lauantai 30. toukokuuta 2015
Melko lyhyt tylyhkö tokaisu koskien Jumalan johdatusta
Ja kuitenkin nimitän itseäni kristityksi.
Noh, kristinusko on monimuotoinen.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Perussuomalaisten Maria Lohelaa vaaditaan pyytämään anteeksi kriittistä asennettaan!
"En halua tukea tuollaista ajattelutapaa", Razmyar kommentoi Uudelle Suomelle.
Razmyar kertoo tutustuneensa Lohelan aiempien kirjoitusten kautta tämän arvomaailmaan.
"Kaipaisin häneltä jotain kannanottoa, ulostuloa, jossa hän vaikka sanoutuisi näistä irti tai pyytäisi anteeksi."
"Kuulun itse vähemmistöön, olen muslimi. Kyllä mun on todella vaikea hyväksyä hänen kantojaan muslimeista", Razmyar sanoo.
Lohela on muun muassa julkaissut kuvan Muumien Mörkö-hahmosta saatetekstillä: "Mörkö näyttää tältä – Jos oikein etsimällä etsii, on mahdollista nähdä jonkinlaisia häivähdyksiä erään tietyn kulttuurisuuntauksen ominaispiirteistä". Lohela on myös sanonut: "Minun mielestäni islam on pelottava uskonto. Minä pelkään sitä." Uusi Suomi -niminen palvelu oli kysynyt Lohelalta, seisooko tämä edelleen tekstiensä takana. Lohela sanoi muuttuneensa, mutta lisättävää tai muutettavaa hänellä ei teksteihinsä ole.
Vaikka en olekaan Persu, vaan liberaali, niin haluaisin kysyä Sosialidemokraattien Nasima Razmyarilta, että pitäisikö hänen itsensä kenties pyytää puhemies Lohelalta anteeksi tuohtumustaan.
Islaminuskon perustanut profeetta Muhammad on islamille pyhä hahmo. Tämän on varmistanut arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. Kysyisinkin Razmyarilta myös, että pitäisikö hänen ja koko islamilaisen maailman pyytää anteeksi seuraavia asioita:
1) Profeetta Muhammad piti seksiorjia ja myönsi miespuolisille seuraajilleen saman oikeuden.
2) Profeetta Muhammadin ohjeiden mukaisesti muslimit lähtivät valloittamaan väkivalloin maailmaa islamille. Islamilla on ollut alusta alkaen veriset rajat.
3) Islamin jättäneet ihmiset ovat nykyäänkin islamilaisessa maailmassa hengenvaarassa muslimien taholta.
4) Islamin kritisoiminen on vielä nykyäänkin jossain määrin hengenvaarallista, varsinkin islamilaisessa maailmassa.
Ei kuvia suloisista kissoista Facebookiin
Olen tänä vuonna jo jonkin aikaa käyttänyt sosiaalisen median yhteisöpalveluja Facebookia, Google Plussaa ja Diasporaa. Tähän asti olen pitänyt kiinni periaatteesta, että en käytä "tykkää"-ominaisuutta kenenkään päivitykseen tai kommenttiin.
Viime aikoina "tykkääminen" on kuitenkin ollut minulla kovasti mietinnän alla. Tänään sitten päätin, että alan käyttää tätä ominaisuutta.
"Antakaa sitten keisarille se, mikä keisarille kuuluu, Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu, ja Facebookille se, mikä Facebookille kuuluu." Kuka muuten on sanonut tällaista?
Pitää muistaa olla "tykkäämättä" kovin paljoa suloisten kissojen kuvista. Ja ennen kaikkea en tule itse sellaisia jakamaan.
Oikeastaan olen pitänyt tähän asti kiinni siitä, että jaan kuvamateriaalia ylipäätään mahdollisimman vähän. Diaspora on näistä kolmesta palvelusta tervehenkisin, ja niinpä se on näistä ainoa palvelu, jossa voisin kuvitella jakavani enemmälti kuvia.
Eräs tuttuni on muuten päättänyt mahdollisimman pitkälle korvata sähköpostiviestittelyn Diasporan sisäisellä viestittelyllä. Tavallaan idea on hyvä, mutta tosin vaatii aina sen, että myös viestin vastaanottaja käyttää Diasporaa.
Olin vähän aikaa sitten vaihtanut Facebookissa profiilitaustakuvaksi kuvan, jossa on Suomen ilmavoimien entinen tunnus, jolla ei ole mitään tekemistä natsien kanssa, ja selitys "tämä oli Suomen ilmavoimien tunnus 1918-1945" suomeksi, englanniksi ja interlinguaksi. Mitään tekemistä natsien kanssa ei ole myöskään buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja jainalaisten hakaristisymboleilla.
"Epämukavan oloisen profiilitaustakuvan" laitoin Facebookiin siksi, että kyseessä on eräänlainen jumalantuomio: jos Facebook likvidoi sen vuoksi käyttäjätilini, niin katson sen olevan kuin merkki Jumalalta, että minun ei enää pidä Facebookia käyttämän.
Unensaamisongelmasta parempiin sfääreihin
Olin henkilökohtaisen ongelmani vuoksi aikojen kuluessa kokeillut erilaisia troppeja, mutta mikään niistä ei ollut oikein sopinut, mikä mistäkin syystä.
Siitä ei ole montaa kuukautta, kun sain kuitenkin lopulta avun. Lääkäri nimittäin keksi määrätä minulle kokeeksi lääkettä, josta huomasin heti alussa, että toimii. Sain sen avulla alusta asti unen päästä kiinni suhteellisen lyhyen ajan kuluttua nukkumaanmenostani ilman komplikaatioita. Enää ei tarvitse tuntien ajan höperehtiä ja kärsiä punkassa tylsyydestä sekä tiedosta, että saatan kärsiä tulevasta aamusta alkaen jonkin verran tai enemmänkin väsymyksestä.
Kyseinen lääke on periaatteessa masennuslääke, jota monet käyttäjistä nauttivat 60 mg päivässä. Minulle se toimii nyt unilääkkeen korvikkeena. Pistän sen naamaani noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Annokseni on vain 5 mg. Lääkärin mukaan saisin ottaa kymmenenkin milliä, mutta 5 mg on osoittautunut vähän pitemmälläkin tähtäimellä riittäväksi annokseksi.
Olo oli aluksi lievästi erikoinen päiväsaikaan, kun piti höperehtiä ylhäällä. Kesti ehkä kuukauden, puolitoista, ennen kuin olo täysin tasoittui, ja viimeistään siitä pitäen on ollut entiseen verrattuna monin puolin erittäin mukavaa.
19 vuoden ajan kärsin vaikeudesta saada unen päästä kiinni. Se oli aika helvettiä. Nyt en enää pelkää nukkumaanmenoa. Olen viime aikoina huomannut elämässä myös muita pirteyden aiheita.
Toivoisin, että minulta joskus tulevaisuudessa onnistuisi unensaaminen ilman lääkitystäkin. Mutta stressitason pienennyttyä pysyvästi voin ottaa tämänkin asian rauhallisesti. Aikansa kutakin.
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Miksi elämä kehittyi niin, että tarvitsemme miehiä?
Näin pohtii Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja, East Anglian yliopiston biologi Matt Gage tutkimuksensa saatteessa, kerrotaan Uuden Suomen uutisartikkelissa.
"Lähes kaikki monisoluiset eläimet lisääntyvät paritellen. Seksiä on vaikea selittää, sillä se on [evoluution ja tehokkuuden kannalta] valtava taakka", Gage aloittaa.
"Vain noin puolet jälkeläisistämme – tyttäret – ovat kykeneväisiä tuottamaan jälkeläisiä. Miksi siis yksikään eläinlaji hukkaa niin paljon energiaa poikiin?"
Eräs taho oli vetänyt seuraavanlaisen johtopäätöksen uutisesta:
Mitäpä jos koko evolutionistinen maailmankuva onkin väärä? Jos sukupuolet ovatkin kuvaa ihmisen ja Jumalan välisestä todellisuudesta ja siitä olisi tarkoitus oppia jotakin pelastuksen ja syntiinlankeemuksen luonteesta? Toinen vaihtoehto on sitten ihmetellä "sokean kellosepän" tekosia itsekin sokeana sokeiden joukossa.
Tutkimuksessa itse asiassa esitetään, että seksuaalinen valinta olisi selitys asialle. Siinä on kyse siitä, että "urospuoliset kilpailevat päästäkseen lisääntymään ja naaraspuoliset valitsevat urospuolisista parhaat, ja näiden kahden eri sukupuolen olemassaolo edistää näitä prosesseja – ja niinpä se on laajalle levinnyt ja hyvin voimakas evoluutiovoima" (oma vapaahko suomennokseni).
Itse toisin esiin vielä sen, että kahden sukupuolen olemassaolo on edellytys sille, että sukupolvien myötä tapahtuu enemmän geneettistä muuntelua. Ilman seksiä jälkeläiset ovat lähinnä kopioita "emostaan".
Itse en suinkaan ensimmäisenä olisi kieltämässä sitä, että "sukupuolet ovatkin kuvaa ihmisen ja Jumalan välisestä todellisuudesta ja siitä olisi tarkoitus oppia jotakin pelastuksen ja syntiinlankeemuksen luonteesta". Evoluutio-nimisen luonnonilmiön kieltäminen uskonnollisin perustein vain on tyhmää. Minusta tyhmää on myös esittää, että maailmankuvallisia vaihtoehtoja olisivat näissä kysymyksissä ainoastaan kreationismi ja filosofinen materialismi.
Lainaan lopuksi Augustinusta ("De Genesi ad Litteram"):
"Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa niiden toimesta jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat."
maanantai 25. toukokuuta 2015
Piraattipuolueen puoluetoimistolle hyökättiin
Toimihenkilö varmisti välittömästi toimiston oven lukituksen ja soitti paikalle apua. Hän luonnehti tapahtunutta omien sanojensa mukaan ”erittäin uhkaavaksi”, sillä hyökkääjä jäi teon jälkeen odottamaan henkilön poistumista puoluetoimistolta. Nyt toimihenkilön neuvokkuuden ansiosta ihmisvahingoilta onneksi vältyttiin.
Jälkikäteen kävi ilmi, että puolueen puheenjohtajan auton ikkunalasi oli myös rikottu. Lisäksi havaittiin, että kadun varrella ollut valvontakamera oli tuhottu ennen hyökkäystä. Tapahtumasarjaa on kokonaisuutena hankala pitää pelkkänä satunnaisena ilkivallantekona.
"Tarpeetonta ja typerää vahingontekoa, sillä viesti jäi epäselväksi; sähköposti toimisi paremmin", toteaa puolueen puheenjohtaja, Tapani Karvinen.
Puolue on tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen.
Tämän tekstin lainasin Piraattipuolueen lehdistötiedotteesta. Isku oli tapahtunut sunnuntaina.
Tässä vaiheessa ei voi varmasti sanoa mitään hyökkääjän motiiveista, mutta minulla olisi kuitenkin hypoteesi asiasta. Piraattipuoluetta voi luontevasti pitää liberaalina puolueena, ja se onkin aina puolustanut myös niiden sananvapautta, jotka ajattelevat "väärin". Niinpä luulen, että hyökkääjän aatokset ovat olleet seuraavanlaisia:
"Piraattipuolue haluaa antaa väärää mieltä oleville myös oikeuden sanoa sanottavansa julkisesti. Minä olen oikeassa oleva ja minä kiellän tuollaisen yhteiskuntaa ja oikeutta ja totuutta vaarantavan toiminnan rasistinazipaskojen ja vääryyttä puolustavien puolesta."
perjantai 22. toukokuuta 2015
Kirja-arvostelu: Elias Koskimies: Korusähkeitä
Kun sain käsiini "Korusähkeitä", selailin sitä ensin hieman. Minulle kävi näissä lyhyissä hetkissä selväksi, millaisesta kirjasta on kyse. Kirja on aivan kuin William S. Burroughsin "Alastoman lounaan" ja Juha Vuorisen "Juoppohullun päiväkirjan" ristisiitos. Tällä kertaa oli näin helppoa arvostella kokonainen kirja lukematta sitä ensin alusta loppuun.
Kun sitten olin ruvennut oikeasti lukemaan kirjaa, olin havaitsevinani tekstissä myös häivähdyksen Daniil Harmsia, tuota venäläistä suurta neuvostokirjallisuuden klassikkoa. Mutta olen kuitenkin aivan varma siitä, että Koskimies ei ole lukenut ikinä elämässään Harmsia.
Koskimiehen kirjassa kertojaminä on yksin sateenkaariperheen muodostava homoseksuaali. Ennen tätä kirjaa ainoat kosketuskohtani homoseksuaalisuuteen ovat olleet Pekka Haaviston ilmetty suosio pahalla Hommaforum-keskustelupalstalla ja filosofi Jukka Hankamäen blogin lukeminen. Kuten Haavisto, myös Hankamäki on homoseksuaali, mutta seksuaalisesta suuntautumisestaan ja myös filosofiudestaan huolimatta hän tapaa kirjoittaa aivan järkeviä. Paitsi silloin kun hän sanoo kannattavansa nk. tasa-arvoista avioliittolakia. Sanon näin, koska minua ei haittaa esiintyä groteskina. Seuraan näin suuren Albert Einsteinin jalanjälkiä, joka groteskisti pukeutuneena kulki vanhoilla päivillään pitkin poikin Princetonin yliopiston aluetta.
Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin voisin melkein vannoa, että kirjassa piilee myöskin iso häivähdys Dostojevskin romaania "Kirjoituksia kellarista" (joka esiintyy suomeksi myös nimellä "Kellariloukko").
Elias Koskimiehen kirjan "Korusähkeitä" teksti on minusta hieman liian laskelmoidusti ja liian tekemällä tehty. Ja sitä paitsi yhdessä kohdassa se sisältää pläjäyksen halpahintaista punavihreää kansankiihotusta. Silti teksti on enimmäkseen ihan hauskaa, ja kirjaa voi sanoa varsin helppolukuiseksi. Epäilen kirjan olevan sisällöltään 80-prosenttisesti fiktiivinen. Kirja sopii lahjaksi 18 vuotta täyttäneelle lapsenlapselle, varsinkin jos tällä on kulttuurisia ja poliittisia kiinnostuksenaiheita.
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Minulla on näköjään kihti
Ja sattuipa jokin aika sitten sellaista, että jalkapohjassani ja jalkapöydässäni alkoi tuntua kipua. Pahimmillaan se oli turhan voimakastakin. Käveleminen oli enemmän tai vähemmän haasteellista.
Minulla oli siihen aikaan ylimääräisiä velvollisuuksia, joten en meinannut heti päästä lääkärissä käymään. Lopulta kuitenkin pääsin.
Kerran jalkaani kävi sitten läpi neljä lääkäriä yhdessä, kun nämä miettivät, että mikä sitä oikein vaivasi. Lopullinen diagnoosi oli kihti, minkä sain verikokeen tulosten valmistuttua.
Oireet menivät minulla tällä kertaa ohi. Jatkossa katsotaan sitten, mitä tehdä, jos uusiutuu.
Kihti on sairaus joka johtuu uraatin kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin. Uraatti eli virtsahappo on elimistön niin sanottujen puriiniemästen aineenvaihduntatuote. Uraattikiteet ovat neulamaisia (olen nähnyt kuvan, eikä se ollut kaunista katseltavaa) ja aiheuttavat nivelissä kivuliaan tulehdusreaktion. Kihti on myös kuningasten tauti, eli olen hyvässä seurassa.
Yleisimmin kihti ilmenee ajoittaisina kipeinä niveltulehduksina, useimmiten isovarpaan tyvinivelessä.
Minulla oli aikoinaan itseäni hieman vanhempi ystävätär, jolla oli valtavasti ylipainoa ja kihti. Hän kerran antoi minun koskettaa kätensä ihoa paikasta, jossa oli uraattikiteitä, ja ihan oikeasti ne tuntuivat silloin ihon läpi.
Yleisin kihtiin sairastumisikä on noin 60 vuotta, mutta silti ei kihti ikää katso. Miehet sairastuvat kihtiin useammin kuin naiset.
Kihdin syntyyn vaikuttavat ennen kaikkia ylipaino, alkoholin käyttö – oluen ei nykyään katsota olevan muita alkoholijuomia pahempi –, ja runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet.
Kihdin syntymiseen vaikuttavia ruoka-aineita ovat sisäelimet (kuten maksa, munuainen ja kateenkorva), kokonaisina syötävät pikkukalat (kuten muikku, sardiini ja silakka) ja broilerin nahka.
Jonkin verran vähemmän toimivat riskisyötävinä mäti ja äyriäiset, liha ja herneet, pavut, soijatuotteet ja sienet.
Ensiapuna kihtiin lääkäri voi tyhjentää kipeän ja turvonneen nivelen liikanesteestä ja ruiskuttaa sinne kortisonia. Lääkkeeksi voidaan antaa reseptillä saatavaa tulehduskipulääkettä, tai vaihtoehtoisesti suun kautta nautittava kortisonikuuri. Kaikille potilaille luonnollisesti suositellaan ruokavaliota, jossa vältetään veren uraattia lisääviä ruoka-aineita. Vaikeammissa tapauksissa voidaan aloittaa lääke, joka vähentää uraatin tuotantoa elimistössä.
Mitä tulee kihtioireiden ehkäisyyn, niin en itse henkilökohtaisesti haluaisi tällä hetkellä vähentää oluen ja viskin käyttöä. Ruokavaliossani ei ole muuten pahemmin korjaamisen varaa paitsi kasvisten lisääminen. Minun paras toivoni heikentää kihtioireiden ilmestymistä ja tehoa on yksinkertaisesti laihtuminen.
Päästyäni 30 vuoden ikään ylipainoa alkoi tulla. Olen pitkään unelmoinut laihtumisesta. Juuri ennen kuin kihtioireeni olivat pahimmillaan, sain päähäni, että minun viimeinen, paras toivoni laihtua on ruokavalion muuttaminen kasvispitoisemmaksi. Päätin ruveta saman tien syömään enemmän salaatteja. Siis sellaisia salaatin versioita, missä ei ole kauhean paljon ylimääräistä energiaa.
Salaattikauteni on jo alkanut.
Aion kuitenkin nauttia kanan sydämiä aina kun se on mahdollista, vaikka ne ovat sisäelimiä. Tähänastisessa elämässäni se on ollut mahdollista kerran. Kanan sydämet ovat mielestäni todella maittavaa ravintoa, ja onneksi sen verran pieniä, että niillä ei voi olla kauheasti vaikutusta kihtiin, ellei niitä syö melko paljon.
maanantai 18. toukokuuta 2015
Lyme Bay Traditional Mead, iso vagina
Nimensä mukaisesti se on tyypiltään "mead". Siinä on kyse käyttämällä valmistettavasta alkoholijuomasta, jota tehdään hunajasta ja vedestä ja käytetään hiivalla. Suomeksi siitä voidaan käyttää nimitystä hunajaviini. Euroopassa hunajaviinin tapaista juomaa on juotu yleisesti jo tuhansien vuosien ajan. Sellaisen valmistamiseen voidaan käyttää myös humalaa, jolloin sen mausta tulee enemmän olutta muistuttavaa. Hunajaviini on Suomessa nautittavan siman lähisukulaisjuoma.
Minä, kulttuurielämäntuntijakollegani sekä eräs toinen vieraani nautimme kämpilläni Lyme Bay Traditional Mead -juomaa viime lauantaina kolmistaan. Kulttuurielämäntuntijakollegalleni oli Alkon myyjä tyrkyttänyt sitä voimaperäisesti, ja niin hän oli ostanut sitä yhden pullollisen verran.
Tekele on vahvuudeltaan 14,5-prosenttista.
Se on sijoitettu 0,75 litran pulloon, joten on hyvä, että sitä oli jakamassa useampi henkilö.
Alkon kuvaus Lyme Bay Traditional Mead'istä kuuluu näin: meripihkankeltainen, makea, hunajainen, sitruksinen, kevyen pähkinäinen, hennon rusinainen
Omasta mielestäni sitä kuvaamaan sopivat seuraavanlaiset luonnehdinnat:
– melkein mutta ei täysin erilaista juomaa kuin olut
– kuin laimennettua pangalaktista kurlauspommia
– kuin hyvälaatuista kiljua
– jossain määrin ihmisarvon vastaista
Otsikon "iso vagina" tuli paikalleen siitä syystä, että eräs nettituttuni oli käyttänyt blogimerkintänsä otsikossa ilmaisua "iso kyrpä", ja ajattelin mukaillen matkia häntä. Ja sitä paitsi ilmaisu sopii paremmin kuin huonosti tämän blogimerkinnän aiheeseen.
Mutta koska mainitsin pangalaktisen kurlauspommin, joka on mainittu Douglas Adamsin tieteisparodisessa teoksessa "Linnunradan käsikirja liftareille", niin lainaan lopuksi seuraavassa kirjasta ao. pätkää (saa olla lukemattakin):
Myös Linnunradan käsikirja Liftareille mainitsee alkoholin. Se kertoo myös, että paras kaikista maailmankaikkeuden alkoholijuomista on pangalaktinen kurlauspommi.
Se kuvailee kurlauspommin vaikutusta seuraavasti: se tuntuu siltä kuin aivosi lyötäisiin muusiksi sitruunaviipaleella, joka on kiedottu suurehkon kultaharkon ympärille. Käsikirja luettelee myös ne planeetat, joilta saa parasta kurlauspommia, ryypyn hinnan kullakin planeetalla ja niiden hyväntekeväisyysjärjestöjen nimet, jotka auttavat kurlauspommin käyttäjää pääsemään takaisin jaloilleen.
Jätän suosiolla lainauksen näin lyhyeksi, koska blogini lukijaa ei auttaisi yhtään se, että luettelisin niitä pangalaktisen kurlauspommin valmistusaineita, joita ei saa Maapallolta. Siitä tulisi vain vihaiseksi.
PS Kulttuurielämäntuntijakollegani oli myös kirjoittanut samasta aiheesta.
perjantai 15. toukokuuta 2015
Kuin kevyet enkelit tupsahtaisivat kohteeseen
Keskiviikkona kaksi hyvää tuttua naista K ja S tulivat käymään luonani. Tarkoituksenamme oli viettää yhdessä mukavia jutusteluhetkiä alkoholijuomien parissa. Käytämme tällaisesta tilaisuudesta nimitystä "juopotti". S aikoi tällä kertaa nauttia eräältä asiakkaaltani saamiani siidereitä, ja K aikoi nauttia Alkosta hankittua päärynäviiniä. K nautti myös siidereitä hieman. Itse nautin normitapaan kolme erilaista Alkosta ostamaani olutta, jotka olivat nauttimisjärjestyksessä Stadin Red Ale, Samuel Smith's Organic Chocolate Stout ja Huvila X-Porter.
Illanvietto alkoi normaalisti. Laitoin Spotifystä soimaan soittolistan "Laaja". Minulle sanottiin, että kämppäni on tavallistakin sotkuisemmassa kunnossa ja että pian he eivät voisi tulla enää käymään.
Siinä sitten kävikin niin, että K ja S alkoivat siivoamaan kämppääni. He kasasivat kokoon melko suuren määrän ulkoroskikseen vietävää tavaraa ja imuroivat lattian. Minun tehtäväkseni jäi lähinnä yrittää olla olematta tiellä.
K ja S ilmaisivat lopuksi, että lattia tulee vielä joskus pestä. Toivottavasti eivät kuitenkaan pese ikkunoita, sillä minä en tarvitse niiden kautta ulkomaailmasta saatavaa informaatiota.
Pölyt jäivät vielä pyyhkimättä ja makuuhuone myös hoitamatta. Ne asiat tulen hoitamaan henkilökohtaisesti itse tässä lähiaikoina.
Olin oloinen ja kiitollinen saamastani avusta. Normaalisti, mitä tulee kämppäni siisteyteen, pidän itsekriittisyysvaihteen pienellä luvulla. Nyt kämppäni on aikaisempaan verrattuna hyvin ihanan oloinen, ja tekee oikeasti hyvää. K ja S ovat kuin enkeleitä.
Heidän kunniakseen jaoin sosiaalisissa medioissa – Facebook, Google Plus ja Diaspora – venäläisen neuvostokirjallisuuden klassikon Daniil Harmsin tekstinpätkän, josta olen korvannut sanan "sanansaattajat" sanalla "siivoojat". Oi, katso, tämän:
Kun siivoojat kävivät luonani
Kellossa rasahti jokin ja siivoojat tulivat luokseni. En tajunnut aivan heti heidän tulleen. Aluksi luulin että kello vain oli mennyt rikki. Mutta sitten huomasin sen jatkavan tikitystään ja arvatenkin näyttävän oikeata aikaa. Samassa tunsin että huoneessa kävi läpiveto. Aloin ihmetellä itsekseni: mikä on sellainen ilmiö, joka panee kellon reistailemaan ja aiheuttaa huoneessa läpivetoa? Istuskelin ajatuksissani tuolilla sohvan vieressä ja tuijotin kelloa. Minuuttiviisari oli yhdeksikön kohdalla ja tuntiviisari nelosen lähettyvillä, kello oli siis neljännestä vaille neljä. Kellon alla roikkui seinäkalenteri, jonka lehdet rahisivat aivan kuin huoneessa olisi puhaltanut kova tuuli. Sydämeni takoi vimmatusti ja pelkäsin pyörtyväni.
- Minun on saatava hieman vettä, minä sanoin. Vierelläni oli pieni pöytä, jolla seisoi vesikannu. Ojensin käteni ja tartuin kannuun.
Vesi saattaisi auttaa, minä sanoin ja aloin tuijottaa veteen. Silloin tajusin, että siivoojat olivat tulleet ja että en pystynyt erottamaan heitä vedestä. En uskaltanut juoda sitä, koska olisin saattanut vahingossa juoda siivoojan. Mitä se oikein merkitsi? Se ei merkinnyt yhtään mitään. Sillä vain nesteitä voi juoda. Ja ovatko siivoojat muka nestettä? Voin siis juoda vettä, siinä ei ollut mitään pelättävää. Mutta minä en löytänytkään sitä enää. Kävelin ympäri huonetta etsiskelemässä. Yritin työntää suuhuni nahkaremmin, mutta se ei ollut vettä. Työnsin suuhuni kalenterin, mutta sekään ei ollut vettä. Päätin viitata kintaalla koko vedelle ja alkaa etsiä siivoojia. Minkä näköisiä he olivat? Muistin, että en ollut pystynyt erottamaan heitä vedestä, he näyttivät siis vedeltä. Mutta minkä näköistä vesi on? Pysähdyin ja aloin pohtia. En tiedä kauanko olin seisonut miettimässä, kun yhtäkkiä hätkähdin.
- Tuossa se vesi on! sanoin itsekseni. Mutta siinä ei ollutkaan vettä vaan korvani, jota oli alkanut kutittaa.
Kumarruin tunnustelemaan kaapin ja sängyn alta - ehkä vesi tai joku siivoojista sattuisi olemaan siellä. Mutta löysin kaapin alta pölyn keskeltä vain pallon, jonka koira oli pureskellut puhki, ja sängyn alta lasinsirpaleita.
Tuolin alta löysin puoliksi syödyn lihapullan. Söin sen ja tunsin oloni paremmaksi. Tuuli oli jo melkein lakannut puhaltamasta, kello raksutti verkkaisesti ja näytti oikeata aikaa: neljännestä vaille neljä.
- No, siivoojat ovat siis lähteneet, sanoin itsekseni ja aloin vaihtaa vaatteita lähteäkseni kylään.
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Millaisen puolueen itse perustaisin
Puolueeni kannattaisi näkemystä, että ihmisen kyky eettisyyteen on rajallinen. Tätä voisi perustella myös sillä, että ihminen ja hänen aivonsa ovat evoluution tuote.
Puolueeni kannattaisi demokratiaa.
Puolueeni kannattaisi uskonnollisia arvoja. Minusta se olisi parempi kuin kannattaa "kristillisiä arvoja", kun sillä vedettäisiin Jumala lokaan ja oma itsekin samaistamalla omat arvot Jumalan arvoihin.
Puolueeni kannattaisi valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien eroa. Eron tulisi olla niin opillinen, hallinnollinen kuin taloudellinen. Tämä periaate suojaisi niin uskonnottomia kuin uskovaisia ihmisiä ja niin uskonnollisia yhdyskuntia kuin valtiota.
Puolueeni kannattaisi uskonnonvapautta. Uskonnonvapauden puolustamiseksi puolueeni kuitenkin kannattaisi tiettyjä suojelutoimenpiteitä: Jotta uskonnollinen yhdyskunta olisi valtion taholta suvaittu, sen periaatteisiin tulisi kuulua sen, että uskonnon kannattajiin kuulumattomilla tulee olla oikeus arvostella, kritisoida ja pilkatakin sitä ja sen pyhiä arvoja. Kunkin uskonnollisen yhdyskunnan tulisi myös pyrkiä olemaan estämättä uskonnon jättämistä sen enempää väkivallalla, sillä uhkailulla kuin sosiaalisella eristämisellä. Niiden uskontojen, jotka eivät hyväksy avioliiton solmimista väärää oppia kannattavan kanssa, tulisi olla kiellettyjä. Samoin niiden uskontojen, jotka hyväksyvät moniavioisuuden. Saman tulisi päteä myös niihin uskontoihin, jotka perustamisensa aikoihin ovat kannattaneet uskonnon levittämistä väkivallan tai sen uhan avulla tai joiden perustaviin oppeihin se on tullut pysyväksi osaksi myöhemmin. Sekä niiden uskontojen, joiden periaatteisiin kuuluu maallisen mammonan kerääminen sen johtajaa, johtajia tai pappeja tms. varten. Myös niiden, jotka kannattavat ihmisten polkemista rodun tai etnisen alkuperän perusteella.
Puolueeni kannattaisi sellaista, että vahvasti tiettyyn uskontoon ohjelmaltaan sitoutuneiden puolueiden tulisi olla kiellettyjä ja samoin myös uskonnonvastaisten puolueiden tulisi olla kiellettyjä.
Puolueeni kannattaisi sananvapautta "vastuullisen sananvapauden" sijaan, jota kannattavat diktaattorit, putinistit ja kukkahattutädit (kukkahattutäti voi olla sitten miespuolinenkin). Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa (Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käyttämä ilmaisu). Uskonnollisten ja jalkapalloon liittyvien tunteiden loukkaamisen tulisi olisi sallittua.
Puolueeni kannattaisi kansallisen edun ajamista ja oman maan ja kantaväestön kulttuurin arvostamista. Sen rinnalla se hyväksyisi kansainvälisyyden, mitä tulee ajatustenvaihtoon, turismiin, opiskelijavaihtoon, kulttuurivaihtoon ja ruokakulttuurien leviämiseen ja levittämiseen maasta toiseen. Se myöskin kannattaisi periaatetta, että muiden maiden ja kansojen kanssa tulisi etsiä yhteisiä etuja ja yhteisiä nimittäjiä, jotka mahdollistaisivat kaupan ja muun kanssakäymisen niiden kanssa.
Puolueeni kannattaisi ajatusta, että puolueen jäsenten tulee kannattaa puolueen aatetta, mutta puoluekuria se ei muuten hyväksyisi.
Puolueeni kannattaisi suoran demokratian käyttöön ottamista edustuksellisen demokratian rinnalle täydentämään sitä.
Puolueeni kannattaisi ajatusta, että työläisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Se myös kannattaisi kuluttajansuojelua.
Puolueeni vastustaisi veroparatiiseja ja kieltäisi ne yhteisen edun nimissä.
