perjantai 30. maaliskuuta 2018

Ristiinnaulitsemisesta

Antiikin Rooman valtakunnassa tuomittiin ihmiset raskaimmista rikoksista ristiinnaulittaviksi. Tosin Rooman kansalaiset välttyivät tältä. Kuolemantuomion saaneet kansalaiset nimittäin mestattiin miekalla nopeasti ja mukavalla tavalla.

Roomalaiset olivat oppineet ristiinnaulitseminen pitkäaikaiselta kilpailijaltaan Karthagolta. Karthagon taas olivat perustaneet foinikialaiset, jotka olivat puolestaan omaksuneet ristiinnaulitsemisen persialaisilta.

Ristiinnaulitseminen on yksi julmimmista mahdollisista kuolemantuomion täytäntöönpanotavoista. Siinä ihminen naulataan ristinpuuhun. Roomalaisten ristiin kuului poikkipuu, johon kädet kiinnitettiin naulaamalla. Myöskin jalat naulattiin kiinni puuhun.

Ristiinnaulittu joutuu ponnistelemaan itseään ylöspäin, jotta ei tukehtuisi. Jos hän pyörtyy, hän kuolee. Häntä vaivaavat voimakas ruumiillinen kipu, lihaskouristukset ja jano. Lisäksi hän joutuu tekemään tarpeensa siinä paikassa, jossa riippuu, mikä tavallisesti ihmisestä tuntuu nöyryyttävältä.

Joskus ristiinnaulitulta kesti pitemmän aikaa kuolla. Eräs tällainen "sissi" oli onnistunut säilymään elossa useamman päivän, mikä teki roomalaisiin suuren vaikutuksen. Nämä vapauttivat sitten hänet ristiltä. Tarina ei kerro, että miten mies pärjäsi elämässään vapautumisensa jälkeen. Onhan mahdollista, että haavojen tulehdukset tappoivat hänet.

Aikoinaan eurooppalaiset uskoivat, että roomalaiseen ristiinnaulitsemistapaan kuului naulojen lyöminen kämmenten läpi. Viime vuosikymmeninä oli taas ruvettu ajattelemaan, että kämmenet repeytyvät ruumiin painosta, jos ihminen kiinnitetään ristiin nauloilla niiden kautta.

Jokin aika sitten olin kuitenkin lukenut jostain sellaista, että sillä perusteella, että oli löydetty ristiinnaulitun kämmenen jäännökset, joissa oli edelleen naula kiinni, roomalaiset saattoivatkin lyödä naulansa kämmenien läpi. Ja kämmenet eivät repeytyneet, koska tuomitun kädet vedettiin poikkipuun yli sen takapuolelle, jolloin kädet kannattivat itsessään ruumista.

Risti on tärkeä symboli kristinuskolle, koska sen päähenkilö Jeesus Nasaretilainen tuli ristiinnaulituksi roomalaisten toimesta. Nykypäivänä kuka tahansa inhimillinen ihminen on sitä mieltä, että ristiinnaulitseminen on jonkin verran liian raaka kuolemantuomion toteuttamistapa, oli kuolemaantuomittu sitten syyllistynyt mihin tahansa.

Jeesus taas ei ollut periaatteessa syyllistynyt mihinkään sellaiseen, mistä kuolemantuomio roomalaisen tuomioistuimen olisi pitänyt langettaa. Hän oli evankeliumitekstien mukaan suhteellisen väkivallaton ihminen. Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Getsemanen puutarhasta, joku hänen oppilaistaan teki väkivaltaa yhdelle Jeesusta vangitsemaan tulleista. Mutta Jeesus kielsi sellaisen toiminnan. Hän lausui: "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu."

Ainoa väkivaltaisempi toimi, mihin Jeesuksen evankeliumitekstien perusteella tiedetään syyllistyneen, oli Jerusalemin temppelin alueella tapahtunut uhrieläinten myyjien ja rahanvaihtajien toiminnan häiriköinti. Jeesuksella oli toki siellä kannattajiaan mukanaan, mutta tempaus olisi silti voinut käydä hengen päälle. Kun paikalla oli runsaasti hartaita pyhiinvaeltajia sekä aseistetut temppelivartijat. Tietyllä tavalla Jeesus toimi tässä rohkeasti, ellei suorastaan uhkarohkeasti, vaikka käyttäytyikin vähän huonosti ja säädyttömästi.

Syy siihen, että Jeesus lopulta joutui roomalaisen maaherran kuolemaan tuomitsemaksi, johtuu varmaankin siitä, että Jeesus esitti olevansa juutalaisten kuningas. Jeesus ei itse käsittänyt rooliaan kuninkaana maallisena vallanpitäjänä, joka ajaisi roomalaiset ulos maasta, mutta monet juutalaisten johtomiehistä pelkäsivät, että roomalaiset suuttuisivat Jeesuksen vuoksi juutalaiskansaan ja pyrkisivät ehkä jopa tuhoamaan nämä. Tai ainakin järjestäisivät kunnon verilöylyn juutalaisten keskuudessa. Juutalaisten johtohenkilöihin kuului varmaan Jeesukseen myönteisemminkin suhtautuvia, mutta enemmistö näistä sitten kuitenkin esitti Jeesuksen vaarallisena kapinoitsijana roomalaiselle maaherralle, joka katsoi parhaaksi tuomita Jeesuksen kuolemaan – ristillä.

Tänään on pitkäperjantai.

PS. Jonkin verran hupaisaa, että onnistuin alun perin julkaisemaan tämän otsikolla 'Ristinnaulitsemisesta'.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Tärkeimmät natsismia käsittelevät blogitekstini

Tässä olisivat linkit neljään tärkeimpään natsismia käsittelevään blogitekstiini:

Mitä mieltä olen kansallissosialismista
(julkaistu 13.4.2015)
Tässä kirjoituksessani käsittelen kriittisellä mielellä mielestäni kaiken olennaisen kansallissosialismista, sen ideologiasta ja käytäntöön soveltamisesta.

Lempinatsini Oskar Schindler, kansanmurhan vaikeuttaja
(julkaistu 21.8.2017)
Tehtailija Oskar Schindler ei aina ollut uskollinen vaimolleen. Ja sitä paitsi hän oli vakaumuksellinen natsi. Kuitenkin mies ryhtyi oman henkensä ja terveytensä vaarantaen pelastamaan juutalaisten henkiä tehtaallaan vastoin natsiviranomaisten toiveita.

Ernst Jünger, demokratiaa vastustava kansalliskonservatiivi
(julkaistu 10.9.2012)
Saksalainen Ernst Jünger on lempiäärikonservatiivini. Hän oli sotilas, kirjailija ja biologi, joka onnistui elämään pitkän elämän, vaikka eli Hitlerin Saksassa ja vastusti maan isää ja tämän politiikkaa.

Kirja-arvostelu: Tiina Korhonen: Rautasaappaiden kaiku – SS-osasto Weinert suursodassa
(julkaistu 17.1.2017)
Kaikki tietävät nk. panttipataljoonan, joukon suomalaisia sotilaita, jotka Suomi luovutti vuonna 1941 natsi-Saksan SS-joukkoihin taistelemaan saksalaisten puolella rintamaa. Panttipataljoonan sotilaat lienevät olleet suuressa määrin nk. oikeistoradikaaleja, kuten nykyään sanottaisiin, mutta harvat näistä olivat täysiä natseja. Samaa ei voi sanoa tässä kirjoituksessani arvostelemani tositapahtumiin perustuvan romaanin henkilöistä, jotka olivat ilmeisesti saapuneet Saksaan koulutettaviksi omia aikojaan. Kirjailija onnistui tehokkaasti saamaan ainakin minut halveksimaan heitä. Mutta ehkä jotkut natsit saattavat tuntea heitä kohtaan arvostuksenkin tunteita.

(I) PS. Olen julkaissut tässä blogissani melkoisen määrän merkintöjä, joissa mainitsen kansallissosialismin tai natsit. Osassa näistä kirjoituksista teen niin vain siksi, koska islamin tai muslimien mainitseminen voi saada valtionsyyttäjän heräämään kohdallani. Siksi natsit.

...
II PS. 15.10.2018. Jostain syystä olin unohtanut listauksestani kirjoitukseni Oskar Schindleristä, miehestä, jota suuresti arvostan hänen huonoista puolistaan huolimatta.

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Villin lännen korttipeliuni

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin nk. villissä lännessä. Saluunassa. Pyöreän puisen pöydän ääressä erään toisen miehen kanssa. Meidän oli määrä pelata keskenämme rahasta pokeria. Mutta pelitoverini asettikin Peacemaker Coltinsa pöydälle. Ajattelin, että joudunko tässä nyt häviämään pelin, jotta en kuolisi. Mutta muistin sitten, että minullakin on ase. Asetin oman revolverini pöydälle. Tämä ei häirinnyt pelitoveriani silminnähtävästi. Eikä se, että kun huomasin revolverini rullan olevan vajaa luodeista, rupesin täyttämään sitä. Sitten kävi sillä lailla hassusti, että kapistus alkoikin näyttää vähän kummalliselta, ja siihen mahtui seitsemän luotia kuuden sijaan. Sain työnnettyä seitsemännen luodin myös patruunakammioonsa.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Pitääkö saamelaisten kulttuuria kunnioittaa?

Ylen sivuilla julkaistussa Hanna Hanhisen kirjoittamassa uutisartikkelissa kerrotaan Jäämeren rata -suunnitelman kirvoittaneen kipakoita kommentteja Twitterissä. Eräs Twitter-kommentti kuuluu näin:
Miten saamelaiskulttuuria voidaan edes mitata euroissa?
Minulle se on korvaamaton.
Mutta kun Suomen tosiasiallinen valtionuskonto kerran on monikulturismi, ja sen mukaan tuollainen oman kulttuurin puolustaminen on pahaa nationalismia, niin miten edes periaatteessa saisi edesauttaa saamelaisen kulttuurin säilyttämistä?

Itsehän minä olisin valmis sellaista kannattamaan, vaikka se olisi varsin impivaaralaista, mutta kun sellainen olisi kalastamista maahanmuuttokriittisyyden sameissa vesissä, joiden mukaan saamelaiskulttuurilla olisi joku monikulttuurisuutta korkeampi itseisarvo.

PS. Serkkutytön biologinen isä oli saamelainen.

perjantai 23. maaliskuuta 2018

SS-muslimidivisioonasta ja natsien harjoittamasta islamin nuoleskelemisesta

Voisi muistella Adolf Hitlerin ja hänen kansallissosialistiensa perustamaa nk. muslimidivisioonaa, viralliselta nimeltään 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar. Sen tunnuksessa oli islamilainen käyrämiekka. SS ei muissa joukko-osastoissaan hyväksynyt sotilaspappeja, mutta tätä SS-divisioonaa varten perustettiin muslimipappien virka.

Ajatella, Saksa oli perinteisesti ollut kristitty maa, mutta koska natsit olivat vallassa, niin sotilaspappeja ei enää hyväksytty, tai ei ainakaan puolueen omissa joukoissa SS:ssä. Elleivät he kannattaneet islamia. Hitler ilmeisesti arvosti islamissa sen sotilaallista henkeä ja juutalaisvastaisuutta. Ja toiseksi, natsit eivät arvostaneet kristinuskossa sitä mitä he kutsuivat sen säälimoraaliksi eivätkä kyllä sitäkään, että kristinuskon keskushenkilö Jeesus oli ollut juutalainen.

En tiedä, ottiko Hitler kaavailuissaan ollenkaan huomioon sitä, että natseihin verrattuna muslimit keskimäärin suhtautuivat melko vihamielisesti eläinten hyvinvointiin. Toisaalta kansallissosialistit olivat jo syyttäneet kristittyjä sekä juutalaisia eläinten huonosta kohtelusta. Eli jos natseista se oli kiinni, niin joka tapauksessa islam pesi kristinuskon ja juutalaisuuden kuusi-nolla.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Kaikki liberaalit ovat puolustaneet Hannu Salaman, Jussi Halla-ahon ja Salman Rushdien tuhmien puhumisen oikeutta

Venäjällä pidettiin sunnuntaina presidentinvaalit. Koska Venäjän poliittinen poliisilaitos oli hallitsevan juntan johtajan Vladimir Putinin tahdosta tehnyt hallaa riippumattomien ehdokkaiden mahdollisuuksille tulla valituksi ja jopa asettua ylipäätään ehdolle sekä tiedotusvälineiden riippumattomuudelle, herra Putin "voitti" "vaalit" ylivoimaisesti.

Mutta minun piti puhua siitä, että Venäjän presidentinvaaleja tarkkaillutta kansainvälistä neuvonantajaryhmää johtanut Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva oli MTV:n sivuilla ennen sunnuntaita julkaistun uutisartikkelin mukaan lausunut, että oikeuslaitos ei saisi ratkaista ehdokkuuksia.

Itse olen täsmälleen samaa mieltä Ilkka Kanervan kanssa. Olen myös sitä mieltä, että roskajoukkokaan ei saisi ratkaista ehdokkuuksia.

Nykyisin Perussuomalaisten puheenjohtajana toimiva Jussi Halla-aho oli joitakin vuosia sitten saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja ns. kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Jälkimmäinen lain pykälä on siitä jännä, että ei tarvitse olla kiihottanut kansanryhmää vastaan, että tulee tuomituksi siitä. Tällaisen suorastaan orwellilaisen lainpykälän ei pitäisi olla käytössä liberaalissa yhteiskunnassa. Sama pätee pykälään uskonrauhan rikkomisesta, tai ainakin silloin pätee, jos kyse on vain jonkin opin tai uskonnon pyhien arvojen kyseenalaistamisesta eikä hautakivien kaatelusta, ruumiiden esiin kaivamisesta tai jumalanpalveluksen tai hautajaismenojen häiritsemisestä.

Jussi Halla-ahon tuomio ei johtanut siihen, että hänet olisi suljettu eduskuntavaaleista pois. Mutta roskajoukko vaati sellaista kovasti.

Itse olen sitä mieltä, että jos myöskin aikoinaan tuhmien puhumisesta tuomion saanut kirjailija Hannu Salama haluaisi kansanedustajaehdokkaaksi, niin hänellekin se oikeus tulisi suoda.

Ja jos myöskin tuhmia puhunut intialaisbrittiläinen kirjailija Salman Rushdie haluaisi nykyään kansanedustajaehdokkaaksi, niin hänellekin se oikeus pitäisi suoda. Rushdie oli myöskin saanut islamin perustaneeseen profeetta Muhammadiin uskovilta muslimeilta kuolemantuomion. Hyvä että nämä täydelliset kusipäät eivät ole onnistuneet aikeissaan tappaa tuhmienpuhujakirjailija.

Kaikki liberaalit ovat puolustaneet Hannu Salaman, Jussi Halla-ahon ja Salman Rushdien tuhmien puhumisen oikeutta.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Pieni sotatapahtumauni

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista melko rajua unta:

Olin jossain maastossa. Olin sotilas tai sissi. Muutama vihollisen sotilas tuli lähelle. Nämä tutkivat paikkoja. Yritin pitää itseni mahdollisimman näkymättömissä. Jännitys oli lopulta sietämätön. Vihollisen sotilaat olivat kaikki neljä jo varsin lähellä minua. Ajattelin pystyväni ampumaan heidät kaikki ennen kuin nämä ehtisivät kunnolla reagoida. Nousin pystyyn ja annoin aseeni laulaa. Mutta yllättäen ammuntani toimikin vihollisiin melko huonosti. Iskin lopuksi kiväärissäni kiinni olevalla pistimellä yhtä vihollissotilaista vatsaan.

Oikeasti tuossa taisi käydä minulle huonosti.

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kirja-arvostelu: Jukka M. Heikkilä: Germaani ja leijona

Luin Jukka M. Heikkilän viimeisimmän viime vuonna 2017 julkaistun romaanin Germaani ja leijona. Kirjailijan koko kirjallinen tuotanto on antiikkiin sijoittuvia historiallistaustaisia romaaneja. Germaani ja leijona ei ole tästä poikkeus.

Kirjan päähenkilöt ovat Germaniasta orjaksi Rooman valtakuntaan myyty nuori mies Ramnulf ja Afrikan provinssista kotoisin oleva leijona Leo.

Ramnulf joutuu Roomassa sijaitsevaan ludukseen eli gladiaattorikouluun. Hänestä koulutetaan venator eli eläintaistelija. Kirjan toinen päähenkilö Leo päätyy myös ennen pitkää Roomaan.

Kirjan taustana ovat keisari Trajanuksen (virassa 98-117 jKr.) järjestämät tavallista mittavammat eli sata päivää kestäneet kisat Flavius-keisareitten – Vespasianus, Titus ja Domitianus – mukaan nimetyssä amfiteatterissa, joka tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Colosseum. Kisoihin kuului kilpa-ajoja, eläintaisteluita ja gladiaattoritaisteluita. Sekä tietenkin rikollisten teloituksia. Väitetysti kisoissa menetti henkensä kaikkiaan 11.000 ihmistä sekä tietysti lukematon määrä eläimiä.

Keisari Trajanus jää kirjassa valjuksi taustahahmoksi. Enemmän esillä on hänen tuleva seuraajansa Hadrianus. Heikkilä myös tuo esiin roomalaisten tuntemia keisarin ja Hadrianuksen suhdetta koskevia juoruja.

Heikkilä ei maalaa päähenkilö Ramnulfista kauhean miellyttävää kuvaa. Mutta ei kyseessä ole silti sen kauheampi tyyppi kuin ihmiset tuohon aikaan olivat olleet muutenkaan. Elämä oli kovaa ja raakaa tavallisille ihmisille tuohon aikaan joka tapauksessa.

Hän myös kuvaa aika ajoin maukkaalla tavalla Leo-leijonan mielenliikkeitä.

Itseäni häiritsi kirjassa se, että toinen sen tärkeimmistä päähenkilöistä on eläin. Eläimet ovat kuitenkin viattomia, ja oli kovin ikävää joutua tuntemaan minulle väistämätöntä myötätuntoa leijonaa kohtaan, leijonaa, jolle kylläkin kelpasi ihmisten tappaminen ja nälän sammuttamiseksi syöminen. Mutta kuten sanoin, niin eläimet ovat viattomia.

Kaameaa on myös yleensä tämä wanhojen kunnon roomalaisten jatkuva hinku katsella areenalla ihmisten verenvuodatusta. Nykyään ihmiset ovat tässäkin suhteessa parempia.

Minusta oli sääli myöskin se, että Jukka M. Heikkilä ei ollut ottanut päähenkilöksi venatorin ja leijonan sijaan gladiaattoria. Minua on pitemmän aikaa kiehtonut historiallisen gladiaattorin ja orjakapinallisen Spartacuksen (k. 71 eKr.) tarina, ja gladiaattorit olisivat olleet kannaltani kova sana.

Mutta taidan antaa kuitenkin kirjailijalle anteeksi hänen "hairahduksensa". Germaani ja leijona on kerta kaikkiaan mainio tapaus. Myöskin lähellä kirjan loppua oli kohtaus, joka sai minut itkemään, ja minä kun tapaan itkeä kovin harvoin.

Kirja sisältää myöskin pornografisia elementtejä, mutta en minä sitä niiden takia lukenut loppuun saakka.

 

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Tokaisu sitä koskien, että kristillisillä seurakunnilla menee sittenkin vähän paremmin Suomessa

Näin kristillisen pyhäpäivän sunnuntain ratoksi ihmettelen Ylen sivuilla julkaistunutta uutisartikkelia Jo kolmasosa seurakunnista on lakkautettu 2000-luvulla – Tuuloksessa loppu häämöttää: "Tuntuu, että katto lähtee talosta". Olen sitä mieltä, että jos kaikki kristilliset seurakunnat laskettaisiin mukaan, niin uutisen otsikko ei pitäisi läheskään niin hyvin paikkaansa.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Nordean ruotsalaisia pienomistajia elähdyttää nationalistinen tunto siitä, että Nordean Suomeen muuttaminen on väärin

Ylen sivuilla julkaistussa uutisartikkelissa kerrotaan osan ruotsalaisista pienomistajista vastustavan kansallistunteella pari päivää sitten vahvistettua Nordean pääkonttorin siirtoa Ruotsista Suomeen.

Ilmiselvästi tapauksessa on kyse ruotsalaisessa keskustelussa usein esiin nostetusta pahasta nationalismista. Nyt vain sitten odottelemaan, että vastuulliset ruotsalaiset puolueet ja korkeat tahot sanoutuvat irti kaikesta yhteistyöstä tällaisten ihmisten kanssa.

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Omistan taas keuhkoni

Minulla ei ole ollut paniikkihäiriödiagnoosia, ja uskoisinkin, ettei kokemieni ärsyttävien vaivojen kokonaisuus täysin täytä paniikkihäiriön diagnostisia kriteerejä.

Oireeni olivat kuitenkin olleet olemassa pitkään, ja paras sana, millä voin niitä kuvata, kuitenkin on paniikkikohtaukset, vaikka "oikeasta" paniikkihäiriöstä ei olisikaan kysymys.

Oireeni ovat olleet sellaisia, että keuhkoni toimivat kannaltani epänormaalisti. Ikään kuin en hallitsisi niitä, ja kuvaan kuuluu joka kerran tunne kuolemisesta. Hengitän tällöin erittäin pikaisesti hetken ajan. Näitä kohtauksia oli minulla ollut kamalan monen vuoden ajan ja suurin piirtein joka päivä. Melkein voisi sanoa, että niitä on minulla ollut noin miljoona kertaa.

Oireita on helpompina tai vaikeampina tullut silloin, kun olen nähnyt kuvia avaruudesta tai merestä. Tai kun olen ajanut autoa melko lujaa. Oireitten tullessa autoa ajaessa olen päässyt niistä eroon hellittämällä kaasujalkaa joksikin aikaa. Oireita on ollut silloin tällöin muutenkin. Ja ne ovat kyenneet tehokkaasti estämään minua syömästä ruisleipää, sillä ruisleivän syöminen on saanut minut aina pelkäämään, että tukehdun.

Varsin usein oireeni ovat ilmentyneet ollessani löhöämässä punkassa. Silloin ilmeisesti niihin on liittynyt ajatus hallinnan menettämisestä unenpöpperössä. Myöskin olen melko tavanomaisesti saanut oireita parturintuolissa istuessa.

Asiaan liittyy ikävä mielikuva muovipussista, jonka sisällä on pieni määrä vettä. Vesi jossain määrin sitoo muovipussin seinämiä yhteen. Muovipussi symbolisoi tässä siis keuhkoja.

Muovipussimielikuvasta johtuu myös se, että perusteellisessa lääkärintutkimuksessa, joka minulle tehtiin ollessani kansallisessa terveystutkimuksessa, keuhkojeni tilavuutta oli vaikea saada mitattua.

Olin yrittänyt rationalisoida muovipussimielikuvaa pois aivoistani ajattelemalla, että keuhkot toimivat oikeasti hieman eri lailla kuin muovipussi, jonka sisällä on hieman vettä, mutta en onnistunut tässä.

Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana oireita oli käsittääkseni ollut jonkin verran tavallista vähemmän.

Keskiviikkona seitsemäs päivä helmikuuta kuluvana Herran vuonna 2018 huomasin jossain vaiheessa punkassa löhötessäni, että oireita ei ole nyt näkynyt ollenkaan. Tämäpä outoa ja ihmeellistä, ajattelin.

Menin kylkiasentoon, mikä aikaisemmin oli helposti laukaissut oireet tulemaan. Ei mitään. Olin selälläni ja pistin kädet rintani päälle, jolloin ne tuottivat painetta rintakehälleni. Ei mitään.

Olen tässä tutkiskellut ja ihmetellyt asiaa viime viikkojen ajan. Paniikkioireeni ovat pysyneet lähes sataprosenttisesti poissa. Että tämä on kaunista.

Sitten voi tietysti miettiä, että mistä ilmiö johtuu. Nykyään olen pelkästään instrumentalistikristitty enkä oikeastaan edes usko Jumalaan. Mutta ehkä olen saanut "Jumalaan" päin hoidettua asiat jollakin lailla kuntoon. Ja ehkä asiaan liittyy myös se, mistä höpötin kuluvan vuoden ensimmäisessä blogimerkinnässäni Menetin oikeamielisyyteni.

Mutta joka tapauksessa tämä on varsin mainiota. Omistan taas keuhkoni.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Windowsille vastatulli?

Nyt kun Yhdysvaltain presidenttinä yli vuoden ollut Donald Trump on ruvennut kaavailemaan ylimääräisiä suojatulleja ulkomaiselle teräkselle ja alumiinille, niin meidän EU-laisten ja muidenkin on hyvä miettiä, miten me vastaamme siihen, jos menee oikein pahaksi. On väläytelty EU:ssa, että presidentti Trumpin tärkeimpien kannatusalueiden tuotteisiin olisi hyvä iskeä. EU:ssa on pohdittu vastatullien asettamista mm. Harley-Davidson-moottoripyörille, Bourbon-viskille ja karpalomehulle.

Itse kannattaisin kunnon suojatullin iskemistä PC-tietokoneiden käyttöjärjestelmälle Microsoft Windowsille. Ohjelmistokehityksen keskittyminen yhdelle yhdysvaltalaiselle suuryhtiölle on uhka muutenkin vapaudelle ja kaikelle sille, mikä on oikein, hyvää ja kaunista. Mutta lisäksi tämä auttaisi suomalaislähtöistä Linux-käyttöjärjestelmää ja yleensä avoimen lähdekoodin projekteja Suomessa, EU:ssa ja ympäri maailmaa. Vapaus on kaunis asia.

On sääli, että Suomi, Linuxin synnyinmaa, on pahasti jälkijunassa työpöytä-Linuxin ja vapaiden ohjelmistojen hyödyntämisessä. Mihin me muka tarvitsemme Microsoft Windowsia?

Miksi käyttää Windowsia, jos ei ole pakko? Kun marxismileninismistäkin on pitkälti maailmassa päästy eroon.

Microsoftin Windows on kuin marxismileninismiä, sillä sitä kehitetään ja valmistetaan hyvin keskitetyn tavallisista kansalaisista eristetyn järjestelmän kautta. Älkäämme sitoko itseämme yhteen yhdysvaltalaiseen suuryhtiöön ja suljettuun lähdekoodiin ja suljettuihin rajapintoihin.

PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa blogistani kirjoitukseni Mikä on Linux "hauki on kala" -menetelmällä vuodelta 2014.

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Italian uusvanhoista fasisteista

MTV:n sivuilla julkaistui uutinen, jossa kerrotaan fasistien tekevän paluuta Italiassa politiikan areenoille. Ja kun nämä ihmiset itse nimittävät itseään fasisteiksi, niin jotain perää uutisessa voi ollakin, eli ei ole kyse normaalista vanhamedian harjoittamasta löyhäkielisyydestä. Mielenkiintoista uutisessa on myös se, että siinä sanotaan:
Yhdessä asiassa Di Stefano ja hänen liikkeensä tekevät pesäeron Mussoliniin. Ainakin vielä. Ihmisiä ei kuulemma ole tarkoitus hallita väkivallalla ja pelolla, kuten Il Duce mustapaitoineen teki.
Silti täytyy kysyä, että mitä järkeä on asemoitua poliittisella kentällä fasisteiksi, jos ei kannateta poliittista väkivaltaa ja vastusteta demokratiaa. Inhimillisempää se toki on. Mutta eikö tällaisen puolueen, kuten uutisessa mainitun Casa Poundin, siis kannattaisi tehdä selkeämpi ero alkuperäisiin Mussolinin fasisteihin antamalla virallisen lausunnon, jonka mukaan Mussolini kumppaneineen toteutti fasismia ihan perseen lailla, koska he vastustivat demokratiaa ja harjoittivat poliittista väkivaltaa?

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Tompan super-rooibos-yhdistelmä

Rooibos on eteläafrikkalainen pensas ja sen lehdistä teen tapaan hauduttamalla valmistettava yrttijuoma. Se ei sisällä piristäviä aineita kuten kofeiinia eikä kitkeryyttä aiheuttavia tanniineja. Juoma kannattaakin valmistaa kunnolla hauduttamalla, jolloin siihen liukenee mukavaa makeaa ja pähkinäistä aromia.

Tapaan vetää iltaisin ja öisin naamaani jonkin verran erilaisia teelaatuja. Rooibos on toiminut minulla hyvänä vaihteluna niille.

Lähikaupassa oli joitakin kuukausia sitten lopetettu lempirooibosini vaniljarooibosin myynti. Koska en pitänyt mausteisen African Rooibosin enkä karpalo-kerma-rooibosin mausta, rupesin sekoittamaan näitä kahta yhteen. Ja oi, katso: syntyi makuaistilleni juuri sopiva rooibosmakuelämys.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Deodoranttia ja hajuvesiä käyttävät kannattavat autoritaarisia johtajia

Tieteen populaarilehdessä Tiede-lehdessä julkaistui artikkeli, jossa kerrotaan ruotsalaistutkimukseen viitaten, että vahva reaktio kehon tuoksuihin, sairauksiin ja huonoon hygieniaan näyttää korreloivan poliittisen ajatusmaailman kanssa ja että vahvempia inhoreaktioita näistä ärsykkeistä saavat ovat muita todennäköisemmin taipuvaisia huolestumaan yhteiskunnan moraalisesta rappiosta ja kannattamaan autoritaarisia ratkaisuja maailman ongelmiin.

Jos puhutaan historiasta, niin keskiajalla nykysuomalaisten esi-isät Suomenniemellä tapasivat käydä kerran viikossa saunassa. Tämä teki heistä joidenkin muiden ihmisryhmien ohella sekä autoritaarisimpia että puhtaimpia ajattelijoita koko Euroopassa tuohon aikaan.

