Jussi Halla-aho on hyvin usein poliittisissa kysymyksissä oikeassa (linkki vie blogimerkintääni vuodelta 2012). Nyt kuitenkin löysin yhden asian, jossa hän on väärässä.
Halla-aho on kuulemma todennut Facebookissa, että hänen lastensa koulujen joulujuhlat ovat "muuttuneet vuosi toisensa jälkeen suvaitsevaisemmiksi ja moniarvoisemmiksi, eikä tänä vuonna mainittu Jeesusta tai muutakaan uskonnollista edes sivulauseissa".
Vaikka Hallis itse on uskonnoton, hän toteaa kaipaavansa kristillistä joulua. Hän sanoo myös: "Vuosisatojen kuluessa on muodostunut ja vakiintunut tiettyjä kristinuskoon liittyviä joulurituaaleja, eivätkä ne ole merkityksettömiä. Kun ne korvataan höpöhöpöllä ja naminamilla, tulee tyhjä olo."
Molempi parempi. Minusta on kaunista, että uskonnoton ihminen kannattaa kristillistä ennemmin kuin pakanallista joulua. Mutta eikö olisi kuitenkin hyvä, jos julkinen valta olisi uskonnollisesti tunnustukseton? Itse olen kristitty. En kannata sellaista, että kristillisen joulun olisi muututtava maailman mukana, mutta kannatan uskonnonvapautta, joka perimmältään mielestäni tarkoittaa myöskin julkisen vallan ja uskonnollisten yhdyskuntien eroa. Jokainen saa halutessaan olla uskonnon kannattaja ja jokainen saa halutessaan olla ilman uskontoa. Ketään ei mielestäni saa julkisen vallan alaisessa koululaitoksessa pakottaa uskonnollisiin menoihin. Jos ihminen haluaa kristillistä joulua, niin hän voi rukoilla itsekseen tai yhdessä muiden kanssa ja käydä vaikka joulukirkossa pakottamatta muita siihen. Se on kaunista, ja mielestäni osa todellista joulun sanomaa. Ajatelkaapa kristillisen joulun päähenkilöä Jeesusta Kristusta, kun häntä tultiin juutalaisen pääsiäisen aikaan vangitsemaan hänen ollessaan lähimpien oppilaittensa kanssa Getsemanen puutarhassa rukoilemassa. Hän kielsi oppilaitaan puolustamasta itseään miekalla, vaikka niitä käsillä oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti