blogi jonka tarinointi ei oikein ole sopusoinnussa sen enempää järkiperusteisen maahanmuuttopolitiikan vastustamisen, oikeinajattelun, konformismin, eläinten kiusaamisen kuin hyvän oluen päälle sylkemisenkään kanssa

perjantai 30. elokuuta 2019

Runoni nro 28: Mökkikausi

Ei missään nimessä liian pitkää aikaa mökillä!
Kaksi vuorokautta on täysin riittävä
aika
Silti mökki on
hyvää vaihtelua
tylsään elämään
Mökillä käynnin ansiosta
näen myös tavallista enemmän
veljentytärtäni

Isän puoleisen sukuni näen
lähes kokonaisuudessaan
mummilan kesäjuhlissa

Vapaaehtoistyötä teen kesällä
tavanomaista vähemmän

Kesälomalla vaatetukseni on kevyenlainen
mutta mieli ei ole yhtä kevyt,
sillä tylsyys ja ahdistus
seuraavat minua kesälläkin
Kun ei ole työelämässä,
niin kaikki aika on lomaa,
ja se ottaa vähän pattiin,
vaikka toki keksin aina välillä tekemistä,
mutta se on "epäviileää"

Edellinen kesä oli ollut
aivan liian kuuma
– huonossa mielessä –
Silloin kärsin,
ja luonto kärsi
kanssani

Televisiosta tulee kesäisin
liian paljon vain uusintoja,
ja tämä mälsää on

Jospa saisin pääni pörrälleen
sopivalla aineella
Kannabidioli voisi
sellainen olla
Kosmetiikkaliikkeistä
saisi kosteusvoiteeseen
sekoitettavaa kannabisöljyä,
joka ei sisällä päihdyttävää
tetrahydrokannabinolia,
ja se Ylen mukaan kelpaa myös
nautittavaksi sisäisesti
Tosin kannabidioli ei ole
päihdyttävä aine,
mutta jos edes ahdistusta vähentäisi 

Tämä on kahdeskymmeneskahdeksas elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoitin runoni 10.6.2019.

I PS. Aiheeseen liittyen voit niin halutessasi käydä lukemassa puolitoista kuukautta sitten Ylen sivuilla julkaistun uutisartikkelin Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta.

II PS. Julkaisen tätä nykyä osan runoistani blogissani Osa runoistani, jossa julkaisen ensimmäisen Prologi-merkinnän jälkeen aluksi pelkästään runoja ja myöhemmin alan julkaista siellä myös unikertomuksia. Itse asiassa tämän päivän jälkeen ensi alkuun luultavasti julkaisen runojani pelkästään siellä. Myöhemmin saatan julkaista jotain täälläkin, mutta ihan varma en asiasta ole.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Eräänlainen kirja-arvio: Terry Pratchett: Täyttä höyryä

Englantilaisen kirjailijan Terry Pratchettin (1948-2015) Kiekkomaailmaan sijoittuva vuonna 2013 julkaistu romaani Täyttä höyryä jäi kirjailijan viimeiseksi hänen elinaikanaan julkaistuksi kirjaksi. Teoksen juonen keskiössä on höyryvoiman valjastaminen.

Kirjassa esittää tärkeää osaa myös erään lajin yksilöiden keskuudessa syntynyt totalitaristisia tendessejä sisältävä liike.

Yli 40 teosta käsittävä Kiekkomaailma-sarja on humoristisista fantasiakirjoista koostuva teossarja, joka parodioi yhteiskunnan ilmiöitä. Sen maailma on litteä "planeetta", joka liikkuu avaruudessa neljän supermassiivisen kokoisen norsun selässä. Norsuja kuljettaa tietenkin vielä valtavampi kilpikonna avaruuden halki. Itse pidän näitä tarinoita mainioina aikuisten satuina.

En pitänyt Täyttä höyryä -romaanista kauheasti. Siitä melko pitkälle puuttuu normaali Kiekkomaailma-sarjan kirjoihin sisältyvä humoristinen säkenöinti. Parasta antia kirjassa oli minusta golemhevoseen liittyvä tarinointi. Sen kunniaksi kirjoitin runon golemhevosesta. Julkaisen sen yhdessä blogeistani myöhemmin (ja toivottavasti muistan julkaista linkin siihen myöhemmin tämän kirjoituksen Post Scriptumissa).

Pratchettillä oli todettu Alzheimerin tauti vuonna 2007. Tiedä sitten, vaikuttiko se kirjailijan romaanin suhteelliseen huumorin puutteeseen. Vai vaikuttiko enemmän se, että kirjailija halusi olla kirjassaan poliittisesti oikeaoppinen? Vaiko ahdistiko kirjailijaa aavistus kuoleman läheisyydestä niin, ettei kunnon kirjaa voinut syntyä? Vai johtuisiko kaikki yksinkertaisesti kirjasarjan iästä? Mutta kiva huomata, että joku toinenkin on pitänyt kirjaa huonohkona.

Oma oloni tuli kuitenkin kirjaa lukiessa haikeaksi asiaankuuluvista syistä. Ja tulin siihen tulokseen, että voi miksi, voi miksi meidän elämämme Maapallolla ei voi olla samanlaista kuin on Kiekkomaailman "planeetalla".

Jo monen monituista vuotta sitten olin tullut muuten siihen tulokseen, että olisi kivaa, jos Maapallolla ei olisi niin kovin suurta vaihtelua ilmasto-oloissa. Ajattelin, että Maan tulisi siksi olla pallomaisen sijaan pitkulaisemman muotoinen. Olin harkinnut myös sellaista vaihtoehtoa, että Maa voisi olla lieriön muotoinen, ja navoille ei voisi ollenkaan mennä. Tai jos voisi, niin putoaisi välittömästi Maa-lieriön sisään ja putkahtaisi sitten ulos vastakkaiselta puolelta lieriötä.

Aivan viime aikoina olin ollut sitä mieltä, että ehkä riittäisi, jos lämmön johtuminen olisi sillä lailla erilaista, että valtavia eroavaisuuksia ilmasto-oloissa ei syntyisi. Tällöin ei tarvitsisi Maan muotoa muuttaa.

Mutta... litteä Maa se vasta olisi kiva!! Tässä arvostelemaani kirjaa lukiessa tämä ajatus iski minuun. Niin, ja sitten siinä pitäisi olla Kiekkomaailman tapaan ihmisten lisäksi muitakin älyllisiä lajeja eli kääpiöt, peikot, hiidet, maahiset, vampyyrit, zombit ja pikkupirut. Niin ja golemit ja golemhevoset myös. Unohtuiko minulta jotain?

PS. Olin muuten kirjoittanut tähän kirjaan liittyvän runon jokunen kuukausi sitten. Tämä ei siis liity golemhevosiin. Sen runon julkaisen myöhemmin.

maanantai 26. elokuuta 2019

Uneni radiosta kuulokojeena

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että minulla oli kuulo mennyt. Olin kuitenkin keksinyt, että kun käytän radiolaitetta, niin kuuloni toimii, radion kautta. Mietin unessa, että sitten kun menen lääkärille, niin nähdään, mikä tilanteeni on oikeasti.

Ja unessa tietenkin äänenvoimakkuussäätimestä säädin, miten kovaa radiosta ääni kuului.

lauantai 24. elokuuta 2019

Runoni nro 26: Intiaanina

Näin unta,
jossa tappelin
koulutustoveriani
vastaan, ja
tämä unessa
sanoi:
"En tiennytkään, että
intiaanit ovat
noin hyviä tappelemaan."
'Tuliliemen tuttavana'
on Jack Londonin
huonoin teos,
ja partakarvani
hitaasti kasvavat 

Tämä on kahdeskymmeneskuudes elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoitin runoni 4.6.2019.

Näin todellakin tällaisen unen, mutta siitä on aikaa, nimittäin 1990-luvulla. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

perjantai 23. elokuuta 2019

Runoni nro 25: Aurinkokuntamme on kotimme ja linnamme

Lökäpöksyinen luonto
juoksee aukosta
aukkoon
Madonreiät
Einsteinin avaruusaika 
Matemaattinen johdatus
yleisen
suhteellisuusteorian perusteisiin
Mutta madonreikien käyttö
on ihmiselle
mahdottoman vaikeaa
ajasta aikaan
Mahdetaanko edes
niin kutsuttua eksoottista ainetta
saada koskaan
käyttöön?
Pitemmät matkat
ulkoavaruudessa
ovat ihmiselle mahdottomia
Muista Hannu
Rajaniemen
Kvanttivaras-trilogia 

Tämä on kahdeskymmenesviides elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoittamispäivä on 3.6.2019.

Minua on aina kiinnostanut hypoteesi liikkumisesta käsittämättömän pitkiä matkoja avaruuden oletettujen nk. madonreikien kautta. Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogiasta juttua täällä. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Huonoa teologiaa ja filosofiaa

Olen tässä blogissani kirjoittanut kirjoitussarjaa Kristillinen skeptismi. Siihen liittyen kertaan teille, että olen jo jokusen vuoden ajan ajatellut kristillisestä perusopinkappaleesta "suhde Jumalaan kannattaa perustaa yksin Kristuksen sovitustyöhön eikä mihinkään, mikä on omaa tai omaa tekoa", että vaikkakin se on psykologisesti toimiva, niin sen toimivuuden takana ei välttämättä kuitenkaan ole toimivaa Jumalaa. Eli kyseessä olisi täten mahdollisesti pelkkä psykologinen vaikutusmekanismi.

Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen samalla kun itse ei varsinaisesti usko persoonalliseen Jumalaan on hieman outoa jopa minun itseni mielestä. Koska persoonallinen Jumala tavallaan roikkuu mukana, vaikka itse on tosiasiallisesti uskonnoton.

Niinpä joskus kuluvan vuoden heinäkuussa eli joitakin viikkoja sitten olin päättänyt lopulta kokeilla avautumista maailmankaikkeudelle Kristuksen sovitustyöhön turvautumisen sijaan.

Ja mikä yllätys, tällä oli samanlainen vaikutus minuun kuin Kristuksen sovitustyöhön turvautumisella.

Eikä siinä vielä kaikki. Sittemmin olen huomannut, ettei minun tarvitse avautua edes maailmankaikkeudelle saadakseni kyseisen hyödyn. Ilmeisesti homma toimii päässäni jotenkin automaattisesti, juuri siitä syystä että vuonna 1993 olin omaksunut sen näkemyksen, ettei pidä perustaa suhdettaan siveellisen maailmanjärjestyksen ylläpitäjään (silloin mielessäni oli persoonallinen Jumala) mihinkään, mikä on omaa tai omaa työtä, yritystä tai ponnistusta.

Nyt siis näyttää siltä, että olen päässyt Jeesuksesta Kristuksena eroon. Tosin en Jeesuksesta sinänsä. Hän tulee aina jollakin tavalla olemaan osa minun ajatusmaailmaani. Koska hän on varsin mielenkiintoinen ja koska länsimaista kulttuuria ei olisi ilman häntä.

Minulla on myös edelleen jonkinlainen tarve säilyttää Jumala mielessäni. Jumala on tosin minulle, edelleen, vain epädogmaattisen kunnioituksen kohde, Jumala, joka ilmenee maailmankaikkeuden ihmeellisessä järjestyksessä ja sitä vallitsevissa luonnonlaeissa.

Mutta silti Jumala on edelleen minun kanssani, kuten aina ennen.

maanantai 19. elokuuta 2019

Kaksi untani sotilaana olosta

Näin jokin aika seuraavanlaiset kaksi unta peräkkäisinä öinä:

Olin mennyt suorittamaan asevelvollisuuttani (olen 49-vuotias). Kun pääsin sieltä pois, niin purin omatavarasäkkini päästyäni kotiin asti. Ja, oi, katso: säkissä ei ollutkaan muuta kuin talvipeittoni. Kalsarit olivat jääneet jonnekin. Mainitsin asiasta äidilleni (joka, samoin kuin isänikin, oli oikeasti kuollut vuonna 2007). Sanoin, että menen kysymään asiaa puolustusvoimista jonain päivänä.

Toinen uneni oli sellainen, että olin jonkin maan asevoimissa moraaliupseeri. Tämä tietysti kuulostaa jonkin verran samalta kuin edesmenneen hirmuvaltion Neuvostoliiton asevoimien poliittiset komissaarit, mutta unessa en ollut ainakaan kommunistivaltion hommissa. Ilmeisesti en minkään muunkaanlaisen totalitaristisen hirmuhallinnon palveluksessa.

lauantai 17. elokuuta 2019

Runoni nro 24: Jähmettynyt yhteiskunta

Platonin valtio
Avoin yhteiskunta
ja sen viholliset
"Panta rhei",
mutta kaikki muutos
järisyttää päätä
Muuttumaton valtio
ja muuttumaton elämä
olisivat kaikkein parasta
Muuten joutuu sanomaan:
"Maanantai,
tee ilkityösi"

Tämä on kahdeskymmenesneljäs elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoittamispäivä oli 3.6.2019.

Aiheeseen liittyen, filosofi Karl Popper on minulle ainakin pikkaisen tuttu. Ja kissa Karvinen, jos ketään kiinnostaa. Pienimmän pikkuveljeni – hän on minua 17 vuotta nuorempi – ollessa pieni luin hänelle kaikki kirjastosta löyttämäni Karvis-sarjakuvat. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

perjantai 16. elokuuta 2019

Runoni nro 23, joka on "puoliruno": Suohautaus

Mikään paikka metsässä ei koskaan
tuoksu
aivan samalta,
vaikka olisit samalla kohtaa aina.
Jotakin mahtuu aina kahden hetken
väliin,
ja sammalmättäiden
välistä
löytyy silti vielä
muinaisten
uhrattujen haudat 

Tämä on kahdeskymmeneskolmas elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoittamispäivä on 3.6.2019. Runon ensimmäiset kuusi riviä ovat kuitenkin peräisin Hannu Salakan runosta, joka on julkaistu vuonna 1989 osana kirjaa 'Niin joudun kauas tulevaisuuteen'. Tehtävänannon mukaan sai ja piti ottaa pätkä ko. runosta, ja jatkaa sitä omin sanoin. Joten oikeammin olen saanut aikaan vain puolikkaan runon.

Sitä voi olla vaikea uskoa, mutta oma runonpätkäni tässä liittyy fysiikan invariansseihin. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Peräsmies antiikissa

Muinoin Rooman tasavallassa menestynyttä sotapäällikköä saatettiin kunnioittaa riemusaatossa. Sotapäällikön sitten kulkiessa riemusaatossa kaupungin läpi orja kuiskaili hänen korvaansa: "Memento mori." Suomeksi se kuuluu: "Muista että olet piereväinen." Tämä siksi, ettei juhlittu sotapäällikkö ylpistyisi liikaa.

Kerran Peräsmiehelle myönnettiin triumfi. Orjan supistessa hänen korvaansa "Memento mori" hän totesi: "Niin olen."

maanantai 12. elokuuta 2019

Vasemmistolainen edistyksellinen mies oli tehnyt Ohion Daytonin murhaiskun

Viime aikoina Yhdysvalloissa oli ryhdytty tappamaan viattomia siviilejä. Aluksi Suomessa syytettiin kaikista näistä raukkamaisista iskuista valkoisen ylivallan kannattajia.

CNN-uutisvälineessä on kuitenkin kerrottu, että Ohion Daytonissa tapahtuneeseen murhaiskuun olikin syyllinen vasemmistolainen edistyksellinen ihminen, joka vastusti poliisia ja oli nk. antifasisti. Connor Bettsillä oli ollut lista ihmisistä, jotka hän halusi tappaa tai raiskata. Mies oli myös ollut mukana musiikkiyhtyessä, jonka laulujen sanat olivat väkivaltaisen oloisia. Hän myös piti ampumisesta. Ja hän taisi olla saatananpalvoja tai satanisti (ne eivät periaatteessa ole sama asia). Olettaisin itse, että hän oli (vain) satanisti.

Mut' oi mik' ihme valkea lintunen kävi, kun wanhamedia Suomessa kertoi jo päivää ennen tuota CNN:n artikkelia näistä asioista. Oi, katso:

Yle: Daytonin joukkoampuja tuki äärivasemmistoa ja teki lukiossa tappo- ja raiskauslistan opiskelijoista – "Hän nautti ihmisten pelottelusta"

Helsingin sanomat: Ohiossa yhdeksän ihmistä surmannut kannatti ääri­vasemmistolaista ideologiaa ja kärsi mielenterveys­ongelmista

Uusi Suomi: Ohion joukkoampuja kannatti äärivasemmistoa, vihjaa Twitter-tili – teki tappolistan luokkatovereistaan

Helsingin sanomat painottaa uutisotsikossaan miehen mielenterveysongelmia. Varmaan wanhat natsitkin syyllistyivät hirmutekoihin mielenterveysongelmiensa vuoksi. Eihän tällaisia muuten voi selittää.

Mutta miksi wanhamedia näyttäytyy nyt näin rehellisenä eikä pyri vaikenemaan murhaajan edistyksellisyydestä? Johtuuko tämä siitä, että Suomessa oli jo alkanut levitä tieto, että mies oli edistyksellinen? Vaiko luonnostaan wanhamedian totuudenrakkaudesta?

Mutta minusta on hyvä, että Yhdysvalloissa vain harvoin kukaan edistyksellinen syyllistyy joukkomurhiin. Vaikka tietysti yksikin on liikaa. Valkoisen ylivallan kannattajien suorittamat murhat ovat tietysti yhtä pahoja.

Yhdysvaltain ulkopuolella on toisaalta edistyksellisiä diktatuureja, joissa valtio enemmän tai vähemmän murhaa ja sortaa ihmisiä. Suurin niistä on Kiinan ns. kansantasavalta yli miljardilla asukkaallaan. Pahin näistä on ehkä Pohjois-Korea.

Ja sitten olivat nämä islamilaisella oikeudentunnolla varustetut ihmiset, jotka vuonna 2001 lensivät matkustajalentokoneen New Yorkin WTC-torneihin, jolloin kuoli 3000 ihmistä. Tulisiko näitä kutsua mieluummin oikeistolaisiksi vai vasemmistolaisiksi murhaajiksi?

En tosiaankaan väitä, että kaikki vasemmistolaiset ja edistykselliset ovat murhaajia. Sellaisen sanominen olisi yhtä väärin kuin sanoa, että kaikki Perussuomalaisten jäsenet ja kannattajat ovat rasisteja. Noin oli äskettäin sanonut Abdirahim "Husu" Hussein, sosialidemokraattinen poliitikko. Hienoa, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne paheksui "Husun" sanavalintoja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli samoin paheksunut jokunen kuukausi sitten sitä, että jotkut Perussuomalaisten jäsenet olivat olleet mukana ampumassa suomalaisten ministerien kasvokuvilla varustettuja pahveja.

Kummankinlainen poliittinen aktivismi on mautonta, vaikka en itse mielelläni menisi sellaista lailla kieltämään.

