keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Saksan sekä Neuvostoliiton ynnä Venäjän velat

Kreikka on vaatinut Saksalta 279 miljardia euroa kansallissosialistisen Saksan kansallissosialistisen miehityskomennon aikaisten tuhojen korvauksia helpottaakseen kassakriisiään. Luku perustuu Kreikan valtion tilastokeskuksen laskelmiin. Siinä on otettu huomioon Saksan miehityksen aiheuttamat tuhot Kreikan infrastruktuurille, kansallissosialistien tekemät sotarikokset sekä nykyrahassa 10,3 miljardin euron suuruinen laina, jonka Saksa pakotti Kreikan keskuspankin maksamaan vuonna 1942.

279 miljardin euron rahasummaa voidaan verrata Saksan budjettimenoihin, jotka ovat tänä vuonna 299 miljardia euroa, kertoo saksalainen Zeit-lehti.

Saksan mielestä vaatimus on aiheeton, koska maat ovat sopineet asiasta jo vuonna 1990. Tuolloin vielä erillään olleet Saksat sopivat Kreikan kanssa, ettei maailmansodan tapahtumista enää esitetä vaatimuksia.

Saksa oli maksanut vuonna 1960 Kreikalle 115 miljoonaa D-markkaa sotakorvauksina. Tämä on vain pieni osa nyt esitetystä vaatimuksesta.

Suomen talouden ennustetaan synkkenevän liki Kreikan tielle. Ja nyt Ylen politiikan toimittaja Hilkka Säävälä kertoo ihmettelevänsä Ylen tekstissään, mihin unohtuivat vaatimukset Lapin sotakorvauksista.

Hän toteaa, että kreikkalaisen logiikan mukaan Suomella olisi yhä oikeus vaatia korvauksia Lapin sodan tuhoista, vaikka mekin luovuimme korvausvaatimuksista 25 vuotta sitten, kylmän sodan jälkitunnelmissa. Hilkka Säävälä ei ehkä ole aivan tosissaan esittäessään tällaista. Seuraavassa minä olen ainakin melko pitkälle vakavissani.

Saksalaiset tuhosivat Lapin sodassa Suomessa tuhatmäärin taloja, navettoja, latoja, aittoja, saunoja, kouluja, kirkkoja, kauppoja ja kunnantaloja, rautateitä, teitä, siltoja, siltarumpuja, losseja, metsiä, lumiaitoja, maapohjaa, puu- ja elintarvikevarastoja. Omaisuutta meni niin yksityisiltä kuin yhteiskunnaltakin. Arviot tuhojen määrästä ovat nykyrahassa tutkimuksesta riippuen 1,1 miljardista 680 miljoonaan euroon.

Myöskin kotoperäinen lapinkoira melkein kuoli sukupuuttoon. Kanta onnistuttiin kuitenkin elvyttämään sodan jälkeen.

Mutta jos oikein kunnolla katsoo, niin huomataan myös, että Venäjä vasta onkin velkaa. Meille. Ensinnäkin Venäjän tulisi maksaa Suomelle takaisin maamme joutumaan maksamat sotakorvaukset korkoineen. Talvisota oli ollut Suomelle puolustussota, ja sen hävittyään Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle merkittävän määrän alueitaan. Jatkosotaa ei olisi syntynyt ilman Talvisotaa. Ja tässä täytyy muistaa sekin, että Viipurin lääni oli ollut taloudellisesti erittäin merkittävä alue ennen sotia. Jatkosodan jälkiselvittelyihin kuului se, että Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle myös Petsamon nikkelialueineen. Näistä alueista ja niiden hyödyntämisestä tulisi Venäjän maksaa Suomelle käypä vuokra koko niiden käyttöajalta Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään kuulumisen ajalta. Ja pitää muistaa myös, että enemmän kuin kymmenen prosenttia suomalaisista oli joutunut uudelleenasuttumaan jäljellejääneeseen tynkä-Suomeen Neuvostoliiton sodan vuoksi. Joten korvaukset uudelleenasuttamisesta pitää Venäjän myös hoitaa. Mainitsenpa vielä myös Neuvostoliiton sotarikokset, joista pitää maksaa korvaukset.

Ja lopuksi Venäjän tulisi luovuttaa Suomelta varastamansa alueet takaisin. Ja maan myös tulisi taloudellisesti tukea alueitten kunnostamista nykyaikaiselle mallille.

Kreikka oli joutunut maailmansodan aikana kokemaan raskaan miehityksen, mutta se ei sentään menettänyt millekään maalle neliötuumankaan vertaan aluettaan, joten nuo sen kovin jälkikäteiset vaatimukset korvauksista tuntuvat minusta hieman lapsellisilta.

2 kommenttia:

  1. Kirjoittamani kommentti pyrki väkisin palstalle tuplana, joten koetan laatia sen uudestaan:

    Tämä onkin osoitus, ettei mikään ole koskaan lopullisesti sovittua, ei Euvostoliittokaan liene ikuinen. Monta rauhaakin on solmittu "ikuisiksi ajoiksi". Kreikka-näytelmä on eu:n ihan itse keittämä soppa ja eu-uskovaistemme tukemana nieltäväksi tuleva. Vuonna 2011 olisi kenties ollut mahdollista valita toinenkin tie kuin pankkiirien tukeminen Kreikan kautta? Vai oliko pankkiireilla jo liian tukeva ote poliitikoistamme?

    Mielenkiintoisia rahavaatimuksia noussee esille ennen kuin niin sanottu iso luuta jossain vaiheessa lakaisee Brysselin kanaljat tieltään samoin kuin aikanaan Belgian Leopoldin liiketoimet alkoivat nikotella Kongossa. Niitä muuten käytiin samankaltaisen lipun alla kuin tätä uutta eurooppalaista "kansojenliittoa". Sattumaa?

    Mihin kaikkeen asiaansa uskovat ovatkaan vielä valmiit koettaessaan epätoivoisesti tukea poliittista valuutaansa? Vaatimus sotakorvauksista on kreikkalaisten hätähuuto, ja noita parahduksia todennäköisesti alkaa ajan kanssa kantautua lähempääkin ennen kuin tämä farssi on ohitse.

    VastaaPoista