Uuden ajan alussa Euroopassa jossain määrin kokonaan unohdettiin peseytyminen ja haistiin vain. Suomenniemeläisillä oli edelleen saunansa, joten täkäläiset olivat edelleen suhteellisen autoritaarista väkeä, kun taas 90 prosenttia eurooppalaisista oli paitsi haisevaa, niin myös kovin antiautoritaarista väkeä ajattelultaan.

Ranskan kuningas Ludvig XIV (1638-1715) oli luultavasti Euroopan koko historian vähiten omasta hygieniastaan huolehtinut henkilö. Hän oli erityisen kuuluisa hienhajustaan. Tästä syystä häntä voi pitää erittäin avaramielisenä ja antiautoritaarisena ihmisenä. Uskoisin myös, että hänen hovinsa ei jäänyt näissä piirteissä kovin kauas hänestä, sillä he pääsivät elämään yhteistä elämää hänen kanssaan.

1800-luvulle tultaessa Euroopan väestöä alkoi yhä enemmän vaivata autoritaarisuus, sillä puhtautta alettiin kunnioittaa. Ihmisistä tuli täysin hirveitä.

1900-luvulla eurooppalaiset kodit tulivat aikaa myöten varustelluiksi yhä paremmilla peseytymistiloilla, joita sitten käytettiin mieluusti hyödyksi. Ja ruvettiin lopulta jopa käyttämään deodoranttia poistamaan hienhajua. Näin tehtiin jopa Suomessa, ja näin ollen suomalaisista tuli koko maailmanhistorian autoritaarisin kansa. Kyllä kirjailija Jari Tervo siis on ollut oikeassa haukkuessaan suomalaisia!

maanantai 5. maaliskuuta 2018

"Se lähti pilvestä"

Minä tunnen aika paljon näitä kovia narkkareita sekä nykyisiä käyttäjiä. Jotka ovat lopettaneet, jotka ovat käyneet kuoleman porteilla, niin kyllä he sanovat, että kyllähän se lähti siitä pilvestä. Sen jälkeen tuli piri, sitten tuli hepo eli mentiin koko ajan astetta kovemmaksi. Ei kukaan alkanut piikittää itseään suoneen ensimmäisenä, kyllä pilven polttelusta se homma lähti, hän painotti.
Näin on lausunut Kokoomus-puolueen kansanedustaja Kari Tolvanen kokoomushenkisessä Verkkouutiset-verkkojulkaisussa julkaistun uutisartikkelin mukaan.

Uutisartikkelin kommenteissa taitetaan asiasta myös ansiokkaasti peistä, mutta avaan asiaa itsekin tässä vähän.

Nk. porttiteoria, jonka mukaan mieto huume, tässä tapauksessa kannabis, tapaa usein johtaa kovemman huumeen käyttöön, pitää kyllä paikkansa. Mutta tämä johtuu siitä, että kannabiksen käyttäminen on laitonta. Kaikki laittomat huumeet saa rikollisilta, joista useat myyvät useampaa kuin yhtä huumetta. Diileri saattaa sanoa kannabista halajavalle, että valitettavasti mulla ei ole nyt kannabista, mutta tällaista toista taas olisi. Ja vaikka näin ei usein kävisikään, niin kannabista saa silti samasta paikasta kuin muitakin laittomia huumeita. Diileri voi niin halutessaan esitellä erilaisia huumeita asiakkaalleen. Ehkä jostain toisesta huumeesta hän saa paremman katteen. Ja joku voi sitten haluta kokeilla välillä erilaista huumetta.

Ja ennen kaikkea kannabiksen laittomuudesta aiheutuu myös käyttäjien paljon puhuttu syrjäytyminen. Kun nauttii laitonta huumausainetta, niin voi joutua poliisin kanssa tekemisiin, ja tämä vaikeuttaa normaalin elämän elämistä, esim. työssäkäyntiä ja opiskelemista. Ihminen voi vaikka saada potkut töistä tai kengänkuvan perseeseen opiskelupaikasta, jos hänen laittoman päihteen käyttönsä käy ilmi.

Jos kannabis laillistettaisiin, niin ainetta saisi sitten laillisesta kaupasta eikä poliisin ja tuomioistuinlaitoksen toiminta voisi syrjäyttää käyttäjiä.

Jos kannabiksen laillistaminen joskus tapahtuisi, niin mielestäni sen myynti tulisi rajoittaa Alkon myymälöihin. Alkon monopoli pitäisi huolen siitä, että ei myydä liian vahvoja lajikkeita ja että tuotteen tetrahydrokannabinoli-kannabidioli-suhde olisi kohtuullisen hyvä. THC on kannabiksessa se päihdyttävästi vaikuttava aine ja CBD taas toimii antipsykoottisena aineena. Mielestäni kannabista ei myöskään tulisi myydä sellaisessa muodossa, jossa sitä voisi polttaa. Kannabiksen polttaminen tuo käyttäjille niitä ongelmia, joita tupakoijilla on. Mielestäni kannabista ei myöskään tulisi myydä alle 25-vuotiaille, koska tätä nuoremmilla aivot ovat vielä vahvassa kehittymisen tilassa.

Kannabiksessa on se hyvä puoli, että se ei aiheuta väkivaltaisuutta. Huono puoli siinä taas on se, että kannabiksesta ei myöskään saa krapulaa. Itse pidänkin kuningas Alkoholia Jumalan luomana huumeena, koska siitä saa krapulan. Asia alkaa kyllä ärsyttää näin vanhemmiten.

