maanantai 14. maaliskuuta 2016

Latinan ja englannin kielen raiskaaminen

Äsken Varustelekasta ostamastani klassisesta amerikkalaisesta M1-teräskypärästä minulle tulee mieleen Yhdysvaltain merijalkaväki, joka on maihinnousuihin erikoistunut erikoisjoukko.

Yhdysvaltain merkijalkaväen motto on latinankielinen fraasi "semper fidelis", suomeksi "aina uskollinen". Ikävää asiassa on se, että nuo aivan liian usein lyhentävät mottonsa muotoon "semper fi", joka on mahdollisimman epälatinamaista, ja kun he lausuvat "sanan" "fi" vielä englanninkieliseen tapaan "fai", niin typerä vaikutelma on valmis.

Japanilaiset taas ovat tunnettuja siitä, että he käyttävät englannin kieltä suorastaan raiskaavalla tavalla. Japanilaiset koululaiset nimittäin opiskelussaan kirjoittavat sitä japanilaisilla tavumerkeillä, minkä ei voi odottaa vaikuttavan suotuisasti englannin kielen oppimiseen. Vaikka englannin kielessä kirjoittamisen suhde ääntämiseen on perverssi, niin japanilainen tapa opiskella englantia tuo asian suorastaan seuraavalle tasolle. Japanilaisten käyttämää englantia on kutsuttu nimellä engrish.

Mutta hyväksyn japanilaisen tavan opiskella englannin kieltä. Miksikö? No siksi, että Yhdysvaltain merijalkaväki raiskaa latinan kieltä. Japanin koululaitos on kuin Jumalan kosto Yhdysvaltain merijalkaväelle.

...Jos minä asuisin Yhdysvalloissa ja minulla olisi ylimääräistä omaisuutta, niin hankkisin itselleni kassakaapin, jossa on äänilukko. Äänilukon saisi auki vain osaamalla lausua oikein jonkin sopivan latinankielisen fraasin. Tiedän, että englanninkieliset ihmiset ovat siinä huonoja. Niin, ja tärkeää on, että kieltä lausuttaisiin klassisen tai klassisimman latinan mukaisesti, eli diftongit lausuttaisiin diftongeina eikä yhtenä pitkänä vokaalina ja C lausuttaisiin aina kuten K.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti