torstai 27. huhtikuuta 2017
Uni siitä, että opiskelin jossain oppilaitoksessa venäjää
Olin kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Oli venäjän oppitunti. Opettaja käski meidän kirjoittaa jonkinlaisen sadun tai vaihtoehtoisesti tosikertomuksen venäjäksi. Minä sanoin luokassa, että taidan jättää homman kotitehtäväksi. Kotona voisi rauhassa selailla venäjän oppikirjaa, ja saisi ehkä jotain aikaankin.
Olin unessa keksinyt hyvän aiheen kirjoitukselleni. Mutta luokasta lähdettyäni olin unohtanut, että mistä pitikään kirjoittaa. Mietin, että oliko aiheeni muusikko Johnny Cash. En ollut varma.
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Venäjän juntan kulkuset repäistyneet irti?
Minusta on hillittömän hauskaa, että kun Putin ja putinistit näyttivät vielä vähän aikaa sitten odottavan Yhdysvaltain tuoreelta presidentiltä suurta myötämielisyyttä juntan toiveille, niin nyt sitten on ruvettu itkemään ja kitisemään. On kuin juntan jäsenten kulkuset olisivat asettuneet todellisuuden kottikärryihin ja sitten ne olisivat yllättäen repäistyneet irti.
tiistai 25. huhtikuuta 2017
Jeesuksen mielipiteet eivät olleet nykyaikaisia mielipiteitä
Sanoin tuossa, että melkein perinteinen, sillä tällä kertaa näyttelijät olivat jok'ikinen naispuolisia ihmisiä. Minusta kyseessä on Via Crucisin raiskaus, mutta se ei ole tässä kirjoituksessani nyt olennaisinta.
Jeesustakin esitti nainen, näyttelijä Maria Ylipää. MTV:n uutisartikkelin (uutisen ohessa myös videouutispätkä) mukaan Ylipää oli pohtinut asiaan liittyen tällaisia:
Kyllä minä tätä meidän yhteiskuntamme tilannetta Jeesuksen laseilla heti katselin. Kaikkea vihapuhetta, rasismia, vähemmistöjen syrjintää, pakolaisia ja maahanmuuttajia Rautatientorilla. Ajattelen että mitäköhän Jeesus tekisi tai sanoisiUsein sanotaan, että kristinuskoa ei pidä sotkea politiikkaan. Mutta näyttelijä Ylipää taisi tehdä tässä uskonnon ja politiikan keskenään sotkemisen Korkean veisun (nykyiseltä nimeltään Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon suomenkielisessä Raamatussa Laulujen laulu), kun hän oletti, että Jeesus noudattaa hänen omia poliittisia mielipiteitään.
Jeesus Nasaretilainen oli uskovainen juutalainen ja eli juutalaisena juutalaisten joukossa. Minähän tämän vain sanon, mutta hänellä on saattanut olla asioista seuraavanlaisia mielipiteitä:
"Minä olen tullut juutalaista Herran kansaa varten. Kannatan isille annettua Mooseksen lakia ja kunnioitan sitä Jumalan lakina. Pyrin kuitenkin opetuksissani siihen, että lain noudattamisen taakka ei olisi kansalleni juutalaisille liian raskas kantaa. Vastustan avioliiton ulkopuolista seksiä ja avioeroa. Kuitenkin haluan, että kaikki ihmiset tietäisivät sydämessään olevansa syntisiä eivätkä siksi tuomitsisi toisiaan kovin helposti, äkkinäisesti ja liioitellusti. Herra yksin on synnitön, ja vain hän voi tehdä ihmisestä kokonaisen! Olen sitä mieltä, että hädässä olevaa on autettava, vaikka tämä ei olisi juutalainen. Kuitenkin, jos meidän luoksemme tulisi muilta mailta runsaasti sellaisia hädänalaisia, jotka eivät olisi kiitollisia saamastaan avusta ja kunnioittaisi ja arvostaisi meitä vaan pyrkisivät hyväksikäyttämään meitä ja lopulta alistamaan meidät ja riistämään meiltä isiemme uskon, niin uskon, että Herra siunaisi tekomme, jos vastustaisimme heitä ja heidän pyrkimyksiään. Roomalaiset ovat jo yksinään riittävän paha asia. On silti hyvä, että maassa on rauha ja järjestys. Lopullisen rauhan luo kuitenkin Herra yksin."
maanantai 24. huhtikuuta 2017
Ranskalaisten feministien kannattaa nyt äänestää Marine Le Penia, koska tämä on nainen
Ensimmäisen kierroksen voittajiksi selviytyivät joidenkin keskustalaiseksi mieltämä Emmanuel Macron ja hienojen hyvien ihmisten oikeistopopulistiseksi ellei peräti äärioikeistolaiseksi nimittämä Marine Le Pen. Jälkimmäinen voittajista on sukupuoleltaan nainen. Hän on myös heittänyt edustamastaan Kansallinen rintama -puolueestaan (ranskaksi Front National) oikeasti jonkin verran rasistisen isänsä Jean-Marie Le Penin ulos.
Näiden kahden välillä pidetään vaalien toinen kierros 7. toukokuuta.
