blogi jonka tarinointi ei oikein ole sopusoinnussa sen enempää järkiperusteisen maahanmuuttopolitiikan vastustamisen, oikeinajattelun, konformismin, eläinten kiusaamisen kuin hyvän oluen päälle sylkemisenkään kanssa

perjantai 28. syyskuuta 2018

Mietelmäni siitä, että saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi

Olen sitä mieltä, että osa ihmiselämän tragediaa on siinä, että paha tekeytyy hyväksi eikä ihmisellä ole mitään keinoa selvästi erottaa hyvää pahasta.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Heikko nationalismi ja vahva nationalismi

Nationalismin perusta on kansallisessa itsemääräämisoikeudessa, joka on myös liberaali periaate.

Nationalismiin kuuluu myös ajatus kansan oikeudesta viljellä, kehittää ja suojella kulttuuriaan. Nationalismiin kuuluu myös ajatus oikeudesta ja velvollisuudesta tehdä kansan edun mukaista politiikkaa.

Jos nationalismin laji on vain tällaista eikä siihen kuulu periaatteellinen muiden kansojen ja etnisten ryhmien ihmisarvon kyseenalaistaminen, kyse on ihmiskasvoisesta nationalismista. Itse käyttäisin siitä mielelläni nimitystä heikko nationalismi.

Heikkoa nationalismia edustavat Suomessa sellaiset järjestöt kuin Suomen Sisu ja Perussuomalaiset-puolue.

Myös vähän tunnettu globaalinationalismi edustaa heikkoa nationalismia.

Heikkoa nationalismia aikaisemmassa maamme historiassa ovat edustaneet kansallista heräämistä ajaneet ihmiset, Suomen kielen tasaveroisuutta ruotsin kielen kanssa ajaneet suomalaiset ja ne suomalaiset, jotka eivät vihanneet sydämensä pohjasta venäläisiä näiden venäläisyyden vuoksi mutta ajoivat Suomen itsenäistymistä Venäjästä.

On olemassa myös toisenlaista nationalismia. Sellaista joka ihan periaatteessa on valmis uhraamaan muut kansat ja etniset ryhmät oman kansan oletetulle edulle. Tällainen nationalismi ei tue ajatusta kaikkien ihmisten yhtäläisestä ihmisarvosta, eli kyseessä on nationalismin patologinen muoto. Käytän tällaisesta nationalismista nimitystä vahva nationalismi.

Vahvaa nationalismia edustaa Suomessa esim. Pohjoismainen vastarintaliike, joka edustaa uusnatsismia.

Aikaisemmassa historiassa vahvaa nationalismia ovat edustaneet esim. Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja sen johtama natsi-Saksa. Italian fasismia voidaan myös pitää esimerkkinä tällaisesta nationalismista. Vaikka aate palvoi valtiota eikä kansaa ja verenperintöä, niin Mussolinin Italia kuitenkin hyökkäsi Abessiniaan ja miehitti maan ja vuonna 1938 natsi-Saksan esimerkkiä seuraten saattoi voimaan juutalaisvastaisen lainsäädännön. Ja hyökkäsi vielä Kreikkaankin myöhemmin. Francisco Francon Espanja on myös kohtuullisen hyvä esimerkki vahvasta nationalismista. Kaiken muun ohella Francon Espanjassa kiellettiin vähemmistökielten puhuminen.

maanantai 24. syyskuuta 2018

"Natsismi on rauhan oppi"

Ylikomisario Pari Kaponen pitää outona ja ikävänä tutkija Katte Nalevan Macenook-ulostuloa, jossa tämä sanoo pitävänsä ihmeellisenä sitä, että ylikomisario Kaponen ja kumppanit sanovat pitävänsä outona ja ikävänä sitä, että demonisoidaan natsismia ikään kuin se olisi merkittävässä roolissa osana äärioikeistolaisen liikkeen pahimpia ilmenemismuotoja, mm. rasistista ja poliittista väkivaltaa. Oikeasti natsismi on rauhan oppi, hihkaisee Kaponen, ja lisää vielä, että natsien harjoittama sodankäynti on ensi sijassa sisäistä kilvoittelua.

PS. Minun täytyy itsekin myöntää, että olen puhunut joskus tuhmasti natsismista. Valtionsyyttäjä saattaa joskus herätäkin siihen niin, että joudun sananvastuuseen eli maksamaan sakkoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Kuka tahansa asiantuntija voi nimittäin todistaa, että Adolf Hitler, natsismin perustaja ja muinaisen natsivaltion palvottu johtaja, on pyhä hahmo natseille. Ja näin ollen Hitlerin ja ylipäätään hänen perustamansa opin kritisoiminen ja vielä enemmän pilkkaaminen on näin ollen häväistys. Natseille pitää päin vastoin olla kiltti ja olla loukkaamatta heidän pyhiä arvojaan, etteivät he radikalisoidu.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Ulkoministeri Soinin abortin vastustamisesta ja häneen eduskunnassa kohdistetusta epäluottamuslauseesta

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on kuulemma julkisesti antanut tukensa "abortin vastustamiselle", mitä hallituskumppaneissa Keskustassa ja Kokoomuksessa varsinkin on oudoksuttu. Olen myös kuullut jotain sellaista, että Soini on kuitenkin ajatellut muuttaa paheksuttua toimintaansa kansainvälisissä yhteyksissä.

Joka tapauksessa oppositiosta puolueet SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP olivat päättäneet esittää epäluottamuslausetta yksin Soinille koko hallituksen sijaan. Miehen kohtalo hallituksessa ratkeaa näin ollen tänään perjantaina 21.9. Herran vuonna 2018. Noin klo 13.00.

Eräät hallituspuolueisiin kuuluvat naispuoliset ihmiset ovat tuskailemassa äänestyskantansa kanssa. Jos äänestää epäluottamuslausetta vastaan, niin leimautuu naistenvihaajaksi, mutta hallitus säilyy tosiolevaisena. Jos taas äänestää epäluottamuslauseen puolesta, niin voi tulla potkut omasta puolueesta. Joka tapauksessa tulisi siis sanomista. Jos taas äänestää tyhjää tai jättää yksinkertaisesti saapumatta istuntoon, voi kuvitella ratkaisseensa ongelman omasta puolestaan, mutta se olisi silti vähintään jonkinlainen merkki hajaannuksesta hallituksen tukijoukoissa. Ja se voi auttaa epäluottamusta esittää haluavat kansanedustajat voittoon äänestyksessä.

Jos ulkoministeri Timo Soini kärsii epäluottamuslauseäänestyksessä tappion, Siniset lähtee hallituksesta, jolloin Suomella tulee tulee sitten jonkin aikaa olemaan vähemmistöhallitus. En ainakaan usko, että nykyisistä oppositiopuolueista yksikään haluaisi osallistua enää hallitukseen juuri ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Ja opposition enemmistö saattaa epäluottamuslauseäänestyksessään onnistua, koska hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö.

Voin tässä vaiheessa kirjoitusta kertoa, että mielestäni sekä abortin puolesta oleva että sen vastainen kanta ovat molemmat hirveitä.

Mutta oltiin aborttilainsäädännöstä mitä tahansa mieltä, niin Timo Soinin toimiminen ulkoministerinä ei muuta millään lailla Suomen aborttilainsäädäntöä.

Itse olen myös sitä mieltä, että kenen tahansa ulkoministerin tulisi voida saada ilmaista mielipiteensä mistä tahansa asiasta, kunhan hän tekisi samalla selväksi kaikille, että hän ilmaisee kantansa yksityishenkilönä eikä Suomen hallituksen kantana. Tällainen linja toki saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä, jos ilmaisee asiansa epäselvästi tai huonosti tai jos sanoman vastaanottajilla on ymmärryksessä vikaa. Mutta ennen kaikkea muuta olen sitä mieltä, että jos joistain asioista on hallituksen kesken sovittu, että näistä olemme tätä mieltä, niin silloin ulkoministerin tulee noudattaa hallituksen linjaa ulostuloissaan.

Mitä tulee yleensä hallitustyöskentelyyn, niin mielestäni nykyisenkaltainen malli hallituksesta ja oppositiosta on huono. Mielestäni kaikille kansanedustajille tulisi suoda vapaus äänestää eduskunnassa miten haluavat, kunhan äänestäminen ei ole vastoin edustajan puolueen periaateohjelmaa.

Mielestäni, jos suinkin mahdollista, kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden tulisi osallistua hallitukseen.

Mielestäni enemmistön ja opposition tulisi eduskunnassa aidosti vaihdella aiheen ja tilanteen mukaan. Yhdessä asiassa eräät olisivat oppositiossa, ja toisessa he olisivat enemmistössä.

Hallitus tulisi muodostaa niiden asioiden ympärille, joista mahdollisimman moni kansanedustaja kykenisi olemaan suurin piirtein samaa mieltä.

PS. klo 14.33 saman vuorokauden sisällä: Ulkoministeri Timo Soinilla näköjään on edelleen eduskunnan enemmistön luottamus. Voit niin halutessasi lukea Ylen sivuilla aiheesta julkaistun uutisartikkelin Näin kansanedustajat äänestivät Soinin luottamuksesta: selkeä tuki äänin 100–60.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Keskusta ja Kokoomus lienevät osa taantumuksellista vasemmistoa

Kokoomushenkisessä Verkkouutiset-lehdessä julkaistun uutisartikkelin mukaan Keskusta-puolueen veteraanikansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan mielestä Suomessa tarvitaan aitoa suvaitsevaisuutta. Kansanedustajan mielestä tulee suvaita myös "väärää" mieltä olevia. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee moniarvoista keskustelua.

Anttilan mukaan "sydämensivistykseen ja hyvään kotikasvatukseen kuuluu myös erilaisten näkemysten aito suvaitseminen".

Muun lisäksi kansanedustaja Anttila sanoo: "Se ei tee kenestäkään mennyttä aikaa haikailevaa konservatiivia, jos ei ole samaa mieltä punavihreän vasemmiston kanssa. Se ei tee kenestäkään rasistia, jos on huolissaan maahanmuuttoon liittyvistä kiistattomista ongelmista ja yhteiskuntamme turvallisuudesta."

Itsekin kannata moniäänistä keskustelua. Ja minulla on tapana yrittää tulkita ihmisten sanomisia hyväntahtoisesti. Mutta silti en voi olla ajattelematta, että kansanedustaja Anttila tekee tässä pelkkää vaalipolitiikkaa. Toivon, että hän oikeasti ajaisi politiikassa niitä asioita, joita nyt sanoo kannattavansa.

Jos ei olekaan kyse pelkästä ensi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin liittyvästä politikoinnista, niin silti ei ole syytä olettaa, että hänen puolueensa Keskusta koskaan rupeaisi ajamaan liberaaleja uudistuksia Suomen sananvapauslainsäädäntöön. Nykyäänhän se on varsin bysanttilainen. Uskontoja, varsinkaan islamia, ei saa Suomessa kritisoida. Ja jos ei pysy sanomisissaan taantumuksellisen vasemmiston asettamissa raameissa, niin silloinkin on suuri vaara joutua valtionsyyttäjän hampaisiin.

Itse olen vaatimattomasti sitä mieltä, että vain heikot uskonnot ja opit tarvitsevat tuekseen minkäänlaisia jumalanpilkkalakeja suojelemaan loukkaantumiselta. Minun jumalani on vahvempi kuin teidän.

Sanoin "taantumuksellisen vasemmiston". Mutta olen sitä mieltä, että Keskusta ja Kokoomuskin ovat osa taantumuksellista vasemmistoa. En sano, että ne olisivat mitenkään erityisen vasemmistolaisia, mutta ne ajavat samaa tukahduttavaa politiikkaa kuin vasemmisto.

PS. Kuulin varmentamattoman huhun, jonka mukaan Sirkka-Liisa Anttila ei olisi enää vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaana. Jos näin todella olisi, niin se voisi osaltaan selittää yllä siteeraamaani ajatusmaailmaa. Politiikasta luopuvat ovat usein fiksumpia kuin siinä vielä mukana olevat. Tai ainakin he uskaltavat paremmin toimia omatuntonsa mukaan ja lausua suorat sanat.

maanantai 17. syyskuuta 2018

Supernatural -tv-sarja

Supernatural on yhdysvaltalainen kauhudraamasarja. Eihän se mikään Babylon 5 ole, mutta siinä on hyviä arvoja ja sitä paitsi olen kasvanut sen parissa sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti suuren osan aikuisiästäni.

Sarjassa ovat pääosassa veljekset Dean ja Sam Winchester, jotka metsästävät demoneita ja muita öttiäisiä. Elantonsa veljekset hankkivat luottokorttipetoksilla.

Aika ajoin he myös esiintyvät Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n työntekijöinä.

Sarjan edettyä tarpeeksi pitkälle sen meno ja meininki on yltänyt suorastaan eeppisiin mittoihin. Veljesten maailmankuva on myös avartunut johtuen kaikesta siitä, mikä heille on tästä maailmasta paljastunut.

Kannatan sarjaa lämpimästi. Tänä syksynä sitä näytetään jälleen televisiossa, ja olen asiantilaan hyvin tyytyväinen.

Sarjassa on mielestäni huomionarvoista myös se, että siinä kaksi syntistä ja erehtyväistä ihmistä yrittää, ei enempää eikä vähempää, kuin suurin piirtein pelastaa maailman. Kova työ.

PS. Sarjan päänäyttelijät alkavat olla jo keski-ikäisiä, jos keski-ikä lasketaan alkavaksi 35 vuoden iästä. Jos se lasketaan alkavaksi vasta 40 vuoden iässä, niin toinen näyttelijöistä on siinäkin tapauksessa jo saavuttanut keski-iän. Ei ole enää niin nuorta uhoa sarjassa.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Sananvastuusta ja sen suhteesta aatteisiin

Tivi-lehdessä julkaistui uutisartikkeli, jonka mukaan Saudi-Arabiassa kannattaa pitää kieli keskellä suuta ja välttää verkkosatiirin harjoittamista, jos ei halua suututtaa vallanpitäjiä, joilla on valta niin päästää kuin pistää vankilaan kärsimään sananvastuuta.

Hieman samanlainen tilanne oli ollut aikoinaan natsi-Saksassakin.

Minusta on väärin sanoa, kuten jotkut tekevät, että natsi-Saksassa natsit käyttivät väärin sananvapautta. Kun oikeasti siellä ei sellaista "ylellisyyttä" edes ollut. Sama pätee Saudi-Arabiaankin.

Saudi-Arabiassa on ilmeisesti suhteellisen helppoa joutua vankilaan pistetyksi pelkän sananvapauden käytön vuoksi. Vaikka maassa on nähty viime aikoina myönteisiäkin askeleita, kuten naisille autolla-ajo-oikeuden anto, maan järjestelmä silti edelleen perustuu varsin pitkälle islamin 600-luvulla jKr. perustaneen profeetta Muhammadin elämäntapaan ja opetuksiin. Pieni vihje: profeetta Muhammad ei ollut yhtä suvaitsevainen ja väkivallaton ihminen kuin esim. kristinuskon synnylle tärkeät henkilöt Jeesus Nasaretilainen ja apostoli Paavali.

Suomessakin voi silti edelleen joutua sananvastuuseen sillä lailla, että joutuu ainakin maksamaan sakkoja. Vuosikymmeniä sitten kirjailija Hannu Salama oli jopa tuomittu vankilaan asiasta. Presidentti Kekkonen oli hänet onneksi sitten armahtanut siitä.

Vaikka nykyään Suomen sananvapaustilanne onkin jonkin verran parempi kuin wanhoina aikoina, jotka Salama joutui kokemaan henkilökohtaisesti, niin silti maassamme sananvapauden tila ei ole edelleenkään paras mahdollinen. Jos osuu sanansäilällään johonkin Suomen epävirallisen valtionuskonnon pyhistä lehmistä, voi joutua sananvastuuseen.

Kuka tahansa voi joutua tosiaan nykyäänkin kokemaan sananvastuuta. Eräskin aktivisti nimeltä Matti Nikki oli joitakin vuosia sitten tullut tuomituksi sakkoihin tekemänsä huonon parodian vuoksi. Meillä tuomioistuin voi toimia jopa taiteen makutuomarina. Ja useat muutkin joutuvat kokemaan sananvastuunsa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa. Ehdotankin, että kaikkien aatteiden, myös uskontojen kritisointi sekä myöskin avoin haukkuminen laillistetaan.

Aatteiden kannattajia on kohdeltava kuin aikuisia, jotka kestävät aatteensa riepottelemisen eivätkä itke kuin lapset. Aatteet ovat vain aatteita, eivät henki ja elämä.

Ehdotan silti, että pidetään edelleen kiellettynä jumalanpalveluksissa ja muissa palvonta- ja hartausmenoissa sekä hautajaisissa häiriköinti. Sellainen on kaunista.

Ehdotan vielä sellaista, että kaikkien niiden ihmisten kunnia virallisesti palautetaan eduskunnan toimesta, joiden oikeutta sananvapauteen on maassamme koskaan julkisen vallan toimesta kyseenalaistettu.

Ehdotan myöskin, että lakataan yleensäkin kyseenalaistamasta liberalismin meille tuomia vapausoikeuksia.

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Viikinkiaikaisen Sigtunan asukkaista ehkä puolet oli ulkomaalaisia orjia

Suuri osa ruotsalaisen Sigtunan kaupungin viikinkiaikaisista asukkaista oli peräisin muualta, jopa hyvinkin kaukaa Euroopasta, kertoo Tukholman yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus. Aiheesta oli julkaissut 7.9. Herran vuonna 2018 jutun Yle, joka kertoo kaupungin olleen tärkeä keskus viikinkiajalla.
Naisista peräti 70 prosenttia oli tullut muualta kuin lähitienoilta. Miehillä vastaava osuus oli 44 prosenttia, kertoo tutkimus, joka on vapaasti luettavissa Current Biology -lehdestä.

– Vainajien joukossa oli myös toisen polven maahanmuuttajia. Sellaista kiinnostavaa todistetta ei tietääkseni ole aiemmin saatu mistään muualta, kertoo muinaisen DNA:n tutkimukseen erikoistunut professori Anders Götherström.

Muinaista Sigtunaa hän vertaa tämän päivän kansainvälisiin metropoleihin, vaikkapa Lontooseen, jonka asukkaat ovat perusteellinen sekoitus siellä syntyneitä ja eri puolilta maailmaa tulleita ihmisiä.

Käsitys puhtaan ruotsalaisesta alkuperäiskansasta on ylipäätään myytti, sillä ihmiset ovat aina olleet liikkeellä, hän sanoo.
Monikulttuurista narratiivia puolustava tutkija kehuu näin muinaisen viikinkiaikaisen Sigtunan kansainvälisyyttä. Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että "maahanmuuttajista" oli paljon suurempi osa naisia kuin miehiä. Niin miehiä kuin naisia tarvitaan työhön. Mutta naisia miehet tarvitsevat myös panemiseen.

On tunnettua, että viikingit tekivät kansainvälisiä retkiään paitsi kaupankäynnin, niin myöskin ryöstösaaliin ja maan saamiseksi. Tiedetään myös, että viikingit hankkivat itselleen orjia mistä vain saivat ja että yksi viikinkiretkiin osallistuneiden motiiveista oli naisten hankkiminen.

On järkevää olettaa, että viikingit hankkivat orjiksi nimenomaan naisia. Tuskin enemmistö Sigtunan ulkomaalaisperäisistä kauppiaista ja muista vapaista työtätekevistä oli naisia. Joten heidän on täytynyt olla ennen kaikkea orjia.

Jutun professsorin silminnähtävää innostusta voisi verrata vaikkapa sellaiseen, että joku kehuisi, kuinka vuonna 1842 Yhdysvallat oli aidosti kansainvälinen maa, koska maahan oli ryöstetty suuri määrä orjia aina Afrikasta saakka.

maanantai 10. syyskuuta 2018

Suvaitsevaisuuden puolustamiseksi sen tulee olla valikoivaa

Vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö oli kokoomushenkisen Verkkouutiset-lehden uutisartikkelin mukaan julkaissut kuluvan Herran vuoden 2018 syyskuun alussa Facebookissa kirjoituksen politiikan pinnallisuudesta.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni oli sitten vastannut Facebookissa kansanedustajakollegalleen.

Kulmuni ihmettelee vastauksessaan, miksi Ville Niinistö oli kirjoittanut vihjailevalla tavalla "vanhoillisuskonnollisesta taustasta" tulevasta pääministeri Sipilästä.

Kansanedustaja Kulmuni oli myöskin lausunut: "Suvaitsevaisuus ei ole valikoivaa. Sivistys on toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisistaan inhimillisesti".

Kannatan myös itse lämpimästi toisista ihmisistä puhumista inhimillisesti. Mutta täytyy tässä kysyä, että heittääkö Kulmuni tässä lapsen pesuveden mukana. Eikö esim. uusnatseille ja wanhoille natseille saa irviä näiden suorittamien rikosten ja niiden valkopesemisen vuoksi?

Minusta suvaitsevaisuuden pitää nimenomaan olla valikoivaa. Suvaitsemalla niin paljon suvaitsemattomia ihmisiä suurella sydämellä, että aivot putoavat päästä, pikemminkin vain tuhoamme elämisen ehtojamme liberaalissa yhteiskunnassa.

Ehdotan, että seuraavanlaisia aatteita voi ja pitää polkea puolustaaksemme yhteiskuntamme suvaitsevaisuutta:
  • rasismi eli toisen ihmisen ihmisarvon kyseenalaistaminen sillä perusteella, mitä rotua, rodullista fenotyyppiä tai etnistä ryhmää tämä edustaa
  • kiihkoisänmaallisuus
  • kiihkonationalismi
  • poliittisen väkivallan kannattaminen
  • ideologisen tai uskonnollisen pakkokäännytyksen hyväksyntä
  • sananvapauden poljenta
  • naisten oikeuksien poljenta
  • avioliiton solmimisen kieltäminen liikkeeseen kuulumattomien kanssa
  • kuolemantuomion tai muun vainon hyväksyminen liikkeen jättämisen vuoksi
  • lasten silpomisen hyväksyntä
  • kansainvaelluksen omaan maahan hyväksyntä oman kansan nutistamiseksi
  • käsitys, että ihmisen oikeuksien yhteiskunnassa tulee riippua siitä, mihin ryhmään hän kuuluu
  • käsitys, että yhteiskunta tulee hajottaa toisiaan kyräileviin kuppikuntiin
  • rahan riistäminen liikkeeseen kuuluvilta liikkeen johtajien paremman elämän rahoittamiseksi

perjantai 7. syyskuuta 2018

Vain populistit vastustavat kiihkouskovaisia (tokaisu)

Lienee melko yleinen sääntö, että poliittisista puolueista ja niiden kannattajista ainoastaan populistipuolueet ja niiden kannattajat vastustavat kiihkouskovaisia. Yksi poikkeus tästä säännöstä on Timo Soini.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Kysymys, mistä voimme varmaankin kaikki olla samaa mieltä

Siitä voimme varmaankin olla kaikki yhtä mieltä, että se käsitys, jonka mukaan yksilön oikeudet riippuvat siitä, mihin ryhmään hän kuuluu, ei ole liberaali käsitys.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Uneni, jossa olin sotalaivassa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaisen varsin erikoisen unisikermän:

Olin eräänlaisessa sotalaivassa. Tavallaan oli kyse vain leikkisodasta, jossa käytettiin vähemmän vahingoittavia ammuksia. Olin hytissä tai huoneessa, johon vihollistuli ei kovin hyvin yltänyt rungon ja seinien läpi. Paikalle tuli joukko muita ihmisiä. Heidän tullessaan huusin heille, että onko kukaan haavoittunut. Ei tullut vastausta. Ilmeisesti yksikään ei ollut. Jostain syystä minusta tuntui, että tämä on parasta mahdollista elämää. Taisin sanoa sen unessa ääneenkin.

Jossain vaiheessa unisikermää minun piti oudolla kiväärinkaltaisella aseella ampua leikkitulta kohteeseen, jossa oli ihmisiä. Sen käyttämät ammukset olivat erikoisia. Ilmeisesti luodeistani yksi meni kokonaan ohi, kaksi osui joten kuten ja kaksi osui kunnolla. Yhtä luodeistani ei laskettu, sillä näytös suljettiin ennen kuin luotini oli ehtinyt perille saakka.

Olin myös sotalaivassa voimakkaasti aaltoavalla merellä. Jonkin ajan päästä huomasin, että laiva kulki kuivalla maalla mäkisessä maastossa. Minusta siinä oli jotain perin järjetöntä.