torstai 16. toukokuuta 2024

Euroopan unionin alijäämämenettely ja ero EU:sta

Jos maamme Suomi joutuu esim. vuonna 2027 tai 2028 tai jo tänä kuluvana vuonna 2024 Euroopan unionin alijäämämenettelyn kohteeksi, niin alkavatko EU:n nykyiset suomalaiset kannattajat silloin rääkyä, että Suomen pitää erota nyt pianaivanhetikohta Euroopan unionista?

tiistai 14. toukokuuta 2024

Ylen uutistoimitus tulisi jakaa osiin puoluekannan mukaan

Minusta Ylen uutistoimitus tulisi jakaa osiin toimittajien puoluekannan mukaan. Esim. Perussuomalaisia kannattavat Ylen toimittajat saisivat sitten uutistoimitusosaston budjetista rahaa journalistiseen toimintaansa siinä suhteessa kuin puolue on viimeksi saanut eduskuntavaaleissa ääniä. Ja sama pätisi muidenkin puolueiden kannattajiin.

Ylen tuotantojen kuluttajat voisivat Ylen uutissovelluksesta sitten ruksata päälle, minkä puolueiden kannattajien tuotoksia haluavat lukea ja nähdä.

Tällainen malli maksaisi varmaankin jonkin verran nykyistä enemmän, mutta tasapuolisuudelle ei voida laskea hintaa.

keskiviikko 1. toukokuuta 2024

Uskonnon sotkeminen politiikkaan

Mielestäni uskontoa saa sotkea politiikkaan mutta kuitenkin vain hyvin rajatusti:

Mielestäni uskontoa saa sotkea politiikkaan vain sikäli kuin sen arvot ovat tai voivat olla ainakin periaatteessa myös uskonnottoman ihmisen arvoja.

torstai 25. huhtikuuta 2024

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Törmäsin latinulo-nimiseen kieleen ja ihastuin

Yhtenä kauniina päivänä olin World Wide Webissä selaillut suuria kansainvälisiksi apukieliksi kehitettyjen kielten arkistoja, jos saa sanoa näin runollisesti.

Kansainvälisissä apukielissä on siis kyse siitä ajatuksesta, että tulisi olla olemassa kieli, jota erikieliset ihmiset voisivat käyttää keskenään kansainvälisen yhteydenpidon kielenä ja joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli. Jälkimmäinen vaatimus tulee siitä, että ajatellaan ihmisten olevan tasa-arvoisia. Yleensä pidetään selviönä, että tällaisen kielen tulisi olla myös helppo oppia.

Selaillessani törmäsin Paul O. Bartlettin vuonna 2018 nettisivuillaan julkaisemaan kieleen nimeltä latinvlo. Nimi lausutaan "latinulo". Tämän sivun perusteella Bartlett oli aloittanut työnsä kielen kehittäjänä jo vuonna 2001.

Latinvlo perustuu pitkälle Stephen Chase Houghtonin kehittämään ja vuonna 1907 julkaisemaan kieleen nimeltä The Master Language.

Sen oli ollut tarkoitus olla ikään kuin helpompi versio latinasta.

Bartlett puolestaan on muokannut kielensä hieman edeltäjäänsä enemmän latinaa muistuttavaksi, mutta ei silti vaikeammaksi. Hän on myös järkeistänyt kieltä.

Kielen nimessä latinvlo on latinan -ul-pääte, joka merkitsee samaa kuin suomen kielen pääte -nen. Eli kyseessä on pääte, joka pienentää tai tekee pääsanasta diminutiivisen. Eli latinvlo merkitsee suomeksi yksinkertaisesti "pikkulatina".

Kielen sanat ovat erittäin pitkälle peräisin latinasta. Ja joskus harvemmin tietenkin myös latinisoidusta kreikasta.

Latinvlon äännemaailma on melko lailla sama kuin klassisessa latinassa, eli puhumme nyt siitä latinasta, jota Caesar ja Cicero puhuivat. Minua tämä miellyttää suuresti.

Kieltä kirjoitetaan varsin pitkälle foneettisesti, eli yksi kirjain vastaa yleensä yhtä äännettä.

Latinvlo myöskin säilyttää latinan diftongit, jotka ovat melko lailla latinan romaanisiksi sanotuista tytärkielistä sekä englannista hävinneet:

foederationo

Muuten kieli jossain määrin pitkälle kuitenkin noudattaa englannin kielen kielioppia.

Poissa ovat latinan viisi sijamuotoa ja kolme substantiivien sukua. Substantiivien sukuja on itse asiassa muutenkin vältelty ottamasta mukaan, kun on kehitetty kansainvälisiä apukieliä. Sijamuotoja on latinvlossa muuten kaksi, jotka ovat nominatiivi ja genetiivi.

Sanajärjestys on latinvlossa pitkälti sama kuin englannin kielessä.

Minua miellyttää latinvlossa se, että C lausutaan aina samalla lailla kuin K. Romaanisissa kielissä ja englannissa sen sijaan, jos se on ennen kirjainta I, E tai Y, se lausutaan muuna kuin K-äänteenä.

Minua miellyttää kielessä myöskin se, että siinä äänteet V ja U merkitään samalla kirjaimella, eli V:llä, ja äänteet J ja I samalla kirjaimella eli I:llä. Kovin on latinamaista.

Minua miellyttää erittäin suuresti latinvlossa se, että kielessä ei ole määräistä eikä epämääräistä artikkelia. Se on niin kiva!

Minua miellyttää kielessä se, että kielestä on poistettu kaksoiskonsonantit. Tämä helpottaa sanojen oikeinkirjoituksen muistamista, ja toiseksi monille Maapallon ihmisille tuottaa vaikeuksia lausua kaksoiskonsonantteja. Kuten esim. kiinalaisille ja englanninkielisille ihmisille.

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kielessä latinan oikeinkirjoitusta on yksinkertaistettu erityisesti tiettyjen kreikkalaisperäisten sanojen kohdalla, koska latinassa näiden sanojen kirjoitusasu ei täsmälleen vastaa ääntämistä:

CH korvautuu C:llä, PH korvautuu F:llä ja Y I:llä. Esimerkiksi:

echo -> eco

philosophia -> filosofio

thronus -> trono

typus -> tipo

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kieli sisältää vastoin lähdekielen sovinistista luonnetta sukupuolineutraalin hän-pronominin. Nykyaika on aina nykyaikaa.

Latinvlo kirjoitetaan käyttäen joko suuria tai pieniä kirjaimia. Niitä ei siis käytetä samassa tekstissä. Tätä Bartlett perustelee historiallisilla seikoilla.

Erityisen erikoinen piirre kielessä on kuitenkin se, että se jättää käyttämättä huuto- ja kysymysmerkinkin, jotka ilmaistaan latinvlossa muulla tavoin.

...Kuten tästä suppeasta esityksestä voi lukea, niin olin aloittanut vuoden 2007 alussa sittemmin jättimäiseksi paisuneen projektin, jossa minun oli määrä löytää itselleni sopiva kansainvälinen apukieli.

Alun perin tarkoitukseni oli ollut nimenomaan itse kehittää latinaan perustuva sellainen. Mutta valmista ei silloin tullut. Puhtia ei minulla riittänyt, eikä luultavasti asiantuntemustakaan.

Projektini työnimi oli ollut uusi latina.

Muutin sitten projektin suuntaa.

Mainitsen tässä sen, että olin jo aikoinani miettinyt sellaista, että latinapohjaisen kansainvälisen apukielen verbit voisi perustaa latinan verbien supiinimuotoon.

Esim. curare (mm. "pitää huolta, välittää") -verbistä saataisiin muoto curat-. Ja agere ("toimia, tehdä") -verbistä saataisiin täten muoto act-.

Myöhemmin tulin huomaamaan, että tanskalaisen kielitieteilijän Otto Jespersenin (1860-1943) vuonna 1928 julkaisemassa keinokielessä novialissa oli tämä ominaisuus, mitä tulee latina- ja romaanispohjaisiin kielen verbeihin. Kielessä on toki germaanispohjaisiakin verbejä, joihin tätä ei voida soveltaa.

Ja kuten hyvin tiedetään, niin englannin kielen sanastosta huomattava osa pohjautuu latinan sanastoon, vaikka englanti on periaatteessa germaaninen kieli.

Tavallisesti latinaan pohjautuvien englannin verbien perusmuoto pohjautuu juuri tähän latinan verbien supiinimuotoon. Esim. accelerate, ventilate, act.

Latinvlossakin on täsmälleen sama ominaisuus.

Lukuunottamatta latinvulon apuverbejä, kielen verbien perusmuoto on latinan verbien supiinimuoto ynnä -a-pääte:

amata, rakastaa; recta, hallita; capta, ottaa; scripta, kirjoittaa; posita, laittaa, panna, asettaa; incepta, aloittaa

Kun -a-päätteen korvaa -e:llä, saadaan menneen ajan sekä partisiipin perfektin pääte:

monite, neuvoi, neuvottu; vise, näki, nähnyt

Kun -a-päätteen korvaa -i:llä, saadaan partisiipin preesens:

avditi, kuuleva; inventi, keksivä.

Paul O. Bartlettin latinvulo-sivu on ikävä kyllä melko hahmotelmanomainen, joten sen perusteella on joskus vaikea keksiä, millaisia muotoja voi mistäkin sanasta tai ilmaisusta käyttää. Ehkä tyyli on vapaa.

Ja koska Bartlettin mielestä hänen kielensä sanasto löytyy melko lailla latinan sanakirjoista, niin siksi hän ei ole katsonut tarpeelliseksi myöskään tehdä minkäänlaista perussanastoa latinvlolle.

Minulla on kirjahyllyssäni sekä "tavallinen" latinan sanakirja että nykylatinan sanakirja. Voisi silti tuottaa vaikeuksia löytää oikeat sanat, jos tätä kieltä ryhtyisin harjoittamaan. Onneksi WWW on kuitenkin täynnä käännöspalveluita ja sanalistoja. Sanojen tuottaminen kielelle on siis vaikeaa, joskaan ei täysin mahdotonta.

Kirjoitukseni loppuun liitän pätkän Gaius Julius Caesarin propagandistisesta muistelmateoksesta Commentarii de Bello Gallico ("Kertomus Gallian sodasta") latinvloksi käännettynä (kyseessä ei ole minun oma käännökseni):

omni gallia es divise in tre partos' vno de qve belges incolita' vn ali aqvitanes' trei ilis qvi es apelate in isesesi lingvio celtes' in mesi galli/  omni istis difera inter iseses in lingvios' institvtos' et legos/  flvmino nominv garvmna divisa galles ab aqvitanes' matrona et seqvana ab belges/  de omni istis belges es fortivs propterea qvod ises es longivs ab cvlto et hvmanito de ili provincio' et mercatores sepevis comeata ad ises et importata qvis pertenta a animo efeminatai' et propivs esi germani qvi incolita trans rhenvs cvm qvi los es contenta belo gesti/  pro qve cavso helveties qvoqve precesa reliqvos de galli in virtvto nam ises contenta cvm germani in fere prelios qvotidiani avt prohibiti ises ab losi finos avt loses belo gesti svr ises/  vno parto de istis qve es dicte galles obtenta' capta initio ab flvmino rhodanvs/  id es contente (intra) flvmino garvmna' oceano' (et) finos de belges/  id atacta etiam ab seqvanes et helveties svr flvmino rhenvs/  id vergita ad septentrionos/  belges orta ab finos extremi de gallia' pertenta a parto inferiori de flvmino rhenvs' spectati a septentrionos et orti solo/  aqvitania pertenta ab flvmino garvmna a pyrenaeos montos et ili parto de oceano qve es ad hispanes/  id spectata inter ocaso de solo et septentrionos/

apvd helveties orgetorix ese longv nobilivs et divitivs/  is qvando m messala et m piso ese consvlos indvcte par cvpidito de regno' facte conivratio per nobilito et persvase civitato exita ab finos cvm omni isesi copios/  'declarati id' esa perfacili qvoniam ises prestate omni in virtvto' potita imperio de toto de gallia/  ad isti is facilior persvase ises qvod helveties es contente vndiqve par natvro de loco/  svr vno parto par flvmino rhenvs' litisimi et altisimi' qve divisa agro de helveties ab germanes/  svr ali parto monto altisimi ivra qve es inter seqvanes et helveties' svr trei parto laco lemannvs et flvmino rhodanvs' qve divisa mesi provincio ab helveties/  ab istis reos fiere et los qvie vaga parvior latv et qvie parvior facilv infera belo svr finitimos/

Ja tämän jälkeen liitän tähän saman asian vielä alkukielellä eli klassiseksi latinaksi:

Gallia est omnis divisa in partes tres; quarum unam incolunt Belgae, aliam Aquitani, tertiam qui ipsorum lingua Celtae, nostra Galli appellantur. Hi omnes lingua, institutis, legibus inter se differunt. Gallos ab Aquitanis Garumna flumen, a Belgis Matrona et Sequana dividit. Horum omnium fortissimi sunt Belgae, propterea quod a cultu atque humanitate provinciae longissime absunt, minimeque ad eos mercatores saepe commeant, atque ea quae ad effeminandos animos pertinent important; proximique sunt Germanis, qui trans Rhenum incolunt, quibiscum continenter bellum gerunt. Qua de causa Helvetii quoque reliquos Gallos virtute praecedunt, quod fere quotidianis proeliis cum Germanis contendunt, cum aut suis finibus eos prohibent, aut ipse in eorum finibus bellum gerunt. Eorum una pars, quam Gallos obtinere dictum est, initium capit a flumine Rhodano; continentur Garumna flumine, Oceano, finibus Belgarum; attingit etiam ab Sequanis et Helvetiis flumen Rhenum; vergit ad septentriones. Belgae ab extremis Galliae finibur oriuntur, pertinent ad inferiorem partem fluminis Rheni, spectant in septentrionem et orientem solem. Aquitania a Garumna flumine ad Pyrenaeos montes et eam partem Oceani quae est ad Hispaniam pertinet, spectat inter occasum solis et septentriones.

Apud Helvetios longe nobilissimus fuit et ditissimus Orgetorix. Is, M. Messala et M. Pisone consulibus, regni cupiditate inductus, conjurationem nobilitatis fecit, et civitati persuasit ut de finibus suis cum omnibus copiis exirent; parfacile esse, cum virtute omnibus praestarent, totius Galliae imperio potiri. Id hoc facilius eis persuasit, quod undique loci natura Helvetii continentur; una ex parte flumine Rheno latissimo atque altissimo, qui agrum Helvetium a Germanis dividit; altera ex parte monte Jura altissimo, qui est inter Sequanos et Helvetios; tertia lacu Lemanno et flumine Rhodano, qui provinciam nostram ab Helvetiis dividit. His rebus fiebat, ut et minus late vagarentur, et minus facile finitimis bellum inferre possent.

torstai 18. huhtikuuta 2024