maanantai 30. marraskuuta 2020

Vain raukka vastustaa sananvapautta

Lukaisin äskettäin suhteellisen ansiokkaan puheenvuoron kirjailija Jarkko Tontilta. Hän sanoo siinä, että itsesensuurilla on Suomessa vahvat perinteet ja vihapuhekeskustelu ruokkii sitä lisää.

Minusta on jonkinlaista raukan asennoitumista sellainen, että pyritään estämään sellaisen tiedon tai informaation julkitulo, joka ei itseä miellytä. Miten heikkoja tällaisten ihmisten täytyy ollakaan!

Jos ihminen tekee tappouhkauksia sellaisia ihmisiä ja tahoja kohtaan, joiden hän kokee loukkaavan omia pyhiä tuntojaan, niin hän on heikko raukka. Vielä enemmän hän on tietysti sellainen, jos tappaa tai yrittää tappaa sellaiseen syyllistyneen ihmisen.

Kuten kirjailija Tontti tuossa kirjoituksessaan sanoo, niin Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, jossa on olemassa jumalanpilkkalainsäädäntö. Kyseinen lainkohta muodollisesti koskee "uskonrauhan rikkomista", mutta se on kotoisin ihan samalta sylttytehtaalta kuin perinteinen jumalanpilkkalainsäädäntö.

Yritetään estää joitakin loukkaantumasta. Ja tällä tavalla tuetaan sitten kaikkein herkimmin loukkaantuvien oikeutta olla loukkaantumatta.

Tontti sanoo, että symbolisesti hyvä hetki pyhien tuntojen loukkaamisen dekriminalisointiin olisi ollut muutama vuosi sitten, kun kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkatuomiosta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

"Uskonrauha"-pykälässä on vielä sellainenkin harvoin esiin tuotu ongelma, että se ei kohtele kaikkia uskomuksia ja arvomaailmoja tasa-arvoisesti. Muslimien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta joutuu helpommin valtionsyyttäjänviraston käsiin kuin kristittyjen uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta. Puhumattakaan sitten jalkapallo- tai jääkiekkofanien tai vaikka pastafarien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta.

Kuka on oikea henkilö päättämään, millä tunnoilla on oikeus saada valtionsyyttäjänvirastolta suojelua ja millä ei?

Sananvapauden määritelmä on joka tapauksessa se, että ihmisen kuin ihmisen tulee saada herättää myös pahennusta sanomisillaan. Sananvapauden kannattaja kannattaa myös omistaan eriävien mielipiteiden julkilausumisen oikeutta.

Siis myös sellaisilla mielipiteillä, joita itse pitää helvetin typerinä, tulee olla oikeus tulla lausutuksi. Sitten niistä samoin kuin hienommista mielipiteistäkin voidaan käydä julkista keskustelua. Jos ei ole tätä mieltä, vastustaa sananvapautta.

Suomen laki keinotekoisesti jakaa ihmisten pyhät asiat sellaisiin, mitä valtion tulee suojella, ja sellaisiin, mitä valtion ei tarvitse suojella. Tämä on typerää, ja siksikin 31.10.2020 on julkaistu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on uskonrauhan rikkomisen poistaminen rikoslaista.

Meillä ei ole suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa, mutta ainakin meillä on kansalaisaloitteet. Tästä on hyvä lähteä.

Siksi 31.10.2020 on Kansalaisaloitepalvelussa julkaistu kansalaisaloite Uskonrauhan rikkominen poistettava rikoslaista.

Jos ihminen ei allekirjoita tuota, hän joko vastustaa sananvapautta, ei tiedä aloitteesta, ei kannata kansalaisaloitejärjestelmää tai on nihilisti.

perjantai 27. marraskuuta 2020

Edes minä en ole kovin pahasti radikalisoitunut

Katsoin äskettäin Ylen Areenasta saksalaisen dokumenttiohjelman Pahuuden anatomia (Anatomy Of Evil). Ohjelma on nähtävillä palvelussa vielä vuoden 2022 noin puoleen väliin saakka, jos laskin oikein.

Siinä käsiteltiin pahuutta ja joukkomurhaajia. Ohjelmassa sanottiin, että pahuus tarkoittaa tuhoavaa käyttäytymistä, jota tekijä itse ei miellä pahuudeksi.

Yksittäisistä henkilöistä käsiteltiin eniten Norjan joukkomurhaajaa Anders Behring Breivikiä, joka oli 22. heinäkuuta 2011 sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiripaikalla Utøyan saarella murhannut 69 ihmistä ampumalla pistoolilla. Kahdeksan ihmistä oli myös saanut surmansa hänen oslolaisen virastotalon edessä räjäyttämästään autopommista.

Paljon käsiteltiin myös jihadisteja.

Dokumentissa esitettiin, että kun väkivaltaa kannattava jihadisti ajattelee pyhiä arvojansa, niin harkinta lähtee hänen aivoistaan.

Jihadismilla viitataan islamilaiseen pyhään sotaan. Jihadistit katsovat ideologiansa perustuvan islamin 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla perustaneen profeetta Muhammadin opetuksiin ja elämäntapaan. Islamin piirissä sen profeetan on ajateltu olevan täydellinen ihminen.

Dokumentissa esitettiin, että vaikka myös genetiikka voi vaikuttaa siihen, kenestä tulee väkivallantekijä, niin yksittäinen geeni ei sinänsä vielä tee kenestäkään sellaista.

Dokumentissa esitettiin myös, että joukkomurhaajat ovat kokeneet, että oma elämä on ollut surkeaa.

Minunkin elämäni on ollut surkeaa, mutta siitä huolimatta en ole ryhtynyt joukkomurhaajaksi. Tai en ole ainakaan kovin pahasti radikalisoitunut. Olen radikalisoitunut vain siinä määrin, että olen liittynyt Perussuomalaisten jäseneksi, olen vihapuhunut internetissä – on olemassa vihapuhetta, ja sitten on olemassa vihapuhetta, ja ne voivat olla kaksi eri asiaa – ja olen alkanut kannattaa sananvapautta. Sananvapauden kannattaminen katsotaan nykyään äärioikeistolaisuudeksi.

perjantai 20. marraskuuta 2020

Kristinuskon Jumala ei suojele uskovaisiaan tyhmyydeltä

Jokin aika sitten eräs hyvä tuttuni totesi kannattavansa sellaista, että valtiossa on "kristillisiä" piirteitä ja että myös ei-kristityt joutuvat osallistumaan tämän "kristillisen" järjestelmän mukaisiin menoihin ja kuulemaan sopivissa tilaisuuksissa sen virallista propagandaa.

Sanoin hänelle sitten jotain sellaista, että kristinuskoon kuuluu toisen ihmisen asemaan asettuminen ja että hänen pitäisi siinä tapauksessa myös vastaavasti hyväksyä sellainen, että joku toinen taho aikaansaisi oman ei-kristillisen maailmankatsomuksen mukaisen järjestelmän. Hän totesi, että ei hän hyväksyisi sellaista ja että tämä on hänen maailmankatsomuksensa.

Kristinusko alkoi syntyä 30-luvulla, jolloin juutalaisen ammattimiehen ja myöhemmin kierteleväksi matkasaarnaajaksi ryhtyneen Jeesus Nasaretilaisen tuomitsi Juudean roomalainen prokuraattori Pontius Pilatus joidenkin juutalaisten johtomiesten yllyttämänä naulattavaksi ristiin juutalaisen pääsiäisen aikoihin. Tarinan mukaan Jeesus Kristus nousi kolmen päivän kuluttua kuolleista, ja hänen oppilaansa tapasivat hänet. Jeesus kuitenkin hävisi jonnekin. Tarina kertoo, että hänet korotettiin taivaaseen.

Seuraavana helluntaina Pyhä henki vuodatettiin oppilaisiin, ja nämä rohkaistuivat.

Jokunen vuosi myöhemmin kristittyjen vainoajana tunnetuksi tullut juutalainen farisealaisten puolueeseen kuulunut Rooman kansalainen Saul koki, että Jeesus ilmestyi hänelle. Saul otti käyttöönsä roomalaisen nimensä Paulus ja ryhtyi kiertäväksi lähetyssaarnaajaksi. Ammatiltaan hän oli teltantekijä. Hän omien kättensä työllä hankki elantonsa, ja siinä sivussa hän matkusti ympäri Rooman valtakuntaa.

Pauluksen, eli suomalaisittain Paavalin, merkitystä varhaiselle kristinuskolle ei voi yliarvioida. Paavali myös vaikutti suuresti siihen, että kristinusko muuttui sellaiseksi, että juutalaisuuden ulkopuolelta kääntyneiden ei tarvinnut noudattaa elämässään juutalaista uskonnollista lakia.

Paavali myös kannatti oppia nk. uskonvanhurskaudesta. Tämä oppi perustuu siihen, että vaikka on olemassa hirveän hienoja ihanteita, niin se ei auta mitään, jos ihmisillä ei ole kykyä elää niiden mukaan. Paavali ratkaisi asian opettamalla, että Jeesukseen uskovan tarvitsee perustaa suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, ja niin hän saa Voiman ylhäältä, kun hän lopettaa yrittämisen suhteessa Jumalaan.

Olihan jo Jeesus opettanut eläessään Maan päällä, että "mikä on ihmiselle mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".

Juutalaisten ensimmäinen kapina Roomaa vastaan vuosina 66-73 epäonnistui. Ilmeisesti Jerusalemin kristillinen seurakunta osallistui kapinaan ja tuhoutui roomalaisten valloittaessa kaupungin.

Varhaiset kristilliset kirjoittajat halusivat, että roomalaisten viranomaisten kuva kristityistä olisi myönteinen. Tämä aiheutti sanoutumista irti juutalaiskapinasta. Tämä taas herätti suurta vihastusta Jeesukseen uskomattomien juutalaisten keskuudessa ja osaltaan irrotti kristillistä kirkkoa edelleen erilleen juutalaisesta seurakunnasta.

Vuosina 132-135 juutalaiset yrittivät vapauttaa itsensä Rooman vallan alaisuudesta toisen kerran (vai oliko kyseessä kolmas kerta?), mutta tämäkin kapina epäonnistui.

Varhainen kristinusko oli suhteellisen epäpoliittinen. Pyrittiin pitämään välejä kunnossa roomalaisiin vallanpitäjiin samalla kun itse suhtauduttiin köyhiin, orjiin ja naisiin enemmän täysien ihmisoikeuksien pohjalta kuin mitä roomalainen kulttuuri teki.

Moni varhaisista kristityistä oli pasifisteja, mutta eivät kuitenkaan läheskään kaikki. Yleensä Rooman rajaseuduilla asuvat kristityt olivat halukkaampia palvelemaan Rooman legioonissa kuin ne, jotka asuivat turvallisemmilla seuduilla.

Roomalaiset viranomaiset saattoivat vainota kristittyjä aika ajoin, mutta yleensä vainot olivat paikallisia eivät suoraan keisarin määräämiä. Kristityt saattoivat vaikuttaa Rooman silmissä poliittisesti epäluotettavilta, koska he eivät suostuneet uhraamaan keisarin puolesta. Juutalaisia tällainen määräys ei ollut koskenut, mutta kristinuskohan oli aikaa myöten eriytynyt juutalaisuudesta.

Rooman keisarina oli Konstantinus I vuosina 306-337. Hän lopetti kristittyjen vainot, jotka olivat vasta vähän aikaisemmin riehuneet vakavina keisari Diocletianuksen käynnistäminä.

Keisari Konstantinus sai lisänimekseen myöhemmin Suuri, vaikka hän oli suuri ennen kaikkea kusipäisyydessä. Tosin Rooman keisarin pätevyysvaatimuksiin kuului tietty kusipäisyys. Paitsi että hän antoi teloittaa poikansa Crispuksen, niin hän myös paransi lasten vanhempien mahdollisuuksia myydä lapsensa orjiksi.

Konstantinus sotki itsensä katolisen kristillisen kirkon sisäisiin opinmäärittelyihin kutsumalla koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa areiolaisuus tuomittiin harhaopiksi. Näin oli pää avattu valtion sekaantumiselle kirkon asioihin ja myös kirkon sekaantumiselle valtion asioihin.

Konstantinus sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkolle ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty. Vasta Konstantinuksen jälkeen mentiin näin pitkälle Rooman valtakunnassa.

Konstantinus ei luultavasti itse jakanut kovin perusteellisesti kristinuskon mukaista ajatusmaailmaa paitsi tietysti siltä osin, että hän uskoi yhteen Jumalaan. Kun kuitenkin vanhat jumalat olivat kaatumassa, niin hän koki kristillisen kirkon sopivaksi liittolaiseksi valtakunnan vakauttamisessa.

Vuonna 337 Konstantinus sairastui ja antoi kastaa itsensä. Kasteen suoritti areiolaistaustainen piispa Eusebios Nikomedeialainen. Jonkin aikaa kastetuksi tulemisensa jälkeen keisari kuoli.

Kristinuskon pahin ongelma on mielestäni ollut se, että kristinuskon Jumala ei suojele uskovaisiaan tyhmyydeltä.

Aggressiivis-militaristisen islamilaisen vallan synty 600-luvulta alkaen osaltaan myös militarisoi kristinuskoa. Muuten olisi ollut vaikea vastustaa muslimien aggressiivista hyökkäyssotaa.

Kristinuskon pyhästä kirjasta Raamatusta kolme neljäsosaa muodostaa sen selkeästi juutalainen osa, Vanha testamentti. Vanha testamentti hyväksyy orjuuden ja tavallaan pyhän sodankin, kun se kuvaa juutalaisten paikoin erittäin väkivaltaista maanvalloitusta Kanaanin maassa joskus yli 3000 vuotta sitten (eri asia sitten on, että onko tällaista sotaa kuitenkaan tosiasiassa tapahtunut). Vanhassa testamentissa on myös muutenkin kohtia, jotka osoittavat todella alkeellista moraalintajua.

Parasta Vanhan testamentin uskonnossa on mielestäni se, että siihen ei sinänsä kuulu pakkokäännyttäminen. Itse asiassa siihen ei kuulu edes käännynnäisten hankkiminen. Juutalaisuuteen kääntyminen on jopa tehty erittäin vaikeaksi.

Myöhemmin kirjoitetun Uuden testamentin sisältämä Jeesuksen Vuorisaarna | Matteuksen evankeliumin luvuissa 5-7 ja lyhyemmässä muodossa Luukkaan evankeliumin luvussa 6 asetti taas tavallaan eettisyydelle uudet standardit. Vuorisaarnassa ihanteet ulotetaan koskemaan jopa ihmisen sisimpiä vaikuttimia.

Uusi testamentti antoi ihmisarvon orjille ja naisille.

Uudessa testamentissa ei ole merkkiäkään halusta aggressioihin tai väkivaltaan. Toisaalta on sanottu myös aivan totuudenmukaisesti, että Uusi testamentti ei kiellä orjuutta. Sen viimeinen osa, Johanneksen ilmestys, on myös aivan pimeä.

Raamattu on siis monimuotoinen kirjakokoelma, jolla voidaan puolustella niin orjuutta kuin orjuuden lakkauttamista, niin pyhää sotaa kuin sitä, että uskontoa ei saa tunkea toisen kurkusta alas.

Kristinuskon toiseksi pahin ongelma onkin mielestäni ollut se, että kristillisellä kirkolla ei ole ollut esim. juutalaisten Talmudia vastaavaa viisauskirjoituskokoelmaa. Sellaista olisi mielestäni tarvittu varmistamaan kristinuskon oikeanlainen tulkinta.

Kristillisen Raamatun pätevän tulkintaoppaan puute on ollut huutava.

Itse olen lyhyesti sanottuna sitä mieltä, että jos omat ihanteet ovat korkeat, niin silloin niiden puolesta tehtävä työkin on tehtävä puhtain asein. Keinojen on vastattava päämääriä. Hyvä päämäärä ei oikeuta pahoja tekoja.

Mitä tulee joidenkin kannattamaan "kristilliseen politiikkaan", niin kuten edellä kirjoittamastanikin voisi jo päätellä, niin viimeksi kuluneiden kahden vuosituhannen aikana on "kristillisyyden" nimissä runsaasti kannatettu erilaisia toistensa kanssa ristiriidassa olevia tulkintoja oikeista poliittisista mielipiteistä. Niinpä voin sanoa, että nimitys kristillinen politiikka on blankosana, termi, joka ei oikeastaan tarkoita mitään.

torstai 12. marraskuuta 2020

Joe Biden, Donald Trump ja Eric Cartman

South Park on pieni kaupunki Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa vuoriston helmassa. Siellä asuvat alakoululaiset Stan, Kyle, Eric Cartman ja Kenny perheineen. He ovat kavereita.

