keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Minulla on näköjään kihti

Olen ollut ennestään monisairas, ja nautin päivittäin aika montaa lääkettä, joista yhtä ulkoisesti.

Ja sattuipa jokin aika sitten sellaista, että jalkapohjassani ja jalkapöydässäni alkoi tuntua kipua. Pahimmillaan se oli turhan voimakastakin. Käveleminen oli enemmän tai vähemmän haasteellista.

Minulla oli siihen aikaan ylimääräisiä velvollisuuksia, joten en meinannut heti päästä lääkärissä käymään. Lopulta kuitenkin pääsin.

Kerran jalkaani kävi sitten läpi neljä lääkäriä yhdessä, kun nämä miettivät, että mikä sitä oikein vaivasi. Lopullinen diagnoosi oli kihti, minkä sain verikokeen tulosten valmistuttua.

Oireet menivät minulla tällä kertaa ohi. Jatkossa katsotaan sitten, mitä tehdä, jos uusiutuu.

Kihti on sairaus joka johtuu uraatin kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin. Uraatti eli virtsahappo on elimistön niin sanottujen puriiniemästen aineenvaihduntatuote. Uraattikiteet ovat neulamaisia (olen nähnyt kuvan, eikä se ollut kaunista katseltavaa) ja aiheuttavat nivelissä kivuliaan tulehdusreaktion. Kihti on myös kuningasten tauti, eli olen hyvässä seurassa.

Yleisimmin kihti ilmenee ajoittaisina kipeinä niveltulehduksina, useimmiten isovarpaan tyvinivelessä.

Minulla oli aikoinaan itseäni hieman vanhempi ystävätär, jolla oli valtavasti ylipainoa ja kihti. Hän kerran antoi minun koskettaa kätensä ihoa paikasta, jossa oli uraattikiteitä, ja ihan oikeasti ne tuntuivat silloin ihon läpi.

Yleisin kihtiin sairastumisikä on noin 60 vuotta, mutta silti ei kihti ikää katso. Miehet sairastuvat kihtiin useammin kuin naiset.

Kihdin syntyyn vaikuttavat ennen kaikkia ylipaino, alkoholin käyttö – oluen ei nykyään katsota olevan muita alkoholijuomia pahempi –, ja runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet.

Kihdin syntymiseen vaikuttavia ruoka-aineita ovat sisäelimet (kuten maksa, munuainen ja kateenkorva), kokonaisina syötävät pikkukalat (kuten muikku, sardiini ja silakka) ja broilerin nahka.

Jonkin verran vähemmän toimivat riskisyötävinä mäti ja äyriäiset, liha ja herneet, pavut, soijatuotteet ja sienet.

Ensiapuna kihtiin lääkäri voi tyhjentää kipeän ja turvonneen nivelen liikanesteestä ja ruiskuttaa sinne kortisonia. Lääkkeeksi voidaan antaa reseptillä saatavaa tulehduskipulääkettä, tai vaihtoehtoisesti suun kautta nautittava kortisonikuuri. Kaikille potilaille luonnollisesti suositellaan ruokavaliota, jossa vältetään veren uraattia lisääviä ruoka-aineita. Vaikeammissa tapauksissa voidaan aloittaa lääke, joka vähentää uraatin tuotantoa elimistössä.

Mitä tulee kihtioireiden ehkäisyyn, niin en itse henkilökohtaisesti haluaisi tällä hetkellä vähentää oluen ja viskin käyttöä. Ruokavaliossani ei ole muuten pahemmin korjaamisen varaa paitsi kasvisten lisääminen. Minun paras toivoni heikentää kihtioireiden ilmestymistä ja tehoa on yksinkertaisesti laihtuminen.

Päästyäni 30 vuoden ikään ylipainoa alkoi tulla. Olen pitkään unelmoinut laihtumisesta. Juuri ennen kuin kihtioireeni olivat pahimmillaan, sain päähäni, että minun viimeinen, paras toivoni laihtua on ruokavalion muuttaminen kasvispitoisemmaksi. Päätin ruveta saman tien syömään enemmän salaatteja. Siis sellaisia salaatin versioita, missä ei ole kauhean paljon ylimääräistä energiaa.

Salaattikauteni on jo alkanut.

Aion kuitenkin nauttia kanan sydämiä aina kun se on mahdollista, vaikka ne ovat sisäelimiä. Tähänastisessa elämässäni se on ollut mahdollista kerran. Kanan sydämet ovat mielestäni todella maittavaa ravintoa, ja onneksi sen verran pieniä, että niillä ei voi olla kauheasti vaikutusta kihtiin, ellei niitä syö melko paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti