Uusi luokka sekä hirttoköysi linnanjuhlan asussa

Niin kerrotaan tapahtuneena tosiasiana, että itsenäisyyspäivänämme 6.12. Jeesuksen vuonna 2019 Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson olisi osallistunut Linnan juhliin pukeutuneena asuun, johon kuului hirttoköysi. Tämä herätti suurta vastustusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.

Petterssonin motiivi asuvalintansa makaaberille yksityiskohdalle oli se, että maailmalla sananvapauden tilanne on usein heikko ja että "meidän pitää tehdä entistä enemmän töitä sananvapauden eteen ja olla sananvapaudesta entistä ylpeämpiä, jotta Suomessa sananvapaus pysyisi niin hyvänä kuin mahdollista".

Päätoimittajan motiivi on ansiokas.

Suomessa on ennen kaikkea toimittajilla ja toimituksilla hyvä sananvapaustilanne. Ja tämä on merkittävää. Toimittajien tarkoitus on toimia vallan vahtikoirina.

Petterssonin sananvapauskäsityksessä on kuitenkin puutteita. Minun mielestäni sananvapaus on hyvällä tolalla, jos montaa erilaista mielipidettä eri asioista saa lausua julki.

Koska Suomen toimittajista suuri enemmistö on aatteellisesti melko lailla Vihreisiin päin kallellaan, niin siksi on ymmärrettävää, että toimittajat pitävät Suomen sananvapaustilannetta hyvänä, koska heihin itseensä "oikein ajattelevina" ei kohdistu vainoa.

Ongelmana onkin tässä se, että jos ei kuulu tiettyyn suojattuun luokkaan, niin Suomessa voi julkisesti mielipiteensä lausuttuaan joutua ongelmiin Suomen oikeuslaitoksen kanssa. Ja painotan tässä, että esim. kunnianloukkaus ja kehotus murhaamiseen tai raiskaamiseen eivät minunkaan mielestäni ansaitse sananvapauden suojaa. Mutta monenlainen muu ansaitsee.

Sellainen ihminen kannattaa sananvapautta, jonka mielestä myös väärillä ja hölmöillä mielipiteillä ja niiden julki saamisella on oma arvonsa. Jos kannattaa vain omien mielipiteittensä kanssa yhtenevien mielipiteiden julkituomisen vapautta, ei kannata sananvapautta. Sananvapaus on liberaali aate. Sananvapauden vastustajat vastustavat liberalismia, liberaaliutta ja vapaamielisyyttä. Tässä ei ole armoa eikä erotusta ihmisten välillä.

Presidentti Kekkosella oli sentään aikoinaan päässään sen verran tolkkua, että  armahti kirjailija Hannu Salaman tuhmien puhumisen aiheuttamasta oikeustuomiosta, joka oli kolmen kuukauden ehdollinen vankeustuomio. Nykyään Suomella taas ei taida olla sellaisia presidenttejä, jotka armahtaisivat "väärin" puhuneita.

Suomessa henkilökohtainen vapaus turvataan ennen tuhmien puhumista. Yhdysvalloissa myös tuhmien puhumisen jälkeen.