perjantai 11. maaliskuuta 2016

Merirosvoutta ja eläinrääkkäystä unessa

Olin viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä saanut unen päästä kiinni aivan liian myöhään. Herätyskello soi sitten normaaliin tapaan klo 9.00. Hakkasin aina välillä torkkuherätysnappia. Puoli yhdentoista maissa taisin vahingossa ottaa torkkuherätyksen pois päältä, ja noin tunnin verran taisin siinä sitten vielä nukkua.

Näin painajaisia.

Ensimmäisessä painajaisunessa olin vanhan ajan purjelaivassa. Saatoin kuulua merirosvoihin. Joku liian isokokoinen ja liian hyvin aseistettu purjelaiva yhytti meidät ja sen tykit alkoivat sylkeä kuulia laivaamme kohti. Jotenkin onnistuin jopa näkemään, kuinka kuulat tulivat meitä päin. Varsinainen bullet time. Puuta pirstoutui. Heittäydyin lattialankuille. Pian huomasin, että laivamme on uppoamassa. Olin kannen alla, mutta onnistuin pelastautumaan ulos.

Tässä kohtaa unta olimmekin joessa, pitäen henkikullistamme kiinni laivamme kappaleitten päällä.

Tämän jälkeen näin unta, että minä ja jotkut muut, olimmekohan me näitä edellisen unenpätkän merimiehiä – olimme avarassa luolassa. Siellä oli pahis, joka esitteli meille maagisen pelilaudan toimintaa. Meidän piti päästä sitten jatkamaan matkaamme luolastossa eteenpäin, mutta sen estivät kyseisen miehen albiinokrokotiilit. Minulla oli pitkähkö ja jykevä päästänsä teroitettu puukeppi, jolla iskin yhä uudestaan krokotiileja. Onneksi ne olivat vähemmän liikkuvaista sorttia.

Jos joutuisin nyt psykiatrin sohvalle ja joutuisin kertomaan tälle mitä tästä jälkimmäisestä unenpätkästä minulle tulee mieleen, niin varmaankin kertoisin hänelle, että teroitetusta puukepistä minulle tulee mieleeni Azincourtin taistelu (ja viite 2) jossa Englannin kuninkaan Henrik V:n pitkäjousimiehet ennen taistelun alkamista löivät teroitetut keppinsä vinottain maahan hankaloittamaan ranskalaisen armeijan raskaan ratsuväen pääsyä teurastamaan jousimiehiä. Ja kertoisin, että albiinokrokotiileista minulle tulevat mieleen albiinoneekerit.

Ja psykiatri sitten asiallisella äänellä selostaisi minulle, että uneni kertoo siitä, että oikeasti minä haluaisin teurastaa teroitetulla kepillä albiinoneekereitä.

Itse asiassa kysyin toiselta olutkollegaltani hänen mielipidettään tästä teoriasta, mutta hän sanoi näin: "Tuskin. En usko, että olet väkivaltainen tai haluaisit olla väkivaltainen." Hän voi olla arviossaan oikeassa. Varsinkin, kun muistan vuosi sitten julkaisseeni kakkosblogissani merkinnän, jossa myötätuntoisesti linkitin maailma.netin uutisartikkeliin, jossa kerrotaan albiinoneekereiden pakenevan Tansaniassa vainoja.

3 kommenttia:

  1. Jokaisessa ihmisessä on väkivaltainen puoli. On sitten eri asia miten ja missä määrin, jos lainkaan, edes ilmenee. Onneksi hyvä on vielä voitolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiman pimeä puoli ei ole voimakkaampi, mutta se on nopeampi ja houkuttelevampi.

      Poista