Olipa kerran ihmisremmi, josta käytän nimitystä "juoppoporukkani". Se koostui aikaisemmin useammasta ihmisestä. Nainen A oli pikku hiljaa yhä enemmän jättäytynyt siitä pois. Seuraavaksi mies, josta käytän nimitystä Vitus Pullo, jättäytyi pois. Kesti vielä jonkin aikaa, ja sitten nainen I jättäytyi pois. Nyt meitä on jäljellä minut itseni mukaan lukien enää kolme.
Pitkästä aikaa juoppoporukkani kokoontui luokseni viime sunnuntaina. Tarjosin porukalle alkajaisiksi pienemmän pikkuveljeni kesämmällä kiinanmatkansa tuliaisina lahjoittamaa Sheridan's-kaksikomponenttilikööriä. Vasta nyt korkkasin pullon. Likööri osoittautui oikein mainioksi. Tämän jälkeen jokainen ajan kanssa ja suhteellisen hyvässä seurassa nautti kolme kappaletta omia juomiaan. Minä nautin tietenkin hirvittävän hyvälaatuisia ja kalliita monopolialkoholiliikkeemme Alkon myymälästä hankkimiani oluita. Nainen S nautti maitokaupasta hankkimiaan oluita, jotka nekään eivät olleet peruskuraa. Nainen K nautti minun hänelle maitokaupasta ostamiani EuroShopperin päärynäsiidereitä. Kuuntelimme myös Spotifystä musiikkia.
Mutta ei siinä kaikki. Nainen K rupesi siivoamaan. Hän siisti olohuoneen pöytäni, jolle oli aikojen saatossa kertynyt melkoinen määrä tavaraa ja rojua. Nainen S auttoi hommassa. Nainen K myös keräsi hirvittävät määrät kulttuurielämäntuntijakollegani tuomia sanomalehtiä lattialta. Kollegani kun on tavannut käyttää sanomalehtiä kulttuurielämätapahtumapäivinä kämpilleni tuomiensa erinomaisten oluitten kääreinä, jotta eivät menisi pullot repussa rikki.
Pystyn hyvin pitämään huolta henkilökohtaisesta hygieniastani, mutta kämpän siistinä pitäminen on vähän eri asia. Muistan kuinka ollessani pieni, koulukirjassa, olikohan kyseessä englannintunti, oli kuvat "siististä huoneesta" ja "sotkuisesta huoneesta". Minä ihmettelin silloin "sotkuisen huoneen" kuvasta, että aika siistiähän tuossa on. Sama meininki on minulla jatkunut senkin jälkeen. Minussa ei elä juuri minkäänlaista kriittisyyttä kämppäni siisteyden suhteen.
Lauantaina eräs luonani vieraillut tuttu oli kehottanut minua laittamaan parvekkeen oven auki, jotta kämppäni hieman raikastuisi. Sukulaisnainen taas oli eilen kertonut minulle, että usein minun vaatteeni haisevat tunkkaiselta, koska kämppäni ominaisaromi tarttuu niihin. Eläimiä en sentään ole nähnyt kämpässäni vilistävän. Ei täällä ole muita kuin minä ja pölypunkit!
Jos ketään enää tässä vaiheessa kiinnostaa, niin Vitus Pullon nimi ei ole oikeasti Vitus Pullo. Kun päätin ruveta kirjoittamaan hänestä blogiini tositarinoita, niin yritin keksiä hänelle sellaisen salanimen, joka ei vahingossakaan olisi kenenkään ihmisen oikea nimi. Mutta olen sitten saanut kuulla tästä, että salanimi olisi saanut olla vähemmän törkeitä mielleyhtymiä aikaansaava. Olen yrittänyt selittää ihmisille, että nimi Vitus Pullo on yhdistelmä Beringin salmelle nimensä antaneen Vitus Beringin ja Gaius Julius Caesarin palveluksessa olleen sadanpäämiehen Titus Pullon nimistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti