blogi jonka tarinointi ei oikein ole sopusoinnussa sen enempää järkiperusteisen maahanmuuttopolitiikan vastustamisen, oikeinajattelun, konformismin, eläinten kiusaamisen kuin hyvän oluen päälle sylkemisenkään kanssa

maanantai 3. syyskuuta 2012

Hankin uuden hatun veljieni kanssa

Aikaisemmassa blogimerkinnässäni olin kertonut, miten minusta oli tullut hattuihminen.

Nyt jatkan hattuaiheesta.

Kävin nimittäin tänään veljieni kanssa ostamassa jokaiselle samantapaisen hatun. Kyseessä on Boonie-tyyppinen lierihattu. Boonie-hatun jenkit olivat ottaneet käyttöön Vietnamissa. Koska periaatteessa en viitsi enkä jaksa enkä halua laittaa blogiini ainuttakaan kuvaa, niin voit halutessasi laittaa Googlen hakuun hakusanoiksi "Boonie hat", niin saanet selville hatun ulkonäön.

Ennen ostotapahtumaa oli koko päivän päässäni soinut Arrogant Worms -yhtyeen ikivihreä kappale 'The Mountie Song'. Ehkä mieleni yritti ovelasti saada minua luopumaan Kanada-hattuni pistämisestä eläkkeelle. Toinen vaihtoehto kappaleen päässä soimiselle on semmoinen, että mieleni yksinkertaisesti juhlisti sillä vanhan hattuni eläkkeellelähtöä. Välillä oli päässäni soinut myös 'Havaiji 5-0' -tv-sarjan tunnusmusiikki. En tiedä mistä tämä johtui. Yhden kerran päässäni oli soinut myös Kanadan kansallislaulu.

Ja jonkin aikaa ennen kauppaan lähtöä upea ruumiini reagoi tuottamalla rakkoon ylimääräistä virtsaa.

Kävimme sitten lopulta kaupassa. Minä löysin itselleni mustan hatun kokoa extra-large. Sami valitsi itselleen mustan hatun ja Joonas armeijanvihreän. Heille ei hyllyssä ollut kuitenkaan tarpeeksi isoja kokoja, joten myyjä lähti hakemaan niitä heille varastosta. Sami otti päähänsä extra-large-kokoisen ja Joonas large-kokoisen. Samikin on näköjään hyvin isopäinen. Joonaksen pienempipäisyyden kyllä ymmärtää, sillä hän on minua seitsemäntoista vuotta nuorempi.

Jännä, että vaikka Boonie-hattu on periaatteessa sotilashattu, niin se saa aikaan jonkin verran epäsotilaallisen vaikutelman.

Kanada-hattuni lähti eläkkeelle, mutta se ei tarkoita sitä, että en enää ikinä käyttäisi sitä. Kyse on vain siitä, että sen ei tarvitse jatkossa tehdä koko ajan töitä eli olla minun päässäni.

Ehkäpä ostan kämppäni koristukseksi jonkin isopäisen pehmolelun tai patsaan, jonka päähän lykkään Kanada-hattuni olemaan silloin kun en sitä käytä. Pingviini voisi olla kiva. Mutta onko olemassa tarpeeksi isopäisiä pingviinipehmoleluja tai -patsaita? Pitäisi olla extra-large.

Veljekset ovat nyt kuin ilvekset. Joonas on ollut ennen varsin tykästynyt tavanomaisiin stetsoneihin, mutta toivotaan, että hän viitsisi nyt pitää myös Boonie-hattua paljon päässään. Mutta Joonas jo autossa laittoi hatun päähänsä, joten luultavasti hän pitää siitä melko paljon. Hän laittoi leukahihnan menemään päälaelta, jotta pään sivuilla lierit olisivat ylhäällä. Hänelle ovat kuviot selvät.

Aion käyttää uutta hattuani ympäri vuoden. Talvella pidän sen alla ohutta pyöräilypipoani.

Hitsi, ylimääräinen virtsaneritys taitaa jatkua vieläkin. Elimistön kiihtymystä. Toivottavasti loppuu piakkoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti