torstai 16. kesäkuuta 2016

Varusteleka ja John Wayne

Varusteleka on lempikauppojani. Tai itse asiassa se on ainoa lempikauppani tällä hetkellä. Varustelekan ainoa puute, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, on se, että sieltä ei löydy ihan kaikkea sitä, mitä ihminen tarvitsee. Mutta Varusteleka on erikoisliike eikä sellaisesta tarvitsekaan löytyäkään kaikkea.

Varusteleka on siis armeijatyyppisiä vaatteita ja varusteita sekä retkeilytavaroita myyvä kauppa. Helsingin Konalassa sijaitsevan kivijalkakaupan lisäksi liikkeellä on toimiva verkkokauppa, josta saa tilattua kaikkea paitsi olutta. Suomen vaillinaisen lainsäädännön vuoksi oluet joutuu menemään ostamaan paikan päälle.

Varustelekasta minulle tulee mieleen John Wayne puhumassa tasavallasta. John Wayne, yhdysvaltalainen näyttelijä, jota minua kaksikymmentä vuotta nuoremmat ihmiset tuskin edes tietävät. Tai sitä, että aikoinaan Keskustapuolue oli käyttänyt miestä mainonnassaan. Wayne oli kuitenkin nykyeurooppalaisittain katsottuna sillä lailla oikeistolainen, että häneen verrattuna minäkin vaikutan edistykselliseltä mukavalta hemmolta. Mutta tuo pätkä kuulostaa joka tapauksessa melko hienolta. Siitä huolimatta, että se kuuluu vuonna 1960 valmistuneeseen elokuvaan Alamo, joka perustuu tositapahtumiin. Nimittäin oikeasti Alamon ja siellä tapahtuneen taistelun tarinassa ja tapahtumissa oli kyse siitä, että valkoiset yhdysvaltalaiset halusivat itsenäistää Texasin Meksikosta, jotta saisivat omistaa siellä orjia. Meksikossa oli jo tuohon aikaan eli vuonna 1836 orjuus kielletty. Tuon ajan Meksikoa toki hallitsi huithapeli diktaattori Antonio López de Santa Anna, mutta minusta se ei anna kenellekään oikeutta omistaa orjia, edes Texasissa.

Tuo elokuva ei ole ihan kauhea, mutta vuonna 2004 valmistunut toinen Alamo-elokuva on sitä parempi siinä suhteessa, että siinä sentään sivutaan orjuus-kysymystä.

Mutta laitetaan tähän vielä tekstinä se, mitä Wayne Davy Crockettin hahmossa elokuvassa lausuu:

Republic. I like the sound of the word. It means people can live free, talk free, go or come, buy or sell, be drunk or sober, however they choose. Some words give you a feeling. Republic is one of those words that makes me tight in the throat; the same tightness a man gets when his baby takes his first step or his first baby shaves and makes his first sound like a man. Some words can give you a feeling that make your heart warm. Republic is one of those words.

Kuitenkin "Crockett" oli tässä asiassa väärässä. Hän ei puhu itse asiassa tasavallasta vaan demokratiasta. Tasavalta kun tarkoittaa ainoastaan sitä, että valta on monella sen sijaan että se olisi yhdellä ainoalla. Muinainen Rooman tasavaltakin oli tasavalta, ja että se oli harvainvaltainen järjestelmä! Lait hyväksyvän kansankokouksen vaaleissa vapaat miespuoliset kansalaiset oli jaettu luokkiin varallisuutensa mukaan ja äänioikeuden määrä oli sitten sidottu varallisuuteen. Ja toista tärkeää päättävää elintä senaattia ei edes valittu vaaleilla, vaan se koostui perinnöllisen aatelin jäsenistä. Ja naisilla ja orjilla ei ollut  edes äänioikeutta. Eikä lisäksi myöskään kansalaisuutta vailla olevilla lukemattomilla vapailla valtakunnan asukkailla, joita oli itse asiassa enemmän kuin kansalaisia. Mutta nyt tulee mieleen, että onkin oikeastaan loogista, että "Crockett" puhuu tuossa tasavallasta. Olihan valkoisten Texas orjajärjestelmä, kuten esikuvansakin.

Lisäksi haluan mainita vielä sen, että Alamossa taisteli myös Jim Bowie, joka jo elinaikanaan tuli tunnetuksi Bowie-veitsestään.

Mutta palaanpa Varustelekaan. Voidaan sanoa, että suurimman osan nykyään käyttämistäni vaatteista olen ostanut sieltä. Talvitakin. Välikauden takin, johon olen kiinnittänyt pahoja kangasmerkkejä. Kevyen kesätakin. Sormikkaat. Sukkia. T-paitoja. Lierihattuja. Oluita. Repun. Suklaata. Yhden luomukolalimsan. Niin, ja kalsareita en ole sieltä vielä ostanut. Enkä pitkähihaisia paitoja.

Varustelekassa on sellainen minusta hauska puoli, että se kertoo myymistään tuotteista paitsi usein hauskasti, tai ainakin rehevästi, niin myös aina suorastaan idioottimaisen rehellisesti. Kerrotaan siitä, onko kyseessä käytetty tuote ja onko siinä kenties mahdollisesti kulumia tai puutteita.

Tulin tuossa äskettäin lukaisseeksi liikkeen perustajasta Valtteri Lindholmista tehdyn uutisjutun armaan Ylemme sivuilta.

Lindholm sanoo jutussa, että kilpailukykysopimus "ei auta yhtään", jos halutaan pitää huolta työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista tai luottamuksesta työtekijöiden ja työnantajan välillä. Mukavaa, jos Varusteleka itse myös pitää huolta työntekijöistään. Mies laajemminkin nostaa esille työn ja pääoman välisen jännitteen: "Vähän kyllä ihmettelen, mikä on se pitkän tähtäimen tavoite, kun nostetaan johdon palkkoja ja samalla lasketaan työntekijöiden palkkoja. Voisiko hetken miettiä miten saatanan kalliin auton tartten?"

Olisi hienoa, jos laajemminkin yhteiskunnassa ja yhteiskunnissa voitaisiin miettiä, että jos olisikin joitakin yhteisiä etuja ja arvoja, joiden puolta niin yrittäjät kuin työntekijät voisivat pitää. Kapitalistien aseman itseoikeutettuna eliittinä tukeminen ei johda mihinkään järkevään lopputulokseen. Syvällä sisimmässäni minäkin olen varmaan sosialisti. Tai ainakin olen sitä mieltä, että työntekijöilläkin on ihmisarvo ja että tämän tulee näkyä jollakin lailla työelämässä.

2 kommenttia:

  1. Olen varmaan niitä ihmisiä joille kun sanotaan "Bowie" niin mieleen ei tule muusikko vaan puukko.

    VastaaPoista