Kopi Luwak, sivettikissan persiistä tullut maailman toiseksi kallein kahvi

En ollut aikaisemmin maistanut sitä, vain puhunut siitä päivät pääksytysten.

Kyse on maailman toiseksi kalleimmasta kahvista Kopi luwakista. Kopi tarkoittaa bahasa indonesian kielessä kahvia ja luwak sivettieläimiin kuuluvaa sivettikissaa. Tarkemmin sanoen kaakkoisaasialaista musankia.

Olin erään Liisan kanssa pitkään unelmoinut siitä, että ostamme Kopi luwakia sitten, kun yhteiskunta ja se, mistä käytän nimitystä "yhdistykseni", taas avautuvat koronaviruksen jäljiltä.

No Liisa lopulta Jeesuksen vuoden 2022 tultua päätti tilata itselleen verkkokaupasta kahvia. Valitettavasti tuotetta ei kuulunut, ja lopulta maksettu raha palautui takaisin. Sitten hän tilasi Kahvikaverista jauhamattomia kokonaisia kahvipapuja. Tämän tilauksen kanssa kävi, kuten pitääkin. Kahvi saapui. Seuraavaksi piti sitten hankkia kahvinjauhin.

250 grammaa kahvipapuja maksoi Liisalle 93,75 euroa. Kyseessä oli alennettu hinta vielä. Ennen paketti olisi maksanut 125 euroa. Ei kaikki kahvi siis kallistu!

Kopi Luwak on siis valmistettu musangin ruoansulatuskanavan läpi kulkeneista kahvimarjoista. Eläimen peräpäässä sijaitsevat anaalirauhaset antavat kahville sen ominaisen aromin.

Paskannetut kahvimarjat puhdistetaan, ja kotelonsa sisältä kuoritaan esiin kahvipavut. Sitten ne paahdetaan.

24.3.2022 menin kutsuttuna vieraana Liisan ja hänen miehensä luona käymään uuden kahvin merkeissä. Nautimme kinkkupasteijakolmiota ja Kopi luwakia. Paitsi hänen miehensä ei ollut kahvista kauhean kiinnostunut.

Sivettikissakahvin tuoksu ei sanottavasti eronnut normaalista kahvista. Mutta oli se silti paremman makuista kuin normaali kahvi. Pehmeää. Ei tarvinnut eikä myöskään kehdannut laittaa sekaan maitoa.

Nyt tuli sekin koettua.

Kotiin palattuani tilasin itselleni samanlaisen paketin, koska pitää sitä joskus vähän "repäistä" elämässään.

Myöhemmin sivettikissakahvin hinta aleni vielä 87,5:ään euroon.

Ilmeisesti huomattava osa maailmalla myytävästä Kopi luwakista on väärennettyä. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että sen tuottaminen on kallista, joten siitä voi saada voittoa, ja toiseksi siitä, että musangit eivät millään kykenisi yksinään vastaamaan kysyntään.

Kokonaisina myytäviä kahvipapuja kuitenkin luulisi olevan vaikea väärentää. Sen sijaan tavanomaista kahvijauhetta voidaan hyvinkin sekoittaa Kopi luwak -jauheeseen.

Suurin osa myytävästä oikeasta Kopi luwakista tuotetaan tarhoissa. Musangit vain ovat erakkoja, joten niille ei ehkä tee hyvää elää tarhoissa turhan lähellä toisiaan.

Ja toiseksi, kaikissa tarhoissa musankien elinolosuhteet eivät muutenkaan ole parasta A-laatua.

Luonnonoloissa musangit sitä paitsi syövät vähän muutakin kuin kahvimarjoja.

Kopi Luwakin länsimaihin alun perin tuonut Tony Wild on sittemmin ruvennut katumaan "keksintöään".

Ilmeisesti kahvia olisi hyvä tuottaa vain villien musankien tuotoksista. Muuten siinä on aina mukana jotain eettisesti kyseenalaista.

Ihan kuin ei olisi vielä saatu kehitettyä toimivaa sertifiointia vapaan musangin kahville.

Olen tässä merkinnässä kertonut Kopi Luwakin olevan maailman toiseksi kalleinta kahvia. Maailman kalleinta kahvia taas on norsukahvi, mutta olen huomannut, että sitä ei ihan helpolla löydä verkkokaupoista saatikka kivijalkakaupoista.

I PS. Eräs Pertti oli blogissaan vuonna 2014 julkaissut merkinnän otsikolla Maailman kalleimman kahvin valmistus kotona. Väittää Kopi Luwakia siis maailman kalleimmaksi kahviksi, vaikka se on vasta toiseksi kalleinta. Mutta luultavasti kyseinen merkintä on kirjoitettu vitsinä, joten älkää ottako sitä tosissanne vahingossakaan. Kirjoituksessa ei edes mainita, että kahvipavut olisi paahdettu, ja se on luultavasti tehty tarkoituksella. Asiaan kuuluu entisen anopin kutsuminen kylään hienon kahvittelun merkeissä, kummankin osapuolen myrkyttyminen ja itselle pitkän sairausloman saaminen.

II PS. Norsukahvin tuottaminen on ilmeisesti ainakin pikkaisen eettisemmällä tolalla kuin sivettikissakahvin. Nimittäin norsukahvia tuotetaan osaltaan norsujen suojelemiseksi. Tosin voi kysyä, että onko eettistä pitää norsuja vangittuina.

III PS.:

Tämä kirjoitus on ensimmäinen Post Scriptum mukaan lukien melko lailla samansisältöinen kuin yhdistykseni blogissa noin kuukausi takaperin julkaistu tekstini. Olen sittemmin nauttinut lisää kopi luwakia. Ja hyvää se on ollut. Tilasin jopa manuaalisen japanilaisen söpön kahvimyllyn, jonka käyttäminen kysyy käsivoimia. Sen mukana tuli kaupanpäällisiksi paketti belgialaisia kahvipapuja. Paketissa lukee Caprissimo.

Kummieni vanhuusjuhliin olin vienyt ikään kuin lahjaksi sivettikissakahvipapuja ja kahvimyllyni. Melkein jokainen paikallaolijoista maistoi sitä.

Piakkoin käyttänen viimeiset sivettikissakahvipapuni, ja sitten se on loppu. Ohi.

Mutta se täytyy nyt vielä sanoa, että kahvin maun paraneminen ei ole niin suurta, että sivettikissakahvin kaamea hinta olisi sen väärti, vaikka jätettäisiin asiaan liittyvät eettiset ongelmat huomioon ottamatta.

Mutta olen alkanut tykätä kahvimyllyni vääntämisestä. Siinä on jotain hienoa. Kahvinkeitostani on tullut yhä enemmän mietiskelyn kaltaista.

Kaupanpäällisiksi saamiani belgialaisia kahvipapuja olen viime aikoina myös jauhanut. Jostain syystä ne eivät ole niin vaikeita murtaa kuin sivettikissakahvinpavut.

Käsittämättömän kallista norsukahvia saatan joskus tilata, mutta vasta joskus kahden vuoden päästä, siis aikaisintaan vuonna 2024.