Tämän viikon sunnuntaina 18.8.2019 tulee olemaan Turun islamilaisen terrori-iskun muistokulkue. Murhaaminen, ja vielä enemmän ideologisin perustein tehty murhaaminen, on aina huomattavasti enemmän väärin kuin väkivallaton poliittinen aktivismi, vaikka tällaisessa osoitettaisiinkin huonoa makua. Ja sanon tässä vielä, että murhaiskun muistokulkueethan harvemmin ovat merkki huonosta mausta.

lauantai 10. elokuuta 2019

Runoni nro 22: Suuret lotkottaa

Ole riemullinen,
sillä onki,
kun se on tarpeeksi iso,
lämmittää saunan,
ja sillä voisi myös onkia kaloja lammesta,
ellei sillä olisi juuri lämmitetty saunaa
Pirun juhannustanssit,
ja tämä pihakuusi,
Jumala valittaa sinusta,
juuri sinusta

Tämä on kahdeskymmenestoinen elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Tehtävänannossa oli sanottu, että pitää tehdä runo, jossa on jokainen sanoista:

riemullinen
onki
pihakuusi
sauna
lampi
juhannustanssit

Inspiraatiooni kuului tällä kertaa hengellinen mainos, jossa luki "Jumala välittää sinusta". Paha kyllä mainoksesta olivat jääneet Ä-pilkut pois.

I PS. Jos huomasit, niin en tällä kertaa selitysosastossa lausunut "Herran vuonna". Se ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin nykyisin uskonnottomampi kuin esim. kaksi kuukautta tai vuosi sitten.

II PS. 21.8.2019: Oikeasti minusta oli jo tuolloin tullut hieman aikaisempaa uskonnottomampi, kuten tästä blogikirjoituksestani voi päätellä. 

III PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

perjantai 9. elokuuta 2019

Runoni nro 21: 3310

Pudotin Nokian 3310:ni
kirkon kovaan lattiaan
Se kesti kaiken
Ja juuri siksi ja vain siksi
se onkin ihmisten
Tie, totuus ja elämä

Tämä on kahdeskymmenesensimmäinen elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Runossa mainitsemani iskemä tapahtui varmaankin yli 15 vuotta sitten, Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon länsi-Vantaan Hämeenkylän kirkkorakennuksessa.

Tämä runoni on saanut inspiraationi tolstoilaisen suomalaisen kirjailijan Arvid Järnefeltin äidin Elisabethin eräästä lausunnosta. Elisabethkin oli tolstoilainen. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Miten saada Suomeen ulkomaalaisia työntekijöitä

Tiede-lehdessä julkaistussa artikkelissa valitetaan, että työllisten maahanmuuttajien tulo maahamme on paraikaa tyrehtymässä.

Onko kyseessä edes todellinen ongelma? Itse asiassa mielestäni sikäli on, että osaltaan työntekijöiden palkoista perittävillä maksuilla ja veroilla hyvinvointivaltio ja sen aikaansaamat kansalaisedut rahoitetaan. Toisaalta sikäli kyseessä ei ole todellinen ongelma, että millaisia maahanmuuttajia tahansa hyvinvointivaltio ei kaipaa ainakaan rahoittajikseen.

Suomella on toki vetovoimatekijöitä, joilla houkutella ulkomailta työntekijöitä. Suomi on vielä tälläkin hetkellä suhteellisen turvallinen maa. Suomessa luontoa on suhteellisen paljon, ja se on vieläpä suhteellisen puhdas ja hyvässä kunnossa. Suomessa ei käy vielä liikaa turisteja. Työntekijöiden lapsille on tarjolla huokea lasten päivähoito. Suomessa insfrastruktuuri on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa (vaikka tulisi pitää huolta, ettei se pääse lopullisesti rapautumaan). Suomessa työntekijöiden oikeuksista huolehditaan suhteellisen hyvin (esim. verrattuna etelä- tai itänaapureihimme).

Suomen suhteellisen kylmää talvea ei tarvitsi välttämättä pitää luotaantyöntävänä tekijänä. Saahan Kanada houkuteltua runsaasti työntekijöitä ulkomailta, ja sekin on ilmastoltaan kylmä maa. Kummassakin maassa esiintyy myös kovin vähäisessä määrin kulkutauteja, mikä on myös selvä vetovoimatekijä.