Puolueeni kannattaisi kansainvälisen tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksia puolustavan järjestön Electronic Frontier Foundationin kantoja seuraavissa vaatimuksissa (Suomen haara järjestöstä on nimeltään Electronic Frontier Finland, Effi): kuluttajien oikeuksien ja tekijänoikeuksien tulee olla tasapainossa, ihmisten yksityisyyttä ei valtion tule rikkoa, roskapostittamisen tulee olla kiellettyä ja ohjelmistoideapatenteista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Puolueeni kannattaisi elinkeinovapautta.
Puolueeni kannattaisi ajatusta, että elinkeinoelämän tulee perustua lähinnä yksityisiin yrityksiin ja vapaaseen kilpailuun. Se kannattaisi kuitenkin sitä, että julkisen vallan yhtiöt ja toimijat hoitaisivat ja hallinnoisivat kansallisen edun kannalta välttämättömiä strategisia tontteja.
Puolueeni kannattaisi sellaista periaatetta, että kansalaisten äänien määrä vaaleissa olisi käänteisesti sidoksissa siihen, kuinka paljon hän saa julkista tukea joko sosiaaliturvan tai työpaikastaan saamansa palkan (virkamiehet, valtio, kunnat, omistajat ja työntekijät niissä yksityisissä yrityksissä jotka saavat tuloistaan leijonanosan julkiselta vallalta) kautta. Toisilla voisi olla esim. 3 ääntä vaaleissa ja toisilla 2. Tämä periaate vähentäisi valtion mahdollisuutta lahjoa äänestäjiä julkisilla tuilla ja sitä myöten myöskin heikentäisi valtion mahdollisuutta ylivelkaantumiseen sekä taloudellista toimeliaisuutta kurtistavaan yliverottamiseen.
Puolueeni kannattaisi periaatetta, jonka mukaan kansanedustajien ja ministereiden palkan tulisi olla käänteisesti sidoksissa siihen, miten paljon valtiolla on velkaa. Tämä periaate heikentäisi valtion mahdollisuutta ylivelkaantumiseen.
Puolueeni kannattaisi periaatetta, että kansanedustajien ja ministereiden palkan tulisi olla suoraan sidoksissa työssäkäyvien kansalaisten mediaanipalkkaan (kansanedustajilla esim. kaksi kertaa sen suuruus).
Puolueeni kannattaisi sellaista, että kukin kansanedustaja saisi olla eduskunnassa vain yhden kauden kerrallaan. Tämä ehkäisisi kansalaisista irrallisen poliittisen luokan syntymistä.
Puolueeni kannattaisi määrältään rajusti rajattua puoluetukea, jota saisivat vähäisessä määrin myös vastaperustetut vielä eduskuntavaaleihin osallistumattomat puolueet sekä yleensä puolueet, joilla ei ole yhtään kansanedustajaa. Eduskuntavaaleihin osallistuneilla puolueilla puoluetuen määrä olisi sidottu äänimäärään. Puoluetuki ei kuitenkaan nousisi puolueella suuremmaksi, jos se saisi enemmän kuin neljä prosenttia äänistä vaan se joutuisi tyytymään samansuuruiseen puoluetukeen kuin jos se olisi saanut neljä prosenttia äänistä.
Puolueeni kannattaisi radikaalin suhteellista vaalitapaa käyttöön otettavaksi eduskuntavaaleissa. Siinä ei saisi olla piileviä äänikynnyksiä. Puolueeni kannattaisi myöskin siirtoäänivaalitapaan siirtymistä. Siirtoäänivaalitapa on äänestäjän kannalta kyllä hiukan epäintuitiivinen koko itsenäisen Suomen historian ajan käytössä olleeseen D'Hondtin menetelmään verrattuna, mutta se vähentäisi äänien menemistä "hukkaan", mitä monet pitävät tärkeänä. Puolueeni kannattaisi siirtoäänivaalitavan ottamista käyttöön myös presidentinvaaleissa. Sen käytössä ollessa ei niissä myöskään tarvittaisi ikinä toista kierrosta.
Puolueeni kannattaisi sellaista, että jos hallituksen muodostaisi vähintään kaksi puoluetta, niin hallitusohjelmaan kirjattaisiin vain sellaisia kohtia, joista puolueet voisivat kannattamiensa aatteitten mukaan olla samaa mieltä.
Puolueeni kannattamaa aatetta nimittäisin kansallisliberaaliskristilliseksi aatteeksi, koska parempaakaan nimitystä en ole keksinyt.
maanantai 11. toukokuuta 2015
Uni James Bondin pidättämisestä
Olin samassa huoneistossa kuin James Bond. Sitten brittiläiset asiamiehet tulivat ja pidättivät hänet. Olin kovin pahoillani asiasta. Kun miehet lähtivät viemään Bondia raudoissa pois, sanoin: "Hän on sentään kaikki nämä vuodet puolustanut länsimaista sivistystä!" Kirosin sitä, ettei minulla ollut hallussani pistoolia, jolla olisin voinut estää pidätyksen.
Oikeassa elämässä en ole ikinä kauheasti arvostanut James Bond -tarinoita.
Laitetaan saman otsikon alle kuvaus toisestakin samana yönä näkemästäni unesta:
Näin, kuinka silmieni edessä Windows XP:n asennuslevy muuttui Windows 7:n asennuslevyksi.
En muuten moneen vuoteen ole käyttänyt kotikoneessani Windowsia vaan Linuxia. En oikein ymmärrä unen sanomaa.
perjantai 8. toukokuuta 2015
Scientia ja studia
Nämä englannin kielen ilmaisut ovat luonnollisesti peräisin latinasta: scientia, studia/studium.
