keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla

Sveitsi on tunnettu mm. suorasta demokratiasta, eli siitä, että äänioikeutetut kansalaiset voivat kävellä milloin tahansa lakiasäätävien poliitikkojen yli päättäjiä sitovien kansanäänestysten avulla.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla.

Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Myöskin Sveitsin hallitusjärjestelmä on suorastaan ääridemokraattinen, jos näin voi sanoa. Sveitsissä on liittovaltion tasolla tapana muodostaa aina hyvin laajapohjainen hallitus.

Sveitsin hallitus koostuu seitsemästä ministeristä. Hallituksen jäsenet valitsee Sveitsin parlamentti liittokokous. Periaatteessa hallituksen muodostavat puolueet saavat kukin liittoparlamentin voimasuhteita suurin piirtein vastaavan osuuden hallituksen paikoista.

Jokainen hallituksen ministeri johtaa omaa hallituksen virastoaan sen päänä. Liittovaltiolla ei ole varsinaista päämiestä, mutta sen hallituksen puheenjohtajana toimii presidentti, jolla ei ole hallituksesta riippumatonta omaa valtaa. Presidentin ja varapresidentin valitsee liittokokous.

Presidentin tehtävä kiertää hallituksen jäseneltä toiselle. Joka vuosi aikaisemmin varapresidenttinä toiminut hallituksen jäsen valitaan presidentiksi, ja silloin varapresidentin viran saa taas toinen hallituksen jäsen.

Sveitsin hallituksessa noudatetaan sellaista tapaa, että puoluepolitikointia vältetään. Hallituksen jäsenet kunnioittavat toisiaan ja pyrkivät kaikille sopiviin kompromisseihin, vaikka hallitus koostuisikin toisilleen vastakkaisista poliittisista voimista. Kukaan ei nk. vedä välistä.

Sveitsissä ei näin ollen ole olemassa normaaliparlamentaarisesta järjestelmästä tuttua jakoa hallitukseen ja oppositioon. Maassa riippuu ihan kustakin asiasta, onko kukin puolue sen suhteen enemmistössä vai vähemmistössä eli oppositiossa.

Yksi syy Sveitsin liittohallituksen laajapohjaisuuteen ja sen toiminnan konsensushakuisuuteen on edellä mainitsemani suora demokratia. Jos liittoparlamentissa olisi olemassa vahva oppositio, niin se kykenisi tehtailemaan haluamistaan asioista jatkuvasti kansanäänestyksiä, jotka liittohallitus sitten joutuisi hoitamaan.

Sveitsin osavaltioiden eli kantonien tasolla hallitustoimi toimii samaan tapaan.

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä blogimerkinnästä. Sain siitä hyvän kokonaiskuvan Sveitsin poliittisesta järjestelmästä.

    VastaaPoista