Kyle on juutalainen. Kennyn perhe on köyhä. Eric on jossain määrin psykopaatti ja lisäksi hän vihaa tai halveksii juutalaisia, köyhiä, hippejä sekä laulaja Justin Bieberiä ja tämän faneja. Hänellä on myös rodullisia ennakkoluuloja mustista, mutta näitä hän ei varsinaisesti vihaa. Hän on myös oiva esimerkki siitä, että pahuus on usein mielenkiintoisempaa ihmisessä kuin hyvyys, joka voidaan kokea tylsäksi.

Ericiä hänen kaverinsa puhuttelevat hänen sukunimellään.

Eric Cartman on fiktiivinen hahmo "aikuisten piirretyssä" tv-sarjassa South Park. Sarjassa käytetään välillä rumaa kieltä ja jopa shokeerataan katsojia, mutta siinä myös käsitellään tärkeitä asioita.

Mielestäni Eric Cartman voisi olla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Republikaaninen puolue, ottopoika. Trumpilla tosin ei ilmeisestikään ole ennakkoluuloja juutalaisista, toisin kuin Cartmanilla. Muitakin eroja henkilöhahmojen välillä voi olla.

Presidentti Trump on vanhoilta ammateiltaan miljardööri ja tosi-tv-tähti.

South Parkissa jonkin aikaa vitsailtiin Donald Trumpille lanseeraamalla sarjaan häntä muistuttava presidenttiehdokas, josta sitten tuli presidentti. Kyseessä on sarjan wanha hahmo, alakoulunopettaja Mr. Garrison, joka tykkää sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat.

Sarjan yhdessä jaksossa Mr. Garrison, aikana ennen kuin lähti mukaan politiikkaan, kävi Kanadassa panemassa Kanadan presidentin kuoliaaksi. Ihan tätä jaksoa varten Kanadan pääministerin virka vaihdettiin presidentin viraksi. Siis sarjassa, ei tosielämässä.

Varapresidenttiehdokkaakseen Mr. Garrison sai houkuteltua Caitlyn Jennerin.

Donald Trump ei tietääkseni ennen presidenttiyttään kuin sen aikanakaan ole pannut ketään kuoliaaksi. Mutta silti jotenkin pidän enemmän Mr. Garrisonista kuin hänestä. Tai, no hetkinen, Mr. Garrisonin teko oli oikeastaan poliittinen murha...

Viime viikon lauantaina 7.11.2020 muistaakseni oli varmistunut se, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa riittävän määrän valitsijamiehiä taakseen presidentiksi valituksi tulemista varten oli saanut presidentti Trumpin tärkein kilpakumppani vaaleissa, Demokraattisen puolueen ehdokas Joe Biden.

Joten, jos mitään ihmeellistä ei satu, niin uuden presidentin virkaanastujaiset ovat sitten 20. tammikuuta 2021.

Presidentti Trump on jatkanut sen väittämistä, että vaaleissa olisi tapahtunut laajaa vaalivilppiä. Mies haluaisikin kovasti saada aikaan meheviä oikeusjuttuja, joiden avulla Bidenin presidenttiys estettäisiin. En kuitenkaan pidätä hengitystäni odotellessani sitä tapahtuvaksi.

New York Times -lehti oli kysynyt jokaisen osavaltion vaaliviranomaisilta asiasta, ja kukaan ei ollut havainnut vaaleissa laajamittaista vilppiä.

Mahdollisen vaalivilpin tutkii maan riippumaton oikeuslaitos, jos sellaista on tapahtunut.

Donald Trumpin ensimmäinen vaimo Ivana on todennut entisestä miehestään: "Hän on todella huono häviäjä. Hän ei pidä häviämisestä ja jatkaa taistelua taistelun perään."

Myös tässä artikkelissa todetaan, että Donald Trump ei koskaan tunnusta tappiotaan – missään asiassa. Hän on kuin muinaiset roomalaiset, jotka eivät koskaan uskoneet kärsineensä lopullista tappiota. Nousivat aina kanveesista.

Presidentti Trumpin tarve pysyä presidenttinä johtuu myös osaltaan siitä, että miestä itseään vastaan on käynnissä useita oikeusjuttuja, jotka ovat olleet tauolla presidentin syytesuojan takia. Presidentti voisi periaatteessa erota ennen virkakautensa loppua, jolloin uudeksi, hyvin lyhytaikaiseksi, presidentiksi nousisi varapresidentti Mike Pence, joka sitten armahtaisi Donald Trumpin ennen ensi vuoden 2021 tammikuun 20. päivää. Tällainen veto heiltä tosin luultavasti romahduttaisi Republikaanisen puolueen arvovaltaa melko paljon.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Donald Trump on ollut kauhean oikeistolainen. Onneksi ei sentään kannata minimivaltiota.

Suomalaisena minulla on oikeus paheksua oikeistolaisuutta!

Trumpin presidenttikauden aikana Yhdysvaltain kongressin ylempi kamari senaatti on ollut enemmistöltään republikaaninen. Sen sijaan kongressin alempi kamari edustajainhuone on ollut demokraattienemmistöinen. Koska lakien voimaan saattaminen vaatii niin senaatin kuin edustajainhuoneen hyväksyntää, ja koska puolueiden välit ovat olleet viime vuosina todella huonoja, presidentti Trump on joutunut toteuttamaan ohjelmaansa ennen kaikkea presidentin asetuksien avulla.