Siteeraan seuraavaksi filosofi Jukka Hankamäkeä:
Erikoista onkin valtamedian kampanjointi Le Peniä vastaan. Hänen politiikkansa ei ole populistista mutta kylläkin kansanvaltaista, järkevää ja periaatteellisia suunnanmuutoksia artikuloivaa. Ihmeellistä on myös feministien osoittama vastustus; nythän olisi mahdollisuus valita Ranskaan kaikkien aikojen ensimmäinen naispresidentti!Koska filosofi Hankamäki on seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali, niin hänellä on sen verran nykyisin monille ihmisille tärkeässä uhrihierarkiajärjestelmässä tarvittavia uhristatuspisteitä, että kehotan ranskalaisia kuuntelemaan häntä. Ikävä vain, ettei hän ole muslimi eikä tummaihoinen. Sitten hän olisi kaiken voittava jokeri.
Viime vuoden marraskuussa pidettyjen Yhdysvaltain presidentinvaalien alla maan entinen ulkoministeri Madeleine Albright oli todennut, että naisten pitäisi äänestää Demokraattisen puolueen ehdokasta Hillary Clintonia vain sen takia, että tämä on nainen. "Helvetissä on erityinen paikka varattuna naisille, jotka eivät auta toisiaan", Albright oli vakuutellut.
Joten feministinaiset (ja -miehet) Ranskassa. Äänestäkää Marine Le Peniä presidentinvaalien toisella kierroksella! Lisäksi painakaamme myös päämme rukoukseen tämän voiton puolesta. Mutta äänestäminen on vielä tärkeämpää.
lauantai 22. huhtikuuta 2017
Undulatus politicus
Sen sijaan äänestin ensimmäistä kertaa elämässäni persua. Jälkeenpäin on tullut mieleeni, että olisi voinut jättää puolueen äänestämisen myöhemmäksi, kun väistyvä puoluejohtaja Timo Soini oli vielä sen keulapurjeena. Mutta minun kävi oikeasti niin sääliksi Perussuomalaisia.
Ja nyt kun asiaa olen ehtinyt jo useamman kerran miettiä, niin minua ottaa itse asiassa päähän se, että en äänestänyt Piraattipuoluetta. Se nimittäin sai ehdokkaita läpi Helsingissä ja Jyväskylässä. Olisi ollut mahtavaa olla ollut mahdollistamassa Piraattien nousua varteenotettavaksi puolueeksi.
Piraattipuolueessa minua miellyttävät sen myönteinen suhtautuminen yksilönvapauksiin ja puoluekurin puuttuminen sekä se, että puolueessa on mukana paljon tietotekniikan päälle ymmärtäviä ihmisiä. Itsekin olen tietokonenörtti, vaikkakin huono sellainen. Vähemmän tärkeänä itselleni koen puolueen piraattimaisimmat linjanvedot. Niiden vuoksi itse asiassa molemmat veljeni, jotka ovat periaatteessa muun ohella myös muusikoita, voisivat järkyttyä, jos äänestäisin joskus Piraatteja.
Mitä taas tulee Perussuomalaisten tulevaisuuteen, niin toivoisin Jussi Halla-ahon voittavan kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtajan pallin. Hän olisi mainio ja uskottava muutoksen airut. Ja sitä paitsi tutkijana hän toisi jonkin verran epätieteellistä henkeä hönkivään puolueeseensa tieteellistä likviditeettiä (ei liity millään lailla likvidoimiseen).
Aikoinaan olin itse ollut melko varma siitä, että Halla-aho on rasisti, kun kaikki luotettavat tahot näyttivät toitottavan hänestä sellaista. Mutta sitten menin lukemaan hänen Scripta-blogiaan. Tarpeeksi paljon sen antiin tutustuttuani tulin siihen tulokseen, että "luotettavat tahot" olivat puhuneet paskaa. Jussi Halla-aho ei ollutkaan rasisti!
Jussi Halla-aho on tavallinen kansallisliberaali.
Halliksesta tuli ensin kunnanvaltuutettu, sitten kansanedustaja ja lopuksi europarlamentaarikko.
Kun hän oli mennyt Perussuomalaisten toimintaan mukaan, niin eräs henkilö lausui hänestä jonkin ajan päästä: "Propellipäästä pukumieheksi alle vuodessa".
Sampo Terho olisi varmaan myöskin ihan hyvä puoluejohtajana. Hänellä on ilmeisesti ihan hyvät arvot. Mutta Soinin perillisenä ja valtamedian jonkinlaisena uutena lemmikkinä hän olisi ehkä vähemmän uskottava muutosjohtajana. Mutta uskottavuus sikseen. Jos Jussi Halla-aho valitaan kesäkuussa Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi, niin minulla on ilo nähdä sitten hyvien hienojen ihmisten, nykyajan fariseusten, aito hätä ja pelko, kun "vääränlainen" ihminen on tullut valituksi hommaan. Mutta jos Jussi Halla-ahon poliittiset vastustajat saavat tahtonsa läpi, niin Perussuomalaisia ei enää ole, eikä pian enää Suomeakaan...
PS:
Jos ketään tässä vaiheessa enää kiinnostaa, niin voisin kuvailla itseäni poliittisella kartalla usealla tavalla: realistisen liberalismin kannattaja, kansallisliberaali, joitakin edistyksellisiä arvoja kannattava konservatiivi ja bernsteinilainen sosialidemokraatti. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisten poliittisten ideologioiden aatemaailmat osuvat jossain määrin päällekkäin. Mutta varmaankin tätä nykyä pidän eniten nimityksestä realistisen liberalismin kannattaja. Kannatan myöskin suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Mutta poliitikkoa minusta ei varmaankaan tule koskaan.
Melkein välttämätön loppukaneetti: Mainitsen lopuksi ihan muuten vain sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni vastoin liberalismia: kansallissosialismi, suuri osa nykyisestä feminismistä, pakkoruotsi, islamin perustajan profeetta Muhammadin edustamat arvot, rasismi, kiihkonationalismi, ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, ns. positiivinen syrjintä, negatiivinen syrjintä, merkantilismi, lysenkolaisuus, pappisvalta, Ruotsi.
perjantai 21. huhtikuuta 2017
Amicitia Deo
Juhlapyhät saavat päinvastoin kalenterini sekaisin.
Katsoin uudelta National Geography -kanavalta pääsiäisen tienoilla sellaisen Jeesus-elokuvan, jota en ollut aikaisemmin nähnyt. Se oli vuonna 2015 julkaistu Jeesuksen murha, alkukieliseltä nimeltään Killing Jesus. Elokuva oli kaksiosainen, ja osat näytettiin saman tien uusintanakin.
Periaatteessa tykkäsin elokuvan menosta ja meiningistä sen muusta. Jeesuskin oli mielestäni hyvin oikeanlainen. Elokuvassa oli minun silmilläni katsoen kuitenkin kaksi ikävää virhettä: Jeesus ei, kun häntä tultiin vangitsemaan Getsemanen puutarhassa, sanonut kuolematonta lausahdustaan: "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu". Lausuma on tärkeä, koska sen perusteella voisi olettaa, että Jeesuksen mielestä häntä ei saanut puolustaa väkivallalla. Myöskin oli elokuvantekijöiltä silkkaa laiskuutta se, että kun Jeesuksen teloitusvälineen eli ristin yläosaan kiinnitetyssä kyltissä, jossa olisi pitänyt lukea kolmella kielellä teloituksen syy eli se, että Jeesus oli juutalaisten kuningas, niin siinä ainoastaan luki lyhenne INRI, joka tulee latinankielisestä ilmaisusta "Iesus Nazarenus, Rex Iudaeorum".
Vielä voisi mainita senkin, että Mel Gibsonin ohjaama Jeesus-elokuva The Passion of the Christ (2004) nosti riman aivan uudelle tasolle, koska siinä puhuttiin alkukieliä eli arameaa ja latinaa. Ja Killing Jesus oli englanninkielinen.
Mutta muuten ihmettelin, että suomenkielisiltä tv-kanavilta ei muuten näyttänyt tulevan yhtään Jeesus-elokuvia. Tämä on mädätystä!
Seuraavassa alkaa höperehtiminen. Jos et halua lukea sitä, niin klikkaa vaikka tätä.
Olen viime aikoina aidosti kokenut olevani käytännössä uskonnoton. Samaan aikaan olen perustanut suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, vaikka minulla ei ole ollut kovin väkeviä perusteita uskoa Jumalaan. En ole olettanut, että sovitustyön takana todella on Jumalaa.
Ja miksi olen kuitenkin turvautunut Kristuksen sovitustyöhön? No siksi, että minä saan siitä saman kuin kaikki kristityt. Saan voiman elää kristittynä.
Mutta minusta on kuitenkin alkanut tuntua jossain määrin siltä, että uskonnottomana ja Jumalaan uskomattomana oleminen ja samaan aikaan Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen on jotenkin häröä. Ainakin se on vähemmän yksinkertaista. Tuntuu siltä, että maailman pienimmän uskon määrän omaksuminen olisi hyödyllistä.
Uskoni Jumalaan on pieni kuin sinapinsiemen. Mutta sen verran minä nyt sitten uskon. Uskoa minulla on niin pieni määrä, etten koe tekeväni väärin.
Olen määrittänyt oman kristinuskon "muotoni" nyt seuraavanlaiseksi. Siihen kuuluu kaksi komponenttia, jotka ovat:
- suhteen Jumalaan perustaminen yksin Kristuksen sovitustyöhön
- oikeus epäillä
torstai 20. huhtikuuta 2017
Amicitia linguae
Tämä teki minusta melko onnellisen henkilön. Vaikka ei kovin moni harrastus ole niin suuressa määrin lähes täydellisen hyödytön kuin tämä. Novialin kielen harrastajia on koko maailmassa noin kourallinen. Suomessa heitä on vähintään kaksi ja puoli.
Mutta ainakin tämä tehnee hyvää aivoille.
Sittemmin olen aloittanut koko yli kahdeksantuhatta sanaa ja ilmaisua käsittävän sanakirjani tarkistamisen.
Sanotaan vielä rimpsu: Novial on keinotekoinen kieli, ja se on kuin romaaninen kieli germaanisen kielen vaatteissa. Se on luonnollisemman oloinen kieli kuin esperanto, mutta epäluonnollisemman oloinen kieli kuin interlingua. Sen kielioppi on vahvasti englanninkielisvaikutteinen. Novial on myöskin kansainvälisten sanojen Korkea veisu.
Novialin kieli on saanut minut pitämään X-kirjaimesta.
