Miten saada Suomeen ulkomaalaisia työntekijöitä

Tiede-lehdessä julkaistussa artikkelissa valitetaan, että työllisten maahanmuuttajien tulo maahamme on paraikaa tyrehtymässä.

Onko kyseessä edes todellinen ongelma? Itse asiassa mielestäni sikäli on, että osaltaan työntekijöiden palkoista perittävillä maksuilla ja veroilla hyvinvointivaltio ja sen aikaansaamat kansalaisedut rahoitetaan. Toisaalta sikäli kyseessä ei ole todellinen ongelma, että millaisia maahanmuuttajia tahansa hyvinvointivaltio ei kaipaa ainakaan rahoittajikseen.

Suomella on toki vetovoimatekijöitä, joilla houkutella ulkomailta työntekijöitä. Suomi on vielä tälläkin hetkellä suhteellisen turvallinen maa. Suomessa luontoa on suhteellisen paljon, ja se on vieläpä suhteellisen puhdas ja hyvässä kunnossa. Suomessa ei käy vielä liikaa turisteja. Työntekijöiden lapsille on tarjolla huokea lasten päivähoito. Suomessa insfrastruktuuri on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa (vaikka tulisi pitää huolta, ettei se pääse lopullisesti rapautumaan). Suomessa työntekijöiden oikeuksista huolehditaan suhteellisen hyvin (esim. verrattuna etelä- tai itänaapureihimme).

Suomen suhteellisen kylmää talvea ei tarvitsi välttämättä pitää luotaantyöntävänä tekijänä. Saahan Kanada houkuteltua runsaasti työntekijöitä ulkomailta, ja sekin on ilmastoltaan kylmä maa. Kummassakin maassa esiintyy myös kovin vähäisessä määrin kulkutauteja, mikä on myös selvä vetovoimatekijä.

Mutta kieli. Kanadan kaksi pääkieltä ovat englanti ja ranska, jotka ovat suuria maailmankieliä. Suomen kieli on puhujamääriltään vain keskikokoinen (ei siis pieni, vaan keskikokoinen). Suomen kielen suhteelliselle harvinaisuudelle maailmalla emme voi mitään.

Suomen ei kuitenkaan kannata yrittää pärjätä kilpailussa hyvistä ulkomaalaisista työntekijöistä panostamalla englannin kielen nykyistä vielä parempaan osaamiseen työpaikoilla. Jos nimittäin ulkomaalaisen työntekijän ei tarvitse koskaan osata suomen kieltä, niin silloin hän lähtee helpommin maastamme pois. Koska englantia osataan myös monessa paikassa maailmassa. Suomen kielen teho-opetus auttaa pitämään ulkomaisia työntekijöitä maassamme.

Sama pätee ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Mielestäni ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi järjestää yliopistokoulutusta vain suomen kielellä.

Ja mitä tulee opiskeluiden maksuttomuuteen, niin jos yliopisto-opetus takaa perustan työelämätaidoille ja kysynnän niille, niin ulkomaalaisen opiskelijan ei kannata valmistuttuaan jäädä Suomeen töitä tekemään. Hän voi sen sijaan muuttaa vaikka Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Mielestäni ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden opiskelun rahoittamisen tulee perustua heidän opiskeluaikaiseen työhönsä, ja toiseksi opintolainaan, jonka voisi esim. kymmenen vuoden sisällä opiskeluiden päätyttyä vähentää Suomen valtion verotuksessa. Opintolainan ei välttämättä tarvitsisi olla täkäläisen pankin myöntämä. Tämän lisäksi rahoittamisen keinona toimivat tietenkin joskus stipendit.

Suomen tulee ylläpitää niitä vetovoimatekijöitä, joita meillä nyt on kansainvälisten huippuosaajien maahanmuutolle. Lisäksi meidän tulee pitää huoli siitä, että maassamme ei kasva huonosti työllistyvien ulkomaalaisperäisten henkilöiden luokka. Ketään huippuosaajaa eivät myöskään maahamme houkuttele asemalla notkuvat joutilaat huligaanit.

Maahamme ei saa päästää ollenkaan sellaisia työntekijöitä, jotka vievät työpaikan suomalaiselta. Tässä asiassa kannattaisi linjan olla samanlainen ulkomaalaisille työntekijöille kuin esim. Kanadalla, Australialla ja Uudella-Seelannilla.

Suomalainen työväenliike on ikävä kyllä liittoutunut kansainvälisen suurpääoman kanssa ja suostunut siihen, että Suomeen muuttaa joukoin huonon taitopääoman omaavia työntekijöitä, jotka alentavat palkkatasoa.

Suomessa myöskin on tarjolla korkean tuottavuuden takia kovin vähän sellaisia töitä, joiden tekeminen ei vaadi kunnon koulutusta. Tämä on yksi syy sille, että heikot työelämätaidot omaavat "varsinaiset maahanmuuttajat" työllistyvät kovin heikosti. En kuitenkaan näe ratkaisuna ongelmaan maamme lakkauttamista korkean osaamisen maana. En halua Suomesta banaanitasavaltaa.

Ja sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto tietenkin heikentää maamme huoltosuhdetta.

Meidän tulee päinvastoin päästää Suomeen ainoastaan korkean palkkatason työntekijöitä. Näillä on vähemmän taipumusta rettelöintiin ja toiseksi heidän palkoillaan voidaan osaltaan kustantaa hyvinvointivaltiomme ja sen kansalaisille tarjoamat palvelut.

Turvapaikanhakuinstituutiota ei alun perin ollut tarkoitettu massasiirtolaisuuden väyläksi, ja sellainen se ei koskaan saa ollakaan.

Ne ryhmät pitää nutistaa, jotka ovat vaaraksi naisten ja tyttöjen sekä homoseksuaalien oikeuksille.

Toisaalta kulttuuriamme tulisi muuttaa enemmän lapsimyönteiseksi.

Vaikka keskipitkällä aikavälillä Suomen väkiluku voi aleta syntyvyyden romahdettua, niin pitemmällä aikavälillä lähinnä ne ihmiset tulevat lisääntymään, jolla on siihen suurempi geneettinen taipumus, mikäli pidämme kiinni jatkossakin länsimaisista vapausoikeuksistamme.

Ulkomaalaisten tutkintojen ja koulutusten hyväksilukemista muuntokoulutusten avulla tulee parantaa.