Puolustusliitto NATO:n ja entisen Varsovan liiton vertailua

Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO (engl. North Atlantic Treaty Organization, lyh. NATO; ransk. Organisation du traité de l’Atlantique nord, lyh. OTAN) perustettiin 4. huhtikuuta vuonna 1949 Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhan takia.

Puolustusliiton peruskirjan mukaan hyökkäys yhtä sen jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia liiton jäsenmaita vastaan. Toisaalta peruskirja ei velvoita jäsenvaltioita liittymään jäsenen aloittamaan hyökkäyssotaan.

Liiton perustajavaltioita oli kaksitoista: Alankomaat, Belgia, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Ranska, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

NATO:n jäsenmaat ovat olleet enimmäkseen demokraattisia maita. Tosin sen perustajavaltioihin kuului myös Portugali, joka oli liittoa perustaessa diktatuuri. Vuodet 1967-1974 myös Kreikka oli diktatuuri.

NATO:n jäseneksi hakeneet maat ovat tehneet sen omasta vapaasta tahdostaan, poislukien Portugali, joka oli tehnyt sen diktaattorinsa tahdosta.

Neuvostoliitto ja muut itäisen Euroopan kommunististen puolueiden diktatorisesti hallitsemat maat taas perustivat Varsovan liiton vastapainoksi NATO:lle 14.5. vuonna 1955 Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Sotilasliiton virallinen nimi oli Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Liitto perustettiin, koska Neuvostoliitto halusi sitä ja koska sen satelliittivaltioiden poliittinen eliitti mukautui tai joutui mukautumaan Neuvostoliiton tahtoon asiassa.

Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, Saksan demokraattinen tasavalta, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Itäisen Euroopan diktatuurimaista ainoastaan Jugoslavia jätti liittymättä sotilasliittoon, johtuen sen kommunistisen puolueen itsenäisestä asemasta ja maan sotilaallisesta vahvuudesta. Maan johtaja Josip Broz Tito oli toki ollut aikoinaan uskollinen Stalinin nuoleskelija, mutta natsi-Saksaa vastaan taistelleen kommunistien vastarintaliikkeen johtajana toimiminen oli tehnyt hänestä miehen.

Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän diktaattori Vladimir Putin ajattelee samoin kuin Neuvostoliiton johtajat aikoinaan, että herrakansan johto vallitsee, eikä yksikään sen alaisuudessa tai vaikutusalueella olevista kansoista tai maista saa erota siitä.

Puolustusliitto NATO:sta taas jäsenmaat saavat erota nykyisinkin.

Puolustusliiton perustamisen jälkeen se on laajentunut kahdeksan kertaa, kun yhä uusia maita on hakenut sen jäseneksi.

Varsovan liiton toinen tehtävä länsimaita vastaan tehtävän hyökkäyssodan ohella oli ylläpitää Neuvostoliiton toisen maailmansodan lopulla ja jälkeen suojakseen luomaa turvallisuuspoliittista järjestelmää, ja liittoa käytettiinkin sen olemassaolon aikana pelkästään estämään jäsenmaiden demokraattisia uudistuksia. Vuonna 1953 Neuvostoliiton joukot kukistivat niin Itä-Saksan kuin Unkarin kansannousut. Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot kumosivat Tšekkoslovakian uudistusmielisen kommunistisen puolueen demokraattiset uudistukset, nk. Prahan kevään.

Varsovan liitto oli hajonnut melko välittömästi sen jälkeen, kun itäisen Euroopan kommunistidiktatuurien kansalaiset olivat saaneet vapautensa kommunistiherroiltaan vuodesta 1989 alkaen. Tai tiukasti ottaen kommunistiset puolueet eivät olleet luopuneet vallastaan vapaaehtoisesti, vaan heidän oli ollut pakko. Rauhanomaiset vallankumoukset olivat pakottaneet heidät siihen.

PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa vuoden 2022 keväällä julkaisemani blogimerkinnän Nato on viimeinen, paras toivomme rauhasta.