Harrastaisin mielelläni runsaasti latinaakin, mutta siinä on mielestäni liikaa kielioppisääntöjä, jotta jaksaisi.
tiistai 18. huhtikuuta 2017
Suomalainen valtamedia silittää Kiinan populistista presidentti-puoluejohtajaa Xi Jinpingiä
Ylen toimittaja Sari Taussi kirjoittamassaan artikkelissa Kiinan presidentti saapuu Helsinkiin – Tutkija: Suomelle ollaan nyt varsin kateellisia Euroopassa totesi, että Xi on populisti kuten myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mutta kovin vähän on suomalainen media haukkunut asian vuoksi presidenttiä, siis Xiä. Tai sitä, että mies on sikäli pyrkinut matkimaan kommunistidiktaattoreja Mao Zedongia, Kim Jong-unia ja Josif Stalinia keräämällä omiin käsiinsä varsin runsaasti valtaa. XI Jinping ei nimittäin ole pelkästään Kiinan presidentti vaan myös diktatuurimaan hallitsevan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja keskussotilaskomitean puheenjohtaja. Lisäksi voi mainita, että kommunististen puolueitten pääsihteereillä on puolueissaan perinteisesti ollut paljon enemmän valtaa kuin Suomessa puolueiden puheenjohtajilla. Mutta politiikka on politiikkaa. Jostain syystä valtamedia ei viitsi inhota niin paljoa Xiä kuin Trumpia.
Ylen toimittaja Mika Mäkeläinen kirjoitti siitä, että Kiinassa medialle on annettu yksityiskohtaiset määräykset siitä, miten presidentti Xi Jinpingin Suomen-vierailusta tulee uutisoida. Ylen mukaan määräyksessä sanotaan: "Julkaiskaa tämä artikkeli sellaisenaan näyttävällä paikalla verkkosivu- ja mobiilisovelluksissanne sekä erikoissivustollanne, ja pitäkää se julki 5.4. klo 14:00 asti".
Artikkelissa sanotaan, että tämänkaltaisia määräyksiä voivat lähettää useat eri keskushallinnon viranomaiset ja että kiinalaiset toimittajat tuntevat tällaiset määräykset orwellilaisittain "totuusministeriön käskyinä".
Suomessa taas valtamedia taitaa itse hoitaa varsin suuressa määrin totuusministeriön hommat, luulen ma.
Voit myös lopuksi niin halutessasi lukea Teemu Juholan ja Simo Ortamon uutisjutun siitä, kun presidentti Xi oli saapunut Suomeen.
torstai 13. huhtikuuta 2017
Jeesus lehahti paikalle
Nykyään en oikeastaan usko Jumalaan. Mutta Jeesukselle on silti sydämessäni erityinen paikka.
Olen ajatellut, että voisi olla kiva päästä aikakoneella katsomaan Jeesusta. Vaikka sitten joutuisi opiskelemaan heprean, aramean, kreikan ja latinan kielet ja paikallisten tapakulttuurien piirteet.
Tietysti voi olla, että joutuisin pettymään Jeesukseen odotuksissani. Jeesus voisi esimerkiksi tulla jonain päivänä minun luokseni ja sanoa: "Jonain yönä, kun nukut, minä tulen ja leikkaan sinulta pään irti." Ja minä kysyisin häneltä: "Miksi?" Ja Jeesus vastaisi: "Miksi ei?"
Mutta toivottavasti ei nyt sentään.
Olen tullut siihen tulokseen, että joko kristinuskon Jumalaa ei ole, tai vaihtoehtoisesti hän on, mutta on tavattoman suvaitsevainen. Ajatelkaa nyt minua. Perustan suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, mutta en erityisesti oleta, että sen takana on todella Jumalaa. Pikkumainen jumala tai Jumala voisi suuttua tällaisesta.
Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Siinä muistellaan Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta 30-luvulla. Mel Gibsonin ohjaama ja vuonna 2004 julkaistunut Kristuksen maallisen elämän kahtatoista viimeistä tuntia kuvaava elokuva The Passion of the Christ kuvasi tuon kärsimyshomman todella realistisesti. Vahinko vain, että Jeesuksen tuomarina toiminut roomalainen maaherra Pontius Pilatus puhui siinä keskiaikaisen kuuloista latinan muotoa.
Jeesus on ollut viime päivien aikana mielessäni paljon. Voi asia johtua kyllä pääsiäisen läheisyydestä.
PS Voit niin halutessasi käydä lukemassa nettisivuiltani vanhimmilta osiltaan periaatteessa noin 20 vuotta vanhan kirjoitukseni Jeesuksen elämä ja raikkaudet.
keskiviikko 12. huhtikuuta 2017
Ruotsin tie on meidänkin tiemme
He ovat oikein tehneet itsekin kaikkensa, jotta islamilaisista maista saapuneet maahanmuuttajat integroituisivat mahdollisimman huonosti. He syyttävät kaikista varsinaisten maahanmuuttajien kokemista ongelmista kantaruotsalaisten rasismia. Varsinaisten maahanmuuttajien omalle asenteelle kotoutumisessa ei ole pantu näissä laskelmissa mitään painoa.
Varsinainen maahanmuuttaja on länsimaiden eliittien kannattama käsite- ja asenneoksymorooni, joka tarkoittaa henkilöä, jonka iho on tumma tai jonka uskonto on islam. Sen mukaan esim. Ranskasta Suomeen muuttava kantaranskalainen ihminen, jonka tausta on kristinuskossa ja jonka iho ei ole ainakaan kovin tumma, ei ole varsinainen maahanmuuttaja.
Se että Ruotsin omat fariseukset suhtautuvat varsinaisiin maahanmuuttajiin kuin lapsiin tai sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole eikä voi olla vastuuta omasta elämästään ja teoistaan, on eräänlaista rasismia. Mielestäni suomalaisiin maahanmuuttajiin nämä henkilöt eivät ole koskaan suhtautuneet tällä tavalla. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset ovat valkoisia pohjoismaalaisia, joiden kulttuurinen taista on kristinuskossa. Sekin, että nämä osaavat käyttäytyä, johtaa siihen, että heihin ei suhtauduta kuin vähä-älyisiin lemmikkeihin.
Vaikka toki eivät kaikki kantaruotsalaiset ole hulluja. Ainoastaan melkein jokainen Ruotsin eduskuntapuolueista ja merkittävän suuri osa maan kulttuurieliittiin kuuluvista ja median edustajista on.
Paljon puhuttu "tavanomainen" rasismi. Miksi buddhalaisiin ei suhtauduta "rasistisesti" mutta muslimeihin suhtaudutaan? Johtuuko tämä kenties siitä, että buddhalaisuuteen ei ole alusta alkaen kuulunut agendaa pakkokäännyttää koko maailma miekalla omaan uskoon?
Länsimaiden eliittien uskonto on nykyään suurelta osin monikulturismi. Siinä on kyse siitä, että ajetaan monikulttuurisuutta eli yhteiskunnan hajottamista toisiaan kyräileviin heimoihin poliittisilla päätöksillä.
Vaikka jotkut sanovat, että meidän on vältettävä Ruotsin tekemät virheet, niin näyttää siltä, että Suomessa tehdään aina kaikki samat virheet kuin Ruotsissakin. Mistään ei opita. Onko Ruotsin tie meidänkin tiemme?
maanantai 10. huhtikuuta 2017
Keskustan kunnallisvaaliehdokas ei päässyt näkemään pääministeri Sipilää
Oluttoverini Janne Alahelisten oli ollut näissä vaaleissa mukana Keskustan ehdokkaana. Myöskin toinen oluttoverini Sari Järveläinen oli ollut ehdokkaana, Vihreillä.
Sari on ollut aikaisemminkin ehdokkaana vaaleissa.
He ovat mielestäni molemmat asiallisia ja suhteellisen harmittomia ihmisiä. Olin kuitenkin päättänyt, etten äänestä kumpaakaan heistä, vaikka ovat hyviä kavereitani. Jos olisin äänestänyt jompaa kumpaa, niin olisin sitten joutunut selittämään toiselle, että miksi en äänestänyt häntä. Ja toiseksi, en oikeasti kauheasti pidä sen enempää Vihreistä kuin Keskustastakaan.
Kuitenkin autoin heitä kumpaakin lievästi vaalimateriaaliasioissa. Tämä on aitoa mielipideklusterien välistä yhteistyötä.
Viime lauantaina päivää ennen lopullista vaalipäivää Janne oli ollut eräässä Keskustan vaalitilaisuudessa. Lopuksi ehdokkaita oli pyydetty tapaamaan pääministeri Sipilää (kesk.). Kaikki muut ehdokkaat onnistuivat pääsemään Sipilän kanssa jutteluetäisyydelle. Mutta Jannen ja pääministerin välissä seisoi kuin kaappi turvamies, joka esti häneltä myöskin näköyhteyden Sipilään. Mutta Janne ei toisaalta itse aktiivisesti pyrkinyt näköyhteyden päähän pääministeristä.
Jannella oli tällä kertaa päällään varsin mustanpuhuva asuste. johon hän on ihastunut. Siihen sisältyy musta stetsoni ja pitkä musta takki isokokoisilla, kiiltävillä napeilla. Kun hän oli aikoinaan ruvennut harrastamaan tällaista itsensä vaatettamista, annoin tyylille nimeksi villin lännen Gestapo. Minulta hän lainasi nimityksen ja antoi uuden nimen blogilleen.
Janne sai tietää myöhemmin, että toisessa kerroksessa oli ollut turvamies vahtaamassa alhaalla olijoita. Olisiko Janne vaikuttanut turvamiehistöstä pelottavalta? Mitä olisi tapahtunut, jos Janne olisi päättänyt siirtyä kolme metriä vasemmalle? Ehkä jotkut nyt Sipilän porukoissa tietävät Jannen.
Hän antoi minulle luvan julkaista tämän.
Olkaa Sari ja Janne sitten vaalien välilläkin aktiivisia internetissä ja sosiaalisessa mediassa!
Jos joku haluaa tietää, niin minä itse äänestin oikein pahaa henkilöä. Sellaista, mitä hyvät ja hienot ihmiset, nykyajan fariseukset, nimittävät mielellään äärioikeistolaiseksi, rasistiksi ja maahanmuutto- ja muukalaisvastaiseksi.
PS Viime lauantaina pidin tavanomaiseen tapaani kotonani vastaanottoa. Paikalle saapui Janne mukaan lukien kolme ihmistä. Janne kertoi sitten pieni hymy huulilla em. sattumuksesta. Myöskin hänen olisi tällä kertaa pitänyt muistaa tuoda vastaanotolle mukanaan voimakkaan tulista ketsuppia nimeltä Hellfire, suomeksi "helvetin tuli", tykötarpeeksi, koska nautimme aina kokoontuessamme sipsejä tai nachoja. Koska oli hänen vuoronsa maksaa jostakin ja koska ko. ketsuppi oli loppumassa. Mutta Janne oli unohtanut. Sanoin sitten siinä, että jos Jussi Halla-aho kuuluisi piireihini, niin hän olisi kyllä muistanut. Koska hän on niin helvetillinen jätkä.
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
Toisen maailmansodan aikainen yhdysvaltalainen sotilas heitti minua unessa lapiolla
Itse asiassa unessa oli tapahtunut kaikenlaista muutakin enemmän tai vähemmän jännää, mutta sitä muuta en muista enää. Olin unessa kuitenkin kaupungilla jossain kulkemassa, kun paikalle sattui toisen maailmansodan aikainen yhdysvaltalainen sotilas. Tämä heitti tappotarkoituksella minua kohti teroitetun lapion. Tarkkailin lapion lentoa ilmassa ja pidin huolen siitä, etten osuisi sen kohdalle. Eikä siinä vielä kaikki. Sotilas oli tietokoneanimaatio! Koska lapio oli tippunut jalkojeni luo, nostin sen ylös ja puolustauduin sillä, kun sotilas kävi kimppuun. Paikalle ilmestyi sitten toinenkin yhdysvaltalainen sotilas. Huusin heille hakatessani heitä lapiolla, etten ole uhka: "I am not a threat!" Toinen sotilaista mutisi jotain siihen suuntaan, että kylläpä minä sellainen olen.
lauantai 8. huhtikuuta 2017
Koirapelkoiset ihmiset ja monikulttuuri
Voisimmeko siis sopia yhteisistä pelisäännöistä ohitustilanteissa? Se auttaisi sekä koirapelkoisia ihmisiä että ihmis- tai koirapelkoisia koiria.Näin Tuire Kaimio oli Ylen sivuilla julkaistussa kolumnissaan Elämää rajoittavaa eläinpelkoa ei voi ulkopuolinen ymmärtää melko äskettäin itsensä ilmaissut.
Mutta kuten kolmisen päivää sitten olin viimeksi tässä blogissani lausunut, niin monikulttuurin vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan se että on yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan kaikki tai ainakin melkein kaikki toimivat.
Monikulttuurissa on siis kyse siitä, ettei ole yhteisiä pelisääntöjä. Monikulttuuri merkitsee kyräilyä. Monikulttuuri merkitsee yhteiskunnassa vallitsevia antagonismeja.
Monikulttuurissa on kyse esimerkiksi sellaisesta, että jotkut pitävät väärällä tavalla ajattelevien tappamista ajamalla autolla heidän päälleen vääränä. Jotkut toiset taas ovat sitten sitä mieltä, että tällainen auton käyttö on ihan okei ja itse asiassa suotavaakin. Tai sellaisesta, että eräät ovat sitä mieltä, että raiskaaminen on aina väärin, kun taas toiset ovat siitä mieltä, että jos uskonnon profeetta antaa miehilleen oikeuden raiskata saaliiksi saamiaan "vääräuskoisia" naisia, niin silloin se on täysin okei.
Voidaan myös mainita Adolf Hitlerin esimerkki. Hänen mielestään eläinten tappaminen syömistä varten oli väärin, ja hän oli ilmeisesti valmis edesauttamaan ajatuksen leviämistä voimakeinoinkin. Jos Hitler olisi voittanut sodan, kasvissyönti olisi levinnyt räjähdysmäisesti sekä Saksassa että maailmaan Saksan ympärillä. Hänen törkeämpien ajatustensa vastustajat olivat yleensä myös lihansyönnin kannattajia.
Eli Tuire Kaimio on yllä olevassa ehdotuksessaan vaikean paikan edessä. Monikulttuurisessa Suomessa, jossa epävirallisena valtionuskontona on monikulttuurisuuden levittämiseen sitoutunut poliittinen ideologia monikulturismi, on vaikea sopia yhteisistä pelisäännöistä. Ne voidaan ainoastaan tunkea toisten kurkusta alas.
perjantai 7. huhtikuuta 2017
Tšetšeniassa tapahtuu paraikaa homoseksuaalien epäoikeutettua murhaamista
Mikkonen kertoo myöskin, että Tšetšeniassa pidetään täysin normaalina, että homoseksuaalin sukulaiset tappavat tämän saatuaan tietää tämän seksuaalisesta suuntautuneisuudesta.
Kertaakaan toimittaja ei kuitenkaan kerro, että tämä suhtautuminen on kiinni Tšetšenian pääuskonnosta islamista. Islam on paitsi uskonto, niin myös naisilta, homoseksuaaleilta ja toisinajattelijoilta ihmisarvon kieltävä sotaisa vihaideologia, jolle on ominaista kansallissosialismin tapaan tahto valtaan. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että jotkut nimellisesti muslimit so. uskonnon perustajaa profeetta Muhammadia apinoimattomat ihmiset saattavat olla täysin mukavia ihmisiä. Islamilainen järjestelmä on kuitenkin mätä.
Kaikki liberaalit vapauden ystävät vastustavat islamilaista järjestelmää.
Kun Tšetšeniassa nyt tapahtuu tällaista, niin on selvää, että siellä varsin monet paikalliset suhtautuvat homoseksuaaleihin noin sata kertaa nuivemmin kuin tavallinen Perussuomalaisten kannattaja. Tavallinen suomalainen persu, tai konservatiivi, saattaa vastustaa lakia nk. sukupuolineutraalista avioliitosta, mutta hän tuskin on kovin paljon muuten vastaan homoseksuaalien oikeuksia. Asenne taitaa olla, että kunhan eivät silmille hypi, niin hyvä on.