Kannabiksen huonoihin puoliin kuuluu myös se, että se usein aiheuttaa herkillä ihmisillä psykoosin. 25 vuoden ikäraja kannabiksen käytölle puolustaisi mielestäni sikälikin paikkaansa, että skitsofrenia, jos se on ihmisille tullakseen, puhkeaa yleensä ennen 25 vuoden ikää. Tosin kannabiksen laajamittainen käyttö voisi jonkin verran siltikin lisätä psykoosien esiintyvyyttä väestössä.

Kannabiksessa on myöskin sellainen jännä puoli, että THC on rasvaliukoinen aine. Tästä syystä se kertyy aivoihin, ja jos kannabista nauttii turhan usein, se heikentää kognitiivista suorituskykyä. Mutta Alkoissa myytävän kannabiksen kylkiäisenä tulisikin aina saada mukaan käyttöohjeet.

Ja kyllä, kannatan periaatteessa kannabiksen laillistamista. Jos alkoholi, joka monissa ihmisissä aiheuttaa väkivaltaisuutta, on laillinen aine, niin miksei kannabis voisi sitten olla laillinen myös?

Mitä taas tulee muihin tällä hetkellä laittomiin huumeisiin, niin minusta niiden kaikkien käyttö tulisi dekriminalisoida. Portugalin kokemuksien perusteella voisi jo väittää, että laaja huumausaineiden dekriminalisointi ei lisää huumeiden käyttöä.

Huumeiden liikakäyttöä tulisi kohdella pikemminkin sosiaalisena kuin yksilöiden juridisena ongelmana.

Minusta voitaisiin myös harkita sellaista, että voitaisiin kunnolla ja perusteellisesti pohtia myös joidenkin muidenkin vielä tällä hetkellä laittomien huumausaineiden laillistamista. Kiirettä sillä ei tosin mielestäni ole. Homma tehtäisiin ajan kanssa ja oikein vakavalla mielellä.

Lisäksi minusta on sääli, että yli 150 vuotta sitten eli vuonna 1866 tapahtunut kotipolton kieltäminen ja sitä myöten väkevän alkoholin myynnin keskittäminen valtion haltuun kuivatti maaseutukunnat ja sitä myöten aloitti sen tuhoisan kierteen, joka tunnetaan nk. suomalaisena viinapäänä. Alkoholista tuli mystinen aine, jossa oli kiellettyä vetovoimaa. Sääli, ettei Suomeen ole vieläkään syntynyt alkoholin käyttöön liittyvää sosiaalista kontrollia, kuten syvän etelän maissa. Mutta uskoisin, ettei asia tästä pahene, vaikka hiukan höllättäisiin muiden huumeiden kuin alkoholin kieltämisen kanssa.

PS. Kiva, että kiljun valmistamisen kanssa on jo höllätty.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Vaaleassa ihossa erottuvat kasvojen muodot paremmin kuin tummassa ihossa

Iltalehdessä julkaistui uutisartikkeli, jossa kerrotaan Yhdysvaltain Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n Media Lab -tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen kasvojentunnistusohjelmistoista hyödyntäneen Laura Huhtasaaren ja  Erkki Tuomiojan kasvoja esimerkkeinä valkoisista, tai niin kuin artikkelissa sanotaan, "valkoihoisista". Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Ruotsin ja Islannin poliitikkojen kasvoja. Artikkelissa sanottiin myös näin:
Tutkimuksessa selviää, että tekoäly tunnistaa valkoihoisten miesten kasvot oikein 99 prosentin tarkkuudella. Mitä tummempi kuvan henkilön ihonväri on, sitä enemmän virheitä ohjelma tekee. Virheprosentti saattaa nousta jopa 35 prosenttiin.

Buolamwinin mukaan tämä osoittaa, että tosielämän asenteellisuudet saattavat päätyä tietokonejärjestelmiin, joita käytetään kasvojentunnistuksessa.
Totta on, että ihmiset helpoimmin tunnistavat sellaisia kasvoja, joidenka tyypillisiin piirteisiin he ovat tottuneet kasvuympäristössään. Esim. jos itse muuttaisin Kiinaan, niin voisi minulta kestää jonkin aikaa, ennen kuin oppisin erottamaan kiinalaiset kasvot toisistaan. Ja sama toisinpäin. Jos kiinalainen muuttaisi Suomeen, niin hänellä kestäisi oppia erottamaan kantasuomalaiset kasvot toisistaan.

Sanoisin myös, että totta kai tosielämän asenteellisuudet saattavat päätyä tietokonejärjestelmiin, joita käytetään kasvojentunnistuksessa. Silti lienee tosiasia, että mitä tummempi iho, niin sitä vaikeampi on erottaa kasvojen muotoja, koska tummassa ihossa näkyvät valon ja varjon erot huonommin. Vaaleassa ihossa näkyvät myös paremmin kasvojen ihossa olevat sävyerot.

Luulisi jo kapitalistisenkin tiedemiehen tajunneen tämän.