisoon kuuluvaa yksilöä luki meille adressit.

Lopuksi oli kahvitus. Menin ensin hakemaan kahvia. Kahvikuppitorneissa oli yksinäinen erilainen kuppi, jonka meinasin ensin ottaa. Katsoin millaisen kupin edelläni mennyt VPV oli ottanut. Se oli samanlainen kuin melkein jokainen kuppi tornistossa. Päätin ottaa itsekin sellaisen.

Takanani jonossa ollut toinen tätini kysyi, miksi olin vaihtanut kuppia. Sanoin hänelle, että halusin ottaa samanlaisen kuin VPV oli ottanut. Olen matkijaeläin.

Koska oli kyse sentään hautajaisista, laitoin yhden palasokerin kahvikuppiini.

Kahvin kanssa sai ottaa täytekakkua. Se oli osittain paitani värinen. Otin suhteellisen suuren palan kakkua. Se oli melko hyvää.

Kakkukahvin aikana onnistuin jossain määrin rentoutumaan. Voi johtua kakunpalani sisältämästä sokerista, mutta myös siitä, että tilanne oli muuttunut jonkin verran epämuodollisemmaksi.

Tilaisuus alkoi pikku hiljaa päättyä klo 14.45:n maissa. Pappi oli lausunut meille hyvästit hetkeä paria aikaisemmin.

VPV oli lähtenyt jonnekin puhumaan puhelimessa. Vaaveli vaikutti huolestuneelta, kun ei nähnyt isäänsä. Ihmettelin hänen kanssaan sitten kahvilaravintolan valaisimia. Sitten isä tulikin.

Tätini ja tämän miehen poika lausui minulle ystävällisesti hautajaisiintulostani: "I appreciate it." Lopuksi kävimme kättelemässä hänen isäänsä. Ja lähdimme menemään.

Alun perin oli ollut puhetta, että VPV, vaaveli ja minä menisimme käymään Korkeasaaren eläintarhassa hautajaisten jälkeen. Mutta päätimmekin, että menemme sinne vasta joskus myöhemmin lähiaikoina.

Veimme NPV:n kotiinsa. Sillä välin vaaveli nukahti istuimelleen. Sitten veljeni lähti heittämään minua omaan kotiini. Jo Espoon keskuksen puolella ennen Kehä III:lle pääsyä liikenne puuroutui. Ja Kehällä liikenne oli keskimäärin melko hidasta. Minua ärsytti, kun jotkut autoilijat eräässä paikassa, josta kaartui sivulle bussiväylä, käytti sitä edetäkseen jonottavien edelle.

Kotiin päästyäni tavallaan romahdin. Hautajaistilaisuuksien aikana ei ollut ollut kovin huono olo, mutta kun menin löhöämään punkkaan levähtääkseni, sain osakseni kaikkien aikojen paniikkikohtaukset. Taisin olla jonkin verran väsynyt ja uupunut. Onneksi lopulta sain joksikin aikaa unen päästäkin kiinni. Uni tosin keskeytyi sitten puhelimenpirinään, vai mikä se minun kännykässäni on, kun eräs asiakkaani soitti kysyäkseen minulta kulttuurielämäntuntijakollegani kännykkänumeroa.

Alkuyöstä, koska minulla oli tylsää ja kurjaa, kirjoitin tämän melkein kokonaisuudessaan yhdellä istumalla. Mutta koska olin selvästi uupunut, kirjoittaessa tuli runsaasti kirotusvireitä, mitä ei tavallisesti tapahdu. Toivottavasti sain korjattua ne kaikki.

Minulla on sellainen periaate, että menen yöllä nukkumaan ennen kuin kello on kolme. Sinä yönä tutimaan mennessäni olin käsittämättömän väsynyt.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Uni, jossa olin myöhäiskeskiaikaisen linnan varuskunnan johtaja hyökkäyksen sattuessa

Näin sellaista unta, että olin myöhäiskeskiaikaisen linnan varuskunnan johtaja tai jotain. Merellä oli joukoittain vihollisen isompia ja pienempiä laivoja ja veneitä. Linnamme puolustajat ampuivat vihollisia tykeillä, varsijousilla ja pitkäjousilla. Eri etäisyydellä olevia vihollisia ammuttiin eri aseilla. Vihollinen pääsi rantautumaan. Näiden joukossa oli kaksi nuorehkoa naista, jotka jostain syystä olivat mukana rynnäköimässä linnaan. Ainakin toista heistä mojautin kalloon jollain astalolla, mutta ei hän siihen kuollut. Sitten en ihan tarkkaan enää muista, mitä tapahtui.