Löytyisiköhän Suomesta poliittista tahtoa ruveta painostamaan islamilaisia maita sallimaan homoseksuaaleille ihmisarvoa edes sen verran kuin minkä Perussuomalaiset sallivat?
On olemassa sellainen asia kuin kunniallinen käyttäytyminen, ja sitä vastoin nyt Tšetšeniassa toimitaan.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty oli kuitenkin herännyt Tšetšenian tapahtumien suhteen. Se on ilmaissut kantansa olevan, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Venäjän ja Tšetšenian viranomaisia tutkimaan nämä viharikokset ja asettamaan niihin syyllistyneet syytteeseen. Mutta itse asia saattaa olla vaikeampi senkin vuoksi, että Venäjän juntan suuri johtaja Vladimir Putin taitaa sallia ihan mitä vain tapahtuvan Tšetšeniassa niin kauan kuin maan johto ei rupea kalistelemaan sapeleita Venäjän suuntaan.
Voit halutessasi käydä allekirjoittamassa Amnestyn asiaa koskevan vetoomuksen tutkintakomitean puheenjohtajalle Aleksandr Bastrykinille. Oi, katso:
Satoja homoiksi epäiltyjä siepattu, kidutettu tai tapettu Tšetšeniassa. Vaadi oikeutta!
Allekirjoitin itse tuon.
Ei LGBT-homosaatiota, mutta kyllä ihmisarvolle!
keskiviikko 5. huhtikuuta 2017
Ylen toimittajan tietämättömyys monikulttuurisuudesta
Rouva Trump ylisti niiden henkilöiden voimaa ja rohkeutta, jotka ovat taistelleet sukupuolieroja ja syrjintää vastaan.– Meidän on jatkettava työtämme kohti sukupuolten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia. Naisia on kunnioitettava etnisestä taustasta riippumatta ja muistaa, että olemme kaikki yhtä rotua, ihmisrotua, hän sanoi. Yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa, Yhdysvaltojen on lähetettävä selkeä viesti siitä, että me välitämme, hän jatkoi.Ensimmäisen naisen äänekäs tuki monikulttuurisuuden puolesta on hieman ristiriidassa hänen puolisonsa presidentti Donald Trumpin hallinnon toimille, muun muassa muslimienemmistöisten maiden matkustus- ja maahantulokielloille.
Monikulttuurisuudessa on kyse siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat toistensa kanssa vakavassa ristiriidassa olevat arvojärjestelmät. Monikulturismi taas on poliittinen ideologia, jonka mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää monikulttuurisuutta.
Monikulttuurisen yhteiskunnan alkiona voidaan pitää vaikka sellaista, että Suomessa useat Vihreiden ja Perussuomalaisten jäsenistä eivät voi sietää toisiaan.
Monikulttuurisuuden käsitteeseen ei sinänsä kuulu monirotuisuus tai -etnisyys, mutta yhteiskunnan monimuotoisuus toisaalta usein tuottaa jonkin verran toisistaan eroavia arvojärjestelmiä.
Varsin monikulttuurinen maa olisi vaikka sellainen, jossa on jonkinlaiset asemat niin vapaata kauppaa ja kapitalismia kannattavilla hyvää tarkoittavilla liberaaleilla (tarkoitan vapautta tärkeänä pitävän poliittisen ideologian kannattajia), toisinajattelijoiden sanan- ja henkilökohtaista vapautta vihaavilla sinänsä hyvää tarkoittavilla länsimaisilla kukkahattuhenkilöillä, kovempia rangaistuksia vaativilla ja homoseksuaalien avioliitto-oikeutta vastustavilla konservatiiveilla, länsimaisilla sinänsä hyvää tarkoittavilla uusnatseilla, naisten, homoseksuaalien ja toisinajattelijoiden vapauksia ja oikeuksia vastustavilla sinänsä hyvää tarkoittavilla muslimeilla ja naisten ja varsinkin kastittomien naisten ja tyttöjen oikeuksia vastustavilla sinänsä hyvää tarkoittavilla hinduilla.
Aidosti monikulttuurinen maa pysyy kasassa vain ankarien tuomioistuinten langettamien tuomioiden ja vahvojen poliisivoimien avulla. Maailman paras esimerkki tällaisesta maasta on luultavasti Singapore.
Kulttuurivaikutteiden kulkeminen maiden rajojen yli, ulkomaalaissyntyisten ihmisten pyörittämät ravintolat ja ruokapaikat, turismi, kansainvälinen kirjeenvaihto, kansainvälinen opiskelijavaihto, työperäinen maahanmuutto, tieteellinen yhteistyö rajojen yli ja au pairit eivät sinänsä ole monikulttuurisuutta. Niissä on pikemminkin kysymys monietnisyydestä, kulttuurisesta monimuotoisuudesta, kulttuurivaihdosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, työstä toisessa maassa tai yleensä tutustumisesta toisiin maihin ja kansoihin ja niiden ihmisiin. Tai vaikka rannalla löhöämisestä lämpimässä maassa.
Monikulttuurisuutta käytännössä taas olisi se, että voidaan olla lähellä käydä toiseen ihmiseen kiinni sen vuoksi, että tällä on omasta mielestä väärät arvot, väärä uskonto tai väärä maailmankuva.
Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan yhteiset minimisäännöt joiden mukaan kaikki elävät, tai ainakin melkein kaikki.
tiistai 4. huhtikuuta 2017
Elämäni ensimmäinen kysely, joka toisen blogini lukijoille
Tulisiko minun perustaa tähän blogiini aihetunniste "Tapio Tuuri on puhunut"?
Tulisiko minun perustaa tähän blogiini aihetunniste "liberaalisti sanottu"?Tapio Tuuri oli arvostamani blogisti ja vanha netsi, joka kuoli syöpään kaksi vuotta sitten.
Laitoin sivulle toisen kyselyn takia maailman lyhyimmän wikin liberalismista, jossa lausun: "Yllä olevassa viittauksessani liberalismiin on kyse tietystä vapaudenhenkisestä aatteesta eikä mistään lässytyspaskasta. Viittaan siis siihen tunnettuun poliittiseen aatteeseen josta on olemassa kaksi perusmuotoa: klassisen muotoinen ja sosiaalinen. En siis viittaa sillä edistyksellisyyteen, kuten amerikkalaiset tapaavat tehdä."
Vanhastaan Mullokala seikkailee -blogissani ovat olleet seuraavat tunnisteet:
- Jussi Halla-aho on puhunut
- loistava majakka avaruudessa
- muut
- netsimäisesti sanottu
- nettiosoitteet
- siteerauksia ja mietteitä
Nuo kyselyni ovat vastattavissa tiistaihin 11.4.2017 klo 21.00:een asti.
Japanialaiset tykkäävät tappaa valaita, perkele
Japani on perustellut ja perustelee edelleen pyyntimatkojaan tutkimustarkoituksilla.
Ylen sivuilla julkaistui Aishi Zidanin kirjoittama uudin, jossa kerrotaan, että äskettäin päättyneessä kuukausia jatkuneessa operaatiossaan Japani oli pyytänyt 333 valasta.
Valaat ovat ilmeisen älykkäitä ja siten myös erityisen hyvin kärsimystä kykenemään tuntevia eläimiä.
Mutta minua huvittaisi oikeasti tietää, että miten paljon tieteellistä tietoa japanilaiset ovat saaneet vuosikymmenien valaanmetsästyksensä avulla. Luulisi, että noin pitkäaikainen tutkimus lukemattomilla valailla olisi tuottanut aivan hirveästi tietoa. Mielestäni kansainvälinen yhteisö voisi vaatia Japania paljastamaan sen kaiken. Ja jos kävisi ilmi, että tietoa ei sittenkään ole nimeksikään, ja tekopyhyyden määrähän olisi siinä tapauksessa erityisen massiivista, niin mielestäni Japani voitaisiin sitten vaikka upottaa jollakin lailla.
Anteeksi tämänkertainen eläinystävyyspurskaus.
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
Taivas laskeutui maan päälle oluen muodossa
Paikalla ei ollut pahemmin kantapeikkoja. Tai niin ainakin kollegani ajatteli. Itse en pahemmin kiinnitä huomiota Salilla sellaisiin ihmisiin, joihin minulla ei ole mitään erityistä syytä kiinnittää huomiota.
Huomasin kyllä, että kiinteistönvälittäjäni oli paikalla.
Aluksi meteli paikan päällä oli melko korviahuumaava, mutta se päättyi, kun osa paikallaolijoista lähti pois.
Nautin olutkollegani kanssa tavanomaiseen tapaan neljä olutta puoliksi.
Kolmanneksi olueksi otimme erään belgialaisen oluen, joka ei ollut meille entuudestaan tuttu. Se oli suljettu korkkikorkilla.
Väriltään se oli vaalea. Alkoholia oluessa oli seitsemän prosentin verran.
Olut ei tuoksunut eikä haissutkaan yhtään millekään. Se ei ollut muodostanut ollenkaan vaahtoa. Maku oli melko mitäänsanomaton. Tai oli kyllä melko makeaa. Aluksi koimmekin, että olut oli kuin limsan ja oluen sekoitus.
Mutta kun oluen makumaailmaan tutustui enemmän, niin jostain syvältä esiin liekotteli jokin hyvin mukava maku. Pian kävi niin, että aloimme pitää olutta hienostuneen makuisena ja oikein hyvänä. Oluitten aatelia! Sivistyneempien aikakausien ase, kuten Obi-Wan Kenobi voisi sanoa. Use the Force, Luke!
Täytyypä vielä lyödä lisää löylyä ja sanoa, että 23 vuotta kestäneen oluturani aikana en ole maistanut montaakaan näin hyvää olutta.
Olut oli suodattamaton, joten lasin pohjalle kertyi pieni määrä sakkaa. Tämän vuoksi jouduimme ikävä kyllä jättämään lasin pohjalle suosiolla viimeiset pisarat.
Kun menimme sen jälkeen hakemaan vielä neljännen oluen, pyysin baarihenkilöä näyttämään minulle em. hyvän oluen pullon. Otin siitä valokuvan.
Neljäs nauttimistamme oluista oli myös hyvänmakuinen ja laadukas, mutta se jäi edellisen varjoon, kun haltioituneina muistelimme sitä.
Tuo hyvä olut on nimeltään Curtius ja valmistettu Belgian Liègessä. Valmistaja on C-niminen panimo, ranskaksi Brasserie C. Tuolla sanotaan, että kyseessä on lager, mikä jonkin verran ihmetyttää minua.