Henkinen, kiiltävä puhtaus demokratiassa

Aatteellinen puhtaus ja siihen liittyvä ihmisten lokerointi ovat ongelma, jos on tarkoitus vaikuttaa demokraattisen järjestelmän sisällä asioihin.

Törmäsin latinulo-nimiseen kieleen ja ihastuin

Yhtenä kauniina päivänä olin World Wide Webissä selaillut suuria kansainvälisiksi apukieliksi kehitettyjen kielten arkistoja, jos saa sanoa näin runollisesti.

Kansainvälisissä apukielissä on siis kyse siitä ajatuksesta, että tulisi olla olemassa kieli, jota erikieliset ihmiset voisivat käyttää keskenään kansainvälisen yhteydenpidon kielenä ja joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli. Jälkimmäinen vaatimus tulee siitä, että ajatellaan ihmisten olevan tasa-arvoisia. Yleensä pidetään selviönä, että tällaisen kielen tulisi olla myös helppo oppia.

Selaillessani törmäsin Paul O. Bartlettin vuonna 2018 nettisivuillaan julkaisemaan kieleen nimeltä latinvlo. Nimi lausutaan "latinulo". Tämän sivun perusteella Bartlett oli aloittanut työnsä kielen kehittäjänä jo vuonna 2001.

Latinvlo perustuu pitkälle Stephen Chase Houghtonin kehittämään ja vuonna 1907 julkaisemaan kieleen nimeltä The Master Language.

Sen oli ollut tarkoitus olla ikään kuin helpompi versio latinasta.

Bartlett puolestaan on muokannut kielensä hieman edeltäjäänsä enemmän latinaa muistuttavaksi, mutta ei silti vaikeammaksi. Hän on myös järkeistänyt kieltä.

Kielen nimessä latinvlo on latinan -ul-pääte, joka merkitsee samaa kuin suomen kielen pääte -nen. Eli kyseessä on pääte, joka pienentää tai tekee pääsanasta diminutiivisen. Eli latinvlo merkitsee suomeksi yksinkertaisesti "pikkulatina".

Kielen sanat ovat erittäin pitkälle peräisin latinasta. Ja joskus harvemmin tietenkin myös latinisoidusta kreikasta.

Latinvlon äännemaailma on melko lailla sama kuin klassisessa latinassa, eli puhumme nyt siitä latinasta, jota Caesar ja Cicero puhuivat. Minua tämä miellyttää suuresti.

Kieltä kirjoitetaan varsin pitkälle foneettisesti, eli yksi kirjain vastaa yleensä yhtä äännettä.

Latinvlo myöskin säilyttää latinan diftongit, jotka ovat melko lailla latinan romaanisiksi sanotuista tytärkielistä sekä englannista hävinneet:

foederationo

Muuten kieli jossain määrin pitkälle kuitenkin noudattaa englannin kielen kielioppia.

Poissa ovat latinan viisi sijamuotoa ja kolme substantiivien sukua. Substantiivien sukuja on itse asiassa muutenkin vältelty ottamasta mukaan, kun on kehitetty kansainvälisiä apukieliä. Sijamuotoja on latinvlossa muuten kaksi, jotka ovat nominatiivi ja genetiivi.

Sanajärjestys on latinvlossa pitkälti sama kuin englannin kielessä.

Minua miellyttää latinvlossa se, että C lausutaan aina samalla lailla kuin K. Romaanisissa kielissä ja englannissa sen sijaan, jos se on ennen kirjainta I, E tai Y, se lausutaan muuna kuin K-äänteenä.

Minua miellyttää kielessä myöskin se, että siinä äänteet V ja U merkitään samalla kirjaimella, eli V:llä, ja äänteet J ja I samalla kirjaimella eli I:llä. Kovin on latinamaista.

Minua miellyttää erittäin suuresti latinvlossa se, että kielessä ei ole määräistä eikä epämääräistä artikkelia. Se on niin kiva!

Minua miellyttää kielessä se, että kielestä on poistettu kaksoiskonsonantit. Tämä helpottaa sanojen oikeinkirjoituksen muistamista, ja toiseksi monille Maapallon ihmisille tuottaa vaikeuksia lausua kaksoiskonsonantteja. Kuten esim. kiinalaisille ja englanninkielisille ihmisille.

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kielessä latinan oikeinkirjoitusta on yksinkertaistettu erityisesti tiettyjen kreikkalaisperäisten sanojen kohdalla, koska latinassa näiden sanojen kirjoitusasu ei täsmälleen vastaa ääntämistä:

CH korvautuu C:llä, PH korvautuu F:llä ja Y I:llä. Esimerkiksi:

echo -> eco

philosophia -> filosofio

thronus -> trono

typus -> tipo

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kieli sisältää vastoin lähdekielen sovinistista luonnetta sukupuolineutraalin hän-pronominin. Nykyaika on aina nykyaikaa.

Latinvlo kirjoitetaan käyttäen joko suuria tai pieniä kirjaimia. Niitä ei siis käytetä samassa tekstissä. Tätä Bartlett perustelee historiallisilla seikoilla.

Erityisen erikoinen piirre kielessä on kuitenkin se, että se jättää käyttämättä huuto- ja kysymysmerkinkin, jotka ilmaistaan latinvlossa muulla tavoin.

...Kuten tästä suppeasta esityksestä voi lukea, niin olin aloittanut vuoden 2007 alussa sittemmin jättimäiseksi paisuneen projektin, jossa minun oli määrä löytää itselleni sopiva kansainvälinen apukieli.

Alun perin tarkoitukseni oli ollut nimenomaan itse kehittää latinaan perustuva sellainen. Mutta valmista ei silloin tullut. Puhtia ei minulla riittänyt, eikä luultavasti asiantuntemustakaan.

Projektini työnimi oli ollut uusi latina.

Muutin sitten projektin suuntaa.

Mainitsen tässä sen, että olin jo aikoinani miettinyt sellaista, että latinapohjaisen kansainvälisen apukielen verbit voisi perustaa latinan verbien supiinimuotoon.

Esim. curare (mm. "pitää huolta, välittää") -verbistä saataisiin muoto curat-. Ja agere ("toimia, tehdä") -verbistä saataisiin täten muoto act-.

Myöhemmin tulin huomaamaan, että tanskalaisen kielitieteilijän Otto Jespersenin (1860-1943) vuonna 1928 julkaisemassa keinokielessä novialissa oli tämä ominaisuus, mitä tulee latina- ja romaanispohjaisiin kielen verbeihin. Kielessä on toki germaanispohjaisiakin verbejä, joihin tätä ei voida soveltaa.

Ja kuten hyvin tiedetään, niin englannin kielen sanastosta huomattava osa pohjautuu latinan sanastoon, vaikka englanti on periaatteessa germaaninen kieli.

Tavallisesti latinaan pohjautuvien englannin verbien perusmuoto pohjautuu juuri tähän latinan verbien supiinimuotoon. Esim. accelerate, ventilate, act.

Latinvlossakin on täsmälleen sama ominaisuus.

Lukuunottamatta latinvulon apuverbejä, kielen verbien perusmuoto on latinan verbien supiinimuoto ynnä -a-pääte:

amata, rakastaa; recta, hallita; capta, ottaa; scripta, kirjoittaa; posita, laittaa, panna, asettaa; incepta, aloittaa

Kun -a-päätteen korvaa -e:llä, saadaan menneen ajan sekä partisiipin perfektin pääte:

monite, neuvoi, neuvottu; vise, näki, nähnyt

Kun -a-päätteen korvaa -i:llä, saadaan partisiipin preesens:

avditi, kuuleva; inventi, keksivä.

Paul O. Bartlettin latinvulo-sivu on ikävä kyllä melko hahmotelmanomainen, joten sen perusteella on joskus vaikea keksiä, millaisia muotoja voi mistäkin sanasta tai ilmaisusta käyttää. Ehkä tyyli on vapaa.

Ja koska Bartlettin mielestä hänen kielensä sanasto löytyy melko lailla latinan sanakirjoista, niin siksi hän ei ole katsonut tarpeelliseksi myöskään tehdä minkäänlaista perussanastoa latinvlolle.

Minulla on kirjahyllyssäni sekä "tavallinen" latinan sanakirja että nykylatinan sanakirja. Voisi silti tuottaa vaikeuksia löytää oikeat sanat, jos tätä kieltä ryhtyisin harjoittamaan. Onneksi WWW on kuitenkin täynnä käännöspalveluita ja sanalistoja. Sanojen tuottaminen kielelle on siis vaikeaa, joskaan ei täysin mahdotonta.

Kirjoitukseni loppuun liitän pätkän Gaius Julius Caesarin propagandistisesta muistelmateoksesta Commentarii de Bello Gallico ("Kertomus Gallian sodasta") latinvloksi käännettynä (kyseessä ei ole minun oma käännökseni):

omni gallia es divise in tre partos' vno de qve belges incolita' vn ali aqvitanes' trei ilis qvi es apelate in isesesi lingvio celtes' in mesi galli/  omni istis difera inter iseses in lingvios' institvtos' et legos/  flvmino nominv garvmna divisa galles ab aqvitanes' matrona et seqvana ab belges/  de omni istis belges es fortivs propterea qvod ises es longivs ab cvlto et hvmanito de ili provincio' et mercatores sepevis comeata ad ises et importata qvis pertenta a animo efeminatai' et propivs esi germani qvi incolita trans rhenvs cvm qvi los es contenta belo gesti/  pro qve cavso helveties qvoqve precesa reliqvos de galli in virtvto nam ises contenta cvm germani in fere prelios qvotidiani avt prohibiti ises ab losi finos avt loses belo gesti svr ises/  vno parto de istis qve es dicte galles obtenta' capta initio ab flvmino rhodanvs/  id es contente (intra) flvmino garvmna' oceano' (et) finos de belges/  id atacta etiam ab seqvanes et helveties svr flvmino rhenvs/  id vergita ad septentrionos/  belges orta ab finos extremi de gallia' pertenta a parto inferiori de flvmino rhenvs' spectati a septentrionos et orti solo/  aqvitania pertenta ab flvmino garvmna a pyrenaeos montos et ili parto de oceano qve es ad hispanes/  id spectata inter ocaso de solo et septentrionos/

apvd helveties orgetorix ese longv nobilivs et divitivs/  is qvando m messala et m piso ese consvlos indvcte par cvpidito de regno' facte conivratio per nobilito et persvase civitato exita ab finos cvm omni isesi copios/  'declarati id' esa perfacili qvoniam ises prestate omni in virtvto' potita imperio de toto de gallia/  ad isti is facilior persvase ises qvod helveties es contente vndiqve par natvro de loco/  svr vno parto par flvmino rhenvs' litisimi et altisimi' qve divisa agro de helveties ab germanes/  svr ali parto monto altisimi ivra qve es inter seqvanes et helveties' svr trei parto laco lemannvs et flvmino rhodanvs' qve divisa mesi provincio ab helveties/  ab istis reos fiere et los qvie vaga parvior latv et qvie parvior facilv infera belo svr finitimos/

Ja tämän jälkeen liitän tähän saman asian vielä alkukielellä eli klassiseksi latinaksi:

Gallia est omnis divisa in partes tres; quarum unam incolunt Belgae, aliam Aquitani, tertiam qui ipsorum lingua Celtae, nostra Galli appellantur. Hi omnes lingua, institutis, legibus inter se differunt. Gallos ab Aquitanis Garumna flumen, a Belgis Matrona et Sequana dividit. Horum omnium fortissimi sunt Belgae, propterea quod a cultu atque humanitate provinciae longissime absunt, minimeque ad eos mercatores saepe commeant, atque ea quae ad effeminandos animos pertinent important; proximique sunt Germanis, qui trans Rhenum incolunt, quibiscum continenter bellum gerunt. Qua de causa Helvetii quoque reliquos Gallos virtute praecedunt, quod fere quotidianis proeliis cum Germanis contendunt, cum aut suis finibus eos prohibent, aut ipse in eorum finibus bellum gerunt. Eorum una pars, quam Gallos obtinere dictum est, initium capit a flumine Rhodano; continentur Garumna flumine, Oceano, finibus Belgarum; attingit etiam ab Sequanis et Helvetiis flumen Rhenum; vergit ad septentriones. Belgae ab extremis Galliae finibur oriuntur, pertinent ad inferiorem partem fluminis Rheni, spectant in septentrionem et orientem solem. Aquitania a Garumna flumine ad Pyrenaeos montes et eam partem Oceani quae est ad Hispaniam pertinet, spectat inter occasum solis et septentriones.

Apud Helvetios longe nobilissimus fuit et ditissimus Orgetorix. Is, M. Messala et M. Pisone consulibus, regni cupiditate inductus, conjurationem nobilitatis fecit, et civitati persuasit ut de finibus suis cum omnibus copiis exirent; parfacile esse, cum virtute omnibus praestarent, totius Galliae imperio potiri. Id hoc facilius eis persuasit, quod undique loci natura Helvetii continentur; una ex parte flumine Rheno latissimo atque altissimo, qui agrum Helvetium a Germanis dividit; altera ex parte monte Jura altissimo, qui est inter Sequanos et Helvetios; tertia lacu Lemanno et flumine Rhodano, qui provinciam nostram ab Helvetiis dividit. His rebus fiebat, ut et minus late vagarentur, et minus facile finitimis bellum inferre possent.

Suomen vähärasistisuus lyhyesti

Suomen alkuperäisasukkaat ovat varsin harvoin ryöstäneet, raiskanneet tai tappaneet maahanmuuttajia.

PS. Lisää tietoa Suomen vähärasistisuudesta löydät tästä osoitteesta.

Liberalismi on steriili

Tämähän on poliittinen blogi, joten voin sanoa, että olen vuosien varrella flirttaillut paljon liberalismin kanssa. Minulla on itse asiassa valtavasti liberaaleja kantoja.

Olen kuitenkin useita kuukausia sitten keksinyt, millä yhdellä sanalla voin kuvata syytä, miksi liberalismi "puhtaana" ei kuitenkaan välttämättä kauheasti viehätä minua. Se sana on "steriili".

Liberalismi sanoo: yksilö, yksilö, yksilö. Vaikka ihmisyhteisö on muutakin.

Koska siis liberalismi on kannaltani poliittiseksi ideologiaksi liian steriili, se tarvitsee seurakseen verta ja suolenpätkiä, ja minä taidan tietää, mistä niitä löytyy: konservatismista.

Jos pitäisin tästä kiinni, niin silloin minua voisi kutsua liberaaliksi konservatiiviksi tai konservatiiviseksi liberaaliksi.

Liberalismista ottaisin aatteeseeni seuraavat asiat:

• vapausoikeudet
• ajatuksen etnisyyden oikeudesta kansalliseen itsemääräämisoikeuteen
  
• kriittisyyden uskonnollisia valtajärjestelmiä kohtaan
  
• tieteen arvostamisen
• kansanedustuslaitoksen. Asiaan liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Demokratian kahdeksan etua verrattuna diktatuuriin.

Konservatismista ottaisin:

• väkivaltaisen vallankumouksen vastaisuuden. Tarvitsemme yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä evoluutiota, ei revoluutiota. Myönnän kuitenkin, että joissakin tilanteissa voi väkivaltainenkin vallankumous olla psykologisesti välttämätön asia. Vallanpitäjien onkin oikeastaan huolehdittava siitä, että väkivaltaista vallankumousta ei koskaan tarvittaisi.
• perheen, perinteen, ja uskonnon kunnioittamisen. Tosin uskontoa tarvitsee mielestäni kunnioittaa ainoastaan silloin, kun se ei yritä pakottaa itseään ihmisille.
• periaatteen, jonka mukaan poliittinen päätöksenteko tulee valmistella ja hoitaa sillä lailla hyvin, ettei siitä seuraa ikäviä, tarkoittamattomia sivuvaikutuksia
  

Näiden ulkopuolelta ottaisin periaatteessa mukaan myös jonkinlaisen hyvinvointivaltion kannattamisen. Tosin joudun tässä sanomaan, että vaikka sydämeni voi olla keskustavasemmalla, niin lompakkoni on oikealla. Joka tapauksessa, hyvinvointivaltiota voi rikas ja hyvinvoivakin kannattaa sosiaalipasifistisista syistä, jos ei ihmisystävällisistä.

Konservatismi on mielestäni oikeassa siinä, että ihminen voi olla aika paskamainen olento. Tämä tieto on sopusoinnussa sekä alkukirkon tärkeimmän opettajan ja lähetystyöntekijän apostoli Paavalin näkemysten että myöskin modernin tieteen näkemysten kanssa. Ihminen on eläin muiden joukossa, vaikkakin kulttuuria luovana ja säilyttävänä lajina ylivoimaisesti tehokkain kaikista Maapallolla tavatuista. Ihmisellä on omat sosiaaliset vaistonsa, jotka vievät sekä hyvään että pahaan.

Tässä kuvaamaani aatettani voitaisiin mielestäni nimittää vaikka keskustamaltillisuudeksi.

Lopulta olin muuten tullut siihen tulokseen, että toinen tärkeä sisäinen syyni tämän tekstin kirjoittamiselle oli rakentaa eräänlainen henkinen perälauta, joka estää oman liberalismini valumisen woke- ja cancel-ideologioiden puolelle.

Lopuksi haluaisin muistuttaa siitä tunnetusta tosiasiasta, että liberalismi ja konservatismi eivät ole toistensa vastakohtia, vaikka ne vääristyneen yhdysvaltalaisen katsannon mukaan sitä ovat.

Oikeistopopulismin käsite purettuna lyhyesti

Oikeistopopulismi on laaja käsite, joka pitää nykyään sisällään lähes kaiken sen, mikä ärsyttää uuskonservatiiveja.

Ihmisyys pluralismin kautta

Lähestyn sitä tosiasiaa, että olen ihminen, siitä lähtökohdasta, että vaikka kuulumme samaan eläinlajiin homo sapiens, me olemme kaikki samalla erilaisia ja se on ihan okei. Tätä kutsutaan pluralistiseksi asennoitumiseksi.

Itse asiassa lajillamme ei näyttäisi olevan mitään erityisen lajityypillistä kulttuurin muotoa.

Vaikka henkiset ja aineelliset kulttuurit eroavat toisistaan eri ihmisryhmillä, ne ovat silti kaikki ihmisten kulttuureja.

Ihmislajin jäsenillä on joka tapauksessa melkein kaikilla varsin samanlainen anatomia ja varsin samanlaiset aivot. Puhumattakaan geeneistä, jotka kertovat siitä, että me olemme samaa lajia ja olemusta.

Biologiassa lajin määritelmä on se, että eliöt kuuluvat samaan lajiin, mikäli ne pystyvät luonnonoloissa lisääntymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Jotkut yksilöt toki saattavat olla jonkin kehityshäiriön vuoksi lisääntymiskyvyttömiä. Mutta koska heidän vanhempansa ovat kuuluneet samaan lajiin, hekin ovat ihmisiä.

Onko minullakin oikeus haitata merkittävässä määrin Suomen taloutta ja yhteiskuntamme jäsenten jokapäiväistä elämää?

Jokaisella on Suomessa pyhä oikeus lakkoilla työnantajaansa vastaan silloin, kun omalla työpaikalla ei ole voimassa työehtosopimusta. Nk. poliittiset lakot voivat kuitenkin olla asia erikseen.

Maamme perustuslain mukaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen perustuslaissa ei sanota mitään sellaista, että valtiovalta tai osa siitä kuuluisi eduskunnan ulkopuolisille painostusryhmille.

Mutta jos ajatusharjoituksen vuoksi ajatellaan, että ammattiyhdistysliikkeellä on oikeus poliittisiin lakkoihin, joilla protestoida Suomen hallituksen ja eduskunnan enemmistön tahtoa vastaan, niin onko minullakin sama oikeus, vaikka en olekaan ammattiyhdistysliikkeen pomoporrasta tai edes tavallinen jäsen?

Jos minulla olisi valta ja kyky siihen, niin saisinko esim. lopettaa Suomen viennin ja ulkomaantuonnin kahden viikon ajaksi? Entä saisinko lopettaa suurimman osan bussikuljetuksista joksikin aikaa?

Saisinko lopettaa päiväkotien toiminnan viikoksi, jos haluaisin?

Olisiko minullakin oikeus haitata merkittävässä määrin Suomen taloutta ja yhteiskuntamme jäsenten jokapäiväistä elämää rajatun ajan, esim. viikon tai kahden ajan?

Entä jos minulla olisi omasta mielestäni hyvä syy näihin toimiini?

Kaiken pyhän häpäisy?

Olen sitä mieltä, että uskontojen tulee osata käyttäytyä sen sijaan, että ne asettuisivat ihmistapojen ulkopuolelle.

Olenkin keksinyt mielestäni hyvän lakmustestin, joka kertoo sen, minkä uskontojen tulee olla yhteiskunnassa sallittuja:

Uskonnollisen yhdyskunnan ja ideologian, jota se kannattaa, tulee hyväksyä se, että sen pyhiä kirjoituksia häpäistään ryhtymättä kostotoimenpiteisiin tai vaatimatta julkiselta vallalta asiaanpuuttumista.

Minusta valtiopäivät voitaisiinkin aina aloittaa kaiken pyhän häpäisyllä. Koottaisiin yhteen kaikkien uskontojen pyhät kirjoitukset ja poltettaisiin ne. Jos jokin uskonnollinen yhdyskunta ei hyväksyisi omien pyhien kirjoitustensa häpäisemistä tällä tavoin kerran neljässä vuodessa, se kiellettäisiin, ellei se olisi jo kielletty.

Vain demokratian edessä nöyrät uskonnot olisivat siis sallittuja.

I PS.:

Mielestäni voitaisiin yhtä hyvin silkan tasa-arvon vuoksi samalla kertaa polttaa kaikkien puolueiden periaate- ja tavoiteohjelmat.

Ja mielestäni poltettavien joukkoon olisi hyvä vielä sisällyttää myös Adolf Hitlerin ikivihreä Taisteluni-kirja, Neuvostoliiton suuren perustajan V. I. Leninin pari ideologisesti tärkeintä teosta ja "puhehenkilö" Maon Pieni punainen kirja.

II PS.:

13. marraskuuta tänä Jeesuksen vuonna 2024 tulee julkaistumaan eräänlainen päivitys tähän kysymyksenasetteluun liittyen. Lupaan, että se tulee olemaan kohtuullinen ja maltillinen.

Tylsää, mutta sain aikaiseksi 10.000 sanan sanaston

Viime vuoden 2023 marraskuussa tuli viisi vuotta täyteen siitä, kun olin alkanut tehdä nettisivuilleni Lingua Franca Novan sanastoa. Annoin sille myöhemmin nimeksi Lingua Franca Novan kohtuullisen kokoinen sanasto.

Lingua Franca Nova – tuttavallisemmin elefen – on yhdysvaltalaisen psykologian professorin C. George Boereen kansainväliseksi apukieleksi kehittämä kieli, jonka hän julkaisi internetissä vuonna 1998.

Kansainväliseksi apukieleksi kehitetyissä kielissä kyse on siitä, että ajatellaan, että tulisi olla kansainvälistä yhteydenpitoa ja viestintää varten etnisesti puolueeton kieli, joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli. Kielen helppoa opittavuutta pidetään myös yleensä arvossa apukielten harrastajien parissa. Volapük kuulemma ei kuitenkaan ollut kauhean helppo. Siksi esperanton ilmestyttyä vuonna 1887 lukemattomat volapükistit vaihtoivat esperantoon. Tosin esperantostakin on sanottu, että se on vain näennäisesti helppo kieli.

Tähän aikaan mennessä esperanto on harrastajamäärältään ollut kuitenkin luultavasti käytetyin kaikista kansainvälisiksi apukieliksi kehitetyistä kielistä. Mutta esperantoa on harrastettu kohta jo 150 vuoden ajan, joten sillä on ollut aikaa muodostaa kannattajayhteisöä.

Sanon nyt jotain ajankohtaista esperantoksi:

Nun estas paska soleno.

LFN:n kielioppi on erittäin yksinkertainen sekä (lähes) täysin säännöllinen ja on hyvin samantapainen kuin romaanisissa | kreolikielissä. Kielen sanasto perustuu ennen kaikkea ranskaan, italiaan, portugaliin, espanjaan ja katalaaniin. Kieltä kirjoitetaan täysin äänteenmukaisesti.

LFN on mielestäni melko helppo oppia, mutta se, että kielessä on vain yksi menneen ajan aikamuoto, sekä se, että se ei myöskään sisällä adverbien päätettä, voi hidastaa aluksi kielen käytön oppimista joillakin. Kielen liika yksinkertaisuus voi joskus iskeä takaisin.

Lingua Franca Novan käyttäjäyhteisö on ehtinyt muodostua jo tähän päivään mennessä kohtuullisen virkeäksi, olen ollut huomaavinani. Elefeninkielisessä Vicipediassakin on tällä hetkellä jo (ainakin) 4249 artikkelia.

Olen syvästi kiintynyt Lingua Franca Novaan, vaikka en edes usko sen olevan juuri se kieli, jota oikeasti kannatan kansainväliseksi apukieleksi. Jokaisella pitää kuitenkin olla jokin harrastus. Joku voisi nyt sanoa, että ihan kuin en oikein pitäisi arvossa sitä, kuinka supermassiivisessa määrin olen nähnyt vaivaa kielen parissa.

LFN-projektini on osa pitkäaikaista hullu kielimies -projektiani.

24. tammikuuta tänä Jeesuksen vuonna 2024 sain 10.000 sanan kokonaismäärän sanastossani vihdoinkin täyteen!

Pidin asian kunniaksi maaliskuun viidentenä päivänä yhdistyksessäni pienimuotoiset juhlat asian kunniaksi.

Olen pitänyt nyt jo vuosia myös blogia Progresiste con grasia, joka sisältää lähinnä suomesta elefeninkielelle kääntämiäni tekstejä tästä blogistani Oi kurjulaiset kultamunat. Blogin oikeinkirjoitus on usein enemmän tai vähemmän horjuvaa. Sen nimi tulee siitä, että kuvittelen olevani jollakin lailla edistyksellinen, sekä siitä, että ajattelen armon ja armollisuuden olevan edistyksellisyydelle hyvä lisä matkaan.

Bon pascua!

...

(Yli vuosi sitten olin joutunut tekemään 1990-luvun loppupuolelta saakka samassa osoitteessa sijainneet nettisivuni uusiksi, kun Elisa lopetti tekniikaltaan vanhentuneen kotisivupalvelunsa, joka ei ilmeisesti myöskään enää viimeisinä aikoinaan ollut tuottanut sille mitään lisäarvoa. En kauheasti suuttunut asiasta, koska ymmärsin. Päädyin silloin valitsemaan uudeksi alustaksi sivustolleni ilmaisen Google Sites -palvelun, josta minulla oli ollut lievästi aikaisempaa kokemusta. Kyllä siinä oli hirveä nysvääminen, mutta lopulta sain kuitenkin sivustoni tehdyksi uusiksi loppuun. Vain joitakin harvoja vanhan sivustoni sivuja jätin muuntamatta uuteen sivustooni. Sanastoni sisällön muuntaminen uudelle sivualustalle muuten vaati melko paljon inhottavaa mikronysväämistä.)

Kulttuurin kyky epäillä itseään

Mielestäni yksi parhaita puolia länsimaisessa kulttuurissa on sen kyky epäillä itseään. Tämä on globaalissa katsannossa nimittäin melko epätavallista. Toisaalta sama hyvä puoli voi myös johtaa kulttuuriseen ja etniseen itsemurhaan, kun on muita kulttuureita, jotka ovat enemmän varmoja itsestään. Varsinkin kun joukossamme elää runsaasti ihmisiä, jotka ovat valmiita kulttuuriseen ja etniseen itsemurhaan, ja he sitten vetävät muutkin ihmiset mukanaan tuhoon.

Sanonkin heille: jos koet itse olevasi syyllinen kolonialismiin, niin älä itsetuhovietissäsi vedä muita mukanasi tuhoon.

Vapaan tahdon mahdottomuudesta

Joillekin ihmisille on hirveän tärkeää, että ihmisellä olisi vapaa tahdo.

Sadan vuoden ajan jo moderni fysiikka on antanut aalto-hiukkas-dualismeineen mahdollisuuden ajatella, että tapahtuminen ei ole kokonaan ennalta määrättyä. Koska tapahtumisen determinismi ei nykykäsityksen mukaan ole ehdoton, vaan koskee vain yksittäistapahtumien tarpeeksi suurta joukkoa. Eli kausaliteetti käsitetään fysiikassa nykyään tilastolliseksi.

Joku voikin nyt ajatella, että koska maailmankaikkeus ei toimi ehdottoman deterministisesti, niin tahtokin voi olla vapaa.

Voi kuitenkin kysyä, että minkä suhteen se tahto sitten olisi vapaa.

Kaikki eläimet ihmisen lisäksi kuitenkin tekevät jonkinlaisia valintoja.

Kaikki eläimet ovat intentionaalisia, eli niillä on haluja, motiiveja ja päämääriä, joita ne toteuttavat.

Ihminen ei tässä suhteessa eroa muista eläimistä. Hän eroaa tahtonsa suhteen ainoastaan siinä mielessä, että koska ihminen on erittäin pitkälle kulttuuriolento, ihmisen valinnanmahdollisuudet ovat suuremmat kuin muilla eläimillä.

Mutta ihmiselläkin kaikki päätökset ja valinnat perustuvat siihen, mikä on ollut hänen keskushermostonsa tila milläkin hetkellä. Ja hänen keskushermostonsa tilaan ovat vaikuttaneet kaikki hänen ja hänen elimistönsä kokemat asiat hänen elämänsä aikana ja luultavasti asiat aina kohdusta asti. Luonnollisesti myös ihmisen ja yksilön DNA vaikuttaa siihen, millaiseksi hänen tahtonsa muotoutuu.

Joten voi sanoa, ettei modernin fysiikan käsityksen mukainen tilastollinen kausaliteetti millään lailla todista tahdon vapautta.

Minä itse kuitenkin koen ajatuksen vapaan tahdon mahdottomuudesta vapauttavana. Siltikään vapaan tahdon mahdottomuus ei minusta estä sitä, että olen itse vastuussa elämästäni, sillä olenhan minäkin intentionaalinen olento, kuten muutkin elukat tässä maailmassa.

PS. Olin vuonna 2012 käsitellyt jo jollakin lailla aihetta.

Jos poliittiset lakot ovat kansanvaltaa...

Jos poliittisten lakkojen katsotaan olevan kiinteä ja välttämätön osa kansanvaltaa, niin silloin pitäisi järjestää yhtä väkevä poliittinen painostuskeino myös työkyvyttömille ihmisille. Onhan törkeää, että vain työntekijöitä edustavilla ammattiliitoilla on mahdollisuus painostaa ulkoparlamentaarisesti Suomen hallitusta ja eduskuntaa toimimaan oman tahtonsa mukaan.

Mitä toista puoluetta minun pitäisi äänestää?

Tämä alkaa olla jo vähän vanha juttu.

Mutta en edelleenkään usko, että Perussuomalaisten jäsenet tietävät liittyneensä natsipuolueeseen. Enkä edes itse usko sen olevan natsipuolue, vaikka sen ympärillä ja joskus sisälläkin pörrää jonkin verran epämääräistä väkeä.

Oli joka tapauksessa mielenkiintoista törmätä joitakin kuukausia sitten siihen, että on oikeasti olemassa ihmisiä, jotka kuvittelevat, että Perussuomalaiset jakelisi pehmoviestintää tavallisille kannattajilleen ja sitten koodiin piilotettuna varsinaisille "äärioikeistolaisille" kovempaa kamaa.

Jotkut joka tapauksessa sanovat, että Perussuomalaisten kannattajien pitäisi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Perussuomalaisia.

Itse olen ollut jo vuosien ajan puolueen kannattaja ja äänestäjä. Välillä olin ollut jopa jonkin aikaa sen jäsen, kunnes erosin siitä siksi, että minun piti siivota järjestöjäsenyyksiäni sillä omalla perusteella, että olin niin harvassa yhdistyksessä mukana muuten kuin vain muodollisesti.

Kannatan silti edelleen Perussuomalaisia.

Joku voi nyt kysyä, että mitä teen jos Perussuomalaiset joskus tekee eduskunnassa minulle tärkeästä asiasta sellaisen päätöksen, jota en itse voi millään hyväksyä. Tällaisia tapahtumia varten on keksitty päättäjiä sitova suora demokratia, jonka siis on tarkoitus, kuten Sveitsissä, täydentää edustuksellista demokratiaa sallimalla kansalaisille oikeus tarvittaessa kävellä kansanedustajien tahdon yli. Suomessa olevaa kansalaisaloitejärjestelmää ei tosin voi pitää suoran demokratian muotona, koska siinä äänestäjät eivät pääse päättämään itse mistään.

Suoraa demokratiaa vastustetaan sillä perusteella, että äänestäjät voivat tehdä "vääriä" äänestyspäätöksiä. Sekä sillä, että suora demokratia vie ammattipoliitikoilta valtaa.

Jään siis odottamaan suoran demokratian tuloa Suomeen.

Siis, jos minun pitäisi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Perussuomalaisia, niin mikä se olisi?

Itse suostun kannattamaan vain sellaista puoluetta, joka on maahanmuuttokriittinen. Suomen eduskunnassa on tällä hetkellä vain yhdellä maahanmuuttokriittisellä puolueella kansanedustajia, ja se on tämä Perussuomalaiset.

Minun puolueeni tulee myös kannattaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja sananvapautta ja vastustaa rasismia, mukaan lukien kansojen ja etnisten ryhmien kansanmurhat, sekä poliittista väkivaltaa.

Suomessa on muuten nykyään monta sellaista ihmistä asumassa, joiden mielestä ihmisten oikeuksien tulee riippua rotupiirteistä vaikka sanovat vastustavansa natsismia. Varsin monet näistä ihmisistä äänestävät vasemmistopuolueita. Toisaalta olivathan natsitkin vasemmistolainen puolue.

Joten, mitä toista puoluetta minun pitäisi, ja kannattaisi, äänestää. On kysymys.

Jos Suomi olisi kuin Tanska, voisin äänestää maahanmuuttokriittistä sosialidemokraattista puoluetta. Mutta kun se ei ole.

Ruotsista tuli Naton jäsen; Euroopan omilla jaloillaan seisominen

Tämä tekstini tulee luultavasti olemaan yksi tylsimmistä ja turhimmista kautta aikojen.

Mutta viime viikon torstaina 7.3. Jeesuksen vuonna 2024 läntinen naapurimaamme Ruotsi tuli liitetyksi puolustusliitto Naton perheeseen. Siteeraan Spede Pasasta: "Se on niin kiva." Kyse on sen verran suuresta ja tärkeästä asiasta, etten voi jättää asiasta mainitsematta ainakin jossakin blogeistani.

Suomi oli päässyt liittouman jäseneksi jo 4. huhtikuuta viime vuonna 2023.

Unkarin vahva mies Orbán ja Turkin (Türkiye) vahva mies Erdoğan vittuilivat Ruotsille pitkän ajan haraamalla vastaan Ruotsin jäsenhakemuksen hyväksymisessä, mutta lopulta nämäkin maat asiaan suostuivat tai suistuivat. Yhdysvallat oli varmaankin painostanut kaikin laillisin keinoin Unkaria ja Turkkia (Türkiye) asiassa. Ja nyt Ruotsi on jäsen.

Itämeri on nyt melko pitkälle Nato-maiden sisämeri. Kykenemme melko hyvin puolustamaan aluetta. Toki onhan siinä yhdessä paikassa hampaisiin aseistettu Kaliningradin alue, josta voi olla aluksi harmia, jos paska iskee tuulettimeen oikein kunnolla.

Jos Yhdysvallat saa seuraavaksi presidentikseen kuluvan vuoden marraskuun vaalien tuloksena Donald Trumpin, niin parhaimmassa tapauksessa presidentti Trump ei tee mitään kohtalokasta yleisen turvallisuuden kannalta. Pahimmassa tapauksessa Yhdysvallat saattaa irrottautua liittosuhteesta, vaikka muodollisesti jäisikin osaksi liittoumaa. Tämä onnistuisi pysyttäytymällä tulemasta apuun, jos johonkin liittolaismaahan hyökättäisiin.

Trumppi nimittäin näyttäisi olevan sitä mieltä, että vain sellaisia Naton liittolaismaita Yhdysvaltain tulee puolustaa, jotka panostavat puolustusvoimiinsa täydet kaksi prosenttia bruttokansantulostaan. Hän omien sanojensa mukaan kehottaa Venäjää tekemään näille maille, mitä haluaa. Jonkin verran paksua.

Voi myös hyvin kuvitella, ettei Trumppi haluaisi maansa tukevan Ukrainaa Venäjän oikeudetonta ja raakaa hyökkäyssotaa vastaan. Ukraina ei tosin ole Naton jäsen, vielä.

Yhdysvalloilla on perinteisesti ollut muun ohella sellainenkin motiivi Euroopan maiden tukemiselle, että sellainen ehkäisee sitä, että sota käydään sen omalla maaperällä.

Mutta Euroopan on joka tapauksessa opittava seisomaan omilla jaloillaan. Miksi myöhemmin, miksei nyt?

Venäjän diktaattorin ja sekurokratiajuntan johtajan Putinin ansiota on se, että me ja Ruotsi olemme nykyään Natossa. Vastoin tarkoitustaan hän suorastaan työnsi meidät hakemaan jäseneksi Natoon aloitettuaan suurhyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Ukraina kykeni Venäjän asevoimien oletetusta ja paljon Venäjän ulkopuolellakin hehkutetusta mahtavuudesta huolimatta puolustautumaan. Ukraina osti tällä tavoin Suomelle ja Ruotsille kaivatun ajan, jona odottaa jäseneksi hyväksymistä.

Venäjähän oli vuonna 2008 hyökännyt Georgiaan maan länsisuuntautuneisuuden vuoksi. Länsi ei tehnyt silloin mitään Georgian hyväksi.

Vuonna 2014 Venäjä taas oli valloittanut Ukrainaan kuuluvan Krimin ja liittänyt sen yksipuolisesti vastoin kansainvälistä oikeutta alueisiinsa. Samalla Venäjä aloitti rajoitetun sodan Ukrainan itäisillä alueilla. Koska Ukrainalla ei silloin ollut kykyä puolustautua tätä aggressiota vastaan, maa vuosien ajan teeskenteli, ettei se ole sodassa Venäjän kanssa.

Vaikka vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa niin Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta kuin Venäjäkin olivat sopineet takaavansa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, eivät Yhdysvallat ja YKK nyt kuitenkaan todenneet olevansa sodassa Venäjän kanssa tämän Ukrainaan kohdistamasta sodankäynnistä huolimatta.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on paljastanut sen tosiasian, että Itä-Euroopan maat eivät tosiasiassa olekaan traumanjälkeisestä stressireaktiosta kärsiviä "russofobeja", vaan ne ovat olleet kaiken aikaa oikeassa kriittisessä suhtautumisessaan Venäjään. Suomikin oli harjoittanut Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen romahtamisen jälkeen jälkisuomettumista.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on myös tuonut esiin sen, että nationalismi voi olla edistyksellinen voima. Aikaisemmin melko lailla kaikkea nationalismia halveksinut suomalainen valtamedia on kovin vähän viime aikoina enää haukkunut ukrainalaista nationalismia. Jos Ukraina kestää, niin se tekee sen nationalisminsa ansiosta eikä siitä huolimatta.

Monet ennen vain venäjää puhuneet ukrainalaiset ovat opetelleet puhumaan ukrainaa.

Eikä Suomikaan olisi aikoinaan hankkinut itselleen itsenäisyyttä, jos suomalaisia ja suomenmielisiä nationalisteja ei olisi ollut.

Putinin yksi kyseenalainen ansio on se, että hän on osaltaan luonut Venäjästä maan, joka muistuttaa melko paljon natsi-Saksaa. Venäläinen nationalismi eroaa tavallisesta suomalaisesta ja ukrainalaisesta nationalismista siinä, miten patologinen se on. Se on imperialistista sekä täysin häikäilemätöntä, kuten natsi-Saksankin kiihkonationalismi oli ollut.

Ja Venäjän suurhyökkäys on raivonnut Ukrainassa jo vuodesta 2022 saakka, yli kahden vuoden ajan. Venäjän asevoimien ja venäläisten sotilaiden sodankäyntitapa on ollut tänä aikana erittäin brutaalia sisältäen runsaassa määrin Ukrainan infrastruktuurin tuhoamista, ryöstämistä, murhaamista, kiduttamista, raiskaamista, väestön pakkosiirtoja ja lasten kaappaamista.

Ukraina taistelee paitsi itsensä ja olemassaolonsa puolesta, niin myöskin koko länsimaailman ja laajemmin koko maailman puolesta.

Jos Ukraina putoaa lopulta Putinin syliin, seuraa Ukrainan kansan kulttuurinen ja jossain määrin fyysinenkin tuhoaminen. Eikä Putin rajoita sotaansa Ukrainaan, vaan onnistuttuaan siellä jatkaa amok-juoksuaan muualle Eurooppaan.

Venäjän suurhyökkäys on saanut monet Nato-jäsenet ryhtymään parantamaan puolustusvoimiensa sodankäyntikykyä. Myöskin yhä useampi jäsenmaa on ryhtynyt panostamaan asevoimiinsa puolustusliiton piirissä hyväksi todetun kahden prosentin bruttokansantulosta verran. Kuten Donald Trumpkin oli Euroopan Nato-mailta halunnut ollessaan presidenttinä vuosina 2017-2021.

On luontevaa sanoa, että rauhanliikkeen toiminta toimii nykyisissä oloissa Venäjän verisen ja aggressiivisen diktatuurin puolesta.

Voin kehuskella itseäni tässä lopuksi mainitsemalla sen, että jo muinaisina aikoina minä olen ollut Nato-jäsenyyden kannattaja ja Putinin diktatuurin rakentamisen vastustaja.

PS. Venäjän kieli on ukrainan kielen murre. Slava Ukraini!

Bass Reeves (1838-1910) oli hieno Deputy U.S. Marshall ja neekeri

Bass Reeves (1838-1910) oli miespuolinen neekeri, joka tunnetaan siitä, että hän toimi hyvän aikaa Yhdysvaltain liittovaltion apulaissheriffinä (Deputy U.S. Marshall englanniksi).

Bass Reeves syntyi orjuuteen Arkansasin osavaltioon kuuluvassa Crawfordin piirikunnassa. Hän ja hänen perheensä kuuluivat Arkansasin kansanedustajalle William Steele Reevesille. Yhdysvaltain vuosina 1861-1865 riehuneen sisällissodan aikana hänen omistajansa taistelivat osavaltioiden laajoja oikeuksia ja neekeriorjuuden säilyttämistä kannattavan Konfederaation puolella.

Yksi tärkeä sytyke sodan synnylle oli ollut se, että Yhdysvaltain presidentiksi oli tullut valituksi Republikaanisen puolueen ehdokas Abraham Lincoln (1809-1965), joka vastusti neekeriorjuuden laajentamista uusiin läntisiin alueisiin. Etelävaltioitten valkoiset pelkäsivät jäävänsä maan kongressissa vähemmistöön asioista päätettäessä, jos läntiset alueet säilytettäisiin yleisesti orjuudesta vapaina.

William Reeves otti tietenkin Bassin mukaan sotaan. Erään pokeripelin yhteydessä Bass kuitenkin hyökkäsi tämän pojan Georgen kimppuun. Hän pakeni orjuuttajiltaan intiaanialueelle, jossa hän oppi cherokeen ja creekin kielet, paikalliset tavat ja jäljittäjän taidot. Lopulta hänestä tuli maanviljelijä.

Vuoden 1875 paikkeilla hänet palkattiin Yhdysvaltain liittovaltion apulaissheriffiksi 200 muun henkilön ohessa. Hän oli silloin 37-vuotias.

Bass tunsi hyvin intiaaniterritorion ja palveli lainvartijana tällä tavattoman laajalla alueella alueella yli 32 vuoden ajan, alueella, joka nykyisin tunnetaan Oklahoman osavaltiona.

Voisin kuvitella, että Bassin työ saattoi olla tavallistakin vaikeampaa, kun välttämättä ihan kaikki Yhdysvaltain valkoiseen väestönosaan kuuluvat eivät halunneet tuolloin kunnioittaa Reevesin virkamerkkiä.

Bass oli erinomainen aseenkäyttäjä. Hän käyttöaseensa olivat Winchester-makasiinikiväärin versiot 1873 ja 1892. Hän käytti myös lyhyen aikaa Colt Peacemaker -revolveria. Näihin aseisiin sopivat samat patruunat, mikä oli kätevää.

Jos ketään kiinnostaa, niin on olemassa sanonta, jonka mukaan Winchester oli ase, joka valloitti lännen, ja toinen sanonta, jonka mukaan Colt Peacemaker teki ihmisistä tasa-arvoisia.

Bass toi tuomarin eteen eräät kaikkein häikäilemättömimmistä karkureista. Hän ei myöskään koskaan haavoittunut, vaikka erinäisissä tilanteissa hänen hattunsa ja vyönsä saivat osumia.

Bass jäljitti ja tappoi pahamaineisen Jimm Webbin, joka oli murhannut 11 ihmistä.

Hän koki elämässään monenlaisia tragedioita. Bass kerran ampui vahingossa asettaan puhdistaessaan miehen, mikä johti oikeusjuttuun, jossa hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä hänen hyvän maineensa ansiosta. Hänen vaimonsa Nellie Jennie kuoli vuonna 1896. Hän meni myöhemmin naimisiin Winnie Sumterin kanssa.

Bassin täytyi kerran pidättää poikansa Benjamin "Bennie" Reeves murhasta. Poika vapautui vankilasta yhdentoista vankeusvuoden jälkeen ja eli lopun elämänsä mallikansalaisen tavoin.

Oklahomasta tuli osavaltio Yhdysvaltoihin vuonna 1907. Bass oli silloin 68-vuotias. Hän ryhtyi silloin Muskogeen poliisin palvelukseen, jossa hommassa työskenteli viimeiset kaksi vuotta työurastaan ennen kuin eläköityi.

Bass Reeves oli uransa aikana pidättänyt mahdollisesti jopa 3000 henkilöä. Itseään puolustaakseen hän oli joutunut tappamaan 14 lainsuojatonta.

Mies kuoli vuonna 1910 munuaistulehdukseen.

Bass Reevesistä on myös julkaistu mini-tv-sarja Lawmen: Bass Reeves vuonna 2023.

Tällaiset uskonnolliset ihmiset ovat asettaneet itsensä ihmistapojen ulkopuolelle

Jotkut ihmiset haluavat, että julkisissa kouluissa opetetaan uskontoa ja että koululaiset viedään koulun puolesta uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Jotkut ihmiset haluavat valtion olevan uskonnollisesti sitoutunut johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan ja sen edustamaan ideologiaan.

Jotkut ihmiset haluavat, että heille pyhiä asioita ei lain mukaan saisi pilkata eikä arvostella.

Jotkut ihmiset haluavat kuolemantuomion niille, jotka pilkkaavat tai arvostelevat heille pyhiä asioita.

Jotkut ihmiset haluavat kuolemantuomion niille ihmisille, jotka jättävät uskontonsa.

Tällaiset ihmiset ovat asettaneet itsensä ihmistapojen ulkopuolelle.

Star Trek ja maalliset paratiisitarinat

Minusta näyttää siltä, että on sanan kaikissa merkityksissä normaalia sellainen, että ihminen haluaa elämäänsä jotain, mikä nostaa hänet maallisen yläpuolelle. Ihminen usein haluaa uskoa, että on olemassa myös jotain muuta, joka todella tekee elämästä elämisen arvoisen.

Ihmiset myös ovat halunneet tietää lopullisen totuuden, ja uskonnot ovat vastanneet tähän tarpeeseen. Epävarmuutta voi olla vaikea sietää.

Monet jopa uskovat elämään kuoleman jälkeen. Se johtunee ennen kaikkea ihmisen halusta olla lakkaamatta olemasta kuoleman hetkellä.

Tässä kaikessa on myös kysymys ihmisen kyvystä kuvitella sellaisia asioita, joiden olemassaoloa ei voida objektiivisesti todentaa. 

Myöskin metafysiikassa ja etiikassa on se huono puoli, että ne perustuvat ihmisen mielikuvitukseen.

Tällaiset kuvitelmat voivat kuitenkin olla kannattajilleen ja varsinkin heidän yhteisöilleen hyödyllisiä abstraktioita.

Tämä laajamittainen kuvittelukyky ilmestyi lajimme siunaukseksi ja myös kiroukseksi 70.000 vuotta sitten, kun ihmislaji kävi läpi nk. pullonkaulailmiön, jossa lajimme yksilömäärä kävi lähellä sukupuuttoa. Toisaalta se on myös mahdollistanut monia oikeasti hyödyllisiä keksintöjä ja aikaansaannoksia.

Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla uskonnollinen uskoakseen johonkin ihmistä suurempaan.

Karl Marx (1818-1883) ja Friedrich Engels (1820-1895) olivat uskoneet, että valtio syntyy hallitsevan luokan tarpeesta puolustaa asemaansa yhteiskunnan alempia luokkia vastaan.

Miekkosten oletus oli, että kun on tehty sosialistinen vallankumous, niin siitä aiheutuva tuotannon parantuminen johtaa lopulta sen verran korkeaan elintasoon, että edellytyksiä valtion olemassaololle ei enää ole. Kun ei ole enää tarvetta luokkasorrolle, edes työväestön harjoittamalle. Marx ja Engels olettivat, että valtio tulisi kuoleutumaan lopulta pois.

Anarkismi eroaa marxilaisuudesta siinä, että anarkistit aikovat lopettaa valtion poliittisella päätöksellä saatuaan vallan käsiinsä.

Minusta on kuitenkin selvää, että vaikka se voi sitä toki joissain tapauksissa ollakin, niin valtion ei silti tarvitse olla jonkun tietyn yhteiskuntaluokan käsikassara.

En myöskään usko, että moderni yhteiskunta voisi tulla organisoiduksi ilman valtiota tai jotain vastaavanlaista.

Korkea elintaso muuten merkitsee myös sitä, että jätettä ja saastetta tuotetaan myös paljon. Toki länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa niiden määrää on vakavasti pyritty vähentämään viime aikoina.

Marx ja Engels eivät joko ottaneet huomioon korkean tuotannontason aiheuttamia ympäristöongelmia, tai olettivat, että heidän kannattamansa sosialistinen byrokratiahirviö hoitaisi asiat kuitenkin siltä osinkin kuntoon.

Marxilainen työväenliike koki Marxin ja ja ystäväänsä ja työtoveriaan huomattavasti pitempään eläneen Engelsin kuoleman jälkeen jonkinlaista taipumusta dogmaattiseen ajatteluun. Reformistisen sosialidemokratian klassikko, saksalainen Eduard Bernstein (1850-1932), muutti tämän asiantilan.

Bernsteinin merkittävin ja tunnetuin teos on marxilaisuuden uudelleentarkastelun eli revisionismin pääteesit yhteen koonnut vuonna 1899 ilmestynyt Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie (suomeksi ilmestynyt nimellä Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät).

Kirjassaan hän esitti, että vastoin marxilaisuuden oppeja kapitalismi ei suinkaan ollut menossa lopullista kriisiä kohti vaan kriisit olivat pienentymään päin. Hän esitti, että omistus ei ollut keskittymässä pienelle kapitalistiselle eliitille vaan päinvastoin hajautumassa laajemmalle joukolle ihmisiä. Hän myöskin kritisoi teoksessaan Marxin työnarvon teoriaa.

Lisäksi hän esitti, että on älytöntä olettaa, että valtio ja kunnat voisivat omistaa kaikki yritykset. Hän ehdotti, että kulutusosuuskunnat olisivat kannatettava asia. Ne olisivat joka tapauksessa yleisen edun mukaisia, vaikka ne olisivat yksityisiä.

