torstai 1. elokuuta 2024

Työntekijöiden aseman parantaminen Suomessa

Minun tekisi mieleni ajatella, että olen lievästi vasemmistolainen henkilö. Mutta lienen melko epäpätevä tässä asiassa.

Joka tapauksessa olen aina halunnut ajatella olevani sosiaalinen ajattelija, jos en olekaan vasemmistolainen.

Aikoinaan minulla oli ollut taipumus ajatella, vaikka en sitä juuri missään julki tuonutkaan, että voisi olla kiva, jos kaikkien työntekijöiden olisi pakko kuulua johonkin ammattiliittoon. Perustelin tätä asiaa itselleni sillä, että mallini tukisi työntekijöiden oikeuksia.

Huono puoli mallissani olisi ollut se, että se poistaisi tältä osin oikeuden olla kuulumatta sellaisiin yhdistyksiin, joihin ei itse halua kuulua.

On kuitenkin toinen tapa tukea voimakkaasti työntekijöiden oikeuksia, keino, joka ei pakota ketään kuulumaan ammattiyhdistykseen. Sellainen, että perustettaisiin lain voimalla sellaisiin yrityksiin, joissa olisi riittävä määrä työntekijöitä, työntekijöiden edustus yrityksen hallintoelimiin. Tällainen malli on kuulemma käytössä Ruotsissa.

Minusta se kuulostaa hyvältä ja asialliselta. Malli luultavasti pakottaisi yrityksen kuin yrityksen jakamaan tuloksestaan kohtuullisen osan työntekijöilleen, ja luultavasti pitäisi huolen myös kohtuullisesta työsuojelusta.

En ole itse keksinyt sitäkään ajatusta, että pankinjohtajien tulisi lain edessä vastata omalla omaisuudellaan pankkinsa veloista. Tällainen heikentäisi pankkituen tarvetta ja tekisi yhteiskunnasta vakaamman myös tavallisten ihmisten kannalta.

En ole itse keksinyt edes sitä ajatusta, että sijoituksille tulisi määrätä pitkät määräajat. Spekulatiivinen kauppa on syvältä. Se auttaa lähinnä suurpelureita, ja viime kädessä heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten markkinoita ja valtioita heiluttelevasta spekulaatiosta. Spekulatiivisen kaupankäynnin voimakas rajoittaminen saisi aikaan sen, että ihmiset ja institutionaaliset sijoittajat sijoittaisivat pitkällä aikavälillä tuottavaan teollisuuteen ja kaikenlainen temppuilu pikavoitoilla ja arvojen vääristämisellä jäisi pois.

Sanotaan vaikka, että alle 5 vuotta omistetuilla osakkeilla myyntivoittovero voisi olla 70 % ja alenisi siitä sitten "normaalille tasolle" pikku hiljaa 20 vuoden kuluessa ostamisesta.

Osakekauppa on minulle kuitenkin varsin vierasta aluetta.

Näin markkinatalousyhteiskunnan lieveilmiöitä joka tapauksessa voitaisiin yrittää laittaa kuriin.

Ja kun nyt on suomalainen julkinen terveydenhuolto kriisissä, ja tarvittaisiin kahdeksan miljardia euroa tai jotain lisärahoitusta sille, niin minusta olisi hyvä, jos lailla pakotettaisiin poliitikot käyttämään julkista terveydenhuoltoa aina kun se vain on mahdollista. Jos poliitikko haluaisi ehdottomasti turvautua yksityisen terveydenhuollon palveluihin, niin hänelle pitäisi tulla maksettavaksi tästä messevä lisävero, jonka määrä riippuisi siitä, kuinka suurta palkkaa tai palkkiota hän nauttii poliitikonammatistaan.

Mielestäni myöskin olisi kannatettavaa sellainen, että uusille hyvinvointialueillemme annettaisiin verotusoikeus, ettei tarvitsisi niiden aina valtion karttuisasta kädestä hakea rahoitusta, sekä valtionrahoitus HUS:lle, ettei se olisi riippuvainen hyvinvointialueiden armopaloista.

Kannatan myös sitä, että ammattiliitot voisivat nostaa kanteen työntekijöiden puolesta, jos näitä sorretaan laittomasti työnantajan taholta.

