torstai 9. kesäkuuta 2016

Google tavallaan onkin selain: Chromebook ja Linuxin maailmanvalloitus

Chromebook on eräänlainen yksinkertainen kannettava tietokone. Se on Googlen kehittämä konsepti. Itse en ole valitettavasti koskaan sellaista käyttänyt enkä käsitellyt, koska minulla ei ole varaa hankkia kaikenlaisia mahdollisia tietokonelaitteita.

Sain kuitenkin idean tämän kirjoittamiseen siitä, että Tivi-tietotekniikkalehti oli esittänyt jotain mielenkiintoista eräässä Chromebookia ja Linuxia koskevassa uutisartikkelissaan, johon linkitän alempana. Jatkan seuraavassa Chromebookin lyhyttä ja käyttökokemukseen perustumatonta esittelyäni, joka perustuu interwebissä siitä löytyvään tietoon...

Chromebookissa käytössä oleva käyttöjärjestelmä on Chrome OS, eli eräänlainen Linux (Linuxia itsekin käytän omassa tietokoneessani). Chrome OS on siitä jännä tapaus, että se on rakennettu Googlen Chrome-internetselaimen ympärille. Täten voidaan sanoa, että KRP:n Lars Henriksson oli vuosia sitten tietämättään ollut osittain oikeassa, kun hän oli lausunut, että Google on selain.

Chromebookin internetselainkeskeisyys tarkoittaa myös sitä, että käyttöjärjestelmän sovelluspuoli toimii ennen kaikkea internetin ja pilvipalveluiden kautta. Joitakin sovelluksia voi käyttää myös, vaikka internetyhteys ei olisi kytkettynä päälle, mutta sillä lailla käyttökokemus jää rajatummaksi kuin täysiveroisilla käyttöjärjestelmillä.

Kaikkia niitä sovelluksia, mitä ihmiset ovat tottuneet käyttämään pöytäkoneissa ja täyden palvelun kannettavissa tietokoneissa, ei pääse käyttämään Chromebookissa. Mutta usein löytyy tilalle korvaavat sovellukset.

Chrome OS:ssa pystyy myös tallentamaan tiedostoja paikallisesti, mutta Chromebookissa kiintolevytila on kovin rajallista, joten monesti pilveen tallentaminen on paras vaihtoehto.

Chromebookissa ei ole CD- eikä DVD-asemaa eikä siihen pysty kytkemään ulkoisia laitteita USB:n kautta. Ainoa poikkeus tästä ovat muistitikut.

Chromebook on siis tarkoitettu kevyempään käyttöön kuin nk. täysveriset kannettavat tietokoneet, mutta tämä konsepti saattaapi kuitenkin olla ihan toimiva keksintö omalla alueellaan.

Ja vielä parempi siitä tulee, kun kuluvan vuoden 2016 syys- tai lokakuussa Chromebookissa alkavat toimia myös Android-sovellukset, mikä tuo järjettömän määrän uusia sovelluksia siinä käytettäväksi. Tosin se, tuleeko ominaisuus myöskin vanhempiin Chromebook-malleihin, riippuu täysin laitevalmistajista.

On olemassa myöskin pöytäkoneversio Chromebookista. Se on nimeltään Chromebox, ja koostuu pienehköstä tietokoneen keskusyksiköstä, johon voi liittää ulkoisia laitteita.

Chromebookissa käytettävä Chrome OS -käyttöjärjestelmä perustuu siis Linuxiin. Linux on melko yleisesti käytetty käyttöjärjestelmä mobiililaitteissa (kännykät ja tabletit – Android on Linux), palvelintietokoneissa ja nk. sulautetuissa järjestelmissä (esim. DVD- ja Bluray -soittimet, digi-tv-laitteet, kodinkoneet, autojen tietyt komponentit, pankkiautomaatit). Linuxin maailmanvalloitus tavallisten tietokoneen käyttäjien työpöydillä, jota olen odottanut 2000-luvun alkusta alkaen, on kuitenkin antanut odottaa itseään.

Kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessani kerroin, sain idean tämän kirjoittamiseen Tivi-lehden artikkelista. Siinä esitetään, että Chromebook-tietokoneet ovat ensimmäistä kertaa myyneet enemmän kuin Applen Macbookit. Se on ainakin jotain.

Artikkelissa mainitaan, että Linuxin keksijä suomalainen Linus Torvalds on lausunut, että vaikka Chrome OS ei ole "työpöytä" samalla tavalla kuin PC ei ollut ilmestyessään "oikea tietokone", niin tietotekniikka kuitenkin muuttuu jatkuvasti.

Minusta itsestäni näyttääkin siltä nyt, että Linux voi vallata viimein tavallisten käyttäjien työpöytiä tavallaan sitä kautta, että se yleistyy Chromebookin kaltaisten "PC-tietokoneitten kaltaisten tietokoneitten kautta" (itse keksimäni ilmaisu). Kännykät ja tabletit on toki jo valloitettu, mutta ne ovat tavallaan jotain "pienempää" kuin PC-koneiden työpöydät.

2 kommenttia:

  1. Kuten Androidkin osoittaa, linuxissa ei ole mitään vikaa. Vika on mielestäni komentorivinörteissä. Komentoriviä suostuu käyttämään nykyään korkeintaan 1% ihmisistä. Sama prosenttiosuus on vaikeasti mielisairaita.
    Kun Cromebookissa (jota en ole käpistellyt) ei ilmeisesti tule mukana komentorivinörttejä, sillä on voi olla valoisa tulevaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään pitäisi sellaisesta, että vähän väliä olisi käytännön pakko käyttää komentoriviä. Koska Linux-maailma on kovin heterogeeninen, niin siksi tulevaisuudessakin luultavasti sitä tullaan tarvitsemaan. Jos ei muusta syystä niin siksi, että ylläpitotoiminnot voi olla komentorivimuodossa helpompi välittää mikrotuettavalle ihmiselle. Muussa tapauksessa joutuisi ATK-henkilö aina tulemaan paikan päälle ao. tietokoneen luokse.

      Joitakin vuosia sitten sain joltain taholta lahjaksi varsin pätevänoloisen kirjasen, joka sisälsi tietokoneen komentorivillä hallinnoinnin perusteet. En jaksanut sitä kuitenkaan käydä perusteellisesti läpi, vaikka sen opiskelemisesta olisi varmaan ollutkin hyötyä siinä vaiheessa, kun olisin keksinyt, mitä kaikkea komentorivillä saa aikaan.

      Poista