Hän on ilmeisestikin tehnyt parhaansa täyttääkseen vaalilupauksensa. Tosin Yhdysvaltain ja Meksikon välisen rajamuurin täydellistämisen maksattaminen Meksikon valtiolla oli ollut alusta asti epärealistinen ajatus. Presidentti Trump olikin siirtänyt puolustushallinnon varoja muurin rakentamista varten. Tästä eivät ilmeisesti kaikki sotilaat ole tykänneet.

Hän on pyrkinyt saamaan aikaan ja pitämään yllä työpaikkoja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa.

Trump oli pyrkinyt lopettamaan presidentti Obaman terveydenhuoltouudistuksen "Obamacaren", joka tosin oli ollut turhan kallis hyviin vaikutuksiinsa nähden. Myönteistä toimivampaa vaihtoehtoa hänellä ei kuitenkaan ole ilmeisesti ollut esittää. Yhdysvalloissa sairastaminen on voinut olla hyvinkin kallista. Ihmiset maassa joutuvat helposti henkilökohtaiseen konkurssiin, jos sairaus iskee. Presidentti Trump ei kuitenkaan ole saanut kumottua uudistusta.

Trump oli kehottanut puolustusliitto NATO:n jäsenmaita huolehtimaan siitä, että ne pitäisivät huolta puolustuksestaan. Kehotus oli täysin järkevä, mutta presidentin sitoutumisesta puolustamaan muita liiton jäsenmaita on kannettu huolta.

Trump on näyttänyt pitävän diktaattoreista eikä minusta ole varmuutta siitä, että hän itse todella kannattaisi demokratiaa.

Venäjän juntan johtajaa Vladimir Putinia hän on välttänyt arvostelemasta. Kiinan kanssa hänellä on ollut sen sijaan napit vastakkain, ja hän aloitti kauppasodan maan kanssa. Kiina on oikeasti toiminut väärin ja vastoin maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä estäessään ulkomaista kilpailua kotimarkkinoillaan. Mutta en ole vakuuttunut siitä, että presidentti Trumpin toimet asian suhteen olisivat auttaneet Yhdysvaltain taloutta.

Trump jätti Syyrian kurdit oman onnensa nojaan vetäessään yhdysvaltalaiset joukot kurdien kimppuun hyökkäävän islamistisen Turkin joukkojen tieltä. Kurdit olivat diktatuurivaltion sisälle onnistuneet luomaan suhteellisen toimivan yhteiskunnan, jonka yhteiskuntajärjestelmässä oli niin edustuksellisen kuin suoran demokratian piirteitä.

Toisaalta presidentti Trump ei ole aloittanut uusia sotia.

Mies on myös onnistunut lähentämään Israelia ja arabimaita toisiinsa.

Hänen kautensa aikana Yhdysvaltain velan aste on noussut huimasti. Tätä tapahtui jo ennen kuluvan vuoden koronaepidemiaa.

Vastoin perinteistä maan presidenttien hyvää tapaa presidentti Trump ei ole tähän mennessä antanut ilmoitusta maksamiensa verojen määrästä.

Vuonna 2016 Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin virheinä voidaan nähdä se, että tämä oli antanut ymmärtää, että Trumpin äänestäjät ovat surkuteltavia ("deplorable"), ja se, että Clinton ei kertaakaan ottanut vaalikampanjassaan huomioon valkoisia työväenluokkaisia miehiä, vaan pelkästään naiset ja erilaiset vähemmistöt. No, hän hävisi sitten vaalimatematiikan vuoksi vaalit, vaikka sai hiukan enemmän ääniä kuin Trump.

Presidentti Trumpin uudelleenvalinnan esteeksi taisi tulla se, että vaikka hän oli ilmeisesti herännyt suurin piirtein ajoissa koronaviruksen muodostamaan vaaraan, niin hän pelätessään asiaan reagoimisen aiheuttavan ääntenmenetyksiä kuluvan vuoden presidentinvaaleissa, jätti reagoimatta asiaan muuten kuin vähättelemällä uhkaa. Äänien siirtymä pois hänen laaristaan on voinut olla tämän vuoksi pieni, mutta riittävä se on ollut. Yhdysvalloissa on tänä vuonna kuollut koronaviruksen vuoksi 230.000 ihmistä.

Trumpissa on se vika, että hän käy jatkuvasti henkilöön. Hän ottaa eri mieltä olemiset helposti henkilökohtaisena loukkauksena.

Hän on antanut monille pätevillekin ihmisille potkut hallinnostaan kuluneiden vuosien aikana.

Ja aivan äskettäin hän on erottanut useita korkeita virkamiehiä puolustushallinnosta.

Presidentti Trump ilmeisesti kannattaa jonkinlaista maallistunutta versiota menestysteologiasta, joka antaa korkeimman kruunun vahvoille, rikkaille ja häikäilemättömille. Mies vaikuttaa halveksivan heikkoja ihmisiä.

Olen myös sitä, että se, että hän lähti politiikkaan suoraan pystymetsästä, on ollut haitta. Toki hän "ei-poliitikkona" varmasti vastasi monien äänestäjien tarpeeseen nähdä poliittisesti ryvettymätön henkilö kansakunnan suurella pallilla, mutta mieheltä on puuttunut asiantuntemusta siitä, miten politiikan ja hallinnon piireissä asioita voi hoitaa tehokkaasti.

