Muinaiset roomalaiset tervehtivät toisiaan näin: jos tervehdittävä oli vain yksi ihminen, he sanoivat "salve", ja jos tervehdittäviä oli useampi kuin yksi, he sanoivat "salvete".
"Salve" on siis yksikön toisen persoonan imperatiivin muoto latinan verbistä "salvere". Monikon toisen persoonan muoto taas kuuluu "salvete". On olemassa myös neljä muuta persoonamuotoa.
Salvere-verbi merkitsee: olla terve, voida hyvin. Mukava verbi käyttää tervehtimiseen.
Hyvästellessä roomalaiset taas sanoivat "vale" yksikössä ja valete" monikossa.
Tämän valere-verbin eri merkitykset taas kuuluvat: 1) olla terve, olla voimakas; 2) kyetä, pystyä; 3) tarkoittaa jotakin; 4) vaikuttaa, merkitä, nauttia arvovaltaa.
Miellyttävä verbi tämäkin tarkoitukseensa.
Tapasin ennen vanhaan huvikseni tervehtiä ja hyvästellä ihmisiä aina välillä latinaksi. Heilautin samalla kättäni. Sopivissa tilanteissa. Tämä jatkui siihen asti, kun sain tietää, että muinaiset roomalaiset eivät oikeasti olleet tavanneet tehdä "roomalaista tervehdystä".
Englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" juontuu roomalaisen taiteen modernista ylitulkinnasta.
Ajatelkaa, kuinka myrtyneeksi Benito Mussolini tulisi, jos vielä eläisi ja saisi tietää asiasta.