torstai 3. joulukuuta 2015

Uuden testamentin kirjat kirjoitettiin siksi, että ennustettua maailmanloppua ei tullutkaan

Lueskelin jokin aika sitten Napoleonin kompleksit -blogin vanhaa merkintää Pascalin maailmanloppu, joka käsitteli huru-ukkojen maailmanlopun profetioita ja sisälsi blogikirjoittajan ajatuksen, joka on saanut nimensä Blaise Pascalin (1623-1662), joka oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi, kehittämän uskonnollisfilosofisen ajatuksen Pascalin peliteorian mukaan. Ko. peliteoria pyrkii todistelemaan, miksi kannattaa uskoa Jumalaan.

Alempana ao. merkinnästä lainaus. Merkintä nosti minut ajattelemaan sitä, mitä pidän nykyään jo oikeastaan selviönä, että Jeesus Nasaretilaisen lähimmät oppilaat uskoivat maailmanlopun ja sitä seuraavan Viimeisen tuomion tulevan jo heidän oman sukupolvensa aikana.

Itse asiassa minusta näyttää siltä, että myöskin Jeesus itse piti selviönä pikaisesti koittavaa maailmanloppua. Seuraavat Uuden testamentin lainaukset Jeesukselta lienevät tästä hyvänä todisteena:

"tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu." (Matt. 24:34)

"tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan." (Mark. 9:1)

"Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen. Totisesti: te ette ehdi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen Poika tulee." (Matt.10:23)

Se, että hänen oppilaansa uskoivat maailmanlopun ja Viimeisen tuomion tulevan jo olemassaolevan sukupolven aikana, johtuu Jeesuksen sanoista. Jeesus erehtyi arviossaan.

Ennen pitkää ensimmäisellä vuosisadalla jKr. yhä useammat Jeesuksen tunteneet ihmiset kuolivat, ja monen kristityn mieleen johtui väistämättä ajatus, että mitäs, jos Viimeinen tuomio ei olekaan vielä ovella. Tästä syystä sitten Uuteen testamenttiin päätyneet neljä evankeliumia kirjoitettiin: jos nykyinen maailma jatkuu vielä pitkäänkin, niin ihmisillä tulee olla paras tieto Jeesuksesta tulevaisuudessakin.

Ja se, että evankeliumeja alettiin kirjoittaa vasta 50- tai 60 -luvulla, viittaa siihen, että "tällä sukupolvella" Jeesus todellakin oli tarkoittanut hänen oman sukupolvensa ihmisiä.

Kautta aikain ovat kristityt odottaneet Jeesuksen lupaamaa maailmanloppua juuri heidän elinaikanaan tapahtuvaksi, mutta se ei ole ollut kovin hedelmällinen lähestymistapa.

Niin, ja sen alussa mainitsemani blogin merkinnän ydinkohta on mielestäni seuraava:
On ehdottomasti kannattavampaa olla uskomatta maailmanloppuun aina, kun joku sitä lähiajoiksi julistaa. Jos maailmanloppu tosiaan tulee, ei siihen voi mitenkään vaikuttaa, ja sen jälkeen kaikki on ohi. Mutta jos maailmanloppua ei tule, näyttävät ne, jotka eivät ottaneet asiaa vakavasti ja jopa nauroivat sille räkäisesti, astetta viisaammilta, luotettavammilta ja tasapainoisemmilta ihmisiltä. Kun taas ne, jotka sitä julistivat, näyttävät iän kaiken noloilta pösilöiltä ja säälittäviltä sekopäiltä. Jos odotat maailmanloppua ja olet oikeassa, et pääse sillä mitenkään pätemään. Maailmanloppu-uskoisen voittokin on silti kaiken tuho. Sen sijaan sillä, joka nauraa maailmanlopun profeetoille, on hävittävänä tasan yhtä paljon kuin koko luomakunnalla (elämä kaikkinensa) ja voitettavanaan tyydytys ja (suhteellinen) arvonanto. On siis selvästi kannattavampaa olla uskomatta maailmanlopun profeettoihin ja jopa aktiivisesti pilkata heitä kuin ottaa heidän ennusteensa todesta.

2 kommenttia:

  1. Suurin ongelma tässä on se, että Jeesuksen Jumalan poikana olisi kuulunut tietää asioiden todellinen laita, eikä arvailla. Vai valehteliko hän? Todella outo juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeesus oli myös ihminen, joten välttämättä hänen tietonsa ei ollut täydellistä tietoa. Ja sitä paitsi, kun Jeesus oli pieni, niin eikö veri virrannut hänen varpaastaan, jos hän löi sen kiveen?

      Poista