Olin kirjoittanut joku kuukausi sitten vuonna 1996 alkaneesta puolivaikeasta unen saamisen ongelmastani. Ongelma toisaalta jatkuu, mutta on toiselta puolen ratkennut.
Olin henkilökohtaisen ongelmani vuoksi aikojen kuluessa kokeillut erilaisia troppeja, mutta mikään niistä ei ollut oikein sopinut, mikä mistäkin syystä.
Siitä ei ole montaa kuukautta, kun sain kuitenkin lopulta avun. Lääkäri nimittäin keksi määrätä minulle kokeeksi lääkettä, josta huomasin heti alussa, että toimii. Sain sen avulla alusta asti unen päästä kiinni suhteellisen lyhyen ajan kuluttua nukkumaanmenostani ilman komplikaatioita. Enää ei tarvitse tuntien ajan höperehtiä ja kärsiä punkassa tylsyydestä sekä tiedosta, että saatan kärsiä tulevasta aamusta alkaen jonkin verran tai enemmänkin väsymyksestä.
Kyseinen lääke on periaatteessa masennuslääke, jota monet käyttäjistä nauttivat 60 mg päivässä. Minulle se toimii nyt unilääkkeen korvikkeena. Pistän sen naamaani noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Annokseni on vain 5 mg. Lääkärin mukaan saisin ottaa kymmenenkin milliä, mutta 5 mg on osoittautunut vähän pitemmälläkin tähtäimellä riittäväksi annokseksi.
Olo oli aluksi lievästi erikoinen päiväsaikaan, kun piti höperehtiä ylhäällä. Kesti ehkä kuukauden, puolitoista, ennen kuin olo täysin tasoittui, ja viimeistään siitä pitäen on ollut entiseen verrattuna monin puolin erittäin mukavaa.
19 vuoden ajan kärsin vaikeudesta saada unen päästä kiinni. Se oli aika helvettiä. Nyt en enää pelkää nukkumaanmenoa. Olen viime aikoina huomannut elämässä myös muita pirteyden aiheita.
Toivoisin, että minulta joskus tulevaisuudessa onnistuisi unensaaminen ilman lääkitystäkin. Mutta stressitason pienennyttyä pysyvästi voin ottaa tämänkin asian rauhallisesti. Aikansa kutakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti