Suora demokratia vähentäisi poliitikkojen valtaa

Suorassa demokratiassa on kyse siitä, että viime kädessä äänestäjät voivat määrätä lainsäädännöstä yli lakiasäätävien poliitikkojen. Sveitsi on tunnettu suorasta demokratiasta, jonka turvin maa on kukoistanut vuodesta 1848 alkaen.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla. Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Suomessa käytössä oleva kansalaisaloitejärjestelmä ei ole sinänsä suoraa demokratiaa, tai on korkeintaan sen sikiö tai alkio.

Miksi Suomessa useimmat kansanedustajat ja eduskuntapuolueet vastustavat suoraa demokratiaa? Usein on syyksi mainittu se, että äänestäjät voivat äänestää "väärin".

Sveitsissä äänestäjät ovat kuitenkin kasvaneet suoran demokratian vallitessa ja jotain siksi ymmärtävätkin keskimäärin politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.

Voi sanoa tietenkin, että äänestäjät silti tietävät niistä asioista vähemmän kuin poliitikot. Näin voi olla, mutta onhan äänestäjille silti annettu oikeus äänestää poliitiikkoja valtaan, vaikka ei ole minkäänlaista taetta siitä, että äänestäjien kyvyillä valtaan nostetut poliitikot kykenisivät tekemään järkeviä päätöksiä.

Suomalaisten poliitikkojen tärkein pelko heidän suhteessaan suoraan demokratiaan taitaa olla se, että suora demokratia vähentää poliitikkojen valtaa. Kuka nyt omaa leipäpuutaan sahaisi vapaaehtoisesti, voi luonnollisesti kysyä.

Suora demokratia on muuten Sveitsissä johtanut jännittävään piirteeseen heidän poliittisessa järjestelmässään: Koska on aina vaara, että oppositiossa oleva puolue masinoisi joukoittain kansanäänestysaloitteita, on Sveitsissä ollut ja on edelleen käytössä kaikkien tai melkein kaikkien puolueiden hallitukset. Sveitsissä riippuu näin asiakysymyksestä, onko jokin puolue kulloinkin "hallituksessa" vaiko "oppositiossa". Minusta tämä on tervettä.

Olen muuten joku vuosi sitten julkaissut sveitsiläisestä järjestelmästä tämän laajemman selostuksen, jos ketään kiinnostaa.

Itse kannattaisin kuitenkin sellaista, että suoraa demokratiaa lievästi rajattaisiin seuraavilla tavoilla:

Jos näyttäisi siltä, että vieras voimakas valta kansanäänestyksen aikana painostaisi voimakkaasti kansalaisia kansanäänestyksen aiheesta, niin silloin kansanäänestystä ei voitaisi pitää.

Jos kansanäänestyksessä olisi vain kaksi ehdotusta vastakkain, niin silloin voittajan tulisi saada 60 % hyväksytyistä äänistä, ennen kuin voittajaehdotus tulisi laiksi. Jos kumpikaan lakiehdotuksista ei saisi tällaisissa tapauksessa niin suurta enemmistöä, niin kansanedustajilla olisi asian suhteen vapaat kädet.

Ja perustuslain kohtien voimaansaattamisesta ei minusta tarvitsisi pitää kansanäänestyksiä, koska sellaisen voimaansaattaminen normaalein tavoin eduskunnassa vaatisi jo sen verran voimakasta enemmistöä, että se tekisi jossain määrin kansanäänestyksen turhaksi.

Kannabiksen päihdekäytön laillistaminen ja suora demokratia

Viime viikonloppuna Vihreiden puoluekokouksessa saatiin erittäin niukalla eli vain kahden äänen enemmistöllä aikaan päätös, että Vihreät pyrkii laillistamaan kannabiksen päihdekäytön. Muitakin päätöksiä siellä tehtiin, mutta puoluekokous tulee varmaankin merkittyä historiankirjoihin juuri tästä tehdystä päätöksestä.

Paholaisen asiaa ajamatonta Paholaisen asianajaja -blogia pitävä Juha Leinivaara oli lausunut blogissaan, että tämä Vihreiden päätös edesauttaa suuresti hänessä halua äänestää puoluetta.

Itse en olisi menossa niin pitkälle.

En siis olisi menossa edes tämän asian vuoksi äänestämään Vihreitä. Mutta olisin kyllä valmis äänestämään kannabiksen päihdekäytön laillistamisen puolesta päättäjiä sitovassa kansanäänestyksessä.

Olen viime ajat kannattanut lämminsydämisesti liberaalia huimausainelainsäädäntöä.

Valitettavasti Suomessa ei ole käytössä suoraa demokratiaa. Suora demokratia antaa tavallisille kansalaisille välineen päättäjiä sitovien kansanäänestysten kautta kävellä tarpeen vaatiessa lakiasäätävien puolue-edustajien tahdon yli.

Mutta ymmärrän kyllä, miksi niin monet poliitikot vastustavat sitä. Syy on se, että he uskovat suomalaisten olevan sveitsiläisiä paljon typerämpiä. Sveitsi on vuodesta 1848 saakka kukoistanut suoran demokratian avulla.

Kurdit, Rojava, kommunalismi ja nationalismi, osa 2

Syyrian diktatuurivaltion koillisnurkassa sijaitsee tai ainakin on sijainnut (tiedä, miten siellä voi viettää normaalia yhteiskunnallista elämää nyt kun Turkki on sotilaineen huseerannut ja huseeraa siellä edelleen) paikallisten kurdien omin voimin toimeenpanema puoli-itsenäinen alue Rojava (olin julkaissut ensimmäisen kirjoitukseni Rojavasta yli puoli vuotta sitten pian Turkin alueelle hyökkäämisen jälkeen), jossa huomionarvoista on edistyksellinen hallintojärjestelmä. Selostan tässä kirjoituksessa lyhyesti, millainen se on.

Katsoin 26.2. Jeesuksen vuonna 2020 jokunen vuosi aikaisemmin tehdyn dokumentin Diplomaatista anarkisti (engl. alkup. Accidental Anarchist). Sen ohjelmakuvaus kuului näin:

Menestynyt brittidiplomaatti Carne Ross loi uraa mm YK:ssa. Syyrian sota pysäytti Rossin ja hän jätti uransa ja ryhtyi anarkistiksi, joka haluaa tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeuden kaikkialle maailmaan.

Herra Ross tutustui myös Syyrian kurdien tilanteeseen. Dokumentin perusteella hän näytti katsovan, että Rojavan hallintomalli on anarkistinen.

Syyriassa laajalti kannatetun kommunalismin isä, yhdysvaltalainen Murray Bookchin, ei anarkistien tapaan kuitenkaan hylkää valtiota kokonaisuudessaan. Hän vain on kannattanut vallan laajaa hajauttamista.

Kurdien sankari Abdullah Öcalan oli vankilassa ollessaan tutustunut Bookchinin ajatuksiin ja kääntyi marxilaisesta kommunalismin kannattajaksi.

Öcalan taitaa olla vielä nykyäänkin vankilassa.

Syyrian kurdien järjestelmän puolustusvoimien rakenne vaikutti dokumentin perusteella kyllä melko anarkistiselta, mutta minusta koko järjestelmää ei ole syytä kutsua anarkistiseksi, koska Rojavassa on sentään ollut käytössä sellainen kapistus kuin valtio. Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että hallinto on rakennettu alhaalta ylöspäin ja paikallisyhteisöillä on maassa/alueella paljon valtaa.

Olen ajatellut lukea jossain vaiheessa Bookchinin luultavasti ainoan suomennetun teoksen Espanjan anarkistit : sankarilliset vuodet 1868-1936.

Bookchinin kommunalismi tuntuu minulle helpommin ymmärrettävältä kuin anarkismi, vaikka senkin voi – halutessaan – liittää osaksi anarkismin aatteellista jatkumoa. Löysin myös tämän mainion Jyri Jaakkolan kirjoituksen kommunalismista.

Rojavan poliittinen järjestelmä on yksinkertaisesti seuraavanlainen: Hyvin paikallisella tasolla ihmiset päättävät naamatusten asioista antiikin Ateenan tapaan – sillä erotuksella, että Rojavassa myös naiset saavat tehdä poliittisia päätöksiä. He myös valitsevat päätöksentekijät ylemmälle tasolle. Ja tällä tasolla valtuutetut tekevät taas päätöksiä. Ja äänestävät ylemmälle tasolle edustajansa. Jne. Lopulta ollaan korkeimmalla tasolla, jonka valtuutetut tekevät päätöksiä koko Rojavaa koskien.

Ilmeisesti alemmat neuvostot voivat myös valita edustajansa tilalle milloin tahansa uuden, jos edellinen ei ole miellyttänyt tarpeeksi.

Ilmeistä on, että Rojavassa jos missä EU:lle ainakin periaatteen tasolla tärkeä subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate on voimassa.

En välttämättä kannata kaikkia hallinnollisia juttuja (enkä minä niistä paljoa tiedäkään), mitä Rojavassa on otettu käyttöön. Mutta tuo demokratian rakentaminen alhaalta ylös, ja klassisen demokratian olemassaolo demokratian perustana pidetyissä paikallisyhteisöissä on minusta idea, joka kannattaisi omaksua Suomeenkin.

Itselleni voisi kuitenkin tulla kummitusolo, jos pääsisin itse osallistumaan suoraan paikallisdemokratiaan, jonka kautta koko valtio rakennettaisiin. Mutta en silti haluaisi periaatteessa hylätä mallia.

Rojavan paikallisdemokratiamalli suosii tietenkin poliittisesti aktiivisimpia yksilöitä. Vääristymää voisi korjata tietenkin ottamalla käyttöön sveitsiläistyyppisen suoran demokratian sen rinnalle.

...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Curdes, Rojava, comunalisme e nasionalisme.

Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla

Sveitsi on tunnettu mm. suorasta demokratiasta, eli siitä, että äänioikeutetut kansalaiset voivat kävellä milloin tahansa lakiasäätävien poliitikkojen yli päättäjiä sitovien kansanäänestysten avulla.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla.

Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Myöskin Sveitsin hallitusjärjestelmä on suorastaan ääridemokraattinen, jos näin voi sanoa. Sveitsissä on liittovaltion tasolla tapana muodostaa aina hyvin laajapohjainen hallitus.

Sveitsin hallitus koostuu seitsemästä ministeristä. Hallituksen jäsenet valitsee Sveitsin parlamentti liittokokous. Periaatteessa hallituksen muodostavat puolueet saavat kukin liittoparlamentin voimasuhteita suurin piirtein vastaavan osuuden hallituksen paikoista.

Jokainen hallituksen ministeri johtaa omaa hallituksen virastoaan sen päänä. Liittovaltiolla ei ole varsinaista päämiestä, mutta sen hallituksen puheenjohtajana toimii presidentti, jolla ei ole hallituksesta riippumatonta omaa valtaa. Presidentin ja varapresidentin valitsee liittokokous.

Presidentin tehtävä kiertää hallituksen jäseneltä toiselle. Joka vuosi aikaisemmin varapresidenttinä toiminut hallituksen jäsen valitaan presidentiksi, ja silloin varapresidentin viran saa taas toinen hallituksen jäsen.

Sveitsin hallituksessa noudatetaan sellaista tapaa, että puoluepolitikointia vältetään. Hallituksen jäsenet kunnioittavat toisiaan ja pyrkivät kaikille sopiviin kompromisseihin, vaikka hallitus koostuisikin toisilleen vastakkaisista poliittisista voimista. Kukaan ei nk. vedä välistä.

Sveitsissä ei näin ollen ole olemassa normaaliparlamentaarisesta järjestelmästä tuttua jakoa hallitukseen ja oppositioon. Maassa riippuu ihan kustakin asiasta, onko kukin puolue sen suhteen enemmistössä vai vähemmistössä eli oppositiossa.

Yksi syy Sveitsin liittohallituksen laajapohjaisuuteen ja sen toiminnan konsensushakuisuuteen on edellä mainitsemani suora demokratia. Jos liittoparlamentissa olisi olemassa vahva oppositio, niin se kykenisi tehtailemaan haluamistaan asioista jatkuvasti kansanäänestyksiä, jotka liittohallitus sitten joutuisi hoitamaan.

Sveitsin osavaltioiden eli kantonien tasolla hallitustoimi toimii samaan tapaan.

Kävin presidentinvaalikoneita uudestaan ja laajemmin läpi, ja ehdottivat taas Laura Huhtasaarta

Perussuomalaisten presidenttiehdokas tänä Herran vuonna 2018 Laura Huhtasaari ei ole kannaltani täydellinen ehdokas. Pahinta hänessä lienee kannaltani, että hänellä on taipumusta kreationismiin eli sellaisen opin kannattamiseen, jonka mukaan Jumala on luonut eliöt erikseen kunkin lajinsa, sukunsa, heimonsa tai muun lisääntymiskategorian mukaan. Itse olen evoluutikko.

Kun olin vaalikamppailun käynnistyttyä käynyt kahdessa vaalikoneessa, nämä olivat molemmat pistäneet minulle kärkeen Huhtasaaren.

Presidentinvaaleissa, kuten kaikissa vaaleissa, minulle tärkeimpiä ovat kansalliset kysymykset. Eli ehdokkaani tulee pitää Suomen valtion tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun valvontaa. Jos me emme pidä maailmassa puoliamme, niin kuka pitää? Ehdokkaani tulee pitää maahanmuuttokysymystä korkealla prioriteetilla, koska demografiaan liittyvillä virhearvioinneilla on pitkällekäyvät seuraukset. Ehdokkaani ei myöskään saa ajaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia lokaan.

Myöskin ehdokkaani tulee pitää kunniassa yleisiä ihmisoikeuksia ja vapauksia. Mielestäni sananvapaus on oikeuksista ja vapauksista kaikkein tärkein, sillä muut oikeudet ja vapaudet pitkälle perustuvat sen olemassaoloon. Kyseessä on nk. perustava vapaus. Ehdokkaani ei saa myöskään kannattaa rasismia tai kiihkonationalismia tai kiihkoisänmaallisuutta.

Voisin mainita sen, että ehdokkaani tulisi kannattaa myöskin päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä eli suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Suoran demokratian kannattaminen on suomalaisessa poliittisessa kentässä kuitenkin melko harvinaista, joten kohtelen tätä kysymystä ainoastaan bonuskysymyksenä.

Ehdokkaani ei tarvitse olla ihmisenä täydellinen, kunhan ei ole perusteellinen sekoilija tai valtakunnallinen kusipää.

Minulle on melko selvää, että Laura Huhtasaari täyttää parhaiten tässä esittelemäni ehdot hyvälle presidenttiehdokkaalle.

Esittelen kuitenkin viimeisimmän vaalikoneissa käyntini, jonka suoritin joskus Paavo Väyrysen päästyä kisoihin mukaan, tulokset. Kävin siis Ilta-Sanomien, Helsingin sanomat -lehden, MTV:n ja Ylen vaalikoneissa.


Iltasanomien vaalikone

Laura Huhtasaari 71 %
Paavo Väyrynen 60 %
Sauli Niinistö ja Tuula Haatainen molemmat 57 %
Nils Torvalds 56 %
Pekka Haavisto 51 %
Matti Vanhanen 50 %
Merja Kyllönen 45 %

Ja ihannepresidentissäni on kuulemma 40 % Laura Huhtasaarta, 32 % Nils Torvaldsia ja 28 % Paavo Väyrystä. 


Helsingin sanomien vaalikone

Laura Huhtasaari 68 %
Nils Torvalds 61 %
Sauli Niinistö 60 %
Matti Vanhanen 57 %
Paavo Väyrynen 56 %
Tuula Haatainen 53 %
Pekka Haavisto 50 %
Merja Kyllönen 43 %

Nk. arvokartan jätän huomioimatta, koska se on ihan nk. viturallaan. Se mittaa mielestäni asioita väärin.

Ihannepresidentissäni on kuulemma Laura Huhtasaarta 42 %, Matti Vanhasta 32 % ja 26 % Nils Torvaldsia. 


MTV:n vaalikone

Laura Huhtasaari 67 %
Sauli Niinistö ja Tuula Haatainen 65 %
Pekka Haavisto ja Matti Vanhanen molemmat 61 %
Nils Torvalds 58 %
Paavo Väyrynen 57 %
Merja Kyllönen 43 %


Ylen vaalikone

Laura Huhtasaari 71 %
Nils Torvalds 68 %
Pekka Haavisto ja Matti Vanhanen molemmat 67 %
Tuula Haatainen 64 %
Sauli Niinistö 61 %
Merja Kyllönen 60 %
Paavo Väyrynen 58 %

I PS. Itse osaisin ainakin omasta mielestäni tehdä vaalikoneita varten oivaltavia kysymyksiä, jotka oikeasti mittaisivat mielipidettä arvoasioissa.

II PS. Mistä vaaleista onkin kyse, niin monen voi olla vaikea löytää itselleen sopivaa ehdokasta. Siksi suora demokratia olisikin tärkeä ottaa käyttöön. Poliitikot, joista osa on väistämättä kusipäitä tai ainakin hölmöjä, hoitaisivat suoran demokratian ollessa käytössä edelleen päivänpolitiikkaa. Mutta jos poliitikot tekisivät huonoja päätöksiä, niin kansalaiset voisivat niin halutessaan kävellä lainmukaisesti näiden päätösten yli.

Demokratian ylistyslaulu

Olen tavannut ajatella, että monikulttuurisuus on epäonnistunut. Välillä tulee kuitenkin mieleen, että demokratiakin on epäonnistunut.

Tämä on paljon sanottu mieheltä, joka kannattaa suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa.

Winston Churchill on sanonut, että parempaa hallintomuotoa kuin demokratia ei ole keksitty. Ja taidan minäkin pysytellä demokratian kannattajana. Haluan ajaa kansankokonaisuuden etua, ja luulen, että jos ei ole demokratiaa, niin homma ei onnistu edes periaatteessa.

Demokratiassa kansa vaikuttaa siihen, ketkä sitä hallitsevat. Ja vielä parempi puoli demokratiassa on se, että hallitsijat voi vaihtaa ja täysin rauhanomaisella tavalla. Ei sotia eikä mitään!

Demokratia tekee kansalaisista kansankokonaisuuden osia. Se sitouttaa ja yhdistää heidät valtaan. Ja tärkeää on se, että se tekee tämän myös psykologisella tasolla. Demokratia on paitsi toimiva hallintomuoto, niin siinä on kyse myös sirkushuveista ja siitä, että ihmiset saavat vaaliuurnan avulla purettua paineita.

Demokraattisen maan hallintoa ja lainsäädäntöä voi lähentää kansaan myös ottamalla käyttöön yllä mainitsemani suoran demokratian.

Demokratiaa voi kuitenkin olla vaikea viedä uusiin oloihin, koska se on kansallisuusaatteen, kansakoululaitoksen, modernien liikenneyhteyksien, vapaan lehdistön ja tietoliikenteen, keskiluokan ja kaikkinensa kristinuskon ja yleensä länsimaisen kulttuurin ja sen historian lapsi.

Minä niin kovasti kuitenkin toivoisin, että demokratiasta olisi toimivaksi vientituotteeksi.

...

PS. 29.9.2020: Muita demokratiaan liittyviä merkintöjäni: Demokratian neljä etua diktatuuria vastaan, Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla ja Kurdit, Rojava, kommunalismi ja nationalismi, osa 2.

Olen nyt julkaisuttanut kaikkien aikojen ensimmäisen Hikipedia-artikkelini

Ensimmäisen kerran elämässäni kirjoittamani artikkeli on nyt julkaistu Hikipediassa, tosin välikäden eli arvostamani Tuomo "Squirrel" Hämäläisen kautta, joka kirjoitusta hieman myös muokkasi ja lisäsi myös pari sopivaa kuvaa kuvateksteineen. Minulla ei ole tunnuksia Hikipediaan, enkä oikein jaksaisi opetellakaan muokkaamaan sitä.

Kaikki tuntevat Wikipedian, mutta mikä sitten on Hikipedia? Se on osa kansainvälistä Uncyclopedia-hanketta, joka on Wikipediasta tehtynä parodiana alkanut wiki-hanke, jonka artikkelit satirisoivat kohteitaan, Wikipediaa, ajankohtaisia asioita tai muuta.

Kyseinen teksti löytyy täältä: Muutospuolue.

I PS Olen itse ollut kyseisen puolueen kannattaja jo vuosia.

II PS Hämäläisen omin käsin lisäämässä näkemyksessä, että muutoslaiset olisivat joviaalimpia kuin Persut, ei ole mitään perää.

III PS 1.7.2015: Lisäsin maininnat Tuomo Hämäläisestä tekstiin.

Nörttimäinen valittelukirje tämän maan kansalaisille

Lainaan erään lempi-tv-sarjani heppua: "And the sky was full of stars, and every star was an exploding ship – one of ours."

Kannattamani Muutos 2011 -puolue sai näissä eduskuntavaaleissa erittäin vähän ääniä. Asiaa ei kauheasti auttanut edes se, että puolueelle oli siunaantunut yksi kansanedustajakin kesken vaalikauden, James Hirvisaari. Hyvä mies joutuu politiikassa nyt vähän sivuraiteelle.

Piraatit ja Itsenäisyyspuolue saivat jopa selvästi Muutosta enemmän kannatusta.

Osittainen syyllinen Muutoksen mahdottomana huonoon menestykseen löytyy puoluetuen puutteesta, tai siitä että sitä ylipäätään jaetaan puolueille. Eduskuntapuolueista Kristillisdemokraatit sai viime vuonna noin miljoona euroa puoluetukea. Eduskunnan suurin puolue Kokoomus sai sitä noin seitsemän ja puoli miljoonaa euroa. Muutos 2011 ei saanut euroakaan, koska se oli saanut ainoan kansanedustajansa sen vuoksi, että Persut olivat erottaneet hänet. Nolla euroa puoluetukea saa jokainen muukin puolue, joka ei ole saanut tarpeeksi ääniä saadakseen vähintään yhden edustajan läpi Arkadianmäelle.

Mutta tässä huomaa sen, että käytettävissä oleva rahan määrä vaikuttaa erittäin paljon siihen, miten paljon puolue saa vaaleissa sekä vaalien välillä näkyvyyttä. Näkyvyys taas vaikuttaa vaalitulokseen.

Ei saanut veljeni Joonas Kärnäkään kovin kummoista määrää ääniä. Hän oli ollut Muutoksen ehdokkaana.

Myöskin kävi niin, että isänmaalliset voimat eivät saaneet tälläkään kertaa enemmistöä eduskuntaan.

Toisaalta Persut saivat kakkosjytkyn täysin vastoin mielipidetiedusteluja. Parhaat onnitteluni heille. Kai Persuja nyt voi isänmaallisena puolueena sentään pitää, vaikka siellä on typeryksiäkin joukossa. Mutta missä puolueessa ei olisi?

Ja Teuvo Hakkaraiselle myös parhaat onnittelut valituksi tulemisesta. Mielestäni mies on keskimääräistä parempi kansanedustaja ollut.

Ja kappas, maahanmuuttajaehdokas Elisabeth Nauclér ei myöskään tullut valituksi eduskuntaan. Hänelle kävi täten samoin kuin tummempihipiäiselle myöskin maahanmuuttajataustaiselle Muutoksen ehdokkaalle Junes Lokalle.

Eräs hyvä nettituttuni, joka sattuu olemaan nykyisin jo hieman ateismiin taipuvainen agnostikko, oli päättänyt näyttää sille näkemykselle, että vain äänestäneillä on oikein valittaa jälkeenpäin, antamalla äänensä Kristillisdemokraattien Päivi Räsäselle. Ja Päivipä pääsi eduskuntaan!

Jaan nyt odottamaan, mitä vaalitulos merkitsee Suomelle.

Minusta parasta näiden vaalien tulosten näkemisessä on se, että vaalit ovat nyt oikeasti ohi. Pääsen levähtämään vaalihulinoista, ja uskon monen muunkin ihmisen levähtävän niistä.

Itselleni tapahtui kuitenkin eräänlainen minijytky. Olin löhöämässä alkuyöstä punkassani ja vilkaisin kännykällä sivustojeni tilastointipalvelua. Siinä näkyi jotain outoa: nettisivujeni sivu Hallituksen muodostaminen oli yllättäen saanut kauhean paljon ylimääräisiä lukijoita. Aikaisemmin nettisivujeni suosituin sivu on ollut Italian kielen minisanasto.

Sanon kannattamastani Muutos 2011 -puolueesta vielä jotain: Puoluetta voi kuvata kansallisliberaaliksi, nimitys jonka oli lanseerannut homoseksuaalinen filosofi Jukka Hankamäki joitakin vuosia sitten. Muutoksen agenda koostuu kolmesta kohdasta: suomalaisten edun ajaminen, sananvapauden kannattaminen ja suoran demokratian ajaminen täydentämään edustuksellista demokratiaa. Muutoksen agendaan voi sanoa kuuluvan senkin, että oikeastaan puolueen tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Se tapahtuu siinä vaiheessa, kun on otettu käyttöön sananvapaus (saa laukoa periaatteessa miten helvetin typeriä mielipiteitä tahansa julkisesti) sekä suora demokratia ja ruvettu ajamaan suomalaisten etua.

Kyuu Eturautti oli vaalituloksen selvittyä julkaissut mainion blogimerkinnän, jossa ehdottaa, että Piraattipuolue, Itsenäisyyspuolue ja Muutos löisivät hynttyyt yhteen.

Lainaan lopuksi erään lempi-tv-sarjani erään kohtauksen vuoropuhelua, joka tapahtui vankilassa, jossa myös kidutettiin ihmisiä (tämankaltaiset lainaukset aiheuttavat minussa mielenylennystä):

the prisoner: "You know, it's funny, I was thinking about what you said, that the preeminent truth of our age is that you cannot fight the system. But if, as you say, the truth is fluid, that the truth is subjective, then maybe you can fight the system. As long as just one person refuses to be broken, refuses to bow down."
the interrogator: "But can you win?"
the prisoner: "Every time I say NO."

Viimeinen rutistus näissä vaaleissa, ja sen jälkeen lepo

Kuulemma ennakkoon äänestäminen on näissä eduskuntavaaleissa ollut hyvin suosittua. Ja nyt on sitten edessä lopullinen vaalipäivä ensi sunnuntaina, jolloin loputkin meistä ihmisistä käyvät äänestämässä.

Toivon Suomi-nimisen demokraattisen maan kansalaisena hirveän korkeaa äänestysprosenttia, ja kansalaisten oman sekä yhteisen edun mukaista perusteellista asioihin perehtymistä. Tosin sitä, että puolueet ja ehdokkaat ovat keskenään usein rajusti eriarvoisia siinä suhteessa, miten paljon niillä ja heillä on ollut ja on edelleen pistää rahaa vaalikampanjointiin ja siten hankkia näkyvyyttä itselleen ja aatteelleen, voi itse kukin demokratian kannattaja pitää jonkinlaisena kauneusvirheenä näissäkin vaaleissa.

Itse äänestin ennakkoäänestyksessä Joonas Kärnää, veljeäni, jota voi äänestää ainoastaan Uudellamaalla (ehdokasnumero 243). Joonas on ehdolla Muutos 2011 -puolueen riveissä. Muutos on eräänlainen liberaalipuolue, joka ajaa suomalaisten etua, sananvapautta ja suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa.

Täältä [linkki poistettu teknisten syiden johdosta] pääset katsastamaan Muutoksen ehdokkaat koko maassa.

Eduskuntavaalit eivät ole voittajavetoa, vaikka jotkut toisin luulevat, vaan siinä on kysymys kansalaisten tahdonilmaisusta. Eduskunnan tulevakin paikkamäärä kuvastaa äänestäjien tahtoa, joten kannattaa äänestää ja tehdä se harkiten.

Ja jännittävän sunnuntain vaali-illan jälkeen pääsemme sitten kaikki vihdoin lepoon vaalikamppailuihin liittyvästä jännityksestä.

"Teidän syytänne" – James Hirvisaaren kuuluisa puhe

Kansanedustaja James Hirvisaari (Muutos 2011) on Suomen Émile Zola. Hänen viime aikoina eduskunnassa pitämistään puheista lienee tunnetuin "Minä syytän", jossa Hirvisaari syyllistää päättäjiä oman kansansa myymisestä ja pettämisestä. Hän moittii heitä rankemman kautta sanoja säästelemättä.

Ranskalainen kirjailija Émile Zola (1840-1902) oli luonnollista mainita tässä yhteydessä siksi, että tämä tuli aikoinaan tunnetuksi siitä, että hän julkaisi 1898 avoimen kirjeen "J'accuse" (Minä syytän), jossa tämä syytti seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfus-nimistä juutalaista upseeria vastaan ja totuuden peittelystä. Dreyfysiä syytettiin tuolloin sotasalaisuuksien välittämisestä saksalaisille.

Puhe on 3 minuuttia ja 53 sekuntia pitkä ja löytyy täältä: Teidän syytänne

Puhe on osa kolmen puheen sarjaa, ja niin niiden videotaltioinnit kuin puheet tekstinä löytyvät kansanedustaja Hirvisaaren blogimerkinnästä Ihmisoikeusselonteko – vihapuheet ja islam.

Voit halutessasi myös käydä katsomassa videonpätkän James Hirvisaaresta Enbuske & Linnanahde crew -ohjelmassa. Ohjelman jakso oli taltioitu pian sen jälkeen, kun Perussuomalaiset olivat erottaneet Hirvisaaren keskuudestaan. Videonpätkä on pituudeltaan 8 minuuttia ja 49 sekuntia. Oi, katso:

kansanedustaja James Hirvisaari Enbuske & Linnanahde crew -ohjelmassa

Lisäksi voit käydä lukemassa suppean selontekoni Hirvisaaren edustamasta Muutos 2011 -puolueesta.

Suora demokratia – mikä se on?

Nykyinen järjestelmä Suomessa mahdollistaa kansalaisaloitteet, mutta niissä kansalaisten valta demokratiassa jää enemmänkin kuin puolitiehen, koska poliitikot päättävät viime kädessä edelleen kokonaan lakien säätämisestä eikä äänestäjillä ole edes veto-oikeutta päätöksiin.

Suorassa demokratiassa on kyse päättäjiä sitovista kansanäänestyksistä. Määrätyn kokoinen määrä kansalaisia voi tehdä aloitteen laista. Se voi myös koskea jonkin eduskunnan säätämän lain kumoamista.

Suora demokratia on osa kansalaisten poliittista kuluttajansuojaa. Äänestäjien enemmistö voi sen avulla kävellä tarvittaessa lakeja säätävien poliitikkojen yli. Poliitikkojen tehtäväksi jäisi suoran demokratian vallitessa päivänpolitiikan tekeminen.

Suoraa demokratiaa on sovellettu käytäntöön useissa maissa ympäri maailmaa, mutta perusteellisimmin sillä on ollut merkitystä Sveitsissä, jossa se on käytössä sekä liittovaltion, kantoneitten että kuntien tasolla. Sveitsissä suora demokratia tuli käyttöön jo vuonna 1848, ja siitä saakka Sveitsi on kukoistanut sen turvin.

Suora demokratia lisää itsessään ihmisten kiinnostusta ja ymmärrystä poliittisista asioista. Kun ihmiset saavat itse päättää asioista, heillä on motiivi ottaa asioista selvää. Kun ihmisillä ei ole tätä päätösoikeutta, heillä ei ole tätä motiivia, tai ei ainakaan kovin suuressa määrin.

Voi sanoa, että poliitikkoihin verrattuna tavalliset kansalaiset ovat vastuullisia päättäjiä, millä tarkoitan, että vastuu on heillä. Kansalaiset joutuvat maksamaan huonojen päätösten hinnan ja he korjaavat hyvien päätösten hedelmän. Kansalaisilla on suurempi syy tehdä hyviä päätöksiä kuin poliitikoilla, koska vastuu on kansalaisilla.

Sveitsissä suoran demokratian mukaisissa kansanäänestyksissä pidetään äänestykset yleensä useista aiheista, joten aivan koko ajan eivät sveitsiläiset joudu käymään äänestämässä.

Euroopan unioni on kansojen tai maiden liitto eikä yhden kansan muodostama liittovaltio. Siksi epäilen suoran demokratian toimivuutta EU:n valtioliiton/liittovaltion laajuisena. En usko, että demokratia voi olla kovin suuressa määrin ylikansallista.

Suoran demokratian harjoitteleminen ja sen sisäistäminen kansalaisten oikeutena ja poliittisen vaikuttamisen mallina voi kestää tietenkin aikansa, mutta en usko, että suomalaiset olisivat suoran demokratian harjoittajina sveitsiläisiä tyhmempiä. En itse usko siihen, että Suomessa on valtava määrä sellaista äänestäjä"karjaa", joka vain tekee sen, mitä taitava puhuja lupaa. Vaikka varmasti jonkin verran on, niin tuskin olisimme pärjänneet koskaan tähän saakka, jos olisimme niin kovin simppeleitä pässejä narussa.

...
PS. 22.3.2020: Voit niin halutessasi käydä lukemassa myöskin aiheeseen liittyvän myöhemmin julkaistun blogimerkintäni Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla.

...
PS. 2.7.2020: Voit niin halutessasi käydä myöskin lukemassa aiheeseen liittyen myöhemmän blogimerkintäni Kurdit, Rojava, kommunalismi ja nationalismi, osa 2.

...

PS. 19.11.2020: Julkaisin myöhemmin toisenkielisen version tästä tekstistä täällä.

Joonas Kärnä eduskuntaan (Uudeltamaalta)! [vuonna 2015]

Veljeni Joonas Kärnä on kuluvan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Muutos 2011 -puolueen ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä.

Olen tuntenut hänet jo pitkään. Hän on kykenevä ja täysipäinen yksilö.

Joissakin politiikan yksityiskohdissa olen eri mieltä hänen kanssaan, mutta suuret linjat ratkaisevat.

Toissa kesänä muistan Joonaksen käyneen kesämökillä läpi Suomen valtion budjetin etsiessään siitä sosiaalisesti paremmin hyväksyttävissä olevia leikkauskohteita.

Joonaksen eduskuntavaaliteesit ovat:

• Maahanmuuttopolitiikan oltava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää
• Työn tekemisen oltava aina kannattavaa
• Valtion on suojeltava kansalaisiaan
• Valtion talous saatava tasapainoon
• Verotusta yksinkertaistettava ja inhimillistettävä
• Yrittämisen esteitä poistettava

Hänen vaalisivuiltaan pääsee lukemaan näistä tarkemmin kohdasta Teesit (linkkien takaa löytyvät teesien pitemmät selitykset).

Alun perin olin ollut aikeissa äänestää istuvaa kansanedustajaa James Hirvisaarta, mutta Joonaksen ryhdyttyä ehdokkaaksi ajattelin, että kun Joonaksen tunnen Jamesiä paremmin, niin taidankin äänestää häntä.

Muutos 2011 on kansanliikkeenomainen kansallisliberaali puolue, joka ajaa suomalaisten etua, suoran demokratian käyttöönottoa täydentämään edustuksellista demokratiaa ja normaalia sananvapautta diktaattorienkin suosiman "vastuullisen sananvapauden" sijaan. Muutos myöskin vastustaa puoluekuria.

Joonaksen ehdokasnumero on 243, ja häntä voi äänestää ainoastaan Uudellamaalla.

Joonaksen vaalisivustoon pääset tästä. Hänen blogiinsa pääset tästä.

Muutos 2011 -puolueen sivuille pääset tästä.

...
PS 11.4.2015: Lisäsin Muutosta käsittelevään kappaleeseen linkin suoraa demokratiaa käsittelevään blogimerkintääni.

Hesarin eduskuntavaalikoneessa käyty 17.2.2015

Joku oli maininnut minulle Helsingin Sanomien eduskuntavaalikoneesta osoitteessa http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/. Kävin sen läpi äsken tiistaina eli 17.2.2015. Alla tulokseni:


Läheisin puolue:

Perussuomalaiset
72%

Muutos 2011
70%

Keskusta
66%

Itsenäisyyspuolue
63%

Kristillisdemokraatit
62%

Kokoomus
61%

SDP
57%

Piraattipuolue
57%

RKP
57%

SKP
50%

Vasemmistoliitto
49%

Vihreät
48%


Puolueet arvojen mukaan:

Muutos 2011
88%

Perussuomalaiset
85%

Keskusta
75%

Itsenäisyyspuolue
73%

Kristillisdemokraatit
73%

Kokoomus
63%

RKP
63%

SDP
60%

Piraattipuolue
57%

SKP
55%

Vihreät
53%

Vasemmistoliitto
50%

Minulle läheisin puolue on testin näkemyksen mukaan Perussuomalaiset. Sen ehdokkaat ovat keskimäärin 72-prosenttisesti samaa mieltä kanssani. Jussi Niinistö oli jopa 79-prosenttisesti samaa mieltä kanssani.

Etäisin puolue minulle on vaalikoneen tulkinnan mukaan Vihreät. Sen ehdokkaat ovat keskimäärin 48-prosenttisesti samaa mieltä kanssani. Näin on, vaikka yksi parhaista ystävistäni on Vihreä. No, hän on kuulemma Vihreitten jäsen ennen kaikkea puolueen ydinvoimakannan vuoksi. Eikä muuten ole pahinta kukkahattutätilajia. Itse olen tavannut pitää ydinvoimaa realistisenoloisena energiantuotantomuotona.

...Vaikka Perussuomalaisten ehdokkaat nousivat tuloksissani korkealle, niin jos testissä olisi ollut mukana kysymyksiä myös sananvapaudesta ja suorasta demokratiasta, Muutos 2011 olisi porhaltanut kauas ohi. Samaten Piraatit olisivat kohonneet selvästi ylemmäs tuloksissa.

...Toiseksi testin tulokset ovat sen vuoksi jonkin verran vääristyneitä, että monet ehdokaspuolueista pitävät yllä puoluekuria, kun taas toiset eivät. Jos ehdokas ei eduskuntavaaleissa läpi päästyään saa yleensä äänestää omantuntonsa mukaan, niin tällaisten puolueitten kohdalla olisi pitänyt testiä varten listata ainoastaan ko. puolueitten virallinen kanta näihin asioihin. Muutoksella ja Piraateilla ei tiettävästi ainakaan ole puoluekuria.

Kuulin juuri, että veljeni Joonas Kärnä on lupautunut eduskuntavaaliehdokkaaksi. Hän on Muutoksen listoilla Uudenmaan vaalipiirissä. Olin alun perin ajatellut äänestää James Hirvisaarta, ainoaa Muutoksen nykyistä kansanedustajaa. James Hirvisaari on tietojeni mukaan sekä välitön että lämminsydäminen henkilö. Mutta taidan vaihtaa nyt kantani Joonakseen. Veri on vettä sakeampaa, ja Joonaksen tunnen henkilökohtaisesti, ja tietämäni mukaan hän myös on varsin tolkullinen yksilö eikä kovin kaukana omista poliittisista kannoistani. Hän on muuten koulutukseltaan ja ammatiltaan rakennusinsinööri. Tulen kirjoittamaan häneen liittyen jotain lisää vielä ennen vaaleja.

17. helmikuuta on kyllä melko varhainen aika mennä tosissaan vaalikoneita käyttämään. Läheskään kaikki ehdokkaat eivät ole vielä vastanneet vaalikoneisiin. Vaikka minulla on jo ehdokas varmistunut, niin kuukauden, parin päästä taidan käydä uudestaan ihan mielenkiinnosta Hesarin vaalikoneella. Tulen käymään läpi myös muita vaalikoneita, ja taidan sitten kirjoittaa käynneistä tänne blogiini.

Muutoksen sivut löydät täältä: http://www.muutos2011.fi.

Suomi on euroa tärkeämpi, sanovat, ja hieman puoluepolitiikkaakin mukana

Elämme keskinäisten riippuvuuksien maailmassa. Suomi on osa sitä. Olemme myös osa EU:ta. EU rajoittaa itsenäisyyttämme ehkä enemmän kuin on oikeasti tarpeen, jotta hommat toimisivat.

Joka tapauksessa, Suomella on jäljellä itsenäisyyttä sen verran, että voimme jatkossakin itse pitkälle päättää, minkä verran annamme valtaa Suomen ulkopuolelle. Toki tämä on osaltaan kiinni myös poliitikkojemme itsenäisyystahdosta ja kansallisesta mielenlaadusta ja halusta ajaa Suomen etua, ja heidän henkisen selkärankansa tasosta.

Olen itse ollut hyvän aikaa kansallisliberaalin ja kansanliikkeenomaisen poliittisen puolueen Muutos 2011:n kannattaja ja ikiaikainen jäsen. Haluaisin nyt nyt, Suomen itsenäisyyspäivänä 2014, jakaa kanssanne Muutoksen vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman. Oi, lue ja katso halutessasi:


Muutos 2011 r.p.:n ohjelma eduskuntavaaleihin 2015

Muutoksen perustavoite on suomalaisten etu. Keinot tämän toteuttamiseksi ovat sananvapaus ja suora demokratia eli sitovat kansanäänestykset.

Valta kansalle

1) Sitovat kansanäänestykset otetaan käyttöön. Yli 50 000 kannattajaa saaneiden kansalaisaloitteiden hyväksyminen on siirrettävä eduskunnalta kansalle.

2) Suomalaisen sananvapaus on pyhä ja loukkaamaton. Jotta ongelmat voitaisiin ratkaista, asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä.

Suomen valtion on oltava suomalaisten edunvalvontaorganisaatio

3) Maahanmuuttopolitiikan on oltava vastuullista ja Suomen omasta edusta lähtevää. Rikollisten maahantulo on estettävä ja täällä vakaviin rikoksiin syyllistyneet karkotettava. Sosiaaliturva on muutettava asumis- ja kansalaisuusperusteiseksi, siis vain Suomessa asuville Suomen kansalaisille.

4) Suomen on aloitettava valmistautuminen euroalueesta eroamiseen ja oman kansallisen valuutan käyttöönottoon.

5) Valtion ja kuntien velkaantuminen on pysäytettävä. Julkisen sektorin menoja on karsittava reilusti. Julkisen sektorin leikkaukset koskettavat kaikkia suomalaisia, mutta niitä ei pidä aloittaa tekevistä käsistä vaan poliittisista palkkioviroista ja suojatyöpaikoista. Puoluetuet ja muut poliittisin perustein maksettavat tuet on karsittava kokonaan pois. Suomalaisten verovarojen jakaminen ulkomaille esimerkiksi pankkitukien muodossa on lopetettava tyystin.

Vapaampi Suomi

6) Byrokratiaa on vähennettävä. Suomalaisilla on oltava vapaus tehdä ja yrittää. Järjetön byrokratia on tällä hetkellä suuri yrittämisen ja työllistämisen este, joka haittaa erityisesti pienyrittäjiä. Turha byrokratia tuntuu myös monen suomalaisen arjessa.

7) Suomen kansalaisten työvoiman on oltava valtion erityisessä suojeluksessa. Julkisen vallan on edistettävä suomalaisten työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tämän ei kuitenkaan pidä tapahtua tempputyöllistämisen ja julkisen sektorin työpaikkojen lisäämisen kautta, vaan poistamalla työllistämisen esteitä ja alentamalla työllistämisen kustannuksia, jotta yksityiselle puolelle saadaan lisää oikeita työpaikkoja. Työttömiä ei pidä syyllistää siitä, että työpaikkoja ei ole, vaan niitä on pyrittävä luomaan lisää antamalla suomalaisille vapaus tehdä työtä ja yrittää. Kaikki nykyiset rakenteet on voitava kyseenalaistaa luotaessa uutta, yrittäjäystävällisempää Suomea.

...
I PS Tämä blogimerkintäni ei ole pelkästään puoluepolitiikkaa itsenäisyyspäivän varjolla. Kyse on myös siitä, että jos Muutos tai jotkut muut puolueet toteuttaisivat Muutoksen tavoitteet, niin jatkossa kansalaisilla olisi mahdollisuus säätää lakeja tai kaataa eduskunnan säätämät lait päättäjiä sitovien kansanäänestysten kautta.

II PS:

"Tavanomaisen" jo heti keskiyön jälkeen itsenäisyyspäivän koittaessa julkaisemani itsenäisyyspäiväblogimerkintäni löydät täältä.

Voit halutessasi lukea myös järjestyksessä kolmannen itsenäisyyspäivätekstini Itsenäisyyspäivän leijona -uni.

Jopa SDP:n Sanna Marinin olisi kuvitellut kunnioittavan demokratiaa

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pitää Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen puheita tasa-arvoisen avioliitolain mahdollisesta kumoamisesta hälyttävinä.

Räsänen oli sanonut lauantaina puolueensa puoluevaltuuston kokouksessa, että eduskunnan perjantaina hyväksymä avioliittolain muutos on mahdollista kumota, jos seuraavasta eduskunnasta ja hallituksesta löytyy siihen riittävästi tahtoa.

"Eduskunta on käsitellyt aloitteen ja hyväksynyt sen. Sitä on kunnioitettava myös jatkovalmistelussa", Marin vaatii.

"Kansalaisaloitteen hyväksyminen on paitsi merkittävä edistysaskel tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, se myös valaa uskoa demokratian toimivuuteen. Jopa Päivi Räsäsen uskoisi kunnioittavan eduskunnan tahtoa ja kansanvaltaa", Marin "sivaltaa".

Marinin mielestä Räsäsen puheet ovat vaarallisia ja voivat pahimmillaan heikentää kansalaisten uskoa demokraattiseen vaikuttamiseen.

Näin SDP:ssä. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin kuitenkin aktiivisesti unohtaa sen, että demokratiassa kansanedustajat säätävät itse lakeja ja saavat jopa muuttaa niitä sekä saavat myös halutessaan muuttaa mielensä mistä tahansa laista. Yksikään säädetty tai säätämätön laki ei ole kiveen hakattu.

Näissä mainituissa kansalaisaloitteissa ei myöskään ole kysymys kansalaisten päätäntävallasta. Sitä olisi suora demokratia eli se, että kansalaiset saisivat äänestää laeista päättäjiä sitovissa kansanäänestyksissä. En ole huomannut Sanna Marinin taikka hänen puolueensa SPD:n ryhtyneen kannattamaan sellaista. Ainoa suoraa demokratiaa tällä hetkellä kannattava eduskuntapuolue on Muutos 2011.

SDP suhtautuu epäilevästi demokratian toteuttamiseen myös sikäli, että se vastustaa, kuten melkein jokainen eduskuntapuolue, sananvapautta.

En muuten huomannut sellaista, että SDP:n varapuheenjohtaja Marin olisi protestoinut sitä vastaan, että Yle oli jättänyt kutsumatta yhden eduskuntapuolueista, Muutos 2011:n puheenjohtajan Jari Leinon mukaan "Vaalien välissä: Pätkähallituksen kuntotesti" -keskusteluun jokin aika sitten. Tämäkö myös on Marinin ajamaa "demokratian kunnioittamista"?

Kansalaisaloite nk. tasa-arvoisesta avioliittolaista floppasi

Nykylain mukaisen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn tarvitaan 50.000 allekirjoitusta. Nk. tasa-arvoista avioliittolakia valmisteleva aloite oli kerännyt 166.851 allekirjoittajaa.

Jotkut ovat nyt kauheasti kauhistuneet eduskunnan lakivaliokunnan äänestettyä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.

Mielipidekyselyiden perusteella suurin osa suomalaisista kannattaisi lakia, joka mahdollistaisi homoseksuaalien keskinäiset avioliitot. (Tästä laista sen kannattajat käyttävät tuota nimitystä "tasa-arvoinen avioliittolaki", vaikka sellainen on ollut olemassa tähänkin asti, kun kerran vastakkaisia sukupuolia edustavat yksilöt ovat aivan vapaasti voineen solmia avioliiton keskenään.)

Lakivaliokunnan päätöstä haukutaan epädemokraattiseksi.

Minusta kuitenkin huomattavan paljon epädemokraattisempaa on se, että Suomen laki ei mahdollista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä edustuksellista demokratiaa täydentämään. Eduskuntapuolueista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä kannattaa ainoastaan piskuinen Muutos 2011 -puolue.

Kokoomus-puolueen käytännössä ainoa maahanmuuttokriittinen jäsen Ilkka Partanen, jonka mielestä ihmisten tulisi äänestää Kokoomusta, blogimerkinnässään "Eipäs homoilla siellä" otti kantaa irvistelemällä myös siihen, että Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari oli asettunut "kansalaisten tekemää aloitetta vastaan". Mutta kuten Miikka Satama Partasen blogimerkinnän lukijakommenttien puolella ilmaisikin, niin kansalaisaloite ei ole kansan mielipide, vaan ainoastaan kansanosan ehdotus.

Demokratia, vaalisalaisuus ja yksilönvapaudet

Keskustelin tuttuni rouva PV:n kanssa politiikasta yhdessä paikassa viime keskiviikkona. Hänen mielestään Viron mallinen sähköinen äänestäminen olisi hyvä saada käyttöön myös Suomessa. Minä väitin vastaan sanomalla, että sellainen vaarantaisi vaalisalaisuuden, joka on demokratian toteutumisessa perusperiaatteita.

Väitellessämme hän sanoi myös, että hänen mielestään Persujen äänestäjiltä pitäisi viedä äänioikeus.

Onneksi rouva PV lähti sitten ennakkoäänestyspaikalle keräyslipasta pitämään.

Vaalisalaisuudessa on kyse siitä, ettei kenenkään ole pakko paljastaa kenellekään sitä, ketä on äänestänyt vaaleissa, ja siitä, ettei kukaan myöskään voi painostaa ketään äänestämään haluamaansa ehdokasta. Jos ihminen äänestäisi vaaleissa omalta tietokoneeltaan käsin, niin olisi suuri vaara siitä, että joku kurkkisi äänestäjän käyttäessä tietokonetta hänen olkansa yli ja painostaisi häntä äänestämään haluamallaan tavalla. Lisäksi rikkana rokassa ovat tietoturvauhat. Sähköistä äänestämistä ei saa mitenkään tehtyä idioottivarmaksi sillä tavalla, että ääni menisi oikeasti aina sille ehdokkaalle, jolle se on tarkoitettu. Eikä sähköistä äänestysjärjestelmää käyttäessä pystytä myöskään todistamaan, että äänet ovat menneet juuri niille henkilöille joita on äänestettykin. Lisäksi sähköistä äänestysjärjestelmää on osaavan tahon myös mahdollista manipuloida.

Rouva PV on useissa vaaleissa äänestänyt Vihreitä. Vaikka Vihreissä on (pienehkö?) yksilönvapaussiipensäkin, niin Vihreät ovat keskimäärin innostuneita siitä, että Suomessa tullaan tulevaisuudessa autoverotuksessa käyttämään hyväkseen ihmisten autolla liikkumisen paikannusta satelliittien avulla. Mutta Vihreät eivät ole eduskunnassa ainoita, jotka kannattavat syyttömien ihmisten valvomista valtion toimesta. Eduskunnassa yksilönvapauksien kannatus on muutenkin melko vähäistä. Itse asiassa ainoa yksilönvapauksia kannattava eduskuntapuolue on yhdellä kansanedustajalla siunattu kansanliikkeenomainen ja kansallisliberaali Muutos 2011.

Auttaisiko poliittisia puolueita ja kansanedustajia ymmärtämään paremmin yksilönvapauksien tarvetta sellainen ajatus, että yksilönvapaudetkin ovat ihmisoikeuksia? Neuvostoliittohan on jo aikaa sitten kadonnut maailmankartalta, ja natsi-Saksa vielä aikaisemmin.

Olin kertonut vähän aikaa sitten siitä, ketä aion äänestää näissä eurovaaleissa. Torstaina kävinkin yhden tuttuni kanssa ennakkoäänestämässä Pähkinärinteen kirjastossa, joka muutoin remontin vuoksi on näihin aikoihin suljettuna. Äänestin Muutoksen ehdokasta Kyuu Eturauttia, jonka äänestysnumero oli ja on edelleenkin 3. Vaalivirkailija hyväksyi henkilöllisyyteni todisteeksi kulahtaneen ja luultavasti uuden lompakkoni vuoksi hieman tummuneen vanhanmallisen ajokorttini vuodelta 1989. Äänestettyämme olin kuin pirteä peipponen. Iloisella mielellä lähdinkin tuttuni kanssa tekemään lenkkiä Lammaslammen ympäri. Oli erinomainen ilmakin.

Ketä äänestän näissä eurovaaleissa

Kävin äsken läpi Ylen Areenalta useiden eurovaaliehdokkaiden haastattelut. Oikeastaan vasta nyt päätin, ketä henkilöä äänestäisin. Puolueen jolla on sopiva aate olin valinnut jo aikaisemmin.

Katsoin Muutos 2011 -puolueen Kyuu Eturautin haastatteluvideon, ja päädyin siihen, että äänestän häntä. Kyuu on nörtti, joten hän kiinnittää huomiota siihen, mikä toimii. Ja kun olen lueskellut hänen kirjoituksiaan miehen blogissa, niin voin sanoa tietäväni tarpeeksi jo ehdokkaasta. Olen itse häntä hieman arvokonservatiivisempi, mutta enköhän pysty elämään sen kanssa, että äänestän itseäni arvoliberaalimpaa henkilöä vaaleissa.

Kyuun nettisivuja pääset katsomaan täältä.

Tietenkin katsoin myös maahanmuuttokriittisyyden grand old manin, Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon haastattelun. Hallis puhui ihan hyvin. Ja lopussa muikea hymy.

Yksi hyvä tuttuni kertoi juuri, että aikoo äänestää Persujen Sampo Terhoa. Kävin katsomassa hänenkin haastattelunsa. Myös Terho esitti hyvin asiansa. Olen miehen ulostuloja arvostanut ennenkin. Minusta hän sopisi hyvin Persujen uudeksi puheenjohtajaksi.

Katsoin myös muutaman muun haastatteluvideon, mutta en viitsi listata niitä tässä.

PS vielä saman vuorokauden sisällä: Olin mainostanut tässä merkinnässäni myös Piraattipuolueen puheenjohtajaa Harri Kivistöä. Sain kuitenkin tietää, että hän ei eräässä minulle tärkeässä asiassa ole tarpeeksi asiapitoinen. Mainittakoon silti tässä vielä, että Piraateissa on oikeasti se hyvä puoli, että he sananvapaus- ja muissa yksilönvapausasioissa ovat suurin piirtein yhtä loistavia kuin Muutoksenkin jäsenet.

Normisosialidemokratia ei missään merkityksessään ole poliittinen kotini

Ulkomaankielinen nettitesti oli väittänyt tuloksessaan, että minä olisin sosialidemokraatti. Se on oikeastaan hauska yhteensattuma. Nimittäin parin kuukauden ajan olen jo ollut sillä vakaalla kannalla, että minä olen liberaalihkon kansallissosialidemokratian (nimitys ehkäpä oma keksintöni) kannattaja.

Seuraavissa muutamia merkintöjä siitä, millaisia koen omien poliittisten näkemyksieni olevan:

Kannatan sananvapautta, eli sanan tulee olla vapaata, ainoina poikkeuksina kunnianloukkaukset ja yllytykset väkivaltaan tai muutenkin rikoksiin. Yhdysvaltain perustuslaissa muuten sanotaan, että kongressi ei saa säätää lakia rajoittamaan sananvapautta, ja tämä jos mikään on ollut hyvää siinä maassa (maan haltuunotto alkuperäisasukkailta mm. on ollut sitten niitä huonompia juttuja).

Kannatan valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien eroa toisistaan.

Kannatan hyvinvointivaltiota, ja samalla olen sitä mieltä, että hyvinvointivaltion vastuut tulee mitoittaa sellaisiksi, että niistä voidaan pitää kiinni myös huonoina aikoina. En kannata vapaamatkustamisen tukemista enkä valtion ja kuntien taloudellista tukea monikulttuurille ja sosiaaliturvashoppailulle. Sen monikulttuurin tai monietnisyyden, mikä Suomeen tulee, tulee pärjätä sen harrastajien omilla rahoilla. En myöskään kannata kiihkomielisten uskovaisten tuottamista Suomeen. Myönteiset kulttuuriset vaikutteet, kulttuuri- ja opiskelijavaihto ja pakottamaton aito kansainvälisyys ovat minusta kivoja asioita.

Kannatan järkevien rajojen asettamista markkinataloudelle. Kunnollinen markkinatalous on sosiaalisesti toimivaa. Pankkien suhteen kannatan brasilialaista mallia, eli minusta pankinjohtajien ja pankkien suurimpien omistajien tulisi olla henkilökohtaisesti vastuussa pankkien veloista ja vastuista. Kannatan myöskin Attac-järjestön ajamaa nk. Tobinin-Spahnin mallin mukaista valuutanvaihtoveroa valuutta-alueiden välisille transaktioille. Veroparatiisien kuristaminen ja suurimittaisen veronkierron vähentäminen ylipäätään on myös sydäntäni lähellä. Kannatan sitä, että ammattiliitoille säädettäisiin aloiteoikeus haastaa oikeuteen työntekijän puolesta työelämän sääntöjä vastaan toimineita yrityksiä. Olen sitä mieltä, että tuloerojen olemassaolo on välttämätöntä talouden toimimisen kannalta mutta että toisaalta suuremmat tuloerot nitistävät demokratian ja nutistavat ihmisiä. Ilman järkeviä rajoja markkinatalous on pelkkää kapitalismia, yhtiöiden valtaa.

Kannatan päättäjiä sitovien kansanäänestysten käyttöönottamista eli nk. suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Suora demokratia merkitsee sitä, että tekevät kansanedustajat ja hallitus millaisia päätöksiä ja lakeja tahansa, niin äänestäjien enemmistö voi tarvittaessa kaataa ne kansanäänestyksessä. Suora demokratia merkitsee kansalaisille merkittävää poliittista kuluttajansuojaa. Suora demokratia on merkittävä osa sveitsiläistä demokratiaa.

Minusta tulisi kieltää yrityksiltä ja yhteisöiltä, mukaan lukien säätiöt ja ammattiyhdistykset, rahan jakaminen puolueille.

Minusta julkisen puoluetuen tulisi olla pientä, ja sen tulisi olla selkeästi progressiivista eli pienemmät puolueet saisivat suhteessa eduskuntavaaleissa saamaansa äänimäärään enemmän puoluetukea kuin niille nykyjärjestelmän mukaan kuuluisi. Ja mielestäni myös niiden puolueiden, jotka eivät ole eduskunnassa edustettuina, tulee saada puoluetukea, vaikkakin vähäisemmässä määrin.

Minusta kansallisvaltiota isompia yksiköitä, joissa demokratiaa voitaisiin harjoittaa, ei ole olemassa. Ylikansallista demokratiaa ei ole, tai sitten on olemassa mutta vain hyvin rajatussa määrin.

Kannatan maltillista, tolkullista kansallismielisyyttä ja isänmaallisuutta.

Kuten kaikki muutkin, kannatan luonnon- ja ympäristönsuojelua, mutta sitä tehdessä tulee ottaa huomioon myös toiminnan sosiaaliset vaikutukset.

Vastustan hiilivoiman käyttöä, ja senkin vuoksi, että hiilivoimaloitten päästöissä on kaiken suodatuksenkin jälkeen radioaktiivista ainesta, joka leviää laajalle ympäristöön. Radioaktiivisia isotooppeja kun on hiilimalmissakin, usko tai älä!

Kannatan Muutos 2011 -puoluetta, ja tässä yhteydessä on varmaan tarpeen mainita, että Muutos 2011 -puolueen linjaukset eivät välttämättä ole sataprosenttisesti samoja kuin minun.

...

PS. 21.3.2023: Poistin vanhentuneet linkit Muutospuolueen EU-sivustolle sekä korjasin suoraa demokratiaa ja Sveitsin poliittista järjestelmää koskevat linkit toimiviksi.

Persut ovat siitä tyhmä puolue, että

Minusta Perussuomalaiset on siitä tyhmä puolue, että sen kansanedustajissa näyttäisi olevan ihmisiä, jotka aivan aidosti näyttävät uskovan, että jotkut heidän kansanedustajatovereistaan ovat rasisteja. Lisäksi Perussuomalaisissa on se vika, että siinä on vanhoja SMP:läisiä. Jotta Perussuomalaiset voisi paremmin vaikuttaa Suomen kansan hyväksi, niin nämä ei-maahanmuuttokriittiset tulisi saada potkittua puolueesta pois.

Olen myös sitä mieltä, että Persujen tulisi puolueena alkaa kannattaa laajaa sananvapautta ja päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä eli suoraa demokratiaa.

Paitsi että näistä toimista olisi yhteiskunnallista hyötyä, niin samalla tulisi melko lailla hoidettua pois päiväjärjestyksestä sellainenkin ongelma kuin Persujen lahkeessa roikkuva ilkeä takiainen ei kun terrieri nimeltä Muutos 2011 -puolue.