Mutta kieli. Kanadan kaksi pääkieltä ovat englanti ja ranska, jotka ovat suuria maailmankieliä. Suomen kieli on puhujamääriltään vain keskikokoinen (ei siis pieni, vaan keskikokoinen). Suomen kielen suhteelliselle harvinaisuudelle maailmalla emme voi mitään.

Suomen ei kuitenkaan kannata yrittää pärjätä kilpailussa hyvistä ulkomaalaisista työntekijöistä panostamalla englannin kielen nykyistä vielä parempaan osaamiseen työpaikoilla. Jos nimittäin ulkomaalaisen työntekijän ei tarvitse koskaan osata suomen kieltä, niin silloin hän lähtee helpommin maastamme pois. Koska englantia osataan myös monessa paikassa maailmassa. Suomen kielen teho-opetus auttaa pitämään ulkomaisia työntekijöitä maassamme.

Sama pätee ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Mielestäni ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi järjestää yliopistokoulutusta vain suomen kielellä.

Ja mitä tulee opiskeluiden maksuttomuuteen, niin jos yliopisto-opetus takaa perustan työelämätaidoille ja kysynnän niille, niin ulkomaalaisen opiskelijan ei kannata valmistuttuaan jäädä Suomeen töitä tekemään. Hän voi sen sijaan muuttaa vaikka Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Mielestäni ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden opiskelun rahoittamisen tulee perustua heidän opiskeluaikaiseen työhönsä, ja toiseksi opintolainaan, jonka voisi esim. kymmenen vuoden sisällä opiskeluiden päätyttyä vähentää Suomen valtion verotuksessa. Opintolainan ei välttämättä tarvitsisi olla täkäläisen pankin myöntämä. Tämän lisäksi rahoittamisen keinona toimivat tietenkin joskus stipendit.

Suomen tulee ylläpitää niitä vetovoimatekijöitä, joita meillä nyt on kansainvälisten huippuosaajien maahanmuutolle. Lisäksi meidän tulee pitää huoli siitä, että maassamme ei kasva huonosti työllistyvien ulkomaalaisperäisten henkilöiden luokka. Ketään huippuosaajaa eivät myöskään maahamme houkuttele asemalla notkuvat joutilaat huligaanit.

Maahamme ei saa päästää ollenkaan sellaisia työntekijöitä, jotka vievät työpaikan suomalaiselta. Tässä asiassa kannattaisi linjan olla samanlainen ulkomaalaisille työntekijöille kuin esim. Kanadalla, Australialla ja Uudella-Seelannilla.

Suomalainen työväenliike on ikävä kyllä liittoutunut kansainvälisen suurpääoman kanssa ja suostunut siihen, että Suomeen muuttaa joukoin huonon taitopääoman omaavia työntekijöitä, jotka alentavat palkkatasoa.

Suomessa myöskin on tarjolla korkean tuottavuuden takia kovin vähän sellaisia töitä, joiden tekeminen ei vaadi kunnon koulutusta. Tämä on yksi syy sille, että heikot työelämätaidot omaavat "varsinaiset maahanmuuttajat" työllistyvät kovin heikosti. En kuitenkaan näe ratkaisuna ongelmaan maamme lakkauttamista korkean osaamisen maana. En halua Suomesta banaanitasavaltaa.

Ja sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto tietenkin heikentää maamme huoltosuhdetta.

Meidän tulee päinvastoin päästää Suomeen ainoastaan korkean palkkatason työntekijöitä. Näillä on vähemmän taipumusta rettelöintiin ja toiseksi heidän palkoillaan voidaan osaltaan kustantaa hyvinvointivaltiomme ja sen kansalaisille tarjoamat palvelut.

Turvapaikanhakuinstituutiota ei alun perin ollut tarkoitettu massasiirtolaisuuden väyläksi, ja sellainen se ei koskaan saa ollakaan.

Ne ryhmät pitää nutistaa, jotka ovat vaaraksi naisten ja tyttöjen sekä homoseksuaalien oikeuksille.

Toisaalta kulttuuriamme tulisi muuttaa enemmän lapsimyönteiseksi.

Vaikka keskipitkällä aikavälillä Suomen väkiluku voi aleta syntyvyyden romahdettua, niin pitemmällä aikavälillä lähinnä ne ihmiset tulevat lisääntymään, jolla on siihen suurempi geneettinen taipumus, mikäli pidämme kiinni jatkossakin länsimaisista vapausoikeuksistamme.

Ulkomaalaisten tutkintojen ja koulutusten hyväksilukemista muuntokoulutusten avulla tulee parantaa.

maanantai 5. elokuuta 2019

Uneni toivoa täynnä

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Joku oli hukannut polkupyörän avaimet lumiseen mäkeen. Mutta sitten ne löytyivätkin toukan muodossa. Ja toukka rupesi versomaan havupuita.

Päätin, että puusto istutetaan mummilani pihalle.

Unessani lienee ollut paljon muutakin, mutta en minä kaikkea muista.

I PS. Juuri ennen kesää olin kovin harvakseltaan julkaissut uniani koskevia tekstejä tässä blogissani. Tämä johtui siitä, että oli vaalejakin, ja oli paljon tärkeämpiä tekstejä, jotka piti saada ulos silloin eikä myöhemmin. Ja unikertomuksiani sitten kasaantui pinoksi. Tässä kesällä vasta olen päästänyt sumaa purkaantumaan. Oikeastaan toivon, että en muistaisi noin kahdeksaan-kymmeneen viikkoon uniani kovin hyvin. Asiantila johtuu osaltaan toki myös siitä, että olen viimeksi kuluneitten kuukausien aikana julkaissut melko runsaasti runojakin.

II PS. 8.8.2019: Eräs tärkeä ihminen oli lausunut, että tämän merkintäni pääteksti kuulostaa runolta. Päätinkin sitten merkitä merkintäni tunnisteella runous.

lauantai 3. elokuuta 2019

Runoni nro 20 (osittain oma): Episodi 1

George Lucas,
et tiedäkään,
kuinka paljon sinua vihaan
Jar-Jar Binks, löllönaamat,
huono juoni,
vihaan sinua liikaa 

Tämä on kahdeskymmenes elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.

Runoryhmän vetäjä oli käskenyt minua kirjoittamaan runon siten, että siinä esiintyisi merkkijono "vihaan sinua liikaa".

Runoni on myös saanut erittäin vahvasti inspiraatiota erään koomikon ammoin blogissaan ilmaisemasta asiasta. Ensimmäinen puolikas runosta saattaa olla jopa suoraa sitaattia. Mutta vihaan minäkin George Lucasia.

Voidaan sanoa, että runoni ei ole kovin perusteellisesti omani. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.

perjantai 2. elokuuta 2019

Runoni nro 19: Maailmassa vallitsevat väärät luonnonlait

Kiekkomaailma,
paras kaikista maailmoista
Oma maailmamme
on paljon tylsempi
ja typerämpi
Maan pallonmuotoisuus
on sitä paitsi
huono keksintö 

Tämä on yhdeksästoista elämäni aikana kirjoittamani runo, ja kirjoitin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.

Runo ei liity mitenkään siihen, että sen kirjoittamista edeltäneenä viikonloppuna Suomen maajoukkue oli voittanut jääkiekossa kultaa. Se liittyy sen sijaan kirjailija Terry Prachettin Kiekkomaailma-romaanisarjaan, jota rakastan. Olin kolme päivää ennen runon kirjoittamista lainannut kirjastosta sarjaan kuuluvan kirjan Täyttä höyryä.

Lisäksi voidaan sanoa, että runo on tavallaan jatkoa runolle nro 4. Tai ainakin on samaa henkeä ja elämää tässä. 

PS. 27.8.2019 lisäsin nimen runolle.