torstai 30. lokakuuta 2014

Oodi ilolle

Viime lauantaina kävin kahden tutun naisen kanssa Salilla heti puolen päivän jälkeen. En jäänyt sinne roikkumaan, koska minulla oli sovittuna toinen tapaaminen. Seuralaiseni jäivät sinne vähän pitemmäksi aikaa olemaan.

Mikä tekee tästä käynnistä minulle tärkeän, on se, että baarikaappiin oli ilmaantunut uusia viehättäviä oluita. Ja baarimikotar kertoi, että lisää tulee, sillä he ovat hankkimassa vielä lisäystä baarikaappeihin.

Jo aikaisemmin Sali on ollut länsi-Vantaan Pähkinärinteen, jossa asun, neljästä kapakasta paras, sillä sieltä on löytynyt jonkin verran erilaisia hyviä oluita. Mutta nyt siitä on sitten tulossa vielä sivistyneempi olutravintola!

Tuttuni voisivat todistaa, miten iloinen olin Salin edelleenparantumista koskevasta todistusaineistosta.

Niin, ja tosiaan, nautin sinä päivänä Salilla yhteensä kaksi olutta. Sieltä lähdettyäni raahustin paikalle myöhemmin ilmaantuneen toverini kanssa kurjan mökkirähjäni ohi kohti em. tapaamisen paikkaa.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Kristinusko taikauskona

Ennen vanhaan länsimaisen kulttuurin piirissä oli tapana nimittää taikauskoksi ennen kaikkea animististen uskontojen piirissä eläviä uskomuksia. Nykyään, kun kristinuskon vaikutus on vauraissa teknistieteellisesti edistyneissä länsimaissa lamassa, voidaan yhä helpommin nimittää kristinuskoakin taikauskoksi.

Minä itse syleilen lämpimästi sellaista. Jatkossa me voimme sitten keskustella siitä, että mikä kaikista taikauskoista on paras.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Uni ja silmäkulman viereinen vamma

Näin aamuyöllä sellaista unta, että parin tutun kanssa leikin puukkohippaa. Meillä jokaisella oli käytössä tikari, ja iloisesti taistelimme toisiamme vastaan. Jossain vaiheessa kuitenkin lopetimme, kun teimme havainnon, että muita ihmisiä on liikkeellä seutuvilla turhan paljon. Aktiviteetissamme kun ei kuitenkaan ollut kysymys perheohjelmasta.

Ja tänä aamuna noustuani ylös ja saatuani naamani WC:n peilin ääreen tein erikoisen havainnon, että oikean silmäni sisemmän silmäkulman yläpuolella oli pahannäköinen isohko tummentuma. Lienenkö yöllä lyönyt itseäni silmäkulmaan? Olen luullut, että ihmisen ollessa unessa lihakset pysyvät rentoina.

Ja kerholle päästyäni toiminnanohjaaja ja nykyinen opiskelijaharjoittelijamme katsastivat naamatukkatauluani ja sanoivat, että niin silmien ylä- kuin alapuolella näkyy selvää turvotusta. Pohtivat myös, että minun saattaa olla hyvä käydä näyttämässä lääkärissä, jos ei pian helpota.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Monenlaista unennäköä

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Sain käsiteltäväkseni kiväärin. Se oli toisaalta tavallisenmallinen kivääri, eli ei ollut rynnäkkökivääri. Mutta siinä oli sellainen erikoinen toiminnan periaate, että siinä käytettiin eri tarkoituksiin kahta erilaista ammusta. Ja siinä oli kaksi iskuriakin. Sain kokeilla unessa ampumistakin aseella maaliin. Ja olin hyvin iloinen tästä kokeilun mahdollisuudesta.

Näin välillä myös sellaista unta, että sairastin Parkinsonin tautia. Uni oli jonkin verran ahdistava.

Äsken illalla näin taas seuraavanlaista unta:

Elettiin Wanhoja hyviä aikoja. Oli eräs enimmäkseen varttuneempien kansalaisten seura, jonka jäsenet kävivät yhdessä pelaamassa jotain pelejä omassa loosissaan. Mutta nämä ihmiset tapasivat nauttia heroiinia pelejä pelatessaan ja keskenään seurustellessaan. Unessa minä ja joku tuttu nainen olimme sitten aikeissa seurata seuran jäseniä siihen paikkaan, missä he harjoittivat heroinismiaan. Minä seurasin erästä vanhaa naista. Nimitin tätä vasten naamaa narkkaririkolliseksi ja sanoin, että hän ei voi nostaa kunnianloukkaussyytettä vaikka sanoisin saman julkisesti hänestä.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kirja-arvostelu: Marko Hamilo: Luonnollisesti hullu: Evoluutio ja mielenterveys

"Luonnollisesti hullu: Evoluutio ja mielenterveys" on tiedetoimittaja Marko Hamilon vuonna 2011 julkaisema kirja. Hamilo tarkastelee siinä ihmisen mielen toimintaa lähtien siitä, että biologinen evoluutio on suuressa määrin muokannut sen, ja tarkastelee sitä ennen kaikkea siltä kannalta, että suurimman osan kehityshistoriastaan ihmislaji on elänyt metsästäjä-keräilijöinä pienehköissä yhteisöissä.

Hamilo käsittelee myös eri mielenterveysongelmien perustaa ja merkitystä.

Kirjoittaja myöskin arvostelee kirjassaan nykyään kovasti suosittua kyökkipsykologian käyttöä muiden ihmisten arvioimisessa.

Marko Hamilon tarkastelun lähtökohta on se, mistä käytetään nimitystä evoluutiopsykologia, joka on tuore tieteenala, jonka merkityksestä ja tutkimusasetelman mielekkyydestä taitetaan peistä. Evoluutiopsykologiaa on syytetty myös yhteiskunnallisesti taantumuksellisten tahojen käsikassaraksi, jonka käsityksen Hamilo pitkälti torjuu.

Itse Hamilon kirjan luettuani toivon evoluutiopsykologian kehittyvän kypsäksi tieteenalaksi, joka tuottaa tuloksia ihmisen mielen tutkimisessa ja uusia näköaloja. Olemmehan syntyneet evoluution kautta, joten evoluution huomioonottamisen luulisi olevan varsin tärkeää myös ihmisen mielen toiminnan tutkimisen kannalta.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Minä olen ollut hyvin viisas vanhus

Jokunen päivä sitten tein havainnon, että olen melkein viisikymppinen. Eräs tuttuni huomautti minulle sitten, että viidenkymmenen vuoden ikään on minulla vielä vuosia aikaa. Mutta se ei auta siihen, miltä minusta tuntuu.

Pohdin saavutuksiani elämässä. Mieleeni tulivat maailman ensimmäisen suomenkielisen lingua franca novan kieliopin [poistin linkin, kun en ollut saanut sivua vielä kopioitua uudelle sivustolleni] kirjoittaminen ja julkaiseminen nettisivujeni yhteydessä. Toiseksi mieleeni johtui se, että olen monen monituisten vuosien ajan pitänyt pystyssä Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry:tä. Ja tässä ne sitten ovatkin. Nih.

...Niin, ja olen kouluttanut lisäksi yhden kaverini olutkulttuurielämäntuntijaksi.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Faaraomainen oloko

Aivan kuten Egyptin faaraolla oli päässään kaksi kruunua, Ylä- ja Ala-Egyptin kruunut, niin minulla on talvisaikaan päässäni kaksi hattua, ohut pyöräilypipo ja sen päällä musta nk. Boonie-hattu. Pyöräilypipo pitää huolta korvienkin suojaamisesta, ja tyylin varmistaa Boonie-hattu.

Katsoin pakkaskauden alkamisen olevan siinä määrin jo käsillä, että päätin suojata päätäni. Boonie-hattu on pyöräilypipon päällä jonkin verran kireä kyllä, mutta siitä ei ole ollut olemassa isompaa versiota myynnissä.

torstai 16. lokakuuta 2014

Suomalaiset ovat humalahakuinen kansa!

Suomalaiset rakastavat humalaa.

Humala (Humulus lupulus) on kasvi. Itse asiassa hamppukasveihin (Cannabaceae) kuuluva monivuotinen köynnöstävä hyöty- ja koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa lauhkeilla seuduilla.

Juuri oluen valmistuksen takia humalaa viljellään paljon Keski-Euroopassa. Oluthumalassa on kyse emikukintojen lupuliinihartseista.

Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta.

Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1734 lakiin kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan "jokaisessa talossa pitää olla humalisto" ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on lain mukaan annettava sakkorangaistus.

Oluessa humalaa käytetään antamaan oluen makuun karvautta ja hedelmäisiä aromeja, kirkastukseksi sekä estämään pilaantumista. Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita, ja niitä on olemassa erilaisia todella pilvin pimein.

Suomalaiset ovat tottuneita humalan käyttöön. Talvella Suomessa nautittavat oluet ovat niin kovin humaloituja, että saksalaisilta palaa kurkku, jos he yrittävät nauttia niitä muuten kuin pikku hiljaa siemaillen. Kesäisin olutta nautitaan Suomessa enemmän janoon, joten silloin humalointi suomalaisissa oluissa on jonkin verran keveämpää laatua.

Maailmalla on hyvin tunnettu alun perin Koffin portterista kehitetty Pangalaktinen kurlauspommi, joka on tunnettu myös siitä, että sitä rakastavat kanadalaiset, ja joukko tätä raikasta juomaa pulloissaan on ryhmitelty kanadalaisen taiteilijan Bill Reidin vuonna 1980 valmistuneen veistoksen Raven and The First Men (suom. Korppi ja ensimmäiset ihmiset) ympärille, missä veistos ikinä seikkaileekin. Myös miehen veistosta Bear (suom. Karhu) on ehdotettu pangalaktisten kurlauspommien sijaintipaikaksi.

On myös kehitetty erityisiä humalaseerumeita, joilla eri humalalajikkeita voidaan lisätä nautittavaan olueen, jos nauttijan mielestä siinä on liian vähän humalaa, – tästä monesti syytetään ulkomaalaisia oluita – tai jos hän haluaa vaikka hieman kokeilla. Jotkut lisäävät seerumeita myös syömäänsä jäätelöön.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kirkollisverotus menee täysremonttiin – ja tämä on ensimmäinen askel kohti kirkon ja valtion eroa

Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus puoltaa kirkollisverotuksen remonttia, jossa yhteisöveron tilalle tulisi valtion rahoitus.

Valtiovarainministeriön työryhmä oli esittänyt lokakuussa 2013, että suurimman valtionkirkon seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin ja sen sijaan evankelisluterilaisille seurakunnille ryhdyttäisiin maksamaan lakisääteistä valtionavustusta. Valtionavustuksella katettaisiin jatkossa ao. kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, kuten hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpidosta, aiheutuvia kustannuksia.

Ja nyt sitten vain odotetaan, että ehdotus etenisi lainsäädännöksi asti. Moni niistä ihmisistä, jotka eivät ao. kirkon jäseniä ole, saattavat vastustaa muutosta, mutta minä itse vanhana liberaalina pidän sitä myös mahdollisuutena. Sillä sitä on helppo pitää ensimmäisenä askelena kohti valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien erottamista toisistaan. Tai siis, nykyäänhän on olemassa vain nämä kaksi valtionkirkkoa, luterilainen ja ortodoksinen, mutta ennen pitkää nekin saadaan erotettua hallinnollisesti, taloudellisesti ja opillisesti valtiosta.

Kirja-arvostelu: Eoin Colfer: Hiuskarvan varassa

Eoin Colfer (syntynyt 1965) on irlantilainen opettamisen lopettanut opettaja. Mies lopetti ne hommat, koska kirjojen kirjoittaminen oli alkanut niin kovasti lyödä leiville.

Colfer on tunnettu lasten- ja nuortenkirjojen kirjoittajana. Hän on silti kirjoittanut myös muuta. Douglas Adamsin kuuluisaan viisiosaiseen Linnunrata-"trilogiaan", jonka ensimmäinen kirja oli "Linnunradan käsikirja liftareille", hän kirjoitti välttämättömän kuudennen osan, koska Adams itse oli kuollut liian aikaisin. Kuudes osa on nimeltään And Another Thing, ja se on suomennettukin nimellä "Vielä yksi juttu...". Se pitää minun ehdottomasti joskus lukea.

Mutta mikä minuun on Eoin Colferista iskenyt, on hänen kirjoittamansa rikosjännäri "Hiuskarvan varassa". Kirjassa on pääosahenkilönä Irlannista Yhdysvaltoihin muuttanut entinen sotilas, joka uudessa kotimaassaan toimii portsarina. Mutta jossain vaiheessa alkavat asiat sitten mennä hiukan mutkikkaiksi, ja mies saa tehdä parhaansa selviytyäkseen kunnialla ja hengissä kaikesta eteentulevasta.

"Hiuskarvan varassa" on osoitus siitä, että Colfer osaa kirjoittaa hyvää proosaa myös aikuisemmalle väelle, ja minut kirja piti tiiviisti mukanaan alusta loppuun. Kirja on uskomattoman vetävästi kirjoitettu. Ihan hämmästelen.

Toivon, että Colfer jatkossakin kirjoittaisi aikuiskirjoja, tai siis aikuisille tarkoitettuja romaaneita. Ja toivon myöskin, että näistä mahdollisimman moni myös suomennettaisiin. Minusta Eoin Colfer sai luultavasti pitkäaikaisen kirjallisuusystävän.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Ukrainan kriisi ja paha Hommaforum

Olen viime aikoina välillä lueskellut pahan Hommaforum-keskustelupalstan ketjua "Tilanne kuumenee Ukrainassa". Kuten huhut olivat minulle kertoneetkin, niin Hommaforumilla vellovat nykyisin Venäjän suurelle johtajalle Vladimir Putinille myötämieliset tunteet. Monet vahvasti maahanmuuttokriittisinä tai kansallismielisinä tunnetut Hommaforumin rekisteröityneet käyttäjät ovat viime aikoina keskustelupalstalla väitelleet ja riidelleet johtaja Putinin ja tämän putinismin puolesta demokratiaa ja kansojen itsemääräämisoikeutta kannattavien kanssa. Minusta tällainen on yksinkertaisesti häpeällistä.

Keskusteluketju oli aloitettu 9.10.2013, ja tähän päivään mennessä keskustelua (tai väittelyä tai riitelyä) on sille syntynyt jo satojen sivujen verran. Jos haluat käydä tarkastelemassa keskustelua, niin kannattaa aloittaa jo ensimmäiseltä sivulta, jolta löytyvät myös ohjeet niille, jotka haluavat kirjoittaa ketjuun. Oi, katso:

Ensimmäinen sivu ja kirjoitusohjeet ketjuun

Mutta jos ei halua satoja sivuja kahlata läpi keskustelua (tai väittelyä tai riitelyä) ja jos ei aio kirjoittaa mitään ketjuun, niin voi aloittaa sivulta 412, jonka ensimmäisen viestin päivämäärä on päivältä 28.9.2014. Oi, katso:

Sivu 412

Keskusteluketju kuuluu Kylänraitti-yläosastoon, joten sen näkevät myös rekisteröitymättömät käyttäjät, mutta jos haluaa myös kirjoittaa ketjuun jotain, niin joutuu rekisteröitymään käyttäjäksi. Mutta älä pelkää, monet tunnetut maahanmuuttokritiikittömät ovat jo ehtineet kirjoitella Pahalle Hommaforumille vuosien varrella, ja he ovat kaikki menettäneet maineensa hyvien ihmisten silmissä. Lisäksi Pekka Haavistoakin voi pitää epäilyttävänä tyyppinä, sillä hän on nauttinut suurta suosiota Hommaforumilla.

Kannattaa lukaista myös Sarastus-verkkolehdessä julkaistu Jukka Aakulan mainio artikkeli "Kansallisen liikkeen on päivitettävä uhkakuvansa". Venäjä on mainittu kirjoituksessa.

Lopuksi hieman höpötystä Putinin Venäjään liittyen vielä:

Russofiileille, putinisteille ja venäläisille fasisti on yleisnimitys viholliselle. Tämän ajattelutavan mukaan sellainen joka ajaa ihmisoikeuksia Venäjälle ja venäläisille on ulkomaiden agentti tai natsi, ja natsiksi sanotaan myös henkilöä joka haluaa pysäyttää Venäjän sortotoimet maailmalla.

Monet eurooppalaiset uusnatsit ja oikeat äärioikeistolaiset ovat russofiileille, putinisteille ja myös Venäjällä "demokratian kannattajia" ja "Venäjän ystäviä".

Neuvostoliitto oli absurdin suurvalta ja Venäjä jatkaa Neuvostoliiton tietä.

Sotilaallisesti agressiivinen naapuri ei ole Suomen tai minkään muunkaan Venäjän rajojen ulkopuolella sijaitsevan maan edun mukainen. Ja toivon, että Venäjä joutuu tungetuksi takaisin omien rajojensa sisäpuolelle.

Venäjän diktatuuria kannattavat ainoastaan lampaat, idiootit tai kanssarikolliset.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Islamilaisten maiden järjestön kannattaisi oikein alleviivata islamin rauhanomaisuutta

Kuten hyvät ihmiset sanovat, niin ylivoimainen valtaenemmistö muslimeista on tavallisia rauhallisia ihmisiä.

Mutta Irakin ja Syyrian Islamilainen valtio -jihadistit ovat kuitenkin äskettäin julkaisseet verkkolehdessään perustelut toisten uskontokuntien edustajien orjuuttamiselle.

Lehdessä todetaan muun muassa, että uskonnolliseen jesidi-vähemmistöön kuuluvia naisia saa ottaa vapaasti vangiksi ja pakottaa seksiorjuuteen.

IS-järjestön hirmuteoista on viime aikoina uutisoitu runsaasti. Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestö ja YK ovat hiljattain julkaisseet Irakista ja Syyriasta paenneiden todistajien kertomuksiin perustuvia raportteja, joissa kerrotaan muun muassa laajamittaisesta orjakaupasta.

"Olemme kuulleet karmeita tarinoita pakkokäännytyksistä islamiin, pakkoavioliitoista ja raiskauksista ja seksiorjuudesta - osa uhreista on lapsia", Human Rights Watchin erityisasiantuntija Fred Abrahams totesi CNN:lle.

YK:lle puhuneiden silminnäkijöiden mukaan IV-taistelijat pyörittävät syyrialaisessa Raqqan kaupungissa markkinoita, joilla tuhansia kristittyjä, jesidejä ja muita jihadistien vääräuskoisina pitämiä on myyty orjiksi vain muutamien eurojen hintaan.

Monet islamilaiset oppineet suhtautuvat nykyään jonkin verran nuivasti ei-muslimien orjuuttamiseen. Mutta tässä täytyy nyt kuitenkin muistaa, että Islamilaisen valtion kanta perustuu islamin perustajan profeetta Muhammadin opetuksiin ja miehen elämäntavan matkimiseen. Muhammadhan oli paitsi rosvo- ja sotapäällikkö, niin myös orjanomistaja ja tottunut myös raiskaamaan naispuolisia orjiaan. Hän myös hyväksyi sen, että muslimimiehet saavat raiskata sodassa vangeiksi saamiaan ei-musliminaisia ja -tyttöjä.

Eräs muslimiheppu oli blogissaan jokin aika sitten ihmetellyt, että miksi muslimien rikoksia pidetään islamin ominaisuutena. Vastaus on tähän lyhykäisesti tietenkin se, että monia hirmutekoja voidaan perustella ja perusteellaankin islamin profeetan esimerkillä ja opetuksilla. Samaa ei voi sanoa kristinuskon perustajasta.

Minusta islamilaisten maiden järjestöllä OIC:llä (Organisation of Islamic Cooperation), jolla on 57 jäsenmaata, olisi tässä tuhannen taalan paikka vakuuttaa ihmisiä islamin rauhantahtoisuudesta sanoutumalla yksiselitteisesti irti islamin profeetta Muhammadista sen sijaan että se vakuuttaa Kairon julistuksessaan, että ihmisoikeusajattelun ei pidä olla ristiriidassa islamin sharia-lain kanssa.

Ja sitten kun muslimit olisivat profeetta Muhammadin toivottaneet tervemenneeksi historian roskatynnyriin, niin muslimit voisivat sitten joukkokääntyä vaikka juutalaisuuteen.

Hyvänä esimerkkinä profeetta Muhammadiin perustuvasta islamilaisesta ajattelusta on Tiede-lehden keskustelupalstan Historia, kulttuurit ja yhteiskunta osastolta löytyvä keskusteluketju IS – Uhka vai mahdollisuus, jonka oli aloittanut eräs nimimerkillä TahaIslam esiintyvä miekkonen. Tämä henkilö on ketjussa sanonut mm., että jos muslimit tappavat ja murhaavat sodassa miespuolisia vihollisia, niin näiden naispuoliset vaimot ja tyttäret voidaan ottaa seksiorjiksi, jotta näistä joku huolehtisi. Mies on muutenkin kova selittelemään parhain päin Islamilaisen valtion touhuja. Ilmeisesti hän on myös sitä mieltä, mihin ketjulle panemassaan otsikossa epäsuorasti viittaakin, että Islamilainen valtio ei ole uhka vaan mahdollisuus. Mutta mahdollisuus mille?

Lisäksi jos se ei ole lukijalle tuttu, niin kannattaa tutustua nykyiseen islamiin kriittisesti suhtautuvaan Vasarahammer-blogiin.

Toivotan islamille irtautumista sen juurista.

Olut- ja viskiexpon järjestäjiä ja yksityisiä bloggaajia on häiritty

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Avi oli kieltänyt Helsingissä järjestettävän Olutexpon järjestäjiä käyttämästä tapahtumasta nimeä Olut- ja viskiexpo, koska nimessä oli "viski". Se on myös kiristänyt yksityisiä bloggaajia vaatien, että he poistavat kaikki viski-maininnat kirjoituksistaan, jotka käsittelevät Olutexpoa. Jos eivät poista, Avi lupasi olla antamatta anniskelulupaa tapahtumalle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja. Tapahtumasta kirjoittaneet bloggaajat eivät ole saaneet rahaa Olutexpon järjestäjiltä. Järjestäjä puolestaan oli rekisteröinyt tapahtuman nimen ongelmitta. Mutta eipä Valvira valvonut tällä kertaa.

Avin ylitarkastaja Jarmo Oresmaalta saatiin kommentti tapaukseen. Virkamiehen mukaan viski-sanan käyttöä ei ole kielletty yksityishenkilöiltä. Lausunnosta saa kuitenkin ristiriitaisen kuvan, sillä hän myös toteaa: "Luvanhaltijan kanssa on ollut puhetta, että jos joku mainostaa tapahtumaa, niin väkevien alkoholijuomien suoraa tai epäsuoraa mainontaa ei saa olla."

Olut- ja viskiexpo siis järjestetään 24.-26. lokakuuta Kaapelitehtaalla Helsingissä, osoitteessa Tallberginkatu 1. Ei pidä hämmentyä siitä, että tapahtuman nimessä ei virallisesti ole sanaa "viski", ja sen nettisivut löytyvät osoitteesta http://olutexpo.fi/. Ja viskiä ei mainita niillä enää millään lailla, tai ei ainakaan suoraan. Etusivulla tapahtuma esitellään näin: "Suomen kattavin panimo- ja tislaamotuotteita esittelevä asiapitoinen messutapahtuma".

Ei siis sanaakaan viskistä tai viskeistä. Paha. Mutta viskithän ovat tislaamotuotteita, joten hätä ei ole tämän näköinen.

Mutta miten Avi aikoo saada Googlen painostettua olemaan näyttämättä tapahtumaan viittaavien hakutulosten yhteydessä sanaa "viski"?

Näytteilleasettajia tapahtumassa on lukuisia.

Tapahtuman nimi "Olut Expo" on kuitenkin kirjoitettu sivuilla väärin.

Tapahtumanjärjestäjät eivät ole maksaneet minullekaan mitään tästä blogitekstistäni.

Ennen minua tapahtuman päälleen saamista ongelmista on ehtinyt kertoa moninainen seurakunta omissa blogeissaan.

Oma suhteeni viskiin on sellainen, että nautin viskiä lähes pelkästään lauantaisin, ja silloinkin pieniä määriä, oluen nauttimisen ohella, kun hyvin kouluttamani kulttuurielämäntuntijakollega tuo meille puoliksi nautittavaksi jonkinlaisen määrän erilaisia oluita. Joka toisena lauantaina hän tuo mukanaan 6-7 olutta, ja muilla viikoilla 4-5 olutta. Yksi näistä oluista tapaa olla 0,75-litrainen. Keskustelemme oluista niitä nauttiessamme. Melkein jokainen oluista on hankittu jostain Alkon myymälästä.

Ja "mausteeksi" siis nautimme samalla myös hieman viskiä. Minä ja kollegani pidämme eniten voimakkaan savuisista viskeistä, jotka ovat peräisin Skotlannin länsipuolen Islayn saarelta. Näitä merkkejä ovat olleet Laphroaig, Caol Ila, Ardbeg ja Lagavulin.

Nauttimiamme oluita on paha mennä luettelemaan, koska vuosien varrella olemme ehtineet nauttien kovin montaa meidän mielestämme hyvää olutta, ja joitakin huonompiakin.

Olen kulttuurielämästä kyllä kirjoittanut aikaisemmin jotain yli kaksi vuotta sitten. Kehitystä on kuitenkin ollut käyttämiemme juomalasien suhteen. Nykyään käytämme Iittalan lasisia juomasarvia, joita kohtelemme kuin kukkaa kämmenellä.

"Juodaan vähemmän, maistellaan enemmän!" kuten "Olutexpo" sanoo.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Monen suomalaisen mielestä Suomessa on liikaa puolueita

Kaksi viidestä (39 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että maassa on liikaa puolueita. Lähes joka toinen (48 %) kuitenkin torjuu väittämän.

Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n tutkimuksesta, jonka teki TNS-Gallup.

Puoluerekisterissä on kuusitoista puoluetta. Iän myötä yleistyy näkemys puolueiden liian suuresta määrästä. Eläkeläisistä ja 60 vuotta täyttäneistä enemmistö arvioi puolueiden määrän liialliseksi.

Nuoret ja opiskelijat puolestaan torjuvat ajatuksen puolueiden liiallisesta määrästä maassamme.

Lähes puolet kokoomuksen (47 %), keskustan (47 %) ja perussuomalaisten (45 %) kannattajista näkisi maassamme vähemmän puolueita. Vihreät ovat vähentämiseen nihkeimpiä (24 %).

Itse näkisin myös mielelläni Suomessa reilusti vähemmän puolueita. Minusta sellaisten puolueiden kuin Ruotsalainen kansanpuolue, Kokoomus, SDP, Keskustapuolue, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto ja Perussuomalaiset kannattaisi lakkauttaa itsensä. Olisin hyvin iloinen siitä, jos Muutos 2011 -puolue, Piraattipuolue, Vapauspuolue ja Itsenäisyyspuolue olisivat tärkeimmät äänestäjien kannatuksesta kilpailevat puolueet. Sillä lailla politiikkaan tulisi enemmän järkeä.

Lukašenka näpäyttää Putinia Krimistä – "Pitäisikö Venäjä luovuttaa Mongolialle?"

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka tuomitsee Venäjän toimet maan liitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan itseensä.

Lukašenka totesi, että jos Krimin valtausta perustellaan sillä, että niemimaa kuuluu historiallisessa merkityksessä Venäjän alueeseen, niin saman logiikan mukaan suurin osa Venäjää sekä Länsi- ja Itä-Eurooppa pitäisi palauttaa Kazakstanille ja Mongolialle.

Lukašenkan mukaan valtioiden rajoja ei pidä piirtää uudelleen. Hän korostaa, että kansainväliset lait ovat olemassa sitä varten, että kansallisten rajojen vakaus voidaan varmistaa, kertoo Ukraine Today.

Lukašenkan Valkovenäjä on Putinin Venäjän pitkäaikainen liittolainen. Ja niin paljon kuin olen Lukašenkaa inhonnutkin, niin minusta tämä miehen lausunto on hämmästyttävän selväjärkinen, ja olisi sitä jopa kenen tahansa muun lausumana.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Väittää sisäministeriön pakottavan siirtolaiset maan alle

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparran mukaan sisäministeriön ajama lakimuutos uhkaa synnyttää Suomeen uuden paperittomien siirtolaisten ryhmän.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomesta tilapäisen oleskeluluvan, jos häntä ei voida palauttaa omaan kotimaahansa. Jotkut valtiot eivät suostu vastaanottamaan henkilöitä, jotka ovat jättäneet kotimaansa hakeakseen länsimaista turvaa. Tämä koskee erityisesti Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulevia turvapaikanhakijoita.

Sisäministeriön ehdottaman lakimuutoksen toteutuessa nämä henkilöt määrättäisiin palaamaan "vapaaehtoisesti" kotimaahansa, koska viranomaiset eivät voi ketään näihin maihin palauttaa.

Pakolaisapu sanoo, että "sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) väittää nykyisen lain toimivan vetovoimatekijänä Suomeen suuntautuvalle turvapaikan hakemiselle".

"Todellisuudessa lakimuutos ei takaa ihmisten lähtemistä maasta. Heille jää edelleen mahdollisuus jäädä Suomeen maan alle, mikä ei ole kenenkään edun mukaista. Toteutuessaan sisäministeriön lakimuutos siis loisi uuden paperittomien ryhmän", Väkiparta katsoo.

Kuitenkin Suomen Pakolaisavun Kaisa Väkiparta on itse sotkenut tässä asioita. Ensinnäkin nimittäin siirtolaiset ja pakolaiset ovat eri asioita. Ja toiseksi Suomessa laittomasti oleskelevat ihmiset ovat valemaahanmuuttajia. Jos suomalaiset esim. Yhdysvaltoihin matkustavat, niin eivät hekään saa jäädä enemmän tai vähemmän pysyvästi maahan ilman laillista perustetta. Saman tulee minusta päteä muihinkin kansalaisuuksiin ja kansallisuuksiin kuin suomalaisiin.

Kahvi tekee hyvää elinvuosille

Sellainen hieno uutinen, että kolmesta neljään kuppia kahvia päivittäin juovat saattavat elää hieman muita pitempään.

Tuoreen American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset eivät paljasta mistä yhteys johtuu, mutta kahvi voi aiempien tutkimusten mukaan ehkäistä muun muassa diabetesta, kertoo uutispalvelu Duodecim.

Tulokset perustuvat vuosina 1966–2013 julkaistujen 21 kahvitutkimuksen aineistoihin ja niiden yhteisanalyysiin. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut lähes miljoona ihmistä ja heistä 120 000 menehtyi tutkimusten seurantojen aikana. Oma analyysini näistä sanoo, että useimpien menehtyneiden on täytynyt olla kahvin suhteen absolutisteja.

Analyysissaan tutkijat löysivät voimakkaan yhteyden kahvinjuonnin ja alhaisemman kuolleisuuden väliltä. Suurimmat vaikutukset näkyivät osallistujilla, jotka joivat 3–4 kupillista päivittäin. Heidän riskinsä menehtyä seurantojen aikana oli 16–21 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka joivat kahvia vain harvoin. Yhteys koski kokonaiskuolleisuutta sekä sydänperäisiä kuolemia, mutta ei syöpäkuolemia.

Ja minä tällaista tutkimuksen tulosta olen odottanutkin. Sairastan diabetesta ja silmissäni on harmaakaihi. Lisäksi minulla on muitakin vaivoja. Kuitenkin tiedän vanhastaan kahvin olevan hyvä ja erinomainen lääke. Olenkin aina juonut sitä kuin vanha hirvi. Toisaalta en silti haluaisi elää hirveän vanhaksikaan.

torstai 9. lokakuuta 2014

Unisex-vessoja ehdotettu jossain

Kun edistyksellinen ehdottaa Suomeen unisex-vessoja, niin hyvät ihmiset nyökyttelevät innoissaan. Mutta jos Teuvo Hakkarainen ehdottaisi sellaista, niin häntä pidettäisiin saastaisena tirkistelemisestä pitävänä mies-Persuna. Tosin tietääkseni sahuri Hakkarainen ei ole sellaista ikinä ehdottanutkaan.

...Ai niin, mutta pitää liittää aiheeseen liittyen tähän linkki sukupuolijärjestelmän tutkija Henry Laasasen blogimerkintään "Kävisitkö kakalla unisex-vessassa?".

tiistai 7. lokakuuta 2014

Aloitin mustan kauden

Otsikko ei viittaa vihapuheharrastukseeni vaan siihen, että olen päättänyt vaihtaa tyyliäni vaatetuksen suhteen.

Minulla ei ole pukeutumisessani ollut kauhean selkeää linjaa. Viime vuosina olen kyllä päätynyt käyttämään arkihousuinani aina reisitaskuhousuja ihan vain sen vuoksi, että niissä on tarpeeksi taskuja (niihin pitää saada jotenkin mahdutettua avainnippu, lompakko, kännykkä, matkakortti, kampa ja nenäliina, ja takataskuja en viitsi käyttää, koska ne ovat alttiita varkauden yrityksille, ja sitä paitsi liika tavara niissä heikentää istumismukavuutta). Ja joitakin vuosia sitten ryhdyin pitämään talvikauden ohella myös kesäisin kuten myös välikausilla päähinettä. Nimittäin lierihattua. Alun perin rupesin siihen kesämökillä asustavien paarmojen takia. Aluksi kyseessä oli nk. Kanada-hattu (Oh no the RCMP, is not the life for me, kuten laulussa sanotaan), mutta myöhemmin siirryin käyttämään yksinomaan nk. Boonie-hattua, joka on sotilaiden käyttämä lierihattu, vaikkakin ulkonäöltään jonkin verran epäsotilaallinen. Tai niin ainakin jotkut sanovat. Hatun lieri on nimittäin kovin epämuotoinen. Eräs tuttu muuten oli juuri sen takia luullut aikoinaan, että olin itse kyhännyt hattuni. Mutta lierin epämuotoisuudesta pääsee pitkälle eroon sitomalla leukahihnan hatun päälle, jolloin lieri nousee reunoilta ylöspäin. Tosin niin tehtyään voi jonain tuulisena päivänä menettää hattunsa.

Boonie-hattutyyliin siirryttyäni käytin aluksi mustaa hattua. Välillä olin yrittänyt käyttää kesäkuumalla vaaleahkoa maastovärityksellistä hattua, mutta kyseinen ostamani yksilö oli osoittautunut jättimäiseen päähäni hieman liian pieneksi, joten siirryin takaisin mustaan hattuun. Aivan viime aikoina olen käyttänyt vasta ostamaani uutta vaaleahkoa maastovärityksellistä hattua, joka on täysin sopivan kokoinen, koska se on suurimpaa saatavilla olevaa kokoa.

Mutta minä tulin erään nätin tytön lausunnosta huolimatta lopulta siihen tulokseen, että varsinkin T-paitakeleillä minun ulkoinen habitukseni on jonkin verran liian aggressiivisenoloinen. Kun jalassani pidin maastovärityksellisiä, vaikkakin hyvin tummia (nk. Dark Camo) shortseja. Ja päässäni maastovärityksellistä hattua. Ja käyttämäni T-paita on yleensä isänmaallinen tai sotaisa tai muuten ainakin epäpasifistinen tai epäilyttävä.

Yksi näistä käyttämistäni paidoista on sininen, ja sen etupuolella näkyvät kuvassa kaksi suomalaista hävittäjä-ässää, Ilmari "Illu" Juutilainen ja Hans "Hasse" Wind sekä heidän käyttämänsä hävittäjäkoneet, jotka ovat Messerschmitt Bf 109 ja Brewster F2A "Buffalo". Minulla on myös toinen hävittäjälentokonepaita, joka on epämääräisellä tavalla valkoinen, ja siinä näkyvät kuvassa kolme sotiemme ajan tärkeää hävittäjälentokonetta, Fokker D.XXI, Brewster ja Messerschmitt 109. Lentokoneissa näkyy luonnollisesti Suomen ilmavoimien silloinen tunnus, jolla ei ole mitään tekemistä natsien kanssa, vittu.

Syy näiden hävittäjälentokonepaitojen käyttöön on siinä, että ensinnäkin isäni oli lentokonemekaanikko, ja toiseksi minä olen aina pitänyt lentokoneista, ja kolmanneksi olen suuresti arvostanut Suomen ilmavoimien erinomaista suoritusta viime sodissa.

Olen myös käyttänyt ruskeaa T-paitaa, jossa on tyylitelty Suomen leijona. Erityisen maininnan ansaitsee kuitenkin nk. Soumi-paita, jolla on ilmeisesti jotain tekemistä persialaissyntyisen suomalaisen vaatturin Arman Alizadin (nimitän häntä suomalaiseksi, koska hän on hyvin integroitunut Suomeen ja suomalaisiin) kanssa. Minulla oli ollut myös musta T-paita, jonka etupuolella on isokokoinen valkoinen pääkallo ja sen alla lukee "Paris". Se on ostettu Pariisista. Mutta sen olen hukannut jonnekin, tietäisinpä minne.

Aikoinaan Salaisesta agentista ostamani vihreän khakin väriset housut menivät käyttökelvottomiksi, kun jokin aika sitten niissä oikeanpuoleinen etutasku petti jo toisen kerran. Yhden kerran liian monta kertaa vastaostamani Jolla-kännykkäni oli luiskahtanut taskustani lahjetta pitkin osuen lopulta jalkaterääni. Onneksi ei ehtinyt hajota.

Olin jo tullut siihen tulokseen, että minun on aika omaksua kunnollinen oma tyylini pukeutumisessa. Olin niin muodoin päättänyt, että yksin käyttämiäni paitoja lukuun ottamatta kaikkien vaatteitteni tulee jatkossa olla täyssysimustia.

Viime perjantaina tuntemani kirjailija käytti minua Varustelekassa. Ostin sieltä mustat reisitaskuhousut, uuden vihapuhetta uhkuvan T-paidan kesää varten, ja mustat nahkaiset sormikkaat. Uusi vihapuhepaitakin sattuu olemaan musta, mutta olisin voinut ostaa sen myös muunvärisenä, mutta en ehkä pinkkinä. Siinä on kuvassa vittuuntuneenoloinen Suomen leijona, joka pitää tassuissaan rynnäkkökivääriä. Olisin ostanut myös uudet kesäkengät, mutta en löytänyt sopivaa mallia. Pitää yrittää uudestaan keväämmällä tai kesämmällä.

Eräs vanha kaverini oli aikoinaan nauranut, kun kuuli minulta, että olen perustanut blogiini "pukeutuminen"-tunnisteen. En ole mitenkään ollut tuttavapiirissäni tunnettu muotiguruna.

Eilen maanantaina oli yhdistykseni Pähkinärinteen toimipisteessä nk. jäsenkahvit. Siinä on kyse siitä, että osallistujat saavat kahvin (tai muun juoman) ja pullan ilmaiseksi, ja sitten joku yhdistyksen hallituksen jäsenistä kertoo yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Ja jäsenet saavat tietenkin kysellä asioista halutessaan. Eräs tuttuni oli luvannut tarjota minulle aterian, jos pidän koko jäsenkahvien ajan päässäni hänen omistamaansa toisen maailmansodan aikaista saksalaista teräskypärää. Tietoa ei ole, oliko ko. kypärä aikoinaan ollut Suomen puolustusvoimien vai Saksan armeijan käytössä. No, minä tietenkin pidin kypärän päässäni koko tilaisuuden ajan ja kypärä otettiin ainakin enimmäkseen huumorilla vastaan. Mutta se osoittautui yllättävän raskaaksi pitää päässä. Jos olisin pitänyt sitä vielä tunnin pitempään, niin niskalihakseni olisivat taatusti tulleet kipeiksi.

Jäsenkahvien jälkeen puin päälleni aikaisemmin ostamani mustan takin, ja minusta otettiin kuvia.

Tänään lähdin kerholta samaan aikaan erään tutun naisen kanssa, ja ostoskeskuksen suuntaan matkaa taittaessamme tämä kehui nykyistä mustakautista olemustani tyylikkääksi.

Olen miettinyt myös sitä, että korvaanko monivärisen kaulaliinanikin mustanvärisellä. Mutta luultavasti käytän jatkossakin vanhaa. Se on niin kiva...

...
PS 20.10.2014: Löysin läjästä mustan pariisilaisen pääkallopaitani. Hyvä meininki!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Universaalista kieliopista jotain kovin hämärää

On esitetty, että kaikki puhutut kielet ovat itse asiassa muunnoksia samasta perusrakenteesta. Ja tätä perusrakennetta sitten kutsutaan universaalikieliopiksi.

Olisin kuitenkin kovasti toivonut, että toonikieliä eli kieliä, joissa sanojen oikea ymmärtäminen on kiinni sävelkulusta, ei olisi ollenkaan olemassa.

En myöskään kauheasti välitä polysynteettisistä kielistä, joissa kokonainen lause voidaan ilmaista yhdellä ainoalla sanalla.

Vaikka rakastan suomen kieltä, niin pidän myöskin järjettömänä sitä, että siinä sanan taivuttaminen usein muuttaa sanavartaloa. Se tarpeettomasti hankaloittaa ulkomaalaisten suomen kielen opiskelua.

Universaalikielioppi on särki, ei kun rikkinäinen, minun kannaltani.

Lisäksi haluaisin myös, että äännettä J ei ikinä missään kielessä enää merkittäisi kirjaimella Y, mutta tämä ei liity enää mitenkään universaalikielioppiin. Käsittääkseni.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Suomi, Putinin oma Venäjä ja NATO

Meidän tulisi nyt kiihkottomasti arvioida Venäjän tulevaa poliittista kehitystä. Mikäli luotamme Venäjän hyväntahtoisuuteen – historia väittää kuitenkin vastaan –, voimme jatkaa nykyisellä puolustuspolitiikalla.

Kuitenkin NATO on ainoa uskottava selkänoja Suomen puolustukselle. NATO ei ole järjestö, jonka toiminta olisi suunnattu Venäjää vastaan, mutta jäsenyys siinä estää Venäjää huseeraamasta miten tahtoo "lähiulkomaissaan".

Tällä hetkellä (3.10.2104) Venäjä on päässyt Ukrainassa, joka ei ole ollut NATO:n jäsen, pitkälle tavoitteessaan alistaa naapuri Venäjän kengän alle. Itä-Ukrainan jäätynyt konflikti merkitsee Venäjän pysyvää läsnäoloa maassa.

Suomeen hyökkääminen, kun olisimme sotilasjärjestön jäsen, johtaisi todennäköisesti sotaan, mitä Venäjä ei todennäköisesti missään nimessä halua. Siinä sodassa ei olisi kuin häviäjiä, ja Suomen arvo ei liene riittävä tälle riskille.

Mutta jos sota kuitenkin syttyisi, niin NATO:n jäsenenä Suomi saisi käyttöönsä NATO:n tiedustelutiedot, ja pikapuoliin NATO:n ilmaherruus ajaisi Venäjän hyökkäyksen kaaokseen.

Venäjän juntan suuri johtaja Vladimir Putin on antanut hallitsemiensa tiedotusvälineiden kautta venäläisten alamaistensa ymmärtää, että Suomessa elää vahva venäläisvastaisuus. Tällä tavalla Putin petaa tilannetta sodalle, jos hän joskus katsoo tarvitsevansa sellaisen Suomea vastaan.

Mikä mielenkiintoisinta, niin Venäjän tiedotusvälineissä on myös esitetty sellaista, että Suomessa monet kansalaiset olisivat valmiita liittämään Suomen takaisin Venäjän osaksi.

Putin voisi jonain päivänä yksinkertaisesti esittää TV:ssä, että viime yönä Suomi teki provokaation, johon Venäjä vastasi. Ja vastaus olisi sitten ollut pikainen ilmavoimien ja maahanlaskujoukkojen isku. Ihan mikä vaan selityshän Venäjällä menee läpi ja kaikki surkeastikin väärennetyt todisteet uskotaan, kuten on huomattu.

Jos Suomi jättäisi hakemuksen NATO:on vasta, kun meillä on isompi ongelma Venäjän kanssa, oletan, että emme jäseneksi pääsisi. Emmekä silloin ansaitsisikaan päästä. Ja jos Suomi ei olisi NATO:n jäsen, ei muilla jäsenmailla olisi mitään syytä vaivautua Suomen takia; Suomen jättäminen yksin ei tuossa tapauksessa mitenkään heikentäisi NATO:n kollektiivisen puolustuksen uskottavuutta.

Tällä hetkellä tilanne on se, että Suomi on vienyt itsensä suurin piirtein mahdollisimman pitkälle yhteistyöhön NATO:n kanssa olematta kuitenkaan sen jäsen. NATO saa tästä etua, mutta Suomi saa melko lailla haittoja.

Mikäli Putinin Venäjä nykyisessä tilanteessa haluaisi ottaa Suomen, ei kukaan uskaltaisi panna Suomen puolesta tikkua ristiin. Olisi vain samanlaista nössöilyä ja päättämättömyyttä kuin Krimin tilanteessa. Venäjä veisi ja Suomi vikisisi. Aivan sama onko meillä oma armeija tai olemmeko miten tai kuten demilitarisoituneita, aina löytyy "syy" valloittaa Suomi, jos poliittinen tahto Venäjällä niin haluaa.

Itse kannatan NATO:on liittymistä. Mitä huonoa esimerkiksi Norjalle on koitunut NATO-jäsenyydestä?

Venäjä näkee Suomen NATO-jäsenyyden olevan suurin uhka omalle uhalleen.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Pallokalat länsimaisten ihmisten itseymmärryksen lisääjinä

Noin kaksi vuotta sitten Japanin rannikon edustalta oli löydetty merenpohjasta omituisia hiekkapiirroksia. Geometriset kuviot ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan lähes kaksimetrisiä. Ne ristittiin viljapeltokuvioiksi, koska kukaan ei tiennyt, miten ne oli tehty. Kuviot löysi ja ikuisti japanilainen valokuvaaja ja sukellusharrastaja Yoji Ookata.

Myöhemmin selvisi, että monimutkaisia kuvioita piirtelee pikkuinen pallokala. Ja mikä olisikaan parempi syy tehdä taidetta kuin koiraspallokalan parittelurituaali?

Koiras tekee omaan kokoonsa nähden valtaisia kuvioita eviensä avulla houkutellakseen vastakkaista sukupuolta olevia lajitovereitaan paritteluun. Mitä enemmän huippuja ja syvänteitä pyörylässä on, sitä suurempi todennäköisyys kalalla on löytää naaras. Kuvion pikku dyynit toimivat myös suojapaikkana pedoilta, ja niistä on myös munien suojaamiseen.

Mitä tulee maanpäällisiin viljapeltokuvioihin, niin monet ihmiset uskovat, että Maapallon ulkopuolinen elämä on niihin syyllinen. Ajatellaan, että ulkoavaruuden oliot tulevat mainioissa avaruuslentolaitteissaan käsittämättömän supermassiivisenpitkien matkojen takaa piirtelemään Maapallolle viljapeltokuvioita. Näiden toimenpiteiden tarkoitus on kuulemma saada meidät ihmiset ymmärtämään, että meidän ei tulisi sotia, että meidän tulisi meditoida itsemme astraalitasolle, ja kolmanneksi viesti kuulemma kuuluu, että homeopatia on toimivaa. Lisäksi kerrotaan avaruusolentojen vievän lehmiltä anuksia.

Tylsät skeptikot taas tapaavat ajatella, että meren yläpuolisiin viljapeltokuvioihin ovat syyllisiä – ihan vain ihmiset!

Pallokalojen suvunjatkamiseen tähtäävä meripeltokuvioiden piirtäminen kuitenkin voisi olla osoitus siitä, että me voimme suurempaa ahdistusta tuntematta hylätä muut hypoteesit merenpäällisten viljapeltokuvioiden synnylle. Pallokalat ovat kuitenkin syyllisiä niihinkin. Ne ovat sitä paitsi riittävän pieniä otuksia, ettei niitä helposti havaitse työn touhussa, toisin kuin esim. ihmisiä. Occamin partaveitsen periaate pätee tässäkin: usein yksinkertaisin selitysmalli on paras.

Näin muuten äskettäin myös profeetallisen unen maalla kulkevia kaloja koskien. Vasta nyt ymmärrän, mistä siinä on kysymys. Oi, katso: Uni maakaloista.

Minusta pallokalat myös ovat usein sympaattisen näköisiä.

Seuraavan linkin takaa pääset katsomaan kuvia näistä meripeltokuvioista: "underwater crop circles".

Seuraavan linkin takaa pääset katsomaan videonpätkän koiraspallokalan touhuista kuvioiden tekemisestä merenpohjaan: 奄美大島 完成ミステリーサークル!.