PS Uni saattaapi olla syntynyt sen vuoksi, että olin tänä vuonna lukenut Bernard Cornwellin historiallisen romaanin Azincourt.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Millainen olisi sellainen kirkko, joka hyväksyisi minut ehtoollisyhteyteensä

Olen ajatellut, että minun on pitemmällä tähtäimellä vaikea sietää yhtäkään kristillistä kirkkoa. Olen ajatellut sellaistakin, että minkä tahansa kirkkokunnan voisi myös olla vaikea sietää minua.

Huvitin itseäni tässä yhtenä päivänä kirjoittamalla pienen tekstin aiheeseen liittyen:

Jos ajatellaan Suomen virallista evankelisluterilaista kirkkoa. Jos kaikesta huolimatta saisin yhtäkkiä päähäni liittyä takaisin sen jäseneksi sillä perusteella, että periaatteessa arvostan pitkälle luterilaista teologiaa, ja se sitten suostuisi ottamaan minut jäseneksi. Niin se ei periaatteessa enää pääsisi minusta halutessaan eroon. Suomen virallinen evankelisluterilainen kirkko ei taida tuntea sellaista mahdollisuutta, että joku sen jäsenistä voitaisiin erottaa. Luulen, ettei se tunne sellaistakaan mahdollisuutta, että joltakin sen jäsenistä voitaisiin kieltää väliaikaisesti ehtoollisyhteys. Monella ulkomaalaisella luterilaisella kirkolla ei liene tällaista ongelmaa, ja luulen useimpien sellaisista sijaitsevan mustassa Afrikassa.

Välihuomautuksena mainitsen vielä, että en pidä luterilaisten kirkkojen historiassa ollenkaan siitä, että vuosisatojen ajan ne pakottivat ihmiset olemaan ao. kirkkojen jäseniä. En myöskään arvosta nk. kansankirkkojärjestelmää. Suomen virallinen evankelisluterilainen kirkko nimittää Suomen nykyistä vuoden 1923 uskonnonvapauslain voimaan tulon jälkeistä itseään kansankirkoksi, vaikka muualla sellaista ehkä nimitettäisiin valtionkirkoksi, vaikka se onkin hyvin maltillinen ja väkivallaton sellaiseksi.

Olen kuitenkin miettinyt pääni puhki tätä kysymystä, että millainen seurakunta olisi sopiva minulle. Luonnostelen seuraavassa yhden vaihtoehdon.

En aio puuttua tässä ollenkaan siihen kysymykseen, mikä kirkon suhteen tieteelliseen metodiin tulisi olla, vaikka monet lukijani varmaankin arvaavat, mitä mieltä minä siitä olisin. Mutta tällä kirkolla olisi kaksi tärkeää periaatetta. Ensimmäinen olisi se, että kirkko perustaisi suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, eli se olisi kristillinen. Toinen olisi sellainen, että kirkon jäsen saisi olla myös ei-kristitty.

Kirkollisvaaleissa äänioikeutettuja olisivat kaikki ne täysi-ikäiset jäsenet, jotka kannattaisivat molempia periaatteita.

Mielestäni tällaisessa kirkkotyypissä toteutuisi kaikkein parhaiten kristillinen oppi uskonvanhurskaudesta, eli se, että kristillinen usko on Jumalan lahja ja että Jumala ei vaadi häneen uskovalta mitään.

PS Kakkosvaihtoehtona minulle sopivaksi kirkkokunnaksi olisi Pelastusarmeija, tuo puolisotilaallisesti järjestäytynyt hengellistäkin työtä tekevä kristillinen avustusjärjestö. Pelastusarmeija ei ole kirkkokunta, mutta joillekin se toimii seurakunnan korvikkeena. Voin kertoa, että olen ollut aikoinaan eräässä Pelastusarmeijan toimipisteessä vähän aikaa työharjoittelussa.

...
PS:

Tälle merkinnälle on jatkoa.

Ja tämä merkintä on jatkoa edelliselle.