sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Pyhä juoma loppui

Eilen oli taas kulttuurielämäntuntijakollegani Janne käymässä. Oli tuonut valtavan määrän olutta mukanaan. Hän lupasi kuitenkin, että jatkossa nautitaan vähemmän kerralla.

Varastostamme loppui nyt pyhä juomamme. En tarkoita tällä kiljua vaan yhdysvaltalaisen Flying Dog -panimon Double Dog Double Pale Ale -olutta. Olisi voinut suhtautua viimeisen nauttimiseen hieman hartaammin, jos olisi tuota ennen nauttinut vähemmän olutta. Sinne meni. Sic transit gloria mundi.

...Ao. Alkon maahantuoja on ilkeä.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Minäkin kannan luolaa sisimmässäni

Olen vain riviäänestäjä. Minusta on silti tai siitä huolimatta raskasta kannattaa poliittisia ihanteita. Ottaa usein kovasti aivoon monien politiikantekijöiden olettamani tyhmyys ja kaikki väärät arvot mitä politiikassa näytetään kannatettavan ja ajettavan. Olisi hienoa, jos voisin vain olla ja elää välittämättä yhteiskunnallisista asioista ja muun maailman ongelmista.

Kuitenkaan en katso minulle olevan asiallista jättäytyä kokonaan pois paremman yhteiskunnan ja maailman tavoittelusta. En voi sille mitään, että mieli vetää jonkinlaista yhteiskunnallista ja/tai poliittista aktiivisuutta kohti. Minä vaan olen sellainen. Paras lienee todeta, että maailma on melko paha, ja siksi paskaa yksinkertaisesti vain tapahtuu. Se on asioiden luonnollinen kehityskulku. Ja pyrkiä siitä huolimatta siihen, että asiallisesti ja rauhallisesti voitaisiin edes pahimpia yhteiskunnallisia ja maailmallisia epäkohtia lievittää.

Intialainen yhteiskunnallinen vaikuttaja Mohandas Gandhi olisi halunnut muuttaa luolaan jättääkseen julkisen toimintansa ja päästäkseen irti maailman melskeistä, mutta ei ruvennut siihen kuitenkaan. En viitsisi rinnastaa itseäni tässä Gandhiin, mutta mielestäni tähän sopisi silti lainaus häneltä: "Kannan luolaa sisimmässäni."

perjantai 28. syyskuuta 2012

Olen aikaisemmin kirjoitellut hatuista

Olen aikaisemmin kirjoitellut jotain hattuihin liittyen.

Aikaisemmin olin käyttänyt päässäni Kanada-mallista lierihattua. Viime aikoina olen käyttänyt nk. Boonie-hattua.

Osa tutuistani on sanonut, että Kanada-hattu oli parempi ja tyylikkäämpi. Osa taas on antanut ymmärtää, että Boonie-hattu saa minut näyttämään sekä joviaalilta että harmittomalta, ja tämä on hienoa, koska Boonie-hattu on periaatteessa sotilashattu.

Boonie-hatun tuntuma päässä on täysin erilainen kuin Kanada-hatun. Se on kuin pitäisi päälaellaan paperipussia, sillä se on erittäin kevyt. Ei oikeastaan tunnu hatulta ollenkaan.

En ole aikeissa aivan lähiaikoina ostella itselleni uudenlaista hattua, mutta olen kuitenkin melkein vakavissani miettinyt sellaista, että paras hattu voisi olla jotain Kanada- ja Boonie-hattujen välimaastosta: Ei niin raskas kuin Kanada-hattu, mutta ei niin kevytkään kuin Boonie-hattu. Suora lieri, mutta ei aivan niin leveä kuin Kanada-hatussa. Materiaali ei niin jäykkää kuin Kanada-hatussa, mutta ei niin löysää kuin Boonie-hatussa. Materiaalin tulisi myös olla sellaista, ettei sade tuhoa hatun ulkomuotoa. Tuuletusreikiä olisi hyvä olla ja leukahihna tai -naru; Sellaiset ovat sekä Kanada- että Boonie-hatussa.

Olin muuten vuosia sitten käyttänyt välikauden hattuna syksyllä ja keväällä baskereita, mutta olin aika tehokkaasti unohtanut asian...

torstai 27. syyskuuta 2012

Oluen nauttiminen on muka vähentynyt

Panimo- ja virvoitusjuomayhtiöiden etujärjestö Panimoteollisuus ry on huolissaan siitä, että tänä vuonna suomalaiset ovat nauttineet aikaisempaa selvästi vähemmän mietoja alkoholijuomia. Erityisesti siidereiden myynti on laskenut. Panimoteollisuus ry väittää kuitenkin myös, että oluttakin on nautittu selvästi vähemmän.

Itse olen lafkan kanssa hieman eri mieltä. Heidän käyttämistään tilastoista tosin nähnee, että olueksi nimitettyjen juomien "nauttiminen" on vähentynyt, mutta ehkäpä tilasto koskeekin etupäässä vain niitä juomia, jotka ovat oluita ainoastaan nimellisesti!...

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Suomen ja Kreikan ero

Hannu Visti julkaisi eilen blogissaan merkinnän, jossa hän esittää, että Kreikassa on mahdollista kerätä lisää veroja ja sillä hoitaa maan kestävyysvaje kuntoon, mutta Suomella ei ole enää mahdollisuuksia vastaavanlaiseen, koska Suomessa verot tulevat kerätyiksi muutenkin eikä niitä ole juuri enää varaa nostaa. Hänen johtopäätöksensä on, että Suomen valtion budjettia joudutaan leikkaamaan oikein aikuisen oikeasti. Oi, katso blogimerkintä:

Suomen ja Kreikan ero

Miksi Muutos 2011 -puolueen ei pidä liittyä Perussuomalaisiin

Muutos 2011 on piskuinen yksilönvapauksia, suomalaisten etua ja suoraa demokratiaa (suoralla demokratialla tarkoitan päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä) ajava puolue. Jotkut ovat sitä mieltä, että Muutoksen kannattaisi hajottaa itsensä ja jäsenten liittyä Perussuomalaisiin.

Kysymys: "Miksi Muutos 2011 -puolueen ei pitäisi yhdistyä Perussuomalaisiin? Näillä puolueillahan on yhteistä isänmaallisuus ja maahanmuuttokriittisyys. Perussuomalaisten jäseninä entiset muutoslaiset saisivat huomattavan paljon paremmin toteutettua poliittisia päämääriään ja ihanteitaan."

Vastaus kysymykseen kuuluu näin: "Siksi että Perussuomalaiset ei kannata kahta tärkeää Muutoksen kannattamaa asiaa, jotka ovat laaja sananvapaus ja suora demokratia. Sanan- ja yksilönvapauskysymyksissä Muutoksella on muuten enemmän yhteistä Piraattipuolueen kanssa."

tiistai 25. syyskuuta 2012

Monikulttuuri ja fasismi sopivat yhteen

Nimimerkki 'Ruukinmatruuna' oli yhdessä bloggauksessaan antanut ymmärtää, että monikulttuuri toimii ylivoimaisesti parhaiten fasistisissa valtioissa. Ja Singaporeahan voidaan yhteiskunnallisen kurinsa vuoksi pitää sellaisena.

Singapore on monikulttuurinen maa jossa juuri tämän monikulttuurisuuden aisoissa pitämiseksi pidetään tiukkaa kuria. Siellä on tiukka lainsäädäntö ja sitä myös valvotaan ankarasti.

Iltalehti oli julkaissut muutaman sellaisen vinkin Singaporeen matkaaville, joita noudattamalla reissu voi hyvinkin olla suhteellisen jouheva. Oi, katso, kopioin ne tähän:

...

Kaakkois-Aasian lilliputtivaltio Singapore on kuuluisa kurista ja järjestyksestään. Matkailijan kannattaa opetella kiellot hyvin, sillä häkin ovi heilahtaa helposti myös ulkomaalaiselle.

Kurilla on hyvätkin puolensa: Singapore on maailman turvallisin matkakohde, jossa ei tarvitse pelätä pitkäkyntisiä eikä hulluja kaahailijoita.

1. Älä syö purkkaa. Jos purkasta narahtaa, rapsahtaa tuhansien eurojen sakot. Purkkaa syövään matkailijaan suhtaudutaan Singaporessa kuin piikittäjään, sillä purukumin maahantuonti ja hallussapito on laitonta.

2. Älä käytä huumeita. Huumelait ovat Singaporessa purkkakieltojakin tiukemmat. Huumausaineiden hallussapidosta seuraa rangaistuksena kuolemantuomio.

3. Älä polta tupakkaa. Jos on kitunut puoli vuorokautta lentokoneessa ilman tupakkaa, tilanne ei juuri helpota perillä. Tupakkaa ei saa tuoda maahan yhtä avattua askia enempää. Julkisilla paikoilla nikotiinipatukkaa saa sauhutella vain erikseen merkityillä paikoilla.

4. Älä roskaa. Vähien tupakoiden tumppeja ei kannata heittää maahan, sillä roskaamisestakin sakotetaan.

5. Pidä näpit kurissa! Joistakin rikoksista, kuten seksuaalisesta häirinnästä, voi tuomiona olla sakkojen ja vankilatuomion lisäksi kepiniskut. Seksuaaliseksi häirinnäksi voidaan katsoa pelkkä tönäisy, vaikka se olisi vahinko.

6. Älä kävele päin punaisia. Punaisia päin ei myöskään saa kävellä. Katu on ylitettävä suojatien kohdalta.

7. Älä syö julkisilla paikoilla. Julkisissa liikennevälineissä ja asemilla syöminen ja juominen on kiellettyä. Pikaruokaravintolan ateria kannattaa siis nauttia kaikessa rauhassa ennen kuin jatkaa matkaa.

8. Älä puhu politiikasta! Sananvapauden rajoitukset pitävät Singaporen Speaker's Cornerin hiljaisena. Ääneen pääsevät vain Singaporen kansalaiset, ja heidänkin pitää anoa lupaa poliisiviranomaisilta. Politiikasta ja uskonnosta ei saa puhua. Matkailijat ja maassa elävät siirtolaiset eivät pääse ääneen lainkaan.

"Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin"

Kyseessä ei ole aivan tuoreehko juttu, mutta kerron siitä silti. Yli puolitoista vuotta sitten Gaia-ympäristöblogissa julkaistiin merkintä, jossa esitettiin, että ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin. Ja perusteltiinkin tämä väite. Oi, katso:

Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin

Jumalan koko

Jumala on iso.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Muutos 2011 -puolue, minun valintani kunnallis-, ei kun kuntavaaleissa [vuonna 2012]

Edessä ovat tämänkertaiset kunnallisvaalit. Tulen äänestämään Muutos 2011 -puoluetta, joka on mielestäni hyvä valinta sellaiselle, joka tykkää ajatella "laatikon ulkopuolella".

Muutos on eräänlainen maahanmuuttokriittinen liberaalipuolue. Ja jotta ei tulisi ikäviä väärinkäsityksiä, niin määrittelen seuraavassa lyhyesti käsitteet "maahanmuuttokriittisyys" ja "liberaalius".

Maahanmuuttokriittinen on sellainen ihminen, jonka mielestä maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista ongelmista tulee voida vapaasti keskustella ja sitten myös yrittää saada niitä ongelmia korjatuiksi. Liberaali on yksilönvapauksia, myös sananvapautta, suuresti arvostava ihminen.

Muutos 2011 -puolueen liberalismi on lähempänä sosiaaliliberalismia kuin klassista laissez-faire -liberalismia.

Muutoksen mielestä Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto.

Muutos myös kannattaa suoraa demokratiaa, jossa on kysymys kansalaisaloitteista ja päättäjiä sitovista kansanäänestyksistä, joiden avulla kansalaiset voivat päättää laeista ja asioista kansanedustajien päiden yli. Sitovat kansanäänestykset ovat olleet Sveitsissä käytössä yli sadanviidenkymmenen vuoden ajan.

Alla hieman aineistoja katsottavaksi:

Kotisivuiltani löytyy hieman laajempi esitys Muutos 2011 -puolueesta

Ja Muutoksen omille nettisivuille pääset tästä klikkaamalla

Ikävä kyllä aivan kaikissa kunnissa ei Muutos-ehdokkaita ole tarjolla.

Niin, ja itse asun Vantaalla ja ajattelin tosiaan äänestää jotain täkäläistä Muutoksen ehdokasta. Ulkopaikkakuntalaista ei luultavasti kannata äänestää. Jussi Halla-ahokin on väärässä puolueessa ja sitä paitsi aivan toisessa kunnassa ehdolla.

PS Kerron myöhemmässä blogimerkinnässä siitä, miksi Muutoksen ei kannata liittyä osaksi Persuja, siis Perussuomalaisia...

"Miksi ei ole vammaiskiintiöitä" -asia ilmaistu lyhyesti

Miksi ei ole vammaiskiintiöitä, vaikka etnisin ja sukupuoliperustein moisia on perustettu? Onko tällä jotain tekemistä aborttilainsäädännön kanssa, kun kerran vammaiset saa melko vapaasti abortoida ennen syntymää?

maanantai 17. syyskuuta 2012

Vanha ja Uusi testamentti eli mikseivät Vanhan testamentin siunaamat tavat ja lainsäädäntö muka koske kristittyjä

Lukematon on niiden ihmisten määrä, joiden olen huomannut ihmettelevän, että mikseivät Vanhan testamentin siunaamat tavat ja lainsäädäntö muka koske kristittyjä. Siksi ajattelin hieman käsitellä kysymystä.

Apostolien tekojen mukaan kysymys aiheutti alkuseurakunnassa hieman ristivetoa. Toiset olivat sitä mieltä, että juutalaisuuden ulkopuolelta kääntyneet ("pakanat")  tulisi ympärileikata ja näiden tulisi sitoutua noudattamaan Mooseksen lakia. Jeesuksen ihmisenä Maan päällä eläessään opetuslasten johtajaksi nimittämä Pietari sai sitten kuitenkin näyn, jonka perusteella ihmisiltä ei saisi vaatia sellaista, mitä juutalaisten esi-isät eivätkä senaikaisenkaan sukupolven ihmiset olleet kyenneet noudattamaan.

Pietari oli ollut aikaisemmin toista mieltä, ja mielenmuutoksensa jälkeen hän sai monet vakuuttumaan siitä, että pakanuudesta kääntyneiden ei tarvitsisi elää samalla lailla kuin juutalaisten. Minimiyhteyden säilyttämiseksi juutalaisuuteen heiltä tultaisiin vaatimaan vain kolmea asiaa: haureuden välttämistä, epäjumalille uhratun lihan syömisen välttämistä ja veren syömisen välttämistä.

Alkuperäisiin 12 Jeesuksen oppilaaseen kuulumaton apostoli Paavali oli jo alun perin ollut tätä mieltä.

Näin oli laskettu perusta juutalaisuuden lahkon kristinuskon erolle juutalaisseurakunnasta. Vielä jonkin aikaa juutalaissyntyiset kristityt elivät juutalaisten tavoin, mutta tämä muuttui muutama vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 90 jKr. juutalaiset nimittäin pitivät päättävän kokouksen, joka fariseusten puolueen johdolla päätti erottaa kristinuskon ja sitä tunnustavat juutalaisuudesta. Kuulemma.

Tästä vuodesta lähtien kristinusko ja juutalaisuus ovat kehittyneet erillään toisistaan. Kuitenkin vielä parinsadan vuoden ajan huomattava osa kristinuskoon kääntyneistä oli juutalaisia.

Juutalaiset olivat jo ennen Jeesuksen aikaa alkaneet koota Talmudia. Se oli kirjoituskokoelma, joka tuli sisältämään filosofiaa sekä Mooseksen kirjojen ja juutalaisen lain ja Vanhan testamentin profeettojen selityksiä. Yksi tärkeä syy Talmudin kokoamiselle oli siinä, että juutalaiskansa oli huomannut Mooseksen lain olevan kovin ankara ja halunneen karsia törkeimmät laintulkinnat juutalaisuudesta. Jeesuksen versio juutalaisen lain tulkinnasta lienee jonkin verran samaa perua eli tarkoitus oli tehdä lainkäytöstä siedettävämpää ja inhimillisempää. Talmud valmistui lopulliseen muotoonsa vasta 400-luvulla.

Juutalaisuudesta tuli näin aikaisempaa tolkullisempi. Kristityt taas selvisivät jatkossa kokonaan ilman juutalaista lakia. Alkukirkon merkittävin opettaja apostoli Paavali oli kirjoittanut kirjeessään, että laki on oikeastaan kirjoitettu ihmisen sydämeen.

Juutalaisten Vanha testamentti käsittää kolme neljäsosaa kristillisestä Raamatusta, mutta kristityille sen merkitys on toimia ennen kaikkea tausta-aineistona kristilliselle uskolle.

Mutta miten sitten Paavali oli päätynyt näkemykseensä: Hän oli oivaltanut, että kun perustaa suhteensa Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön eikä mihinkään, mihin ihminen itse kykenee tai voi, hän saa Pyhän hengen voiman. Suoritukset eivät tuo mitään lisää siihen, mitä Jumala voi.

Asiaan liittyy se, että Jeesus oli kerran sanonut, että rikkaan miehen on vaikeampi päästä taivaaseen kuin kamelin neulansilmän läpi. Ihmiset kysyivät häneltä, että voiko sitten kukaan pelastua. Jeesus vastasi sanomalla: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista."

...
PS. 11.12.2014: Julkaisin juuri jossain määrin tämän merkinnän aiheeseen liittyvän "jatkon" otsikolla "Saako Jumalan nimissä tappaa?".

PS. 22.3.2020: Lisäsin tekstiin vielä kaksi kappaletta eli ne, mitkä ovat viimeisinä.

Missä ne maltilliset muslimit oikein ovat?

Eräs yhdysvaltalainen kaveri oli tehnyt pilkkaelokuvan islamin profeetta Muhammadista. Olen ymmärtänyt, että se ei ole elokuvana laadukas vaan aika hiton huono, mutta ilmeisesti se tuli kuitenkin tarpeeseen. Se nimittäin sytytti ympäri islamilaista maailmaa riehuntaa ja väkivaltaisia protesteja. Yhdysvaltain Libyan lähetystöä vastaan hyökkäsi joukko huligaaneja, veti alas Yhdysvaltain lipun ja veti sen tilalle jonkinlaisen islamilaisen lipun. Ja myös jokunen lähetystön työntekijöistä, mukaan lukien suurlähettiläs, tapettiin. Joidenkin muidenkin länsimaiden lähetystöjä vastaan hyökättiin. Yhdysvallat rupesi evakuoimaan lähetystöjään joissakin islamilaisissa maaissa. Ja elokuvantekijä joutuu nyt pelkäämään henkensä puolesta. Muslimien jumala on todellakin suuri, kun se tekee kannattajistaan huligaaneja ja murhamiehiä!

Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus kärjekkäästikin arvostella uskontoa ja uskonnonharjoittamista. Islamille tällainen näkökanta näyttää olevan täysin vieras. Mistä löytyisi se maltillinen muslimi, joka olisi tällaista riehuntaa vastaan?

Suomessa on ikävä kyllä myöskin voimassa heikompi versio islamilaisesta uskonnonvapausnäkemyksestä. Se on nimeltään laki uskonrauhan rikkomisesta. Sitä ei käytetä nykyään mielellään kristinuskoa loukanneita vastaan vaan lähinnä islamin puolustamisen hyväksi.

Ja seuraavassa esimerkki siitä, kuinka kristityt, juutalaiset, hindut ja buddhalaiset ovat muslimeita valovuosia edellä rauhantahtoisuudessa ja suvaitsevaisuudessa. The Onion -pilalehti oli julkaissut kuvan, jossa hindulaisuuden norsujumala Ganesha oma penis jäykkänä pystyssä masturboi kristittyjen Jumalan ainoaa poikaa Jeesusta Kristusta ja varhaisten juutalaisten erämaavaelluksen aikaista kansanjohtajaa ja kymmenen käskyn ilmoittajaa Moosesta, harjoittaen samalla nyrkitystä buddhalaisuuden perustajan Buddhan persereikään. Tämän kuvan takia ei kuitenkaan ketään ole murhattu. Oi, katso:

Tämän kuvan takia ei ketään ole murhattu

Islamilaisen kulttuurin asiantuntija Mikko Mäkinen oli julkaissut toukokuun lopulla blogissaan kuvaavan merkinnän, joka kertoo Egyptin muslimien suhtautumisesta omasta mielestään pyhiin asioihin. Se kertoo reaktiosta pilakuvaan, jossa islamin profeetta Muhammad makaa psykiatrin sohvalla ja valittaa, että muilla profeetoilla on seuraajia, joilla on huumorintajua. Oi, katso:

Lyhyt pilakuvajuttu Egyptistä

Ja täältä löydät edellä mainitun hirveän kuuluisaksi tulleen Muhammad -elokuvan nk. trailerin (anteeksi anglismi), joka on kokonaista kolmetoista minuuttia ja viisikymmentäyksi sekuntia pitkä:

Muhammad Movie Trailer

Lopuksi pieni islamilaista Irania koskeva murhahankeuutinen:

Iranilainen järjestö on korottanut palkkiota, jonka se lupaa intialaisperäisen brittikirjailija Salman Rushdien murhaajalle.

Järjestön mukaan islamia rienaavaa amerikkalaiselokuvaa ei olisi koskaan tehty, jos Rushdie olisi tapettu aiemmin.

Iranin edesmennyt uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini langetti Rushdielle kuolemantuomion kirjasta Saatanalliset säkeet vuonna 1989. Khomeinin mukaan teos pilkkasi islamia.

Kirjailija piileskeli sen vuoksi kymmenen vuotta.

Viimeisimmän korotuksen jälkeen 15 Khordad -järjestö lupaa Rushdien murhaajalle 3,3 miljoonaa dollaria (noin 2,5 miljoonaa euroa).

Ja Iranin islamilaisen tasavallan viranomaiset tietenkin tukevat murha-hanketta sen sijaan että pistäisivät järjestön tyypit vastuuseen lain edessä hankkeestaan. Jos joku joskus onnistuukin murhaamaan Rushdien, murhaaja saa mainitun rahasumman lisäksi varmaan Iranin islamilaiselta tasavallalta mitalin. Ja runsaasti suitsutusta hänestä pitäviltä ihmisiltä ympäri islamilaista maailmaa.

Miksi näiden ihmisten täytyy olla tällaisia!?!

PS Päivitys saman vuorokauden sisällä klo 16.00: Nyt on sitten virallinenkin Iran julkistanut aikeensa likvidoida elokuvantekijä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Dexter-uni

Seuraan aktiivisesti Dexter-nimistä tv-sarjaa. Sen päähenkilönä on poliisin veriasiantuntija, joka "sivutöikseen" surmaa murhaajia.