Bernstein uskoi työväenluokan aseman parantuvan ajan myötä. Mies oli liberaali sosialisti, joka uskoi että sosialismin tulee rakentaa kamppailunsa liberalismin universaaleille vapausoikeuksille. Sosialismin tehtävä oli vapauden alan laajentaminen yhteiskunnissa. Tämä tapahtuisi porvarillisen demokratian puitteissa. Väkivaltaista vallankumousta ei tarvittaisi. Bernstein uskoi sosialismin moraaliseen läpilyöntivoimaan. Siinäkin hän erosi oppi-isä Marxista, joka halveksi kaikkea moralismia.

Hän myös kritisoi marxilaista oppia "dialektiikasta". Hän esitti, että dialektisella metodilla ei voi tehdä toimivia tulevaisuutta koskevia ennusteita, vaan kyseessä on pelkkä deskriptiivinen "teoria".

Bernstein ei myöskään uskonut tulevaisuuden valtiottomaan yhteiskuntaan.

Belgian kuningas Leopold II hallitsi vuosina 1885–1908 yksityisomaisuutenaan Kongon vapaavaltiota, jolle löi leimansa miehen todella törkeä vallan väärinkäyttö, joka johti erään arvion mukaan alueen väestön vähenemisen 20-30 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.

Joka tapauksessa 1900-luvun piti olla liberalismin mukainen järjen aikakausi, mutta koska ihminen ei hallitse ajatuksiaan, vaan ne häntä, ja koska ihminen ei ole kerubi, niin aikakaudelle löivät leimansa turkkilaisten suorittama armenialaisten kansanmurha, natsien suorittama juutalaisten kansanmurha holokausti ja Neuvostoliiton vankileirien saaristo. Muun muassa.

Ja palatakseni marxilaiseen työväenliikkeeseen, niin se joka tapauksessa ensimmäisen maailmansodan lopulta alkaen jakautui kahtia. Jatkossa bernsteinilaisvaikutteinen sosialidemokraattinen liike kannatti uudistusta yhteiskunnallisten reformien kautta ilman väkivaltaista vallankumousta, kun taas neuvosto-Venäjällä, joka vähän myöhemmin muutettiin Sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi – lyhyemmältä nimeltään Neuvostoliitto – kannatettiin vallankumousta ja varsin monen tuotannonalan toimijoiden sosialisointia ja sananvapauden tukahduttamista ankarasti tieteellisyyden nimissä, ja maa muuttui muutamassa vuodessa raa'aksi yksipuoluediktatuuriksi, joka pitkälle syrjäytti työläisten edut, vaikka esitti edustavansa näitä.

Neuvostoliitto romahti omaan mahdottomuuteensa lopulta vuonna 1991. Ei tullutkaan missään vaiheessa sosialistisen välivaiheen jälkeistä valtiotonta ihanneyhteiskuntaa, joka tihkuisi maitoa ja hunajaa. Eikä päästy edes lähelle sitä.

Neuvostoliittoa seurasi alueellisesti riisuttu ja uudestaan epädemokratisoituva  Venäjä ja sen ulkopuolella länsimaissa utopialiike, jonka piirissä kannatetaan monenlaisia oppeja. Sellaisia joiden mukaan valkoinen kristinuskotaustainen lihaa syövä heteromies on kaiken pahan alku ja juuri, pyhää sotaa kannattava ja naissukupuolta ja homoseksuaaleja sortava muslimimies taas on kaiken ykkönen, paras feminismi on sellaista, joka ajaa vain naisten etuja, tieteellisen menetelmän heittäminen ideologian etujen niin vaatiessa romukoppaan on tärkeää, ja neekeripiirteisille ihmisille yhteiskunnassa etusijan antaminen on kannatettavaa.

1960-luvulla yhdysvaltalainen Gene Roddenberry oli luonut tieteispohjaisen fiktiivisen televisiosarjan nimeltä Star Trek. Ensimmäistä televisiosarjaa alettiin esittää vuonna 1966. Siinä seurattiin tähtialus USS Enterprisen matkoja avaruudessa. Alus oli 2200-luvulla Yhdistyneen planeettojen liiton rakentama, ja sen tarkoitus oli "tutkia outoja uusia maailmoja, etsiä uutta elämää ja uusia sivilisaatioita ja rohkeasti mennä sinne, minne yksikään ihminen ei ole ennen mennyt".

Alkuperäistä sarjaa tehtiin vuoteen 1969 saakka. Sen jälkeen on tehty useita samaan maailmaan sijoittuvia televisiosarjoja, elokuvia ja kirjoja.

Ensimmäisessä tv-sarjassa oltiin melko ennakkoluulottomia. Jossain määrin tavatonta oli 1960-luvulla, että aluksen viestintäupseerina toimi neekerinainen, nimeltään Nyota Uhura, jota esitti Nichelle Nichols (1932-2022). Roolissaan luutnantti Uhurana Nichols osallistui myös ensimmäiseen Yhdysvaltojen televisiossa esitettyyn rotujenväliseen suudelmaan kapteeni James T. Kirkiä esittävän William Shatnerin kanssa. Jakso nostatti vastalauseiden aallon rotujen välisestä kanssakäymisestä. Erityisesti entisten Etelävaltioiden alueella tapahtunut herätti suurta vihastusta, ja sitä pidettiin siellä laajalti huonona siirtona.

Gene Roddenberryn Star Trekin maailman luomisessa on ollut hyvät ja edistykselliset tarkoituksensa, mutta se on myös tavallaan naiivi. Sen tarinaan kuuluu se, että on keksitty replikaattori, joka kykenee valmistamaan ilmeisen halvalla ja nopeasti minkä tahansa esineen, mitä ihminen keksii siltä pyytää. Replikaattori oli luonut Maapallolla hyvänlaatuisen kulttuurivallankumouksen, sillä sen ansiosta jokainen sai perustarpeensa tyydytetyiksi. Star Trekin maailmassa ihmisille merkitsivät statuksen, vallan ja maallisen mammonan sijaan muut tavoitteet, kuten itsensä kehittäminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen ja muut enemmän tai vähemmän yhteishyvät päämäärät.

Star Trekin maailma, jos ei oteta lukuun kuolevaisuutta, tietyltä osin muistuttaa uskontojen taivaskuvitelmia.

Replikaattori, jos sellainen olisi oikeasti olemassa, aiheuttaisi tuhlaavaisuutta ja suuressa määrin jätettä. Näin voisin ainakin kuvitella. Minun on vaikea kuvitella myöskään, että ihmisten kilpailunhalu ja statushakuisuus voisivat vähetä olemattomiin tällaisella pelkällä aineellisen kulttuurin muutoksella.

Olen tavannut kokea olemassaolon ylipäätään raskaaksi. Koska pelastusta ei ole.

Viime aikoina olen kuitenkin myöskin kokenut sellaista, että pelastus voisi sittenkin olla saavutettavissa. Mutta minä en itse sitä aikaa tule näkemään.

Oikeastaan näen pelastuksen nyt transhumanismissa. Siteeraan Wikipediaa:

Transhumanismi (lyhennetään joskus >H tai H+) on kansainvälinen liike ja ajatussuuntaus, jonka mukaan ihminen voi järkevästi ohjatun tieteellisen ja teknisen kehityksen kautta ylittää nykyihmisyyden rajoitukset ja kehittää itseään paremmaksi niin ruumiillisesti, mielellisesti kuin yhteisöllisestikin. Transhumanistien mielestä esimerkiksi vanhenemisen tulisi olla vapaaehtoista ja ihmiskehon tiedostamattomien prosessien tulisi olla yksilön tietoisessa hallinnassa.

Ihminen on huimasti kehittynyt kulttuurinluojalaji, joka kykenee kuvittelemaan myös sellaisia asioita, joista ei voida saada tieteellistä näyttöä, ja uskomaan niiden olemassaoloon lähes yhtä lujasti kuin meitä ympäröivän fyysisen maailman objekteihin.

Siitä huolimatta ihmislaji on myös sotaisa, kilpailullinen ja status- ja vauraushakuinen ihmisapinalaji.

Muistettakoon myös se, että yhdysvaltalaiselle näyttelijälle Bruce Willisille syntyneen aivovamman eli otsalohkodementian vuoksi miestä käytettiin viimeisinä näyttelijävuosinaan runsaasti teettämällä hänellä hurjaan tahtiin uusia elokuvia, vaikka mies ei enää kyennyt näyttelemään.

Ihminen voi hylätä biologispohjaiset selitysperusteet käyttäytymiselleen, mutta hän ei kykene poistamaan DNA:ta ja evoluution luomia aivoja itsestään.

Toistaiseksi. Minun toivoni on tulevaisuuden transhumanismin mukaisessa yhteiskunnassa. Opimme toivottavasti kehittämään itseämme ja itsemme paremmaksi. Ja ennen pitkää kykenemme sitten myös lopulta matkaamaan tähtiin, ja olemme henkisesti myös riittävän kypsiä siihen hommaan.

Tämä on minun taivaani.

Ylösnousemuksen toivossa.

Pistän tähän lopuksi vielä linkin Suomen Transhumanismiliiton sivuille, jonka jäsen en vielä itse ole.

PS. Mitä tahansa elämän tarkoitukseen liittyvää tulen blogeissani jatkossa julkaisemaan, niin muistakaa minun sanoneen, että transhumanismi olkoon niistä ykkösenä minulle nyt ja ain'.

Nykyajan arvokonservatiivi vastustaa sensuuria

Moni ajattelee nykyään näin: "Olenkin arvokonservatiivi, kun en kannata sensuuria."

Toisaalta nykyään on ihan tavallista, että jopa äärioikeistolaiset kannattavat sananvapautta.

Toista se oli ennen. Ennen wanhaan sananvapauden kannattajia kutsuttiin usein liberaaleiksi.

Miksi kommunismi on paljon natsismia elinvoimaisempi aate

On kaksi tunnettua totalitaristista, epäinhimillistä, veristä poliittista ideologiaa:

Marxismileninismin eli tuttavallisemmin sanottuna kommunismin voittokulku pysähtyi 1980-luvulla, ja aatteen vetovoima lopullisesti romahti vuosina 1989-1991. Vuodesta 1989 alkaenhan Itä-Euroopan nk. kansandemokratiat eli Neuvostoliiton epäitsenäiset satelliittivaltiot, sekä omaehtoisesti kommunistien hallitsemat Jugoslavia ja Albania, romahtivat. Ja vuonna 1991 Neuvostoliitto puolestaan romahti. Maa itse asiassa katosi kokonaan kartalta. Sen osatasavallat itsenäistyivät Venäjä mukaan lukien, ja syntyneet uudet valtiot eivät olleet enää kommunistien hallitsemia.

Maailmassa tuolloin kommunismi menetti markkina-arvonsa melko pitkälle aatteiden markkinoilla.

Manner-Kiina oli ollut kommunistien hallitsema vuodesta 1949 lähtien, kun nämä saivat lopulta kaadettua Kiinan tasavallan, jonka puolustajien rippeet pakenivat Taiwanin saarelle.

Kommunistisen manner-Kiinan perustajan Mao Zedongin (1893-1976) kuoltua maa alkoi luopua kommunismin talousopeista ja siirtyä yksityisyritteliäisyyteen. Puolue piti silti poliittisen vallan tiukasti käsissään. Demokratiaa ei sallittu.

Viime vuosikymmeninä on ollut olemassa enää vain joitakin harvoja maita, joita voi nimittää kommunistidiktatuureiksi. Manner-Kiina on toki sellainen edelleen, mutta se on vaihtanut talousjärjestelmänsä perusteellisesti kapitalistiseen.

Mutta Neuvostoliitto oli kuitenkin olemassa vuodesta 1922 vuoteen 1991.

Toisenlaista diktatuurin lajia edustanut natsi-Saksa sen sijaan eli vain vuodesta 1933 vuoteen 1945. Maan sodassa häviämisen jälkeen ei ole ollut olemassa maita, joissa olisi ollut olemassa natsihallinto.

Voi kysyä, että miksi näillä kahdella aatteella on ollut niin erilaiset kohtalot. Länsimaissa natsiaatetta kirotaan, kun taas kommunismista monet ajattelevat, että se oli ytimeltään terve ideologia, mutta jätkät pilasivat sen. Suomen eduskunnassa on nykyäänkin yksi julkikommunisti. Ja kuten sanottu, niin Neuvostoliitto oli olemassa jopa 69 vuoden ajan. Verrattuna natsi-Saksan vaivaiseen 12 vuoteen se on pitkä aika.

Mielestäni syy löytyy siinä, keiden oletettuja etuja nämä puolueet olivat puolustamassa.

Kommunismi on sanonut ajavansa suuren enemmistön, palkkatyöväestön etuja. Kommunismiin ei myöskään ole ollut sisäänrakennettuna rotuennakkoluuloja saatikka sitten institutionalisoitua rasismia.

Natsismi ajoi ennen kaikkea vain germaanisia kieliä puhuvan valkoisen väestön asiaa, eniten kuitenkin saksalaisen väestön, kunhan se vain kannatti Hitlerin kansallissosialismia. Muut joutuivat helposti keskitysleirille, vankilaan tai tuhotuksi.

Hitler puolueineen toki sanoi myös taistelevansa koko ihmiskunnan puolesta vastustaessaan kommunismia, laissez-faire-kapitalismia ja juutalaisuutta.

Hänen opissaan juutalaisuus edusti jotain absoluuttisesti pahaa, kuten nykyään monet pitävät natsismia absoluuttisesti pahana, ja hän piti puoluelaisineen juutalaisia "rotuna". Toinen asia on sitten se, että natsit eivät puheistaan huolimatta kyenneet kehittämään testiä "juutalaisuuden" toteamiseksi ihmisessä. He sen sijaan kiinnittivät huomionsa isovanhempien uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumiseen, kun piti jotenkin määritellä, että kuka on "juutalainen".

Hitlerin rotuopit siis kykenivät vetoamaan tässä maailmassa hyvin harvaan ihmiseen, ja juutalaiset, slaavit ja mustalaiset natsismi eritoten vieraannutti itsestään rotupolitiikallaan. Ja esim. neekeritkin.

Tässä voi mainita vielä senkin, että Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP myöskin halusi tuhota niin psyykkisesti sairaat kuin kehitysvammaiset. Vaikka eugeniikka oli ollut muutenkin länsimaissa suosittua, niin Hitler ja hänen puolueensa veivät sen johdonmukaiseen päätökseensä. Vaikka muut työväenpuolueet olivat lähes kaikki kannattaneet eugeniikkaa ennen Hitleriä, niin kansallissosialistisen Saksan häviö sodassa vei puhdin eugeniikkaliikkeeltä. Yhtäkkiä kovasti hävettiin omia entisiä mielipiteitä. Suomalaisen sosialidemokratian piirissä muuten eugeniikka oli ollut vähemmän suosittua kuin muissa maissa. Tämä johtuu varmaankin siitä, että suomalaisia itseään olivat "sivistyneemmät kansat" pitäneet rodullisesti alempiarvoisina. Suomessa ei myöskään syntynyt suurempaa antisemitististä liikehdintää.

Hitlerin ja hitleriläisten johdonmukainen eugeniikka vei häneltä ja heiltä osan tuesta ainakin katoliselta väestöltä, koska katolisella kirkolla on ollut piintynyt taipumus olla konservatiivinen oma itsensä maailman muutosten pyörteissä. Sama pätee melko lailla myös Saksan aatelisiin, jotka kannattivat perinteisiä kristillis-sotilaallisia hyveitä.

Nykyään eniten eugeniikkaa taitaa harjoittaa kommunistisen puolueen johtama Pohjois-Korea. Olen saanut sen käsityksen, että fyysisesti tai psyykkisesti poikkeaviin ihmisiin maan hallitseva puolue suhtautuu nuivasti.

Hitleriläisellä kansallissosialismilla ei ollut sen luonteesta johtuen kovin montaa kannattajaa siis edes 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, sillä useimmat saksalaisistakin kannattivat täydestä sydämestään vain osia hänen ohjelmastaan. Juutalaisiakaan kovin harva saksalainen todella halusi tuhota fyysisesti sukupuuttoon. Ja osaltaan juuri siksi natsi-Saksan hallitsijat pyrkivät tekemäänkin tuhoamisen salassa.

Ja kun Saksassa on vallinnut toisen maailmansodan jälkeen jonkinlainen sananvapaus, niin natsismiin aikaisemmin myötämielisesti suhtautuneet maan asukit ovat varsin usein myös tarkistaneet kantojaan saatuaan vapaan lehdistön ym. lähteiden kautta kautta tietoja kansallissosialistien rikoksista.

Nykyään kannattajia hitleriläisellä kansallissosialismilla on vielä vähemmän. Kommunismilla taas on edelleen enemmän, vaikka manner-Kiinaa ei laskettaisikaan mukaan.

Oli tylsää olla äänestämättä vuoden 2024 presidentinvaalin toisella kierroksella

Niin Suomen vuoden 2024 presidentinvaalin toinen kierros on tullut käytyä läpi yli puolitoista viikkoa sitten.

Ensimmäisellä kierroksella olin äänestänyt tohtori Vihaa, todellistä kyykäärmeen sikiötä ja Pimeyden ruhtinasta. Eli Jussi Halla-ahoa.

Koska Hallis ei sitten päässyt vaalissa toiselle kierrokselle, niin olin ilman ehdokasta seuraavalla kierroksella. Annoin kyllä jäljellejääneille ehdokkaille eli Pekka Haavistolle ja Alexander Stubbille mahdollisuuden saada minut äänestämään juuri itseään. Jätin sitten kuitenkin äänestämättä, koska kumpikään häiskistä ei ollut tarpeeksi kiinnostunut juuri minun äänestäni.

Olen myöskin käyttänyt Jussi Halla-ahosta jo monen vuoden ajan lempinimeä Hallis. Tässä presidentinvaalissa sekaannuksen vaara oli ilmeinen, sillä yhtenä Halla-ahon vastaehdokkaana oli Harry "Hjallis" Harkimo.

Oli muuten minulle pirun tylsää odotella toisen kierroksen valmistumista. Kaksi viikkoa kului hitaasti kuin synti.

Stubb voitti Haaviston mutta vain niukalla äänten erolla.

Pekka Haavisto sattuu olemaan homoseksuaali. Nykyaikana ehdokkaan seksuaalisella suuntautumisella ei pitäisi olla mitään väliä, mutta nyt kuitenkin vielä ilmeisesti jonkin verran oli.

Vaalin tuloksen selvittyä – Stubb siis voitti – ehdokas Haavistolla on ollut lievää poliittista vainoharhaa siitä, että hänen seksuaalinen suuntautumisensa olisi aiheuttanut hänen häviönsä. Viime päivinä asiaa on julkisuudessa käsitelty sitten. Minusta Pekka Haavistolla on kuitenkin lievään poliittiseen vainoharhaansa täysi oikeus.

Tässä täytyy nyt kuitenkin tuoda esiin se tosiasia, että ehdokkaiden saamat äänimäärät olivat hyvin lähellä toisiaan: voittaneella 51,6 % hyväksytyistä äänistä ja hävinneellä 48,4 % hyväksytyistä äänistä.

Jos siis monet äänestäjistä olivat päättäneet olla äänestämättä Haavistoa tämän homoseksuaalisuuden takia, niin monien on myös täytynyt äänestää häntä saman ominaisuuden takia.

Kummassakin tapauksessa ihmiset ovat siis valinneet ehdokkaansa tämän seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Ja homoseksuaaliyhteisön piirissä varsin moni lienee ollut äänestyskäyttäytymisessään heterofobinen.

Stubb sai toisella kierroksella ilmeisesti suhteellisen suuren osan Halla-ahoa äänestäneiden äänistä. Toisaalta kuulemma monet näistä jättivät toisella kierroksella äänestämättä. Kuten minäkin tein.

Toinen kierros oli siis kannaltani ollut tylsyyttä täynnä, mutta sen ohella sain muuten erikoisen ilonaiheen siitä, kuinka Stubb ja Haavisto molemmat kovasti pyrkivät saamaan toiselle kierrokselle pääsemättä jääneiden ehdokkaiden äänestäjien äänet itselleen. Ei tuntunut täysin aidolta minusta. Demokratiaa se toki on. Ei yksikään ehdokas sano, että koska tuolla edellisen kierroksen ehdokkaalla oli huonot mielipiteet, niin sen vuoksi en voi hyväksyä ääniä häntä äänestäneiltä.

Toisella kierroksella Jutta Urpilaista ja Li Anderssonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneistä taas valtaosa lienee äänestänyt toisella kierroksella Haavistoa. Suomessa, kuten on ollut kaikkialla muualla maailmassa, Haaviston taustalla piilevä Vihreät alkaa olla vasemmistopuolue. Haavisto toki oli puoluepoliittisesti sitoutumattoman kansanliikkeen ehdokkaana, mutta silti.

Niin ne äänet testamentoituvat.

Minun pitää varmaan nyt kehua kumpaakin toisen kierroksen hanua hieman. Sekä Stubb että Haavisto ovat siitä kivoja, että kumpikin kannattaa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Ehdokkaiden suurehkossa joukossa ei tainnut itse asiassa olla ainuttakaan sellaista henkilöä, joka olisi vastustanut Natoa. Liikuttavaa, ihan oikeasti minua itseäni liikuttavaa, yksimielisyyttä. Kerrankin kansakunta on jossakin tärkeässä asiassa yhtenäinen.

Putin on se mies, joka onnistui työntämään Suomen puolustusliittoon. Koska puolustusta me nyt tarvitsemme, entistä enemmän.

Toisaalta minulla ei ole mitään erityistä syytä uskoa, että kumpikaan näistä kahdesta ehdokkaasta missään muussa suhteessa olisi selvästi ajamassa Suomen etuja tässä pahassa maailmassa.

Pyydän myös anteeksi Pekka Haavistolta sitä, että hän oli ainoa presidentinvaalin ehdokkaista, josta kirjoitin kriittisen blogitekstin. On ikävää, etten saanut aikaiseksi minkäänlaista kritiikkitekstiä muista ehdokkaista. Halla-ahoa toki promotoin täysillä koko vaalikamppailun ajan, mutta sitä minulta on voinutkin odottaa, koska olen netsi. (Tästä termistä, ja muistakin, voi lukea Maahanmuuttokriittisestä sanakirjasta.)

Pyydän anteeksi myös sitä, että olen kerran elämässäni äänestänyt Tarja Halosta, ja sitä, että olen kerran elämässäni äänestänyt Timo Soinia.

Minusta jossain vaiheessa tulemme Suomessa joka tapauksessa siihen, että meillä on homoseksuaali presidenttinä. Koska meillä sellainen on laillista ja koska homoseksuaalinen avioliittokin on laillistettu jo aikoja sitten. Ja koska homoseksuaalit ovat ihmisiä kuten muutkin.

Minulle itselleni Pekka Haaviston homoseksuaalisuus ei ollut luotaantyöntävä asia. Koska presidentin kannattamat asiat ovat tärkeintä, ei presidentin seksuaalinen suuntautuminen.

Jotkut ihmiset nyt vain sattuvat olemaan homoseksuaaleja. Kyseessä on ilmeisesti synnynnäinen ominaisuus.

...Tasavallan uusi presidentti Alexander Stubb astuu virkaansa maaliskuun ensimmäisenä päivänä tänä Jeesuksen vuonna 2024. Minä en pidä hänestä, mutta toivotan hänelle virkaansa varten onnea, viisautta ja asianhaarojen siunausta.

Windows95manin huumori on epäreilua

Teemu Keisteri (22.8.1985) on kuvataiteilija ja tiskijukka, joka tunnetaan nykyään hyvin Windows95man-hahmostaan, koska hän voitti juuri Uuden musiikin kilpailun, ja siten on mahdollista, että hän edustaa piakkoin Suomea Euroviisuissa, ellei jotain laki- tai sääntöteknistä juttua tule hänen tielleen oikein pahasti.

Vuoden 2013 tiskijukkakeikka Flow-festivaaleilla oli sementoinut Windows95man-hahmon sellaiseksi kuin se nähtiin UMK-finaalissa. Asuun kuuluvat lyhyiksi leikatut shortsit, valkoinen Windows 95 -paita, lippalakki sekä toisinaan myös 1990-lukulaista rekvisiittaa.

Aikaisemmin Keisteri oli kehittänyt hahmon nimeltä Ukkeli.

Microsoft on yhdysvaltalainen yhtiö, joka oli 1990-luvulla luonut Windows 95 -käyttöjärjestelmän. Se melko lailla toi PC-tietokoneet kaiken kansan ulottuville. Microsoft on senkin jälkeen kehittänyt ja valmistanut Windows-käyttöjärjestelmiä.

En viitsi referoida asiaa käsittelevää pitkää englanninkielistä Criticism of Microsoft -Wikipedia-artikkelia, mutta sen perusteella Microsoft on pelannut melko pitkäaikaisesti epäreilua peliä ja käyttänyt reilusti kyynärpäitään kampittaakseen reilua kilpailua. Siksi kuluttajien osa oli pitkään käyttää epävakaata ja epäturvallista Windows-käyttöjärjestelmää. Joka onneksi on muuttunut aikaa myöten aikaisempaa jonkin verran turvallisemmaksi ja vakaammaksi.

Google on Microsoftia jonkin verran tuoreempi yritys. Microsoftin huonon maineen vuoksi sen tunnuslause oli ollut vuodesta 2000 saakka monen vuoden ajan "Don't be evil", eli älä ole paha. Googlen liikevoitto perustuu kuitenkin suurelta osin mainostajien palvelemiseen, ja yhtiö on myös harrastanut runsaasti verojenvälttelyä, joten se ei ole siten myöskään kantanut yhteiskunnallista vastuutaan. Ja oli tehnyt joitakin vuosia sitten sopimuksen manner-Kiinaa hallitsevan kommunistijuntan kanssa. Siksi(kin) yhtiöltä oli jossain määrin rehellinen teko lopulta vuonna 2018 – vähäeleisesti – vaihtaa ilmaisuun "Do the right thing", joka tarkoittaa "Tee oikein". Tuskinpa Google silti nykyäänkään on mikään oikeuden puolesta taisteleva ritari.

Microsoft on viime aikoina sanonut rakastavansa Linuxia, tuota avoimen lähdekoodin kunnian kilpeä. Mutta minä en anna anteeksi noin vain. Microsoft ei sitä paitsi ole pyytänyt mitään syntejään edes anteeksi, joten miksi sille pitäisi anteeksianto suoda?

Sanokaa minua vakavaksi ihmiseksi, mutta olkoon Teemu Keisteri Windows95man-hahmoineen kuinka hieno taiteilija tahansa, niin hänen keksimänsä esiintymishahmon edustama huumori on tältä kantilta epäreilua.

Windows95Manin lähettäminen Euroviisuihin on mielestäni eräänlaista vääristynyttä isänmaallisuutta.

Artisti Teemu Keisteri sekä No rules -kappaleella laulava Henri Piispanen olivat kuulemma ottaneet Uuden Musiikin Kilpailun voiton jälkeen aikalisän. He nimittäin halusivat pohtia, haluavatko edustaa viisuissa Suomea, jos mukana on myös Israel.

Eilen he vihdoin sitten päättivät, että aikovat osallistua. Keisterin ja Piispasen mielestä ainoa oikea ratkaisu Euroviisuja järjestävältä EBUlta olisi sulkea Israel pois kilpailusta. He aikovat nyt laittaa painetta EBUn suuntaan muiden maiden edustajien kanssa.

Tässä minulle yksi syy lisää tuntea puistatusta Windows95mania kohtaan.

Jonain päivänä minä tulen mitä luultavimmin kuitenkin kuulemaan ja ehkä näkemäänkin Windows95Manin esityksen. Asiaa ei voine välttää, jos haluaa olla rikkomatta välejään tuttuihinsa.

PS.:

Kahdessa kotitietokoneessani on Linux käyttöjärjestelmänä. Samoin Fairphone 4 -älykännykässäni, koska Android nyt sattuu olemaan eräänlainen Linux. Ikävä vain, että Googlella on sen kanssa näppinsä pelissä. "Reilun kaupan puhelimen" Fairphonen kehittäjä, alankomaalainen Fairphone, on kuitenkin tehnyt omaan versioonsa Androidista hieman yksityisyydensuojaa parantavia lisäominaisuuksia. Viime Jeesuksen vuonna 2023 oli ilmestynyt puhelimesta vielä versio 5. Pitemmällä tähtäimellä tähtään Googlettomaan elämään. Se voi toteutua tulevaisuudessa Murena-yrityksen Googlettoman Fairphone-puhelinversion kautta. Mutta kehitys kehittyy. Fairphone-puhelin on rakennettu siten, että sen käyttäjä kykenee itse vaihtamaan osia puhelimeensa, jos jokin niistä vikaantuu. Sen jälkeen, kun olin itse ostanut Fairphoneni vuonna 2022 Nokia on julkaissut itse korjattavia puhelimia ja Euroopan unioni on alkanut painostaa puhelinvalmistajia tekemään älykännyköistä paremmin käyttäjän itsensä korjattavia. Tiedä, mitä muuta mukavaa uudistusta maailmaan vielä tulee älykännyköitä koskien.

Linux on hajautettu projekti eli se ei ole yhden yhtiön tai tahon peukalon alla. Linux-käyttöjärjestelmä on nykyään hyvin yleinen, eli se on markkinajohtaja melkein kaikessa. Linuxia on joka paikassa Maan päällä. Ainoastaan tavallisten käyttäjien työpöytiä se ei ole vielä valloittanut. Linuxin parhaimpiin puoliin kuuluu se, että mikä tahansa taho voi rakentaa, jos osaa, oman Linux-käyttöjärjestelmänsä. Puhutaankin yleisesti Linuxin levitysversioista. Englanniksi termi on Linux distribution, lyhyemmin distro. Tämä on oikeastaan ollut myös Linuxin akilleenkantapää, sillä ei ole olemassa yhtä ainutta "oikeaa" Linuxia, jonka käytön kerran oppimalla ao. käyttöliittymää osaa aina käyttää.

Omissa PC-tietokoneissani on käyttojärjestelmänä Linuxin levitysversio Linux Mint. Olin alkanut käyttää PC-tietokoneissani Linuxia 20 vuotta sitten.

Poliittisista lakoista lyhyesti

Ei siitä ole kuin jokunen hassu päivä, kun meillä on edellisen kerran ollut poliittinen lakko.

Suomen perustuslain mukaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Poliittiset lakot ovat yrityksiä kieltää tämä.

Sen sijaan, jos työehtosopimus ei ole jollain alalla voimassa, niin työntekijöillä on oikeus lakkoilla etujensa puolesta, jos tarve niin vaatii.

Poliittiset lakot taas haittaavat laajemminkin kansalaisia ja yrityksiä, sellaisiakin, joilla ei ole mitään tekemistä ao. työntekijöiden tai heidän ammattiliittonsa johdon harmistuksen aiheen kanssa.

Esim. päiväkotien sulkeminen, viennin lakkauttaminen ja julkisen liikenteen suurempi rajoittaminen iskevät aina syyttömiä.

Jos joku ulkolainen taho on suomalaisen poliittisen lakon aikana odottanut Suomesta tuotettavan heille jotakin, niin ei odota enää vaan tilaa jatkossa vastaavaa tavaraa muualta.

Hyväksyn poliittiset lakot ainoastaan siinä tapauksessa, jos lakon järjestävä ammattiliitto korvaa taloudellisesti lakon aiheuttaman taloudellisen tai muun haitan.

Toisaalta, jos jotkut hyväksyvät yleisesti poliittiset lakot, niin heidän tulee hyväksyä myös sellaisten poliittisten lakkojen järjestäminen, joiden tavoitteita he eivät itse kannata.

Suomen valtionvelan määrän takia Suomi on kuulemma vaarassa joutua Euroopan unionin alijäämämenettelyyn. Osa Marinin hallituksen aikaisesta velanosotosta toki johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta suuresta kriisistä, mutta osa oli ihan sen omaa työtä. Me emme voi elää velaksi ikuisesti, joten jotain tarvitsisi tehdä, ja nykyinen hallitus yrittää tehdä jotakin. Velan määrää on saatava mielellään alaspäin, ja uudet hyvinvointialueet natisevat synnytystuskissaan. Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara on myöskin sanonut viime Jeesuksen vuonna 2023, että hyvinvointialueiden rahoituksen kuntoon saattaminen vaatii sitä, että sopeutus joudutaan toteuttamaan vieläkin rajumpana. Eli hyvinvointialueiden rahoitukseen tarvitaan lisää miljardeja.

Voi olla, että hyvinvointialueille joudutaan jossain vaiheessa antamaan jonkinlainen verotusoikeus. Ehkä se antaisi jonkinlaista rotia toimintaan.

Suomi on elänyt monta vuotta melko lailla nollakasvun aikaa. Siinä ei synny lisää jaettavaa.

En ole kuitenkaan varma siitä, että auttaako yksi nykyisen hallituksen hankkeista, nimittäin paikallinen sopiminen, loppujen lopuksi suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Minusta kyseessä on hanke, jonka tarkoitus on saada palkat ehkä yksin toimitusjohtajien palkkoja lukuunottamatta joustamaan alaspäin. Ylöspäinhän palkat ovat melko lailla saaneet joustaa tähänkin asti.

Minusta toimitusjohtajien palkat voitaisiin sitoa kunkin yrityksen siivoajien palkkoihin.

Kannatan kuitenkin sellaista, että työelämän säännöt kirjattaisiin nykyistä laajemmin Suomen lainsäädäntöön. Esim. erään tiedon mukaan kansalaiset varsin laajalti nykyään kannattavat yleisen minimipalkan säätämistä lailla.

Voi olla, että yhteiskunnallinen kehitys voi olla tasapainoisempaa, jos hallitus aina keskustelee ammattiyhdistysliikkeen kanssa, kun on aikeissa tehdä sen jäsenkuntaa koskevia muutoksia lainsäädäntöön. Mutta eikö sellainen ole korporativismia ja korporativismi fasismia?!

Toisaalta hallitus on kyllä pyytänyt ammattiyhdistysliikkeeltä näkemyksiä siitä, millä keinoin kestävyysvaje saataisiin korjattua.

PS. Ja tässä olisi lopuksi tällainen kansalaisaloite kuin Poliittiset lakot kiellettävä. Sen voi niin halutessaan mennä allekirjoittamaan.

"Liberaalisti sanottu" – mitä ihmettä tarkoittaa tämä toisen blogini aihetunniste

Julkaisen Mullokala seikkailee -blogissani siteerauksia kaiken maailman tahoilta. Nykyään yleensä vähintään yhden päivää kohti. Alun perin olin muuten perustanut blogin linkkien julkaisemista varten, mutta muutin konseptia sen käytyä varsin tylsäksi.

Olen merkinnyt tuolla julkaisemiini blogimerkintöihin aihetunnisteita. Kaikissa siteerausmerkinnöissä on kiinni aihetunniste siteerauksia ja mietteitä.

Sitten on minulle merkitsevä aihetunniste netsimäisesti sanottu. Moni suomalainen ei varmaan vielä nykyäänkään tiedä, mitä netsi tarkoittaa. No kyseessä on slangisana, joka tarkoittaa maahanmuuttokriittistä, isänmaallista ihmistä. Alun perin termi oli syntynyt siitä, kun Jussi Halla-ahon (linkin takana toisella kielellä kirjoittamani blogiteksti) muinaisessa Vieraskirjassa oli joku ei-netsi yrittänyt haukkua toista ihmistä natsiksi, mutta kirjoittanut termin vahingossa väärin.

Myöhemmin olen ottanut Mullokala seikkailee -blogissa käyttöön myös aihetunnisteen liberaalisti sanottu.

Olen maahanmuuttokriittinen ihminen, mutta minulle ei "liberaali" ole koskaan ollut mikään haukkumasana. Liberalismi kannattaa vapausoikeuksia mukaan lukien sananvapaus, ja tiede ja kriittisyys uskonnollisia valtajärjestelmiä kohtaan ovat myös tärkeitä asioita sille. Liberalismi kieltää myös syntyperään perustuvat valta- ja moraaliset järjestelmät.

Kansallinen itsemääräämisoikeus on myös liberaali idea. Siksi kaiken nationalismin vastustajat vihaavat myös liberalismia.

Liberalismin kanssa ei ole ollenkaan ristiriidassa ajatus siitä, että yksilö on maailman pieni vähemmistö.

Nämä seikat estävät minua inhoamasta liberalismia.

Olen Mullokala seikkailee -blogissani merkinnyt liberaalisti sanottu -aihetunnisteella blogimerkintöjä silloin, kun niissä kannatetaan liberaaleja vapausoikeuksia. Olen käyttänyt aihetunnistetta myös silloin, kun merkinnän siteerauksessa tuodaan esiin tieteellistä ajattelua. Lisäksi olen käyttänyt tunnistetta silloin, kun minulle on tullut siteerauksen tekstistä mieleen elävästi sadun lapsi, joka ilmoittaa, että keisarilla ei ole vaatteita yllään.

Muut tämän blogini aihetunnisteet ovat:

• Andrew Zimmern on puhunut. Zimmern on yhdysvaltalainen julkkiskokki. Katsoin aikoinaan piintyneesti hänen ohjelmaansa Maailman oudoimmat ruoat.
• nettiosoitteet
• muut
• Tapio Tuuri on puhunut. Tuuri oli suomalainen sankari, joka kuoli vuonna 2015. Luin hänen blogiaan ennen wanhaan tiiviisti.
• Tapio Tuurin kissa on puhunut
• loistava majakka avaruudessa. Siteerauksia yhdestä rakastamastani tv-sarjasta.
• Jussi Halla-aho on puhunut
  

PS. Konservatismi ja liberalismi eivät ole toistensa vastakohtia.

Kävin tekemässä Sitran Kestävän kehityksen elämäntapatestin, ja se oli masentavaa

Sain idean tähän blogikirjoituksen tekoon Vihan punttisalin Peräkammari-osaston keskustelusäikeestä Onko elämäntyylisi ekologisesti kestävä? Sitran testi. Valitettavasti minun ei kannata linkittää tuohon, koska säiettä pääsevät lukemaan vain ko. keskustelupalstan rekisteröityneet käyttäjät.

Kävin siis kuluvan Jeesuksen vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen aikoihin tekemässä itse Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Kestävän kehityksen elämäntapatestin. Sen sivuilla sanotaan hienosti näin:

Tämä hanke on saanut rahoitusta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta avustussopimuksen nro 101037342 nojalla.

Testin pääset sinäkin niin halutessasi tekemään tämän Sitran sivun kautta, jossa kerrotaan, mistä helvetistä siinä on kyse.

Testin kysymyspatteristossa minusta ei vastausvaihtoehtoja ollut aina tarpeeksi. En ollut myöskään aina täsmälleen kartalla siitä, että mitä minun pitäisi vastata. Tunnen omaan elämääni liittyviä asioita sen verran huonosti.

Testin tulos kertoi minulle joka tapauksessa, että hiilijalanjälkeni vuodessa on 5108 kg hiilidioksidia, joka on vähän yli puolet suomalaisten keskiarvosta 9300​ kg.

Testistä näyttää siltä, että minun pitäisi pienentää vuotuinen hiilijalanjälkeni 51 % eli  2500 kiloon vuoteen 2030 mennessä, jotta elämäntapani olisivat kestävällä tasolla.

Testi kehoitti minua myös aloittamaan muutoksen ja kokoamaan suunnitelman minulle sopivista vinkeistä.​

Suomalaiseksi hiilijalanjälkeni on pieni. Se johtuu suhteellisesta köyhyydestäni melko lailla. Mutta minusta tuntuu siltä, että kovin vaikea on sitä tästä enää saada merkittävästi alenemaan.

Kivaa kärvistellä vähillä rahoilla ja sitten kuulla, että pitäisi omasta hiilijalanjäljestä pudottaa puolet! Jonkin verran masentaa nyt. Toisaalta minua kuitenkin hiukan piristää se, että kun oma kulutukseni on sen verran alhaista, että 90-95 % aikuisista suomalaisista kuluttaa minua enemmän, niin millä ihmeen keinoilla sitten porvarit mukaan lukien Sanna Marin alentavat kulutustaan "kestävälle tasolle".

Kyllä minulle itse asiassa käy se, että porvareidenkin pitää elää kuin köyhimykset. Ylimääräiset tulonsa he voivat sitten pistää hyväntekeväisyyteen.

Mutta testin jälkeiset minulle räätälöidyt parannusehdotukset ja kommenttini niihin ovat siis seuraavanlaisia:

Kun muutat, muuta pienempään

Ja minähän en muuta tästä yhtään mihinkään. Koskaan. Minun ja veljieni vanhempien vuonna 2007 tapahtuneen kuoleman seurauksena olin saanut seuraavana vuonna vitusti rahaa perintö(i)nä. Sillä rahalla ostin nykyisen asuntoni.

Eiköhän tämä alle 40 neliön kaksio ole ihan tarpeeksi pieni yhdelle ihmiselle. Hyvä kun täällä pääsee kääntymään.

Osta tuulisähköä

Jos ostaisin tuulisähköä, niin olisin riippuvainen aina tuulesta. Aina ei tuule niin paljoa, että tuulisähköä riittäisi. Minusta on paljon mukavampaa, että sähkö riittää tarpeisiini. Tuulisähkö on sattumasähköä, vaikka se tapaa olla melko halpaa silloin, kun tuulee. Tuulivoimayhtiöt tekisivät viisaasti, mikäli varmistaisivat muilla sähköntuotantotavoilla sen, että sähköä heiltä saadaan aina riittävästi. Tuulivoima on siitä ikävä sähköntuotantomuoto, että se oikeasti tarvitsee sadan prosentin verran nimellistehosta säätövoimaa tasapainottamaan heittelehtivää tuotantoa.

En myöskään kykenisi käyttämään täysillä hyväkseni halvan sähkön aikoja, kun kerrostalossa on hieman vaikea laittaa pesukonetta pörräämään klo 23.00. Tai kyllähän niin voi tehdä, mutta sitten tulee sanomista naapureilta ja isännöitsijältä.

Alenna kodin lämpötilaa 

En mielelläni ainakaan kovin paljoa. En haluaisi joutua pukeutumaan turkiksiin omassa kodissani.

Jos laittaisin makuuhuoneen patterin viileämmälle, niin se viilentäisi koko kämppääni, koska en voi laittaa makuuhuoneen ovea kiinni, koska juuri siinä kohdassa on kiinnitettynä leuanvetotankoni. Ja jos kuitenkin sulkisin oven, niin ilma muuttuisi huonommaksi makuuhuoneessa.

Suomessa ei voida ilmastolle mitään. Ihmiset kuitenkin tarvitsevat talvellakin lämpöä. Jos joku on eri mieltä tästä, niin hän voi mennä 15 asteen pakkasessa nauttimaan pari kahvia kaikessa rauhassa ulkoilmakahvilaan.

Laita kesämökkisi vuokralle tai yhteiskäyttöön

No tätä en voi tehdä. Vanhin pikkuveljeni osti aikoinaan minut ikään kuin ulos kesämökistämme, jotta saisin lisää rahaa nykyisen kämppäni ostoon. Minulla on mökkiin kuitenkin ikuinen käyttöoikeus. Käyn siellä aina samalla kuin sukulaisenikin, koska en omista autoa. Kesäisin kesämökki on myöskin varsin runsaasti käytössä. Ja talvella ei kukaan haluaisi ei-talviasuttavaa kesämökkiä vuokrata veljeltäni.

Laske tyhjillään olevan kesämökin lämpötilaa

Tämä vaatisi sähkön käyttöä. Ei sen lämpötilaa muuten saada laskemaan. Minusta ei olisi kestävän kehityksen mukaista kuitenkaan viilentää kesämökkiä jääkaapeilla, joiden ovet pidettäisiin auki.

Lisää arkiliikuntaa

Olen siinä määrin riittävän ihmiskammoinen, etten oikein viitsi. Kotosalla toki teen kolmena päivänä arkiviikolla aamu-urheilut omistamillani välineillä, ja olen yhdistykseni paikallisen toimipisteen kävelylenkkivastaava, joten jonkin verran tulee urheiltua tai liikuttua joka tapauksessa. Joko yksin kotona tai sitten ulkona tovereiden kanssa. Enkä oikein ymmärrä, kuinka liikunta voisi vähentää hiilijalanjälkeäni.

Siirry vegaaniksi 

No minun on hankala ryhtyä vegaaniksi, koska Jumala ei ollut luonut sellaisia kasveja, jotka tuottaisivat B12-vitamiinia. Sitä en sentään viitsisi syödä purkista lisänä "luonnolliseen" vegaaniseen ravintooni. Olen mieluummin sekasyöjä.

Ja toiseksi, minun olisi hirvittävän vaikea opetella valmistamaan vegaanista ruokaa. Tällä hetkellä nautin viitenä päivänä viikossa yhdistykseni paikallisessa toimipisteessä maittavan, huokean ja ravitsevan lounaan, joka vain harvoin on vegaanista, mutta sitä pitää pärjätä sillä, mitä on.

Mutta sitten, kun koeputkiliha saadaan jonain päivänä Suomeen kauppoihin, niin voin harkita siihen siirtymistä, jos sen hiilijalanjälki on riittävän pieni. Koeputkilihaa tuottamalla ei ainakaan tuoteta kärsimystä eläimille.

Muuten yhteen aikaan olin käynyt välillä syömässä erään mikrotuettavani kotona. Hän oli intialaistaustainen uussuomalainen. Hän tarjosi aina kasvisruokaa, koska oli periaatteessa hindu.

Vietä vuosi kasvissyöjänä 

Ai saisin syödä kananmunia ja maitotuotteita sen aikana? Ai enkö?

Vietä kolme kasvisruokapäivää viikossa 

No kyllä heti, jos yhdistyksessäni sellaista ruokaa tarjottaisiin ja jos lähikaupasta saisi maukkaita kasviseineksiä ostettua ruoaksi.

Huolla hyvät tuotteet 

En minä jaksa enkä osaa! Kerran tosin kyllä, kun tuttu rakas koira oli nuorena tyttönä katkaissut pahennusta herättävän kaularistini ketjun, niin eräs tuttuni oli korjannut sen. Kai sitä voi huolloksi nimittää.

Majoitu kotimajoituksessa 

En edes tiedä, mitä "kotimajoitus" tarkoittaa. Pitäisikö asua jonkun toisen kotona?!

Pulahda järvessä tai meressä 

No tätähän minä olen yrittänyt viime vuodet tehdä mökillä ollessa. Mutta vanha ei enää kykene. Tosin en ymmärrä, millä tavoin järvessä tai meressä pulahtaminen pienentäisi hiilijalanjälkeäni.

Perusta yhteinen kirja- tai lehtihylly

En minä tarvitse tuollaisia. Minä luen paljon netissä, ja kirjoja luen yleensä nykyisin kirjaston E-kirjalainoina. Jos Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden saisi sähköisessä muodossa sen ilmestyessä, niin ryhtyisin tilaajaksi. En tilaa kotiin lehtiä, ja kirjoja ostelen ainoastaan lahjoiksi.

Käytä omia kauppakasseja 

Minähän käytän. Yhtä kerrallaan. Olen suosinut aikuisiälläni reppuja. Ne ovat käteviä.

Valitse ympäristöystävällinen pesuaine ja mittaa pesuaine huolella 

Omistan 1990-luvulla valmistetun pesukoneen. Se on vanhempieni entinen. Periaatteessa voisin yrittää löytää sopivan ympäristöystävällisen pesuaineen, mutta en aio yrittää tehdä sitä lähikauppani ulkopuolella. Pesukoneeni tarvitsee aina ihan riittävästi pesuainetta suoriutuakseen kunnolla tehtävästään, joten määrää ei voi oikein alimitoittaa.

Osta tai suojele ikimetsää

Ja millä rahalla, täytyy kysyä. Kysymys kuulostaa ylensyöneen röyhtäilyltä. Jos kuitenkin kuvitellaan, että ostaisin palan ikimetsää, niin mites sitten, jos verottaja kohtelisi kuitenkin sitä talousmetsänä, ja minun olisi pakko ruveta myymään sieltä puuta? Kysyn vain!

Sijoita kestäviin ratkaisuihin 

Täytyy taas kysyä, että millä rahalla. Olen kyllä valmis sijoittamaan ympäristöystävällisesti, jos joku taho ensin sijoittaisi minuun 2000 euroa kuussa, jonka saisin käyttää miten haluaisin. Tai sanotaan, että 5000 euroa.

Lainaa ja vuokraa tavaroita

Silloin, kun minun ja veljieni vanhemmat olivat vielä elossa, saatoin aina välillä lainata heidän autoaan. Mutta muuten minua ei huvita lainata tai vuokrata mitään. Autoa voisin kuitenkin vuokrata, jos esim. tykkäisin käydä Helsingissä kirkossa ja jos minulla olisi 2000-5000 euroa ylimääräisiä tuloja kuussa.

Jos Perussuomalaiset kiellettäisiin

Jos Perussuomalaiset joskus kiellettäisiin, niin seuraavaksi sitten pitäisi kieltää ulkomaiset tulliohjelmat, koska niistä niiden katsoja voi saada sen väärän käsityksen, että äänestämällä voi vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan.

Ja lopuksi kannattaisi sitten varmaan kieltää liberaalitkin puolueet, koska nämä kannattaisivat Perussuomalaisille ja sen äänestäjille oikeutta olla olemassa.

"Kansakunta on kuviteltu yhteisö", ja niin ovat monet muutkin yhteisöt

Ylellä sanotaan taas tällaista:

Yhdysvaltalaisen nationalismin tutkijan Benedict Andersonin mukaan kansakunta on kuviteltu ihmisyhteisö. Toisin kuin esimerkiksi perhe, työyhteisö tai koululuokka, kansakunta ei perustu päivittäiseen kanssakäymiseen, henkilökohtaisiin siteisiin tai yhteisön jäsenten tuntemiseen. Kansa pysyy koossa vain siksi, että ihmiset uskovat sen olevan olemassa.

Kansakunnassa – kuten muissakin kuvitelluissa yhteisöissä – on niin paljon jäseniä, ettei kohtaaminen kasvokkain ole mahdollista. Kansa on olemassa vain, jos ihmiset samaistavat itsensä siihen tunnetasolla.

Tottahan tuo on. Esim. kaikki eduskuntapuolueet ovat kuviteltuja yhteisöjä, koska yhdenkään eduskuntapuolueen jäsenet eivät tunne kaikkia muita puolueensa jäseniä henkilökohtaisesti. Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Kokoomus, Sosialidemokraatit, Keskusta, Ruotsalaiset, Kristillisdemokraatit, Liike Nyt. Unohtuiko jokin?

Vapaan kristillisyyden piirissä usein on pidettykin parhaana, että paikallisseurakunnassa on korkeintaan noin 200 jäsentä. Tällaiset seurakunnat ovatkin sitten olemassa ihan oikeasti.

Samoin kuin jotkut eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet.

Ahvenanmaalaisetkaan tai saamelaiset taas eivät ole sen enempää yhteisö kuin kansakaan. Kumpiakin on aivan liian paljon tähän. Tuskin färsaarelaisetkaan. Tai ojibwat taikka Grönlannin eskimot.

Kaikki nämä ovat siis kuvitteellisia yhteisöjä, ja on jokaisen oman harkinnan varassa ajatella, että ovatko ne oikeasti tosiolevia vaiko kokonaan mielikuvitusta, tai jotain siltä väliltä.

Nykyihmislaji eroaakin kaikista muista tunnetuista ihmislajeista siinä, että ihminen kykenee tällä tavalla muodostamaan kuvitteellisia yhteisöjä. Niitä yhdistää ainoastaan jokin yhteinen idea tai "suuri kertomus". Perusta kyvyllemme keksiä kuvitteellisia asioita ja uskoa niiden olemassaoloon syntyi lajimme DNA:han noin 70.000 vuotta sitten lajimme kärsiessä nk. pullonkaulailmiöstä, jolloin lajimme yksilömäärä oli todella vähäinen ja olimme kuolla sukupuuttoon. Murtauduimme seuraavaksi ulos Afrikan mantereelta ja kilpailimme tämän jälkeen neandertalinihmiset ja melkein jokaisen Australian suurista maaeläimistä sukupuuttoon.

Ylempänä siteeraamani tekstin kirjoittaja, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on myös mahdollisesti äänestänyt Suomen, joka on tällainen kuvitteellinen yhteisö, presidentinvaaleissa. Ehkä aikaisemmin eduskuntavaaleissakin.