Lukijani ovat voineet huomata, että olen hieman soutanut ja huovannut näkemyksissäni koskien nk. sukupuolineutraalia avioliittolakia. Asiassa on monia puolia, ja ne ovat viime kuukaudetkin eläneet möyrien hiljaisesti mielessäni.
Olen tavannut ajatella, että homoseksuaalisuus lähes yksinomaan syntyy yksilössä jo ennen hänen syntymäänsä kohdussa esim. hormonaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Ja että siksi ei ole mitään erityistä edes uskonnollista syytä nuivia homoseksuaaleja, jotka eivät voi taipumukselleen mitään. Toisaalta kuitenkin minulla itselläni on ollut jonkinlainen taipumus kannattaa avioliitto-asiaa vain miehen ja naisen väliseksi.
Mutta päässäni on kuitenkin tapahtunut kehitystä, joten voin nyt sanoa, että toistaiseksi näyttäisi siltä, että nykyään kannattaisin seuraavanlaista mallia avioliittoa koskevaksi lainsäädännöksi.
Olen (nyt) sitä mieltä, että käsite avioliitto sen yleistä merkitystä lukuun ottamatta tulisi poistaa avioliittolaista. Alettaisiin puhua vaikka seksuaaliliitoista. Laki olisi sikäli sukupuolineutraali, että kaksi samaa sukupuolta olevaa homoseksuaaliakin voisivat solmia keskenään seksuaaliliiton.
Lainsäädäntö sisältäisi puolison perimiseen liittyviä valmispaketteja, joista pariskunnat voisivat seksuaaliliiton solmiessaan valita.
Homoseksuaalipareille ei kuitenkaan suotaisi adoptio-oikeutta lapsiin. Ainoa poikkeus tästä säännöstä olisi puolison kuolema, jolloin puolison lapsen voisi helposti adoptoida.
Lainsäädäntö ei nykyiseen tapaan erottelisi avio- ja avoliittoja, vaan seksuaaliliitto syntyisi yhdessäasumisen ja seksuaalisen kanssakäymisen johdosta automaattisesti ennen pitkää. Tietysti voisi entiseen tapaan rekisteröidä liittonsa, ja se olisi itse asiassa pakollista, jos haluaisi saada mahdollista seksuaaliliittoon liittyvää julkista taloudellista tukea.
Moniavioisuus olisi luonnollisestikin kiellettyä, koska ensinnäkin se merkitsee naissukupuolen huonompaa asemaa yhteiskunnassa, ja toiseksi koska naiset harvemmin kuin miehet olisivat valmiita hankkimaan useampia puolisoita, moniavioisuus aiheuttaisi sukupuolista vääristymää, mikä puolestaan aiheuttaisi epävakautta yhteiskunnassa.
Kukin uskonnollinen yhdyskunta voisi halutessaan vihkiä pariskuntia avioliittoon, mutta sillä ei olisi lain voimaa. Eli seksuaaliliitossa olisi kyse aina joko siviilivihkimisestä taikka sitten yksinkertaisesti pysyvämmänluonteisesta yhdessä asumisesta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti