Taiwan edustaa koko Kiinaa

Perinteisesti paitsi manner-Kiinassa, niin myöskin Taiwanissa on ajateltu, että heidän maansa ovat osa samaa maata ja kansakuntaa. Kuitenkin jotkut nykyään Taiwanissa ovat rohjenneet ruveta kyseenalaistamaan tätä, koska maan kansalaisissa on vuoden 1949 jälkeen, jolloin kommunistinen puolue oli voittanut Kiinan sisällissodan, vuosikymmenten kuluessa syntynyt tunne omasta erityisyydestä. Tämä on tietenkin herättänyt manner-Kiinan kommunistisessa puolueessa suurta vihastusta, ja heikäläiset ovat pitäneet tätä laajalti huonona siirtona. Jos manner-Kiina luulee siihen jossain vaiheessa kykenevänsä, se yrittää ottaa Taiwanin omakseen.

Mutta minun mielestäni Taiwanin saarivaltio edustaa paitsi itseään, niin oikeastaan myös koko mantereen puolella sijaitsevaa Kiinaa. Tämä johtuu siitä, että Taiwanissa kansalaisilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä heitä hallitsevat. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Mantereella sijaitsevaa Kiinan ns. kansantasavaltaa taas hallitsee kommunistinen puolue yksinvaltaisesti ja kansalaisiltaan kysymättä, joten se ei varsinaisesti edusta kiinalaisia.

Äärioikeisto- ja äärivasemmisto-termien merkitykset

Natseja ja Italian alkuperäisiä fasisteja on tavattu nimittää äärioikeistolaisiksi.

Kuitenkaan ei voi mitenkään sanoa kummankaan aatesuunnan edustajien olevan kovin oikeistolaisia. Liberalismiwikissa jopa tuodaan ilmi sellainen seikka, että natsi-Saksan hallitsevan puolueen politiikka oli ollut vasemmistolaisempaa kuin Suomen Vasemmistoliiton.

Espanjan falangisteja voi toki jossain määrin nimittää oikeistolaisiksi, koska he olivat liitossa Espanjan katolisen kirkon ja suurmaanomistajien kanssa.

Mutta siis melko yleisesti voidaan natseja ja ehkä fasistejakin nimittää äärivasemmistolaisiksi. Fasisteja voisi mielestäni nimittää myös äärikeskustalaisiksi.

Ovat kommunistitkin äärivasemmistolaisia, vaikkakin vielä natsejakin vasemmistolaisempia, sillä kommunistien ohjelmaan on kuulunut ennen modernia manner-Kiinaa kaikkialla maailmassa kaikkien tai lähes kaikkien tuotantovälineiden, sekä rahoituslaitosten, ottaminen julkisen vallan omistukseen.

Niin natsien kuin kommunistien kuin fasistienkin menetelmiin ja tavoitteisiin ovat myös kuuluneet poliittinen väkivalta ja poliittisten oikeuksien – mukaan lukien sananvapaus – ottaminen pois kansalaisilta. Natsit olivat myös varsin selkeästi rasistinen aatesuunta. Siinä on syitä nimittää näitä aatteita ääri-ideologioiksi.

Natsismi ja fasismi eroavat mielestäni toisistaan myös siinä, että natsismi on paikallinen ideologia, jonka tarkoitus on tuottaa etua ainoastaan saksalaisille tai yleensä "germaaniseen rotuun" kuuluville, kun taas fasismi on globaali ideologia; sitä voivat soveltaa missä päin maailmaa ketkä tahansa.

Perustelen asiaa myös sillä, että järkevää olisi nimittää äärioikeistolaisiksi sellaisia ihmisiä, jotka kannattavat joko minimivaltiota taikka anarkokapitalismia. Minimivaltio on valtio, jossa julkisen vallan tehtäväksi katsotaan lähinnä vain yleisen turvallisuuden ja oikeusjärjestelmän ylläpito. Anarkokapitalismi taas on yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu yksityisiin yrityksiin. Ne siis muodostavat anarkokapitalismissa itse väkivaltakoneiston ja oikeusjärjestelmän.

Toisaalta varmaan olisi järkevää nimittää äärioikeistolaisiksi myös mitä tahansa oikeistolaisia diktatuureja.

Tuli käytettyä uskonnonvapausteemaista vaalikonetta alkuvuoden eduskuntavaalien yhteydessä

Julkaisen tämän hiukan myöhäisessä vaiheessa, mutta julkaisen siltikin. Tulin käyttäneeksi alkuvuodesta eli kuluvan vuoden 2023 keväällä pidettyjen eduskuntavaalien yhteydessä uskonnonvapausteemaista vaalikonetta, joka herättää tietyissä piireissä suurta vihastusta ja joissa sitä on laajalti pidetty huonona siirtona, ja sijaitsi Uskonnonvapaus-sivustolla.

Se toimi siten, että ehdokkaat järjestettiin oman pistemääränsä mukaiseen järjestykseen. Kone esitti puolueiden paremmuusjärjestyksen, mutta se ei vaikuttanut ehdokkaiden järjestykseen. Muutoin samat pisteet saavista ehdokkaista tuli ensimmäisenä se, joka oli vastannut vaalikoneeseen ensimmäisenä.

Vaalikoneessa sai myös merkittyä kysymyksen halutessaan tärkeäksi, ja se kasvatti kysymyksen merkitystä painokertoimella 2,3.

Listaan tähän vaalikoneen kysymykset ja vastausvaihtoehdoista lihavoin sen, millä lailla olin itse vastannut äänestäjänä:

1. Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?

• Päinvastoin, verotusoikeutta on tarjottava myös muille uskontokunnille.
• Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
• Pitää poistaa, ja valmistelu on aloitettava seuraavan neljän vuoden kuluessa.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

2. Miten hautaustoimi tulee järjestää?

• Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
• Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
• Hautaustoimi tulee avata kilpailulle. Mahdollinen valtiontuki annetaan samoin ehdoin kaikille hautausmaille.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

3. Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?

• 18 vuotta on sopiva ikäraja.
• 15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
• Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

4. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?

• Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
• Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
• Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään.
• Katsomusaineet erillisinä oppiaineina lopetetaan, katsomuksista opetetaan mm. historian yhteydessä.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

5. Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?

• Ei, ET on edelleen rajattava vain oppilaille, joiden omaa uskontoa ei opeteta.
• Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

6. Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?

• Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
• Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.
• Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

7. Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?

• Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee sallia.
• Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

8. Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?

• Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
• Uskonnollisesta syystä tulee sallia verenlaskun aloittaminen samaan aikaan tainnutuksen kanssa.
• Perinteiset halal- ja kosher-teurastukset, joissa eläin kuolee tajuissaan verenhukkaan, tulee sallia.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

9. Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?

• Kauppias saa vaatia yhtenäistä pukeutumista ilman uskonnollisia poikkeuksia.
• Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

10. Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?

• Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
• Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

11. Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?

• Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.
• Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
• En vastaa / ei mikään ylläolevista

Kuten vastauksistani voi huomata, niin uskonnonvapauskysymyksissä minä seilaan melko lailla samoilla seuduilla kuin liberaalit ja marxilaiset.

Yhdelläkään puolueella ei ole hallussaan koko totuutta

Yhdelläkään poliittisella puolueella ei ole hallussaan koko totuutta. Jos joku niistä kuvittelee muuta, niin sellaisen ei pitäisi osallistua vaaleihin demokratian oloissa.

Kansallismielisiä eivät ole pelkästään nuo ihmiset

Nationalisteja eli kansallismielisiä ovat myös ne ihmiset, joiden identiteetille omalla etnisellä ryhmällä on paljon merkitystä.

...

PS. 15.11.2023: Ja sama teksti jonkinlaisella Lingua Franca Novan kielellä.

Ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet, kansan etu ja mielikuvitus

Ihmisoikeudet ovat sosiaalinen konstruktio. Ihminen on siis keksinyt ne, ja ne sijaitsevat pelkästään kunkin asiaan uskovan yksilön päässä kuten kaikki muutkin henkilökohtaiset uskomukset. Platonia mukaillen voisin väittää, että ihmisoikeudet sijaitsevat tavallaan eräänlaisessa ideamaailmassa.

Kyllä ihmisoikeudet ovat olemassa, jos niihin uskoo. Nimittäin uskojan päässä. Ihmisyhteisökin voi toteuttaa piirissään ihmisoikeuksia, jos se niihin uskoo.

Kansalaisoikeudet sen sijaan ainakin minusta vaikuttavat sijaitsevan pilviä lähempänä maanpintaa. Kukin valtio, ja se on myös myös sosiaalinen konstruktio, määrittää kansalaisoikeudet kansalaisilleen. Valtio on järjen instrumentti. Tämäkin väite on sosiaalinen konstruktio.

Minusta on selvää, että pelkän yksilön sijaan poliittisen toiminnan ytimessä tulee olla kansan edun. Tämä on tosin vain minun mielipiteeni. Monilla muillakin on kuitenkin sama mielipide. Tämä ei tosin todista mitään.

Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että myös kansa on sosiaalinen konstruktio. Niin se onkin. Ainakin minun mielestäni. Mutta niin voi sanoa kaikista sellaisista ihmisyhteisöistä, joiden kaikkia muita jäseniä niihin kuuluvat eivät tunne henkilökohtaisesti.

Tällaisia isompia ihmisyhteisöjä pitää yhdessä jonkinlainen yhteinen kertomus. Sekin on sosiaalinen konstruktio.

Muita sosiaalisia konstruktioita ovat mm. jumalat, henget, ajatus siitä että kaikki tapahtumat ovat elävien olentojen aiheuttamia, sielu, aaveet, elämän tarkoitus, jumalan tai esi-isien henkien taivutteleminen riiteillä, rukouksen voima, rahajärjestelmä, kuolemanjälkeinen elämä, eettiset päämäärät, pankkien vakavaraisuus, eksistentiaalinen ahdistus, luovuttamaton ihmisarvo ja eläinten oikeudet. Tai ainakin ne ovat mielikuvitusta.

Suora demokratia vähentäisi poliitikkojen valtaa

Suorassa demokratiassa on kyse siitä, että viime kädessä äänestäjät voivat määrätä lainsäädännöstä yli lakiasäätävien poliitikkojen. Sveitsi on tunnettu suorasta demokratiasta, jonka turvin maa on kukoistanut vuodesta 1848 alkaen.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla. Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Suomessa käytössä oleva kansalaisaloitejärjestelmä ei ole sinänsä suoraa demokratiaa, tai on korkeintaan sen sikiö tai alkio.

Miksi Suomessa useimmat kansanedustajat ja eduskuntapuolueet vastustavat suoraa demokratiaa? Usein on syyksi mainittu se, että äänestäjät voivat äänestää "väärin".

Sveitsissä äänestäjät ovat kuitenkin kasvaneet suoran demokratian vallitessa ja jotain siksi ymmärtävätkin keskimäärin politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.

Voi sanoa tietenkin, että äänestäjät silti tietävät niistä asioista vähemmän kuin poliitikot. Näin voi olla, mutta onhan äänestäjille silti annettu oikeus äänestää poliitiikkoja valtaan, vaikka ei ole minkäänlaista taetta siitä, että äänestäjien kyvyillä valtaan nostetut poliitikot kykenisivät tekemään järkeviä päätöksiä.

Suomalaisten poliitikkojen tärkein pelko heidän suhteessaan suoraan demokratiaan taitaa olla se, että suora demokratia vähentää poliitikkojen valtaa. Kuka nyt omaa leipäpuutaan sahaisi vapaaehtoisesti, voi luonnollisesti kysyä.

Suora demokratia on muuten Sveitsissä johtanut jännittävään piirteeseen heidän poliittisessa järjestelmässään: Koska on aina vaara, että oppositiossa oleva puolue masinoisi joukoittain kansanäänestysaloitteita, on Sveitsissä ollut ja on edelleen käytössä kaikkien tai melkein kaikkien puolueiden hallitukset. Sveitsissä riippuu näin asiakysymyksestä, onko jokin puolue kulloinkin "hallituksessa" vaiko "oppositiossa". Minusta tämä on tervettä.

Olen muuten joku vuosi sitten julkaissut sveitsiläisestä järjestelmästä tämän laajemman selostuksen, jos ketään kiinnostaa.

Itse kannattaisin kuitenkin sellaista, että suoraa demokratiaa lievästi rajattaisiin seuraavilla tavoilla:

Jos näyttäisi siltä, että vieras voimakas valta kansanäänestyksen aikana painostaisi voimakkaasti kansalaisia kansanäänestyksen aiheesta, niin silloin kansanäänestystä ei voitaisi pitää.

Jos kansanäänestyksessä olisi vain kaksi ehdotusta vastakkain, niin silloin voittajan tulisi saada 60 % hyväksytyistä äänistä, ennen kuin voittajaehdotus tulisi laiksi. Jos kumpikaan lakiehdotuksista ei saisi tällaisissa tapauksessa niin suurta enemmistöä, niin kansanedustajilla olisi asian suhteen vapaat kädet.

Ja perustuslain kohtien voimaansaattamisesta ei minusta tarvitsisi pitää kansanäänestyksiä, koska sellaisen voimaansaattaminen normaalein tavoin eduskunnassa vaatisi jo sen verran voimakasta enemmistöä, että se tekisi jossain määrin kansanäänestyksen turhaksi.

Miksi Etelä-Korea ei ole persläpi

Korea oli Japanin siirtomaa vuodesta 1910 vuoteen 1945. 1930-luvulta alkaen aina miehityskauden loppuun saakka korealaisia pyrittiin väkipakolla japanilaistamaankin. Japanilaiset sotilaat myös käyttivät toisen maailmansodan aikana korealaisia naisia seksiorjina.

Ennen tätä Korea oli ollut usein Kiinan hallitsema alue. Välillä Japaninkin.

Korealaiset ovat siten pitkäaikaisen kolonialismin uhreja ja luultavasti vielä enemmän kuin moni mustan Afrikan maa historialtaan.

Kolonialismin päättymisen jälkeen maa pistettiin Korean sodassa (1950-1953), johon osallistuivat myös Yhdistyneet kansakunnat ja Neuvostoliitto, tuhannen paskaksi, ja mikä on tilanne nykyään?

Pohjois-Korea on talous- ja yhteiskuntajärjestelmänsä vuoksi kuin jättikokoinen puutetta kokeva vankileiri. Ainoastaan maan yhteiskuntaa näpeissään pitävä ahne (ja vallanhimoinen) eliitti elää yltäkylläisyydessä.

Mutta Etelä-Koreasta on talousjärjestelmänsä ja myöhemmin vakiintuneen demokratiansa vuoksi ja koetusta kolonialismista huolimatta tullut hyvinvoiva kansalaistensa vapauksia kunnioittava yhteiskunta. Tosin varmaan asiaa on auttanut paljon sekin, ettei maa ole etnisesti monimuotoinen eikä maa ole kovin monikulttuurinen.

Voidaan siis ainakin sanoa, että koettu kolonialismi ei luultavasti tuhoa yhdenkään uhrikansansa tulevaisuutta perinpohjaisesti. Aina voi pyrkiä itse parempaan, vaikka olosuhteet joskus päähän potkivatkin.