Presidentti, Venäjän suuri johtaja Vladimir Putin on "yllättäen" puolustanut Neuvostoliiton natsi-Saksan kanssa ennen toista maailmansotaa solmimaa Molotov–Ribbentrop-sopimusta. Sen lisäpöytäkirjassa maat sopivat keskenään maidensa välimaastossa sijainneiden maiden jakamisesta omiin etupiireihinsä, joiden suhteen sai menetellä miten tahtoi sopimuksen toisen osapuolen puuttumatta asiaan.
"Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta kiistellään edelleen ja Neuvostoliittoa syytetään Puolan jakamisesta. Ja mitä Puola itse teki, kun Saksa valloitti Tšekkoslovakian? Valloitti itsekin palan Tšekkoslovakiaa", Putin nauroi hersyvästi.
"Ja sitten sama asia tapahtui heille, he saivat vastaiskun", hän jatkoi.
Puheena oleva sopimus sai aikaan sen, että 1. syyskuuta 1939 natsi-Saksa sai hyökätä Puolaan. Neuvostoliitto hyökkäsi tämän jälkeen myös Puolaan, ja Varsovassa pidettiin voiton jälkeen yhteinen paraati. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat seuraavaksi Puolan alueen keskenään.
Neuvostoliitto hyökkäsi myös sopimuksen vapauttamana Suomeen marraskuun 30. päivänä samana vuonna. Sodan aikana Neuvostoliiton liittolainen natsi-Saksa teki parhaansa, ettei Suomi saisi hankittua hävittäjälentokoneita ja muita sotatarvikkeita puolustaakseen vapauttaan.
Ja vuonna 1940 Neuvostoliitto sopimuksen johdosta hankki omistukseensa myös Viron, Latvian ja Liettuan ja Romanian Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan.
Venäjän suuri johtaja Vladimir Putin saisi kiinnittää rinnukseensa suurikokoisen natsihakaristin, suuremman kuin Oskar Schindlerillä oli koskaan ollut.
Lisäksi sanoisin vielä, että olisi kiva, jos sama asia kuin oli tapahtunut Puolalle vuonna 1939 tapahtuisi Venäjälle, että Venäjä saisi vastaiskun.
Nyt sitten on menossa Ukrainan jako. Jos läntinen osa Ukrainasta menestyy ja venäjänkieliset alueet näivettyvät Venäjän syrjäalueina, niin voi sanoa, että sitä sai mitä tilasi venänjänkielisessä osassa.
VastaaPoistaJuuh, mutta läntisellä tynkä-Ukrainalla olisi vielä pitkä matka normaaliksi länsieurooppalaiseksi maaksi, kuitenkin.
Poista