Hänen kilpakumppaninsa Joe Biden on siinä suhteessa hänen vastakohtansa. Biden oli 30 vuoden iästä alkaen ollut Yhdysvaltain liittovaltion senaattori, eli hän oli aikoinaan nuorena suoraan porhaltanut politiikan huipulle (liittovaltion senaattorin tulee Yhdysvaltain lain mukaan olla 30 vuotta täyttänyt).

Biden on kärsinyt elämässään suuria menetyksiä: hän menetti ensimmäisen vaimonsa ja pienen tyttärensä auto-onnettomuudessa. Mies kuitenkin jaksoi jatkaa politiikassa tästä huolimatta, vaikka ensin oli ollut vähällä lopettaa. Ja myöhemmin, vuonna 2015, hän menetti vielä aikuisen poikansa aivosyövälle.

Vanhemmilla päivillään hän oli kahden kauden ajan 2009-2017 Yhdysvaltain varapresidentti presidentti Barack Obaman hallituksessa.

Käsittääkseni presidentti Trump ei ole kuitenkaan lupauksensa mukaisesti "kuivattanut Washingtonin suota" virkakautensa aikana.

Erityisen älytöntä Trumpin politiikanteossa on ollut se, että hän on sanonut, että liittovaltion politiikan kulisseissa vaikuttaa "syvä valtio", joka pyrkii estämään tai tekemään tyhjäksi kaikki hyvät päätökset.

Ennen presidentiksi tuloaan hän myös veljeili "birtherismi"-liikkeen kanssa, joka on kannattanut ajatusta, jonka mukaan presidentti Obama ei ole syntynyt Yhdysvalloissa vaan Keniassa, josta hänen biologinen isänsä oli kotoisin. Yhdysvaltain lain mukaan maan presidentin tulee olla syntyperäinen kansalainen. Virkaan astumisensa jälkeen Trump julkisesti hyväksyi sen, että Obaman syntymätodistuksen maininta miehen syntymisestä Havaijilla on aito.

Presidentti Trumpissa mielestäni erityisen hyvää on se, että vastoin aikaisempaa kantaansa hän ei ole kuitenkaan ottanut turvallisuusviranomaisten käytettäväksi erinäisiä "tehoavia" kidutuskeinoja. Hän ei myöskään antanut presidentinvirkaan astumisensa jälkeen pidättää kilpakumppaniaan Hillary Clintonia, vaikka oli antanut kannattajiensa ymmärtää, että voi tehdä niin.

Suomalaisittain Demokraattinen puolue edustaisi lähinnä Kokoomusta. Mutta toki on huomattava se, että tosiasiallisen kaksipuoluejärjestelmän vuoksi Yhdysvaltain kaksi pääpuoluetta ovat suomalaisiin poliittisiin puolueisiin verrattuna laajoja katto-organisaatioita, joiden sisälle mahtuu monenlaista menijää.

Joe Biden edustaa puolueessaan melko lailla sen oikeistosiipeä. Tosin Republikaaninen puolue on Demokraattistakin puoluetta oikeistolaisempi, jos pitää verrata. Republikaanisessa puolueessa juuri kukaan ei kannata hyvinvointivaltiota, ja Demokraattisessa puolueessakaan sen kannatus ei ole jakamatonta.

Joe Biden on Yhdysvaltain poliittisessa kentässä "maltillinen" eli on vahvasti poliittista keskustaa.

Republikaanisen puolueen vahvaa aluetta tapaavat olla maaseutu, esikaupungit ja pikkukaupungit. Puoluetta myös äänestävät erittäin usein valkoiset. Demokraattisen puolueen kannattajakunta löytyy ennen kaikkea suuremmista kaupungeista, ja rodulliset, kulttuuriset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat jossain määrin kallellaan puolueeseen päin.

Toisin kuin Hillary Clinton, Joe Biden on kyennyt vetoamaan kunnolla myös valkoiseen työväenluokkaan.

Biden on tunnettu satunnaisista erikoisista tokaisuistaan, joille on annettu oma nimikin "bidenismit". Esim. vaalikamppailun aikana mies oli lausunut rasistisesti, että musta ei voi kannattaa Donald Trumpia presidentiksi. Hän myöhemmin pyysi anteeksi tätä tokaisuaan.

Presidentti Trump oli pyrkinyt leimaamaan Joe Bidenin vanhuudenhöperöksi. Taktiikka kostautui hänelle, kun Biden onnistui pärjäämään ihan hyvin vaaliväittelyssä.

Mitä tulee vanhuuteen, niin astuessaan presidentin virkaan Biden on jo 78-vuotias eli vanhempi kuin kukaan ensimmäistä kauttaan aloittava Yhdysvaltain presidentti ennen häntä.

Toisin kuin Donald Trump, Joe Biden on aktiivinen kristitty ja seurakuntalainen.

Trumpin maallistuneisuudesta huolimatta varsin suuri osa valkoisista nk. evankelikaalisista kristityistä on kannattanut häntä. Tämä johtuu siitä, että presidentti Trump on voinut heitä miellyttäviä tuomareita nimittää yhdysvaltain Korkeimpaan oikeuteen, jonka tehtävä on tulkita lakien perustuslainmukaisuutta. Myös Trumpin kielteinen kanta aborttiin ja jossain määrin perhesuunnitteluunkin on voinut miellyttää heitä. Voi olla, että Trumpin rääväsuisuus ja hänen harjoittamansa seksuaalinen häirintä ei heitä miellytä, mutta he tietävät myös, että kukaan ei ole täydellinen. Voi olla myös, että he ovat päässeet yli senkin, että Trump ei arvosta ollenkaan sellaisia oman maansa sotilaita, jotka ovat joutuneet sotavangeiksi.

Toisaalta mustista ja mulateista evankelikaalisista suurin osa lienee äänestänyt Joe Bidenia.

Presidentti Trump on saanut nimitettyä kautensa aikana jopa kolme tuomaria Korkeimpaan oikeuteen, joka koostuu eliniäksi nimitetyistä yhdeksästä tuomarista.

Joe Biden on sosiaalisesti edistyksellisempi kuin presidentti Trump. Miehestä myös poiketen hän haluaa saada aikaan työpaikkoja uusiutuvan ja ei-fossiilisen polttoaineen tuotantoon.

Bidenista odotan vähemmän arvaamatonta presidenttiä. Tosin kyllä hänkin tulee kannattamaan Amerikka ensin -linjaa presidentti Trumpin tavoin, mutta hän arvostaa Trumpia enemmän maansa liittolaissuhteita ja maiden yhteisiä arvoja ja etuja.

Bidenia tosin on syytetty pienimuotoisesta seksuaalisesta häirinnästä. En tiedä, voiko tämän panna höppänyyden tai ajattelemattomuuden piikkiin. Biden vaikuttaa kyllä hyväntahtoiselta, mutta...

Joe Bidenin varapresidentiksi tulee Kamala Harris, joka tunnetaan tiukkaotteisena syyttäjänä siviiliammatiltaan.

Harrisia sanotaan mustaksi tai afroamerikkalaiseksi, koska hänen isänsä on jamaikalainen neekeri. Tosin noin sanovat eivät ota huomioon sitä, että hänen äitinsä on intialainen, joten hän ei mitenkään voi olla neekeri. Mulatti hän toki on.

Presidentti Obamakin on mulatti, joten ei edes Yhdysvaltain seuraava varapresidentti ole neekeri. Mutta toki Harris eräänlaisen lasikaton nyt murtaa, koska hän on nainen, ja ennen ei ole tainnut Yhdysvalloilla olla naispuolista varapresidenttiä.

Eikä ennen Obamaa ollut muuten myöskään ollut Yhdysvalloilla presidenttiä, jonka toinen vanhemmista on ollut neekeri.

Ja mitä tule Yhdysvaltain kongressiin, niin samassa yhteydessä pidettyjen kongressivaalien tuloksia lasketaan osittain yhä. Kolmasosa senaattoreista ja koko edustajainhuone valittiin nyt samalla. Senaattoreiden virkakausi on kuusi vuotta ja edustajainhuoneen jäsenten kaksi vuotta.

Demokraattinen puolue säilyttää enemmistönsä edustajainhuoneessa, vaikka paikkamäärä pieneni. Varmaa on se, että vastoin eräiden alkuperäisiä toiveita ja odotuksiakin Demokraatit eivät saa enemmistöä senaattiin.

Yhdysvalloissa Republikaanisen puolueen jäsenten ja kannattajien luottamus maan vaalijärjestelmään on kuulemma romahtanut.

Toivottavasti tässä nyt tuli tarpeeksi hyvin kaikkein tarpeellisin asia sanottua.

Tämän kirjoituksen sisältöön ja painotuksiin on voinut vaikuttaa se, että niin Yhdysvalloissa kuin varsinkin Suomessa media on enimmäkseen kannattanut Demokraattista puoluetta.

...

PS. 20.1.2020. Voit niin halutessasi käydä lukemassa uudemman blogimerkintäni Biden on Jumalan valittu.

maanantai 2. marraskuuta 2020

Miten Yhdysvaltain varapresidentti(ehdokas) Mike Pence eroaa minusta aatteellisesti

Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailu on paraikaa meneillään ja itse asiassa ihan noin kolmea vaille valmis.

Varsinainen vaalipäivä on itse asiassa huominen tiistai 3.11.2020. Tällä kertaa varsin monet maassa ovat kuulemma turvautuneet vaaleissa postiäänestykseen.

Republikaanista puoluetta edustavan istuvan julkijumalattoman presidentin Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaana on istuva varapresidentti Mike Pence, joka on jumalinen.

Helsingin sanomat -lehden mukaan Pence on sanonut olevansa ”kristitty, konservatiivi ja republikaani, tässä järjestyksessä”. Hän vastustaa lehden mukaan "abortteja, koulujen seksivalistusta ja homoavioliittoja sekä kannattaa aseenkanto-oikeutta, Irakin sotaa ja hiiliteollisuutta".

Minua huvitti ajatus ruveta listaamaan omia mielipiteitäni kyseisistä asioista. Kas tässä:

  1. Kristitty. Voin sanoa uskovani Jumalaan, mutta se on ennen kaikkea tehokeino. Perustan suhteeni oletettuun Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön enkä mihinkään, mikä on omaani tai omaa tekoani. Olen itse kuitenkin suhteellisen uskonnoton versio kristitystä. Olen sitä mieltä, että Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen toimii, vaikka Jumalaa ei olisikaan. Sillä on hyväätekevä vaikutus ihmisen sieluun, vaikka taivaspaikkaa ei olisikaan. Muuten olen sitä mieltä, että yhdysvaltalaistyyppinen valkoisten reformoitu kristillisyys on jumalatonta, koska se suosii kohtuuttoman paljon hyväosaisia ja rikkaita. Maassa neekereiden reformoitu kristillisyys taas saattaa olla vallan toisenlaista.
  2. Konservatiivi. Yhdysvaltalainen käsitys konservatismista ei loppujen lopuksi eroa kauhean paljon sanan alkuperäisestä merkityksestä (käsitys liberalismista taas eroaa). Omassa poliittisessa maailmankatsomuksessani voi sanoa olevan osasia useammasta poliittisesta suuntauksesta. Olen julkaissut aiheesta merkinnänkin tässä blogissani. Voin sanoa olevani sellainen liberaali, joka ottaa todesta biologiatieteen evoluutioteorian silloinkin, kun puhutaan siitä, miten ihmisen aivot ja mieli ovat syntyneet. Nimitän tällaista liberalismia realistiseksi liberalismiksi. Kannatan myös huokeaa perusterveydenhuoltoa, koulutusta ja työntekijöiden oikeuksia, joita taas Mike Pence kannattaa ilmeisesti vähemmän, koska hänen koko poliittinen elämänsä on ylensyöneen röyhtäilyä. Muuten olen vain sitä mieltä että yhdysvaltalaistyyppinen "liberalismin" ja "konservatismin" asettaminen toistensa vastakohdiksi on älytöntä ja mieletöntä. Liberalismin vastakohta on autoritaarisuus ja konservatismin vastakohta on radikalismi.
  3. Republikaani. Suomessahan ei ole Republikaanista puoluetta, ja jos olisi, niin en äänestäisi sitä. Itse olen Perussuomalaisten jäsen.
  4. Aborttien vastustaminen. "Abortin vastustaja" ja "abortin kannattaja" ovat mielestäni molemmat rajatusti mielipuolisia nimityksiä. Varsinkin jälkimmäinen. Itse olen sitä mieltä, että abortti on aina tragedia, ja enempää en suostu tässä näkemystäni asiaan avaamaan. Voin vain kertoa, että näkemykseni abortista ovat kauhistuttavia. Tarkoitan sitä, että jos törmäät esim. tässä blogissani johonkin aborttiaiheiseen kirjoitukseeni, niin jollakin todennäköisyydellä menetät mielenterveytesi.
  5. Koulujen seksivalistuksen vastustaminen. En vastusta koulujen seksivalistusta. Itse asiassa luulen, että koulujen seksivalistus vähentää suuresti suunnittelemattomia raskauksia ja tarvetta abortille. Ikävää, mutta näin se vain on.
  6. Homoseksuaalien keskinäisten avioliittojen vastustaminen. Periaatteessa hyväksyn homoseksuaalien keskinäiset avioliitot. Eri asia on sitten se, että voisiko homoseksuaaliavioliitoille antaa jonkin toisen nimen. Homoseksuaalisuudesta saatikka homoseksuaalien keskinäisistä avioliitoista ei koidu tietääkseni yhteiskunnalle mitään haittaa.
  7. Aseenkanto-oikeuden kannattaminen. Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys puhuu kansalaismiliisistä, jota voidaan käyttää niin sisäisiä kuin ulkoisia vihollisia vastaan. Eri asia sitten on se, että vuonna 1791, jolloin Yhdysvaltain perustuslakiin tehtiin tämä lisäys, tehokkain käsiase oli suusta ladattava kiväärin mallinen musketti, jolla ammuttiin pyöreitä kuulia. Aseen piipussa ei myöskään ollut rihloja. Joten varsin epätarkka se oli, ja aseen tulinopeus oli myös heikko, koska jokainen panos piti ladata aseeseen erikseen yksi kerrallaan aseen piipusta. Nykyään jalkaväen sotilaan perusase on hirvittävän tehokas tuliase nimeltään rynnäkkökivääri, jolla ampuu tarkasti melko pitkälle, jonka käytännöllinen tulinopeus on vähintään kymmeniä luoteja minuutissa ja jonka luoti voi osuessaan räjäyttää käden kahtia tai irtikin. Mutta muuten olen sitä mieltä, että ihmisellä tulee olla oikeus omistaa tuliaseita, kunhan ne eivät ole rynnäkkökivääreitä tai vielä kammottavampia tuhoaseita. Vain diktatuureissa ihmisiltä viedään aseet. Mielestäni pitää myös voida valvoa, etteivät tuliaseita saa käsiinsä millaiset ihmiset tahansa.
  8. Irakin sodan kannattaminen. Irakin johtaja Saddam Hussein oli diktaattori ja suuri kusipää. Sikäli hän sai minun puolestani mennä, vaikkakin Irakin joukkotuhoaseet sodan perusteluna olikin epätosi perustelu. Minun mielestäni vain olisi samalla tullut kaataa Saudi-Arabian hallinto, joka on ollut vielä Saddamin hallintoakin brutaalimpi.
  9. Hiiliteollisuuden kannattaminen. Nyt kun on ihmisen aiheuttama osa ilmastonmuutoksesta nk. tapetilla, niin parempi minusta olisi, jos hiiliteollisuutta ei pahemmin tuettaisi. Sen sijaan olisi parempi korvata se hiilidioksidia tuottamattomilla ratkaisuilla kuten ydinvoimalla. Jos olisin iso pomo Yhdysvaltain hallinnossa, niin pyrkisin hiilityöläiset saattamaan, jos suinkin mahdollista, jonkin toisen tuotannonalan pariin.

PS. Yhdysvaltainen varapresidenttiehdokkaiden republikaani Mike Pencen ja Demokraattisen puolueen Kamala Harrisin presidenttiehdokkaiden väittelyä seurannut oma väittely lähes kuukausi sitten oli ollut söpö, kun siinä oltiin kohteliaita. Ihan niin kuin Kanadassa oltaisiin oltu.