keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Huonoa suomea olevia kansalaisaloitteita ja adresseja ei pitäisi ollenkaan tehdä

Kuten Keijo Kaarisade on epävirallinen vihapuhepoliisi, jonka puhe on sopusoinnussa oikeinajattelun (toinen linkki tässä) kanssa, niin minä taas olen kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisi ja -natsi.

Joitakin päiviä sitten huomasin allekirjoituksia kerättävän adressille, jonka nimi kuuluu: "Ohisalo pois hallituksesta!"

Adressin tekstin muoto on sen verran ala-arvoinen, että joudun pahoittelemaan, etten kykene sitä tämän vuoksi allekirjoittamaan. Teksti kuuluu näin:
Sisäministeri pyrkii auttamaan vain pakolaisia lisää suomeen ja vaarantaa suomalaisten terveyden samalla
Jos rajat ovat kiinni joka maassa se tarkoittaa juuri sitä että sisälle ei tulla ei edes turvapaikan hakijat.

Suomi on suomalaisten ja suomen hallitus on myös velvollinen auttamaan ensisijaisesti suomalaisia ei pakolaisia ja elintaso sailaajia!

Suomi kuntoon ja sisäministeri vaihtoon
Eräs tuttavani, joka myöskin on maahanmuuttokriittinen, oli jakanut Facebookissa kyseisen adressin. Latasin siihen kommentiksi oman mielipiteeni: "Mielestäni adressit tulisi kirjoittaa hyvällä suomen kielellä. Tai ulos Suomesta, jos ei osaa edes kieltä."

Hän vastasi sanomalla näin: "Tuo on kyllä totta... tulee lähinnä mieleen isämmaampuollustajat."

Sveitsissä on käytössä päättäjiä sitovat kansanäänestykset, vaikka Suomessa ei. Tämä on vain villi arvaus, mutta kuvittelen sveitsiläisten sen verran kunnioittavan äidinkieltään – mikä se onkin kullakin – että siellä aina viilataan kansanäänestyksiä koskevat tekstit prikulleen oikeakielisiksi. Vaikka niissä on kyse ihan virallisesta käytännöstä eikä pelkästään kansalaisaloitteista tai adresseista, niin ehdotan, että otamme kaikki Suomessa niistä mallia.

Olen tässä blogissani, jota nimitän pääblogikseni, – minulla on myös kolme tai neljä muuta blogia – toiminut kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisina aikaisemminkin (vaikkakaan lukijakommentoijieni kirjoitusmokiin en puutu). Hyvinä esimerkkeinä tästä hämmentävästä käytöksestäni käyvät seuraavat kolme blogimerkintää:

Perussuomalaisille oikeinkirjoittamisen kyvyn pakko?

Latinan ja englannin kielen raiskaaminen

Jotkut suomalaiset uusnatsit tekopyhiä?

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla

Sveitsi on tunnettu mm. suorasta demokratiasta, eli siitä, että äänioikeutetut kansalaiset voivat kävellä milloin tahansa lakiasäätävien poliitikkojen yli päättäjiä sitovien kansanäänestysten avulla.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla.

Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Myöskin Sveitsin hallitusjärjestelmä on suorastaan ääridemokraattinen, jos näin voi sanoa. Sveitsissä on liittovaltion tasolla tapana muodostaa aina hyvin laajapohjainen hallitus.

Sveitsin hallitus koostuu seitsemästä ministeristä. Hallituksen jäsenet valitsee Sveitsin parlamentti liittokokous. Periaatteessa hallituksen muodostavat puolueet saavat kukin liittoparlamentin voimasuhteita suurin piirtein vastaavan osuuden hallituksen paikoista.

Jokainen hallituksen ministeri johtaa omaa hallituksen virastoaan sen päänä. Liittovaltiolla ei ole varsinaista päämiestä, mutta sen hallituksen puheenjohtajana toimii presidentti, jolla ei ole hallituksesta riippumatonta omaa valtaa. Presidentin ja varapresidentin valitsee liittokokous.

Presidentin tehtävä kiertää hallituksen jäseneltä toiselle. Joka vuosi aikaisemmin varapresidenttinä toiminut hallituksen jäsen valitaan presidentiksi, ja silloin varapresidentin viran saa taas toinen hallituksen jäsen.

Sveitsin hallituksessa noudatetaan sellaista tapaa, että puoluepolitikointia vältetään. Hallituksen jäsenet kunnioittavat toisiaan ja pyrkivät kaikille sopiviin kompromisseihin, vaikka hallitus koostuisikin toisilleen vastakkaisista poliittisista voimista. Kukaan ei nk. vedä välistä.

Sveitsissä ei näin ollen ole olemassa normaaliparlamentaarisesta järjestelmästä tuttua jakoa hallitukseen ja oppositioon. Maassa riippuu ihan kustakin asiasta, onko kukin puolue sen suhteen enemmistössä vai vähemmistössä eli oppositiossa.

Yksi syy Sveitsin liittohallituksen laajapohjaisuuteen ja sen toiminnan konsensushakuisuuteen on edellä mainitsemani suora demokratia. Jos liittoparlamentissa olisi olemassa vahva oppositio, niin se kykenisi tehtailemaan haluamistaan asioista jatkuvasti kansanäänestyksiä, jotka liittohallitus sitten joutuisi hoitamaan.

Sveitsin osavaltioiden eli kantonien tasolla hallitustoimi toimii samaan tapaan.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Jussi Halla-aho, suomalainen toisinajattelija

Jussi Halla-aho (s. 1971) on suomalainen poliitikko, joka alun perin tuli tunnetuksi bloginsa Scripta ("Kirjoituksia uppoavasta lännestä") kautta. Myöhemmin hän liittyi Perussuomalaiset-puolueeseen, joka jossain määrin kannatti populismia ja ehkä myös nationalismia. Siihen aikaan puoluetta johti katolinen Timo Soini, joka myös oli yksi puolueen perustajista (perustettu vuonna 1995).

Puolueen nimi Perussuomalaiset on tosiasiassa melko lailla mahdoton kääntää täsmällisesti muille kielille.

Koska Halla-aho oli kansallisesti tunnettu, hänestä tuli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuonna 2009. Suomen eduskunnan jäsen hänestä tuli vuonna 2011. Euroopan unionin parlamentin jäsen hänestä tuli vuonna 2014.

Jussi Halla-aho kannatti Suomen kansan etua ja vastusti monikulturismia. Tämän vuoksi häntä haukuttiin natsiksi, rasistiksi ja fasistiksi, vaikka hän vastusti kiihkoisänmaallisuutta, kiihkonationalismia, rasismia ja poliittista väkivaltaa. Ja vaikka hän kannatti demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Mutta joillekin ihmisille oman hyveellisyyden signalointi on hyvin tärkeätä.

Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin sananvapauden käytöstä vuonna 2010 (asiaa on käsitellyt Jiri Keronen vanhassa blogissaan ansiokkaasti).

Vuoden 2017 kesäkuussa Timo Soini jätti Perussuomalaisten puheenjohtajan viran. Sillä hetkellä Perussuomalaiset oli ollut kaksi vuotta Suomen hallituksessa. Virkaan valittiin puoluekokouksessa Halla-aho. Tämä herätti suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.

Mutta minä liityin Perussuomalaisten jäseneksi.

...Poliitikkona Halla-aho on analyyttinen. Hänen edeltäjänsä Perussuomalaisten puheenjohtajana, Timo Soini, on ollut kansankiihottaja...

Silloin Timo Soini ja kaikki muut Perussuomalaisten ministerit jättivät puolueensa ja perustivat uuden poliittisen ryhmän eduskuntaan. Ryhmän nimeksi tuli lopulta Sininen tulevaisuus (lyhyemmin sanottuna Siniset). Muut hallituksen poliittiset puolueet, Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus, vihastuivat kovasti. Myös Sampo Terho, joka oli ollut Perussuomalaisten ministeri ja joka oli aiemmin sanonut, että hänellä on samantapaiset poliittiset mielipiteet kuin Halla-aholla, jätti puolueen. Suurin osa eduskuntapuolueista myös kieltäytyi yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa.

Aikaisemmin Perussuomalaisia oli haukuttu ääripuolueeksi. Nyt, kun Jussi Halla-aho oli tullut valituksi puolueen puheenjohtajaksi, sanottiin, että Perussuomalaisista on nyt tullut ääripuolue.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sininen tulevaisuus putosi Suomen eduskunnasta. Timo Soini ei ottanut osaa vaaleihin.

Samoissa vaaleissa Jussi Halla-aho palasi Suomen eduskuntaan.

Vuoden 2020 melko alussa Perussuomalaisten nuorisojärjestö oli kieltäytynyt puoluejohdon suunnitelmasta, jonka mukaan nuorisojärjestön jäsenien tuli olla myös puolueen jäseniä. Tämä johti siihen, että Perussuomalaiset on perustanut uuden nuorisojärjestön entisen tilalle. Suunnitelma oli johtunut siitä, että nuorisojärjestön piirissä oli vaikuttanut fasistisia elementtejä. Uuden nuorisojärjestön sääntöihin kirjattiin demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltion kunnioittaminen.

...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Jussi Halla-aho, un disentor finsce.

...

PS. 21.6.2021: Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että hän ei hae enää jatkokautta puheenjohtajana.

...

PS. 16.8.2021: Riikka Purrasta tuli seuraava Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon jälkeen.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Monikulttuurisuus sekä poliittinen ideologia monikulturismi

Monikulttuurisuudessa on kyse siitä, että yhteiskunta on jakaantunut toisilleen vastakkaisiin ryhmiin.

Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan se, että yhteiskunnassa on olemassa tietyt minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai melkein kaikki elävät.

Poliittista ideologiaa, joka edistää monikulttuurisuutta, nimitetään monikulturismiksi (tai monikultturismiksi).

Monikulturismille on luonteenomaista ajatus uhrihierarkiasta.

Lisäksi monikulturismi tosiasiassa paljon kunnioittaa muslimimiestä ja tämän uskonnollisia fundamentalistisia oikeuksia yli naisten, tyttöjen, homoseksuaalien ja toisinajattelijoiden oikeuksien. Jostain syystä muslimimies on monikulturismin uhrihierarkiassa korkeimmalla.

...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Multiculturia e multiculturalisme, un ideolojia political.