Jussi Halla-aho (s. 1971) on suomalainen poliitikko, joka alun perin tuli tunnetuksi bloginsa Scripta ("Kirjoituksia uppoavasta lännestä") kautta. Myöhemmin hän liittyi Perussuomalaiset-puolueeseen, joka jossain määrin kannatti populismia ja ehkä myös nationalismia. Siihen aikaan puoluetta johti katolinen Timo Soini, joka myös oli yksi puolueen perustajista (perustettu vuonna 1995).
Puolueen nimi Perussuomalaiset on tosiasiassa melko lailla mahdoton kääntää täsmällisesti muille kielille.
Koska Halla-aho oli kansallisesti tunnettu, hänestä tuli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuonna 2009. Suomen eduskunnan jäsen hänestä tuli vuonna 2011. Euroopan unionin parlamentin jäsen hänestä tuli vuonna 2014.
Jussi Halla-aho kannatti Suomen kansan etua ja vastusti monikulturismia. Tämän vuoksi häntä haukuttiin natsiksi, rasistiksi ja fasistiksi, vaikka hän vastusti kiihkoisänmaallisuutta, kiihkonationalismia, rasismia ja poliittista väkivaltaa. Ja vaikka hän kannatti demokratiaa ja oikeusvaltiota.
Mutta joillekin ihmisille oman hyveellisyyden signalointi on hyvin tärkeätä.
Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin sananvapauden käytöstä vuonna 2010 (asiaa on käsitellyt Jiri Keronen vanhassa blogissaan ansiokkaasti).
Vuoden 2017 kesäkuussa Timo Soini jätti Perussuomalaisten puheenjohtajan viran. Sillä hetkellä Perussuomalaiset oli ollut kaksi vuotta Suomen hallituksessa. Virkaan valittiin puoluekokouksessa Halla-aho. Tämä herätti suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.
Mutta minä liityin Perussuomalaisten jäseneksi.
...Poliitikkona Halla-aho on analyyttinen. Hänen edeltäjänsä Perussuomalaisten puheenjohtajana, Timo Soini, on ollut kansankiihottaja...
Silloin Timo Soini ja kaikki muut Perussuomalaisten ministerit jättivät puolueensa ja perustivat uuden poliittisen ryhmän eduskuntaan. Ryhmän nimeksi tuli lopulta Sininen tulevaisuus (lyhyemmin sanottuna Siniset). Muut hallituksen poliittiset puolueet, Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus, vihastuivat kovasti. Myös Sampo Terho, joka oli ollut Perussuomalaisten ministeri ja joka oli aiemmin sanonut, että hänellä on samantapaiset poliittiset mielipiteet kuin Halla-aholla, jätti puolueen. Suurin osa eduskuntapuolueista myös kieltäytyi yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa.
Aikaisemmin Perussuomalaisia oli haukuttu ääripuolueeksi. Nyt, kun Jussi Halla-aho oli tullut valituksi puolueen puheenjohtajaksi, sanottiin, että Perussuomalaisista on nyt tullut ääripuolue.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sininen tulevaisuus putosi Suomen eduskunnasta. Timo Soini ei ottanut osaa vaaleihin.
Samoissa vaaleissa Jussi Halla-aho palasi Suomen eduskuntaan.
Vuoden 2020 melko alussa Perussuomalaisten nuorisojärjestö oli kieltäytynyt puoluejohdon suunnitelmasta, jonka mukaan nuorisojärjestön jäsenien tuli olla myös puolueen jäseniä. Tämä johti siihen, että Perussuomalaiset on perustanut uuden nuorisojärjestön entisen tilalle. Suunnitelma oli johtunut siitä, että nuorisojärjestön piirissä oli vaikuttanut fasistisia elementtejä. Uuden nuorisojärjestön sääntöihin kirjattiin demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltion kunnioittaminen.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta valitsi vähän myöhemmin eli 16.2.2022 Halla-ahon puheenjohtajakseen. Tämä tapahtui juuri ennen Putinin Venäjän suurhyökkäyksen veljeskansansa Ukrainan kimppuun alkua.
...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Jussi Halla-aho, un disentor finsce.
...
PS. 21.6.2021: Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että hän ei hae enää jatkokautta puheenjohtajana.
...
PS. 16.8.2021: Riikka Purrasta tuli seuraava Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon jälkeen.
...
PS. 21.6.2023: Hallis toimi 9.2.2022–4.4.2023 Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. 21.6.2023 alkaen mies on toiminut Suomen tasavallan toiseksi korkeimmassa virassa eli eduskunnan puhemiehenä.
...
PS. 12.2.2024. Hallis osallistui vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Ehdokkaita oli yhteensä yhdeksän. Kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä äänistä, joten järjestettiin vaalin toinen kierros. Halla-aho suoriutui vaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi, joten hän tippui siltä. Jatkoon suoriutuivat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Stubb voitti niukalla äänten erolla: hän sai 51,6 % hyväksytyistä äänistä ja Haavisto 48,4 % hyväksytyistä äänistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti