Monikulttuurisuudessa on kyse siitä, että yhteiskunta on jakaantunut toisilleen vastakkaisiin ryhmiin.
Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan se, että yhteiskunnassa on olemassa tietyt minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai melkein kaikki elävät.
Poliittista ideologiaa, joka edistää monikulttuurisuutta, nimitetään monikulturismiksi (tai monikultturismiksi).
Monikulturismille on luonteenomaista ajatus uhrihierarkiasta.
Lisäksi monikulturismi tosiasiassa paljon kunnioittaa muslimimiestä ja tämän uskonnollisia fundamentalistisia oikeuksia yli naisten, tyttöjen, homoseksuaalien ja toisinajattelijoiden oikeuksien. Jostain syystä muslimimies on monikulturismin uhrihierarkiassa korkeimmalla.
...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Multiculturia e multiculturalisme, un ideolojia political.
Sivistyssanakirjasta:
VastaaPoistamonikulttuurisuus
se, että on monikulttuurinen; kulttuurinen monimuotoisuus yhteiskunnan tilana
tila jossa eri kulttuurit elävät rinnan ja maahanmuuttajien sallitaan tai heitä jopa kannustetaan muodostamaan omia selkeästi erottuvia etnisiä tai kulttuurisia yhteisöjään
ajattelutapa tai ideologia, jossa monikulttuurisuuden tilaa arvostetaan, vaalitaan tai lisätään.
Missään tässä ei mainita, että kyseiset kulttuurit olisivat vastakkain vaan rinnakkain, eikä mainita myöskään sitä, ettei lakeja noudatettaisi.
Ei mainita. Mutta käytäntö vain on harmillisesti yleensä toista. Ei aina:
PoistaAinoa aidosti toimiva monikulttuurinen valtio on Singapore. Se toimii, koska se on faktisesti fascistinen poliisivaltio.
Vaan mikä on vialla siinä, ettei Singapore tai suomalainen nuorpoliitikko voi tunnustaa kannattavansa fascismia?
Suurin syy on Stalinin NKP:n agitprop-osastolle antaman käsky häivyttää kansallissosialismista sen sosialistiset piirteet alkamalla väittää sitä äärioikeistoksi, siis stalinismin täydelliseksi vastakohdaksi.
Siksi Venäjällä ei nykyäänkään saa puhua muusta kuin fasismista, vaikka se oli Italiassa varsin erilainen oppi kuin kansallissosialismi Saksassa.
Fascismi oli nationalistista, sosialistista ja militaristista valtionpalvontaa, joka edellytti kansalaisten olevan valtioruumiin soluja;
mikäli solu muuttuisi vahingolliseksi, se olisi operoitava radikaalisti.
Muuten kaikki solut voivat elää valtioruumiissa kunhan omaksuvat fascismin perusperiaatteen:
uskovat, tottelevat, taistelevat kaikelle valtiossa, ei mitään valtiota vastaan eikä mitään valtion ulkopuolella.
Fascismi voi siis olla lähtökohtaisestikin monikulttuurisen valtion poliittinen kivijalka, lähtien siitä että kaikki kansalaiset kuin myös maassa oleskelemaan sallitut muukalaiset pitävät säännöistä kiinni.
Ja hei, noinhan se toimii tuo Singapore!
Eikä Kiinassakaan näytä kovin erilaiselta systeemiltä?
Kuten Sari sanoit: "tai heitä jopa kannustetaan muodostamaan omia selkeästi erottuvia etnisiä tai kulttuurisia yhteisöjään". Jos valtio kannustaa tähän niin se on jo monikulturismia. Se taas ei ole, jos vain sallitaan kulttuuriset erityispiirteet.
PoistaKuten Kadkin sanoi, niin Neuvostoliitolla oli kyllä erityinen tarve vähätellä fasismin ja kansallissosialismin yhtymäkohtia Neuvostoliiton sosialismiin tai "sosialismiin".
Singapore on hyvä esimerkki toimivasta aidosti monikulttuurisesta yhteiskunnasta.
Jos yhteiskunta on liian monimuotoinen, niin sen sisäinen koherenssi ja sitä mukaa sisäinen luottamus rapautuvat. Silloin tarvitaan lujaa valtion kättä. Kuten Singaporessa.