Viime yönä näinkin sitten ensimmäistä kertaa elämässäni Dexter-unta. Olin siinä Dexterin luona. Tämän perhe oli poissa kuitenkin. John Lithgown sarjassa esittämä pahis kuitenkin tunkeutuu nyt Dexterin asuntoon etuoven kautta. Huudan varoituksen Dexterille ja pian joudun itsekin tappelemaan murhanhimoisen äijän kanssa. En muista miten siinä sitten kävi loppujen lopuksi.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Ernst Jünger, demokratiaa vastustava kansalliskonservatiivi

Ernst Jünger (1895–1998) oli saksalainen kirjailija, hyönteistutkija ja sotilas. Ennen ensimmäistä maailmansotaa hän palveli vähän aikaa Ranskan muukalaislegioonassa Pohjois-Afrikassa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli länsirintamalla upseerina. Jünger oli sotilaana etevä ja rohkea, ja hän haavoittui neljätoista kertaa. Maailmansota painoi jälkensä hänen ajatteluunsa.

1920-luvulla hän kirjoitti muistelmateoksia maailmansodasta. Teräsmyrskyssä (In Stahlgewittern) lienee kuuluisin hänen kirjoistaan. Siinä hän kuvaa sodankäyntiä rintamasotilaan ja upseerin näkökulmasta. Jünger ei ollut millään lailla sodanvastainen, mutta ei hän sotaa palvonutkaan. Romaanissaan hän antaa arvoa vastustajallekin ja tuo myös esiin myötätuntonsa ranskalaista siviiliväestöä kohtaan, joka joutui kärsimään sodan kauhujen keskellä. Jüngeristä tuli Saksassa varsin suosittu kirjailija.

Jünger oli asenteiltaan vahvasti nationalisti. Hän luotti paikalliseen perinteeseen ja suhtautui torjuvasti erityisesti sellaisiin kansainvälisiin virtauksiin, jotka liitetään edistysuskoon ja valistukseen. Hänen nationalisminsa ei kuitenkaan varsinaisesti suuntautunut muita kansoja vastaan. Hän myös vastusti demokratiaa. Hänen mielestään sen toimintaa ohjaa laaduton massatiedonvälitys, joka tekee aidon keskustelun mahdottomaksi, ja demokratian puoluejärjestelmä hajottaa kansakuntaa. Nykyaikaista teollistunutta ja teknistynyttä yhteiskuntaa vaivaa myös merkitystyhjiö.

Hän halveksi ajattelua, jota määräävät ahneus ja materiaaliset arvot. Jüngerin mielestä järkeilyä suuremmat voimat, esimerkiksi yhteisöön tai kansaan kuulumisen kokemus, voivat saada ihmisen nousemaan porvarillisen itsekkyyden yläpuolelle. Hän piti marxilaista teoretisointia ja järkeilyä porvarillisena, so. taloudelliseen laskelmointiin perustuvana. Hän kuitenkin arvosti marxilaisuudessa ryhmähenkeä, joka voi saada marxilaisenkin nousemaan tuollaisen yläpuolelle.

1920-luvulla Jünger kirjoitti radikaaleihin kansallismielisiin lehtiin joukoittain artikkeleita, joiden aatelinja ei kauheasti eronnut kansallissosialismista. Nouseva kiihkonationalistinen vallankumouksellinen Adolf Hitler, Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen johtaja, luki Jüngerin maailmansodan muistelmakirjoitukset, ja piti niistä. Sodan kokemukset yhdistivät näitä kahta miestä. Jüngeria kosiskeltiin liittymään natsipuolueeseen, mutta sitä hän ei koskaan tehnyt.

1920-luvun puolivälissä Jünger jätti armeijan ja ryhtyi opiskelemaan biologiaa. Tutkintoa hän ei suorittanut, mutta opinnot inspiroivat hänen luontoharrastustaan. Yliopisto oli myös tärkeä kimmokkeenantaja, kun hän yritti irrottautua poliittisesta julkaisutoiminnasta ja sotakirjailijan ahtaaksi käyneestä roolipuvusta. Jünger lueskeli laajalti kaunokirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa. Hän ei halunnut luopua missään nimessä riippumattomuudestaan natsipuolueen ja vallankumouksen eduksi. Hän etsi kriittisen tarkkailijan roolia. Jatkossa Jüngerin kirjalliseksi muodoksi muodostui eräänlainen filosofinen lyhytessee, jossa päiväkirjamerkinnäksi naamioitu idea kiteytyy usein aforismiksi. Jüngerin kirjoittamisessa merkittäväksi lähteeksi muodostuivat myös unet.

Hitlerin ja natsipuolueen otettua vallan Saksassa 1930-luvulla Jüngerin ja uusien valtaapitävien välit huononivat pian, koska Jünger kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä natsien kanssa. Nämä myös leimasivat Jüngerin juutalaisten hännystelijäksi. Hän ei kyllä ollutkaan mikään antisemiitti.

1939 Saksassa julkaistiin Jüngerin romaani Marmorijyrkänteillä (Auf den Marmorklippen). Kirjan kertojaminä elää yhteiskunnassa, jossa on sekä nykyaikaisen että keskiaikaisen yhteiskunnan piirteitä. Jünger allegorisesti arvosteli kirjassa Hitleriä ja natsipuoluetta. On mielenkiintoista, että teos pystyttiin ylipäätään julkaisemaan ja vielä mielenkiintoisempaa on se, ettei Jünger joutunut kirjansa takia vaikeuksiin. Jünger taisi olla edelleen niin tunnettu, suosittu ja kunnioitettu Saksassa, ettei katsottu häntä voitavan lähettää keskitysleiriin. Jünger tunsi hyvin kansallissosialismin ja kansallissosialistisen ihmistyypin. Sen ansiosta kirja onnistuu myös ennustamaan ja aavistelemaan tapahtumia, jotka sitten toteutuivat toisessa maailmansodassa, erityisesti sen viimeisinä vuosina itärintamalla: kaikkien sodankäynnin sääntöjen hylkäämistä, sotavankien ja siviilien summittaista murhaamista, rituaaliksi jähmettynyttä kiduttamista ja raakuutta. Romaanissaan Jünger epäsuorasti ennusti, että ilman sotilaallisritarillisia ihanteita - ryhmän eduksi uhrautuva epäitsekkyys, vihollisen kunnioittaminen, puolustuskyvyttömien suojeleminen - kansallissosialistien johdolla käyty sota ajautuu nihilistiseen kaaokseen ja päätyy sotilaallisen tappamisen sijasta epäsotilaalliseen murhaamiseen.

Jünger vietti merkittävän osan sota-ajasta Pariisissa eräänlaisena sotilaallisena kulttuuriattaseana, jonka miellyttäviin tehtäviin kuului luoda yhteyksiä ranskalaisen kulttuurielämän vaikuttajiin, joista varsin monet olivat halukkaita yhteistyöhön saksalaisten kanssa. Jüngerin esimiehenä toimi Ranskaan sijoitettujen saksalaisten miehitysjoukkojen komentaja, kenraali Karl-Heinrich von Stülpnagel, joka oli eräs tärkeimmistä vuoden 1944 heinäkuun Hitlerin murhasalaliiton suunnittelijoista ja toteuttajista.

Syksyllä 1942 Jünger joutui keskeyttämään työnsä Pariisissa tutustuakseen esimiehensä käskystä itärintaman tilanteeseen - esimies ei näet luottanut virallista tietä saapuviin tietoihin. Matka oli kuin laskeutuminen helvettiin. Jos panttivankien teloittaminen olikin Jüngerille tuttu asia jo osana saksalaisen sotilashallinnon toimintaa miehitetyssä Ranskassa, oli itärintaman kaaos ja murhaamisen massiivisuus järkytys kokeneellekin rintamasotilaalle. Hitler oli laajentanut Wehrmachtia, Saksan tavanomaista armeijaa, niin nopeasti, etteivät sen aristokraattis-kristilliset ihanteet olleet kestäneet muutoksessa. Kansallissosialistien ohjauksessa ei Wehrmachtin sotilaiden murhanhimoa pidätellyt mikään. Saksalaisessa sotilaassa pääsi irti saatana, joka ei säästänyt sotavankeja eikä siviilejäkään, ei varsinkaan juutalaisia siviilejä.

Jünger ei kuulunut vuoden 1944 heinäkuun 20. päivän Hitlerin murhasalahankkeen sisärenkaaseen, mutta laati salaliittolaisten käyttöön kansallissosialismia arvostelevan ohjelmallisen esseen. Hitler selvisi hengissä murhayrityksestä ja vaikka se olisi onnistunut, olisi ollut vaikea saada kaapattua valta kansallissosialisteilta. Sillä kun oli tukea lähinnä aatelispiireissä ja korkeimmassa upseeristossa. Erikoista on, että Jünger sai olla vapaalla jalalla vielä tämänkin jälkeen. Huonommin kävi salaliiton sisärenkaaseen kuuluneelle kenraali von Stülpnagelille. Tämä yritti hankkeen epäonnistuttua tehdä itsemurhan, mutta se epäonnistui. Hänet vangittiin ja hoidettiin kuntoon ja sen jälkeen hirtettiin.

Jünger oli toisen maailmansodan jälkeen lyhyen aikaa liittoutuneiden määräämässä julkaisukiellossa ja asui jonkin aikaa Pariisissa. Hän voitti myöhemmällä urallaan lukuisia tunnustuksia, joista keskeisiä olivat Bundesverdienstkreuz ja Frankfurtin kaupungin Goethe-palkinto. Hän sai kunniatohtorin arvon Bilbaossa vuonna 1989.

Jünger oli vanhallakin iällä henkisesti vireä ja kirjoitti lähes elämänsä loppuun saakka. Hän kääntyi yli 100-vuotiaana protestanttisuudesta katoliseen uskoon. Jünger käytti myöhemmällä iällä säännöllisesti lukuisia huumausaineita, esimerkiksi kokaiinia ja LSD:ta. Hän näki kaksi kertaa Halleyn komeetan, ja hän kertoo tapahtumista päiväkirjamuotoisessa teoksessaan Zwei Mal Halley.

Palaan vielä hetkeksi hänen poliittisiin näkemyksiinsä. Ernst Jüngerin poliittista katsomusta voisi nimittää antidemokraattiseksi kansalliskonservatismiksi. Loppujen lopuksi hänen asenteensa erosivat hyvin paljon natsien vastaavista. Hänen omia ihanteitaan voitaisiin nimittää aristokraattisiksi. Hitlerin ja tämän natsipuolueen henki taas oli toisenlainen: barbaarinen, häikäilemätön, väkivaltainen ja sivistymätön. Toisen maailmansodan jälkeenkään Jünger ei silti luopunut antidemokraattisesta katsomuksestaan. Hänen kannaltaan modernin tekniikan, demokratian ja markkinoiden liitto ei edelleenkään ollut minkäänlainen ratkaisu yhteiskunnan pahoinvointiin.

Minulle on kaiken hänestä lukemiseni jälkeenkin silti jäänyt hieman epäselväksi hänen poliittinen vakaumuksensa. Hänen ihannevaltionsa oli jonkinlainen diktatuuri, tai se ei ollut ainakaan demokratia. Siihen ei ilmeisestikään sisältynyt puoluevaltaa. Se kunnioitti oikeusvaltion periaatetta ja sodassa se kunnioitti sodankäynnin sääntöjä. Hänen mielensä mukaisessa valtiossa olisi myös vallinnut jonkinlainen sananvapaus. Mutta olisi varsin mukavaa, jos jostain löytäisin perusteellisemman selvityksen hänen yhteiskunta- ja valtioihanteistaan.

Itse olen luonnollisesti lukenut Jüngerin romaanit Teräsmyrskyssä ja Marmorijyrkänteillä.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Suhteeni Raamattuun

Nuorempana tulin lukeneeksi Uuden testamentin läpi useaan otteeseen. Vanhaa testamenttia en ole ikinä lukenut kokonaan, mutta olen lukenut kirjallisuutta, joka on käynyt sitä läpi.

Viime vuosina Raamatun lukeminen on kuitenkin jäänyt vähemmälle.

Uuden testamentin puolella pidän eniten Luukkaan evankeliumista, Apostolien teoista ja Paavalin kirjeestä roomalaisille. Vähiten pidän Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestyksestä. Tosin se on aikoinaan kirjoitettu kristittyjen rohkaisuksi vainojen keskellä, mutta silti se on vähän liian outo.

Vanhan testamentin puolella pidän eniten Saarnaajan kirjasta ja vähiten Nooan arkki -tarinasta ja kertomuksista, joissa heprealaiset suorittavat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Lisäksi Mooseksen laki on minusta vähän tylsä.

Minusta Raamattu merkitsee kristittyjen käsikirjaa. Vanha testamentti on tausta-aineistoa Uudelle testamentille. Toisaalta voisin kuvata Raamattua Jumalan sanaksi saviastiassa, ja sellaisena mahdollisine virheineenkin se on minusta riittävä. Pidän kuitenkin mielekkäänä uskoa varsin kirjaimellisesti Uuden testamentin Kristuksen sovitustyöjuttuun.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Epäilyttäviä ihmisiä

Ei siitä ole pitkäkään aika, kun sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla ja muusikko Anssi Kela rupesivat kirjoittelemaan Vihan punttisalille eli Hommaforumille. Näin heistä oli tullut pahoja hompansseja.

Viime presidentinvaaleissa Vihreiden ehdokkaana ollut Pekka Haavisto ei tietääkseni ole hommalainen. Hän on kuitenkin Hommaforumilla nauttinut suurta suosiota, ja jo yksin tämä tekee hänestä vähintäänkin epäilyttävän tyypin.

Psykopaatit ja inhimilliset tunteet

Abortin vastustaminen perustuu tunteisiin, mutta niin perustuu myös raiskaamisen vastustaminen. Joku päivä sitten katselin ruudulta ohjelmaa, jossa kerrottiin psykopaateista. Näiltä henkilöiltä puuttuvat normaalit tunteet ja he voivat olla täysin häikäilemättömiä suhteessaan toisiin ihmisiin. Meidän koko sosiaalinen järjestelmämme kuitenkin perustuu tunteisiin. Jos kaikki olisivat psykopaatteja, olisi voimassa kaikkien sota kaikkia vastaan. Me olemme ihmisiä ennen kaikkea tunteidemme ansiosta.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Hankin uuden hatun veljieni kanssa

Aikaisemmassa blogimerkinnässäni olin kertonut, miten minusta oli tullut hattuihminen.

Nyt jatkan hattuaiheesta.

Kävin nimittäin tänään veljieni kanssa ostamassa jokaiselle samantapaisen hatun. Kyseessä on Boonie-tyyppinen lierihattu. Boonie-hatun jenkit olivat ottaneet käyttöön Vietnamissa. Koska periaatteessa en viitsi enkä jaksa enkä halua laittaa blogiini ainuttakaan kuvaa, niin voit halutessasi laittaa Googlen hakuun hakusanoiksi "Boonie hat", niin saanet selville hatun ulkonäön.

Ennen ostotapahtumaa oli koko päivän päässäni soinut Arrogant Worms -yhtyeen ikivihreä kappale 'The Mountie Song'. Ehkä mieleni yritti ovelasti saada minua luopumaan Kanada-hattuni pistämisestä eläkkeelle. Toinen vaihtoehto kappaleen päässä soimiselle on semmoinen, että mieleni yksinkertaisesti juhlisti sillä vanhan hattuni eläkkeellelähtöä. Välillä oli päässäni soinut myös 'Havaiji 5-0' -tv-sarjan tunnusmusiikki. En tiedä mistä tämä johtui. Yhden kerran päässäni oli soinut myös Kanadan kansallislaulu.

Ja jonkin aikaa ennen kauppaan lähtöä upea ruumiini reagoi tuottamalla rakkoon ylimääräistä virtsaa.

Kävimme sitten lopulta kaupassa. Minä löysin itselleni mustan hatun kokoa extra-large. Sami valitsi itselleen mustan hatun ja Joonas armeijanvihreän. Heille ei hyllyssä ollut kuitenkaan tarpeeksi isoja kokoja, joten myyjä lähti hakemaan niitä heille varastosta. Sami otti päähänsä extra-large-kokoisen ja Joonas large-kokoisen. Samikin on näköjään hyvin isopäinen. Joonaksen pienempipäisyyden kyllä ymmärtää, sillä hän on minua seitsemäntoista vuotta nuorempi.

Jännä, että vaikka Boonie-hattu on periaatteessa sotilashattu, niin se saa aikaan jonkin verran epäsotilaallisen vaikutelman.

Kanada-hattuni lähti eläkkeelle, mutta se ei tarkoita sitä, että en enää ikinä käyttäisi sitä. Kyse on vain siitä, että sen ei tarvitse jatkossa tehdä koko ajan töitä eli olla minun päässäni.

Ehkäpä ostan kämppäni koristukseksi jonkin isopäisen pehmolelun tai patsaan, jonka päähän lykkään Kanada-hattuni olemaan silloin kun en sitä käytä. Pingviini voisi olla kiva. Mutta onko olemassa tarpeeksi isopäisiä pingviinipehmoleluja tai -patsaita? Pitäisi olla extra-large.

Veljekset ovat nyt kuin ilvekset. Joonas on ollut ennen varsin tykästynyt tavanomaisiin stetsoneihin, mutta toivotaan, että hän viitsisi nyt pitää myös Boonie-hattua paljon päässään. Mutta Joonas jo autossa laittoi hatun päähänsä, joten luultavasti hän pitää siitä melko paljon. Hän laittoi leukahihnan menemään päälaelta, jotta pään sivuilla lierit olisivat ylhäällä. Hänelle ovat kuviot selvät.

Aion käyttää uutta hattuani ympäri vuoden. Talvella pidän sen alla ohutta pyöräilypipoani.

Hitsi, ylimääräinen virtsaneritys taitaa jatkua vieläkin. Elimistön kiihtymystä. Toivottavasti loppuu piakkoin.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vastajihadismi ja törkyilijät

Suojelupoliisin tutkija oli julkaissut elokuussa tutkimuksen suomalaisesta vastajihadismista. Sen tekstissä käytettiin vähän liian laveaa pensseliä, kun vastajihadismiin liitettiin useita suomalaisia tahoja. Näin ainakin Suojelupoliisin tiedottajan mukaan oli käynyt. Mutta on aika törkeää joka tapauksessa vetää yhtäläisyyksiä Breivikin aatemaailmasta edes Suomen Sisuun tai Jussi Halla-ahoon. Mutta jos tälle tielle lähdettäisiin, niin voitaisiin vetää yhtäläisyysmerkit myös sosiaalidemokraattien ja marxistileninistien ja Vihreitten ja natsien välille. Esim. tähän tapaan:

Marxistileninistithän olivat niitä, joiden mielestä hyvä tarkoitus pyhittää kaikki keinot. Ja tämän jesuiittamoraalin mukaan he toimivatkin: kiduttivat ja murhasivat väärään "luokkaan" kuuluvia ja toisinajattelijoita ja pistivät näitä myös kuolemanleireille. Stalinin kauden jälkeen toisinajattelijoita tapettiin vähemmän, mutta heitä saatettiin pistää mielisairaaloihin, joissa heitä pahoinpideltiin. Sananvapauden tila on ollut marxistileninismin mukaan hallituissa maissa erittäin heikko. Marxistileninistit ovat olleet sosialisteja ja niin ovat olleet sosiaalidemokraatitkin, joten samaa porukkaa ovat.

Natsit olivat niitä, jotka laittoivat toisinajattelijoita ja homoseksuaaleja keskitysleireille. Ja yrittivät mahdollisuuksien mukaan tappaa kaikki mielisairaat. Ja juutalaiset ja mustalaiset he yrittivät tappaa sukupuuttoon. Sananvapauden tila oli myös Natsi-Saksassa erittäin heikko. Natsit olivat kuitenkin myös suuria eläinten ystäviä. Natsi-Saksassa oli kaikkien aikojen parhain eläintensuojelulainsäädäntö. Natsit olivat eläintensuojelijoita ja heidän esimerkkiään seuraavat Vihreät ja kaiken maailman eläinaktivistit, joten eivätkö nämäkin ole vähän natseja, mitä?!

Sitä minä en itse asiassa ymmärrä, miksi muslimien pyhän sodan vastustamista demonisoidaan. Kaikki liberaalithan vastustavat mitä tahansa sotaa uskonnon levittämiseksi. Ja kaikki liberaalit vastustavat myös shariaa ja islamilaisten maitten laajoja islamilla perusteltuja ihmisoikeuksienloukkauksia.

Jos joku ei vielä tiennyt sitä, niin islamilaisten maiden järjestö Organisation of Islamic Cooperation on luonut Kairon julistuksen ihmisoikeuksista islamissa. Julistuksen mukaan ihmisoikeuskäsitysten tulee olla alisteisia islamilaiselle laille sharialle, joka on varsin ihmisoikeusvihamielinen. OIC:llä on viisikymmentäseitsemän jäsenvaltiota, joten tuskin on kaukaa haettua sanoa, että islam on uskontona ihmisoikeuksienvastainen.

Islamia vastustavia jotkut nimittävät islamfoobikoiksi. Se on yhtä järkevää kuin nimittää natsismin vastustajia natsismifoobikoiksi.

Ja alla olisi sitten tämän bloggauksen aiheeseen liittyvää luettavaa:

Uuden Suomen uutinen Suojelupoliisin Breivik-tutkimuksesta

Muusikko Petri Kaivanto: Pillumellakka, Halla-aho ja Seppo Ensimmäinen

Hannu Visti kirjoitti blogiinsa aiheenaan, että joillekin ihmisille vapaus on taakka

Electronic Frontier Finland (Effi): Lain tulee suojata sananvapautta paremmin

Tuon viimeisimmän kannanoton julkaisija Effi on yksi suosikkijärjestöistäni. Jos joku ei tiedä, mikä se on ja mitä se tekee, niin kerronpa, että se on sähköisiin oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeusjärjestö, joka on osa kansainvälistä liikettä. Lainaan seuraavassa Effin kuvausta itsestään:

Electronic Frontier Finland ry on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Tällaisia ovat esim. oikeus sensuroimattomaan viestintään, kohtuullisiin käyttöehtoihin digitaalista sisältöä ostettaessa sekä vapaus kehittää ja julkaista avoimia tietokoneohjelmia. Yhdistys herättää keskustelua ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta ja tekijänoikeudesta Suomessa ja Euroopassa. Mielestämme yksityisyyttä ei saa rikkoa, spämmäys tulee kieltää ja ohjelmistoideapatenteista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Loppukaneetti: Kyllä sananvapaus on hieno asia! Se kuuluu länsimaitten parhaisiin perinteisiin.

Tasa-arvoinen satu

Oli kerran kaksi uroskirahvia, jotka halusivat lapsen. Kirahvien suru loppui, kun ne löysivät hylätyn krokotiilinmunan. Pikku krokotiili syntyi ja isät olivat onnessaan. Se kasvoi ja kasvoi. Kasvettuaan tarpeeksi isoksi krokotiili söi ensin pienemmän kirahveista ja sitten se sai vielä höpötettyä tyhjillä lupauksilla ja näytellyllä katumuksella sen isommankin iskuetäisyydelle.

Yllykkeen tämän sadun julkaisemiselle oli antanut Vihan punttisali eli Hommaforum. Siellä oli yhdessä keskusteluketjussa jokin aika sitten keskusteltu saduista. En viitsi laittaa tähän linkkiä, koska ao. keskustelu käytiin Peräkammari-osaston puolella, jonka nähdäkseen pitää olla rekisteröitynyt käyttäjä, ja minun blogini lukijoista luultavasti ylivoimaisesti suurin osa ei ole sellaisia.