Roomalainen sekä nk. roomalainen tervehdys

Muinaiset roomalaiset tervehtivät toisiaan näin: jos tervehdittävä oli vain yksi ihminen, he sanoivat "salve", ja jos tervehdittäviä oli useampi kuin yksi, he sanoivat "salvete".

"Salve" on siis yksikön toisen persoonan imperatiivin muoto latinan verbistä "salvere". Monikon toisen persoonan muoto taas kuuluu "salvete". On olemassa myös neljä muuta persoonamuotoa.

Salvere-verbi merkitsee: olla terve, voida hyvin. Mukava verbi käyttää tervehtimiseen.

Hyvästellessä roomalaiset taas sanoivat "vale" yksikössä ja valete" monikossa.

Tämän valere-verbin eri merkitykset taas kuuluvat: 1) olla terve, olla voimakas; 2) kyetä, pystyä; 3) tarkoittaa jotakin; 4) vaikuttaa, merkitä, nauttia arvovaltaa.

Miellyttävä verbi tämäkin tarkoitukseensa.

Tapasin ennen vanhaan huvikseni tervehtiä ja hyvästellä ihmisiä aina välillä latinaksi. Heilautin samalla kättäni. Sopivissa tilanteissa. Tämä jatkui siihen asti, kun sain tietää, että muinaiset roomalaiset eivät oikeasti olleet tavanneet tehdä "roomalaista tervehdystä".

Englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" juontuu roomalaisen taiteen modernista ylitulkinnasta.

Ajatelkaa, kuinka myrtyneeksi Benito Mussolini tulisi, jos vielä eläisi ja saisi tietää asiasta.

Jo pelkkä nationalismin hyväksyminen on nationalismia

Ranskalaisen kirjailijan Georges Bernanosin romaanissa Maalaispapin päiväkirja oli sanottu, että pelkkä halu rukoilla on jo rukousta.

Samaan tapaan voidaan sanoa, että jo pelkkä nationalismin hyväksyminen on nationalismia.

Jumalalle otolliset rukoukset?

Oppia rukoilemaan Jumalalle otollisia rukouksia on koko elämän kestävä työ.

Poutine, kanadalainen ruokalaji

Poutine on kanadalainen ruokalaji, joka on saanut alkunsa 1950-luvulla Quebecin pikkuravintoloiden asiakkaiden keskuudessa. Ruokalaji koostuu ranskanperunoista, tuorejuustosta ja ruskeasta kastikkeesta. Poutine on sittemmin levinnyt laajalti muuallekin Kanadassa, ja nykyään sitä voi pitää jopa kanadalaisen keittiön symbolina.

Minulle itselleni ei ole vielä suotu kunniaa nauttia poutinea.

Myöskin Venäjän sekurokratiajuntan johtajan Vladimir Putinin sukunimi kirjoitetaan ranskaksi Poutine.

PS. Poutinen syöminen lienee vähän samanlaista kuin seitanin syöminen.

Epistokratia, pätevimpien valta, vaihtoehtoinen hallintomuoto, jota en esitä demokratian tilalle

Tässä tällainen katsaus, joka ei kuitenkaan ilmaise minun puoleltani mitään epäröintiä demokratian kannattamisen ja puolustamisen suhteen:

Kanava-lehden numerossa 7/2021 oli Giuseppina Ronzittin ja Tero Tulenheimon kirjoitus Demokratia ja tiedollisen kompetenssin haaste, jossa esitellään yhdysvaltalaisen yhteiskuntafilosofi Jason Brennanin ajatus demokratian korvaamisesta epistokratialla, jossa kelpuutettaisiin päättäjiksi vain poliittisesti pätevät kansalaiset.

Ainakin joihinkin poliittisiin kysymyksiin on olemassa objektiivisesti oikea vastaus.

Brennanin kompetenssiperiaate kuuluu näin: Ellei poliittista päätöstä ole tehty pätevästi ja vilpittömällä mielellä, siltä puuttuu poliittinen auktoriteetti eikä sitä tule panna toimeen. Erityisesti päätöksillä tulee aina olla asianmukaiset perustelut.

Brennan katsoo, että vaikka rajanveto pätevien ja epäpätevien päätösten välillä voi olla vaikeaa, niin ei ole vaikea osoittaa, että demokratioissa äänestäjien enemmistö on normaalisti rajan väärällä puolella, miten rajanveto sitten tehdäänkin.

Brennan katsoo myös, että niin putkiurakoitsijan kuin poliittisen vallan käyttäjän hommat vaativat pätevyyttä.

Mies ei puolusta kuitenkaan epistokratiaa ehdoitta. Kyseessä on vaihtoehtoinen hallintomuoto, jota tulisi kokeilla. Vaikka on varmaa, että sen enempää epistokratia kuin demokratiakaan ei toimi ideaalisesti, on tutkittava, kumpi johtaa parempiin tuloksiin käytännössä.

Artikkelin kirjoittajat mainitsevat myös sen, että poliittisen vallan käyttäjän on kuitenkin mahdoton tehdä päätöksiä pelkästään tiedon varassa. On myös olemassa sellainen asia kuin arvot ja päämäärät – kirjoittajat puhuvat preferensseistä. Poliittisen vallan käyttäjät eivät voi valita näitä tavallisten kansalaisten puolesta.

Jason Brennan on myös kirjoittanut kirjan Against Democracy ("Demokratiaa vastaan"), jossa avaa ajatteluaan.

PS. Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa seuraavat neljä demokratiamyönteistä blogimerkintääni: Demokratian seitsemän etua diktatuuria vastaan, Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla, Suora demokratia – mikä se on? ja Kurdit, Rojava, kommunalismi ja nationalismi, osa 2.

Yhteiskunnan sisäisen luottamuksen tärkeydestä

Tietty määrä ihmisten monimuotoisuutta on epäilemättä hyödyllistä työelämässä. Mutta kun sitä on liikaa, niin homma ei toimi enää yhtä tehokkaasti ja mielekkäästi.

Nationalisteille on aina ollut tärkeää yhteiskunnan sisäinen koheesio. Sitä vastoin monikulttuurisuuden kannattajille on aina ollut tärkeää yhteiskunnan hajottaminen toisiaan kyräileviin – tai toisiaan vastaan sodassa oleviin – kuppikuntiin.

Ihmisten tulee voida luottaa toisiinsa. Ihmisten suuri eroavaisuus vähentää heidän välistään luottamusta. Jos tätä luottamusta ei ole, on yhteiskunta hajoamistilassa.

PS. Jostain syystä en ole tänä keväänä bongannut suomalaisesta julkisuudesta juurikaan sodanjulistuksia Putinin "erikoisoperaation" suomalaisessa yhteiskunnassa yllättäen parantamaa sisäistä koheesiota vastaan. Taikka Ukrainan yhteiskunnan sisäistä koheesiota. Tunnettu Oikeiden Mielipiteiden esittäjä Helsingin sanomat -lehti oli jopa kehunut 3.4. tänä Jeesuksen vuonna 2022 julkaistussa pääkirjoitusartikkelissaan suomalaisen yhteiskunnan sisäistä luottamusta.

Tämä blogini on VANHA

Tämä blogini Oi kurjulaiset kultamunat, joka juuri nyt on silmiesi edessä, on täyttänyt kymmenen vuotta. Tämä on WANHA.

Yli kymmenen vuotta sitten olin arkana ikään kuin harjoitellut etukäteen bloginpitämistä pitämällä jonkin aikaa staattisilla nettisivuillani Tom Kärnän SUO eräänlaista kirjoitustekelettä nimeltä Html-"syöte", johon kuuluivat myös linkit ulkopuolisiin sisältöihin.

Kun katsoo tuon tekeleen sivuja, niin aikamerkintöjen perusteella näyttää siltä kuin olisin harrastanut hommaa aikakoneen kanssa.

Kun olin harrastanut kyseistä toimintoa tarpeeksi, niin minä jo melko lyhyen ajan sisällä ryhdyin pitämään "oikeaa" blogia Googlen Blogger-palvelussa.

Alun perin tämän blogini nimi oli ollut toinen, muistaakseni Jumala on heikko ja voimaton maailmassa. Kyseessä oli ei-sanatarkka siteeraus saksalaiselta luterilaiselta ja natseja niiden vallassaolon aikana vastustaneelta teologilta Dietrich Bonhoefferiltä (1906-1945). Tämä oli alun perin sanonut: "Jumala on voimaton ja heikko maailmassa". Bonhoeffer tunnetaan siitä, että hän pyrki sommittelemaan vankilasta lähettämissään kirjeissä uskonnottoman maailman kristinuskoa. Ja hän oli tehnyt minuun kyllä vaikutuksen. Natsit teloittivat miehen juuri ennen toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa.

Olen lukenut Bonhoefferin Kirjeitä vankilasta pariin otteeseen ja myös erään hänen elämäkertansa. Sekä kirjansa Kutsu seuraamiseen, jota en kuitenkaan ole pitänyt erityisemmin arvossa.

Koska rupesin lopulta pitämään blogini nimeä joitakuita ihmisiä loukkaavana, muutin sen, mutta en enää muista, mihin minä sen muutin. Ja syksymmällä muutin nimen vielä yhden kerran. Ja se oli sitten onneksi viimeinen sitä lajia.

Nimi Oi kurjulaiset kultamunat liittyy maailmankaikkeuden kolmanneksi huonoimpaan runouteen, johon syyllisiä ovat vogonit.

Viimeisin nimi on pitänyt pintansa omassa mielessäni melko pitkään. En halveksi sitä vieläkään.

Kuluvan viikon tiistaina 17.5.2022 vein kääretorttuja yhdistykseni väelle blogini vanhuuden juhlistamiseksi. Tämä vähän vie pois katkeruuttani elämälle siitä, että vuonna 2020 en ollut päässyt juhlimaan 50-vuotispäiviäni yhdistyksen tiloissa alkaneiden koronarajoitusten vuoksi.

Suomenkielisessä blogosfäärissä on toki joitakin tätäkin vanhempia ja edelleen aktiivisia blogeja, mutta suhteessa ei niitä kyllä montaa ole.

Olen blogissani käsitellyt oikeastaan varsin monia aiheita taivaan ja maan väliltä. Kuitenkin Oikotieto-palvelu, joka luetteloi Suomen poliittiset blogit, oli lisännyt tämänkin listaukseensa jo muinoin, koska käsittelen usein siinä poliittisluontoisia aiheita. Ja myös kaksi muuta blogiani: Mullokala seikkailee -siteerausblogin ja Elämän julon piinan.

Viimeisin tieto blogieni nimistä, osoitteista sun muusta löytyy nettisivujeni sivulta Tom Kärnä – blogi.

Täällä kilistelen nyt itsekseni.