Suomen kielen tapa käyttää samaa nimitystä eksakteista ja pehmeämmistä tieteistä on peräisin Saksasta. Itse olen sitä mieltä, että me voisimme Suomessa pikku hiljaa tai tarvittaessa nopeamminkin siirtyä anglosaksiseen käytäntöön tieteitten nimeämisissä.
"Tiede" tarkoittaisi jatkossa luonnontieteitä ja humanistisia ja yhteiskuntatieteitä tarkoittaisi "oppi". Oppi samassa merkityksessä kuin ilmaisuissa "oppi menee perille" ja "ei oppi ojaan kaada".
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
"Maahanmuuttajat ovat rikkaus ja voimavara"
Itse olen ajatellut, että jos Suomelle ja muille Euroopan maille vahingollinen maahanmuutto on "rikkaus ja voimavara", niin eikö sitä voitaisi antaa vain niiden maiden vastaanotettavaksi, jotka sitä sellaisena pitävät. Tosin, vastoin monikulturismia monet länsimaat luultavimmin rajoittaisivat vahingollista maahanmuuttoa mielellään, kun ensin vähän asiaa ajattelevat. Tämän ajatuksen purskahduksia näkyy siinä, kun vaaditaan "taakanjakoa".
Mitä enemmän kukin maa syleilee haittamaahanmuuttoa, sitä enemmän sitä on tulossa. Lopulta miljardeja ihmisiä, joihin vastaanottavilla yhteiskunnilla ei ole varaa. Haittamaahanmuuton seuraukset tapaavat myöskin olla pitkälle pysyviä, toisin kuin monet muut poliittisten valintojen seuraukset. Niitä ei saa muutamaa sukupolvea lyhyemmässä ajassa vahvasti vähenemään.
Luulen, että lopulta Euroopan maista jäljelle jää vain Ruotsi, joka sitä haluaa edelleen ja ikuisesti tehdä. Siksi minusta voimmekin ohjata vääränlaisen maahanmuuton kaikki Ruotsiin. Suomi voisi tehdä sen Tornion kautta.
Tämän blogimerkinnän aiheeseen liittyen voit halutessasi lukea noin kolme kuukautta sitten tässä blogissani otsikolla Miten paljon maahanmuuttajia tarvitaan työvoimapulaa korjaamaan? julkaisemani tekstin.
Ja alla listaan vielä tekstejä blogini ja sivustojeni ulkopuolelta:
Tohtori Jussi Halla-aho, joka vahvistamattomien huhujen mukaan syö maahanmuuttajia, oli jokin aika sitten kirjoittanut blogiinsa Välimeren kautta tapahtuvasta haittamaahanmuutosta Eurooppaan. Siinä hän puhuu mm. Euroopan maiden vetovoimatekijöistä huonolaatuiselle maahanmuutolle, käsittelee Dublin-järjestelmää myös kriittiseltä kantilta ja parempia ratkaisuja pakolaisongelmiin. Oi, katso hänen blogimerkintänsä: Taakanjakoa ja numeroita.
Voit myös lukea toisen persun Janne J. M. Muhosen blogikirjoituksen "Toteemi-ilmiö" ja maahanmuuttajien fetissiarvo.
Voit myöskin vielä lukea aiheeseen liittyen mahdollisesti ei-persun naispuolisen kirjoittajan tekstin dust/bones/politics-blogista: Taakanjako ja moraali.
maanantai 4. toukokuuta 2015
Uni pankkiryöstäjänä olemisesta
Minä ja pari muuta heppua olimme suunnitelleet tekevämme pankkiryöstön. Lähdimme sitten toteuttamaan keikkaa. Menimme autolle. Sen viereisellä parkkipaikalla pari tyyppiä oli kannibalisoimassa toista autoa. Emme kiinnittäneet asiaan sen kummempaa huomiota, vaan lähdimme vain omalla autollamme menemään.
Jostain syystä minun piti ajaa autoa. Tiesin suurin piirtein reitin pankille unen epämääräisessä kaupungissa. Jossain vaiheessa unen näkökulma hyppäsikin autosta ulos, ja auto olikin muuttunut ambulanssiksi. Minun ambulanssilla ajoni oli hieman töksähtelevää. Välillä hypättiin myös poliisiin työssä, kun poliisit kuulustelivat jotain naista ollessaan meidän jäljillämme. Naisella oli hieno kännykkä, jonka hän oli saanut meiltä, tai sellaista poliisit ainakin epäilivät.
Unessa ei ikinä päästy pankin ryöstämisen vaiheeseen asti. Tuleekohan sille joskus jatko-osa?
...Seuraavana päivänä näin televisiossa mainoksen elokuvasta, jossa oli kyse jostain ryöstöstä, ja kykenin nyt sujuvasti sellaiseen samaistumaan.
lauantai 2. toukokuuta 2015
"Vihata syntiä mutta rakastaa syntistä"
Itse olen kyllä pitkälle eri mieltä. Vaikka toki ihminen voi hoitaa homman niin täysin väärin jo alusta alkaen, ettei siinä voi millään onnistua. Ja sellainen on oikeasti erittäin helppoa.
Oikea tapa on ymmärtää, että syntiä ja syntejä on niin paljon ja monilukuisesti, ettei kukaan ihminen kykene elämään synnittömästi. Jos ihminen tuomitsee toisen synnit, niin hän tuomitsee myös omansa, ja itsensä.
Joitakin ihmisiä ärsyttävästi jaan linkin: linkki.