Mielestäni jotain pitäisi tehdä myös sille, että osa palkoista määräytyy maassamme sen perusteella, kuinka tehokkaasti ao. työntekijät kykenevät pysäyttämään maan lakkoaseella. En tässä nyt viitsi tuomita maan pysäyttämistä lakkoaseella, vaan sitä, että se antaa joillekin työntekijöistä ylivertaisen aseman yhteiskunnassa. Vastaavasti taas sitten toisilla on palkka paljon alhaisempi. Annan Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran lausua asiasta painavan sanansa (siteeraus peräisin miehen 19.7.2024 julkaisemasta blogimerkinnästä Uusi hyvinvointivaltio 7: markkinaehtoisempia palkkoja):

Ovatko markkinaehtoiset palkat epäoikeudenmukaisempia kuin työehtosopimuksilla määräytyvät? Ne ovat erilaisia, mutta vaikea sanoa, kummat ovat oikeudenmukaisempia. Onhan lakkoaseen tehokkuuden mukaan määräytyvät palkkaerot aika ongelmallisia erityisesti naisvaltaisten alojen kanssa. AKT:n on helpompi pysäyttää maa kuin kirjastoapulaisten ja se näkyy käytännön palkoissa. Tästä saamme syyttää naisvaltaisten alojen huonoja palkkoja

Lisäksi haluaisin sanoa, että mielestäni veroparatiisien lopettaminen auttaisi paitsi köyhien maiden, niin myöskin rikkaiden länsimaiden asukkaita, kun kerran kuitenkin 90 % aikuisista länsimaitten kansalaisista on muita kuin erityisen hyväosaisia ihmisiä.

Eikä siinä kaikki. Soininvaaran toisen melko tuoreen blogimerkinnän Uusi hyvinvointivaltio 6: työn vastaanottovelvollisuus lukijakommenteissa eräs nimimerkki oli lausunut, että hänen mielestään koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan voisi poistaa ja korvata lakisääteisellä työnantajan maksamalla könttäkorvauksella työsuhteen päättyessä. Hän sanoi myös, että tässä mallissa kannustin työllistymiseen olisi hyvä ja lisäksi "hyvät, vakaat työnantajat hyötyisivät suhteessa jatkuvasti työntekijöitä kierrättäviin mulkeroihin". Mielestäni tämä on loistava ehdotus!!

Tästä tuli melko Soininvaara-pohjainen blogimerkintä nyt! Samassa blogimerkinnässään Osmo Soininvaara oli lausunut seuraavalla tavalla:

Yritykset ovat valittaneet, etteivät työvoimaviranomaiset kerro niille, keitä paikkakunnalla on työttöminä, jotta ne voisivat tarjota näille töitä. Minun on vaikea ymmärtää perusteluja tähän, jos samalla ollaan sitä mieltä, että työttömän on otettava tarjottu työ vastaan.

Eräs henkilö oli saman blogimerkinnän lukijakommenteissa lausunut kommenttinaan tähän, että jos TE-toimisto haluaisi edistää kirjoilla olevien työnhakijoiden työllistymistä, niin lakia voisi muuttaa sellaiseksi, että täyden työttömyyskorvauksen saamiseksi pitäisi vähintään sallia edes nimen ja mahdollisuuksien mukaan myös Curriculum vitaen näyttäminen TE-toimiston sivuilla työnantajille.

Komppaan vielä toista kommentoijaa, joka oli ehdottanut, että 98 %:n todennäköisyydellä syy TE-toimiston nykyisenlaiseen käyttäytymiseen on "tietosuoja" ja "yksityisyys". Henkilö oli myös lausunut, että oli joskus yrittänyt sanoa, että jos on huolissaan tietosuojastaan ja yksityisyydestään, niin ei ole pakko hakea työttömyysetuutta.

...

PS 1.9.2024: Lisäsin tekstiin kappaleen, jossa ilmaisin kannattavani ajatusta, että pakotetaan poliitikot lain voimalla käyttämään julkista terveydenhuoltoa aina kun se vain on mahdollista. Lisäsin tekstiin myöskin kappaleen, jossa ilmaisin kannattavani verotusoikeuden antamista uusille hyvinvointialueillemme sekä valtionrahoituksen järjestämistä HUS:lle.

2 kommenttia:

  1. Puolensa ja puolensa.

    Mitä jos yrityksen hallintoelimissä istuvat työntekijät alkavatkin kiristää työnantajaa maksamaan suhteettomasti lisää liksaa tai kieltäytyvät työstä sekä estävät liiton tuella erottamiset uusien palkkaamiseksi?

    Mitä jos pankinjohtaja kerää itselleen tolkuttoman omaisuuden ajamalla pankkinsa kumoon, mutta rahoja ei löydykään mistään, koska ne on häivytetty johonkin veroparatiisiin (joiden lakkauttaminen on epäilemättä helpommin sanottu kuin tehtävissä) ja pankinjohtaja elää niillä ökyelämää virallisesti varattomana kuin Ulf Mulqvist?

    Mitä jos ammattiliitto alkaa käyttää oikeuttaan nostaa kanne sorretun työntekijän puolesta kiristysaseena, vaikka ketään ei sorretakaan?

    TE-viranomaisten käyttäytymisessä on aimo annos suomalaisen mielipuuhaa eli maassa makaavan potkimista.
    Asiaa ei auta laisinkaan, että suurin osa heistä on naisia jotka eivät ole muutenkaan vastuussa sanoistaan ja teoistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä sanonutkaan olevani tässä hyvä.

      Poista