Kulttuurielämäntuntijakollegani Janne oli hyvän tavan mukaisesti tuonut lauantaina mukanaan neljä olutta yhdessä nautittavaksemme. Hän oli tuonut myös Karjala III -kaljan. Päätimme nauttia sen ensimmäisenä juomista.
Karjala III oli täysin mauton. Se oli luonteeltaan niin olematon, että melkein tunsin sen valuvan kieleni läpi. Se oli melkein mutta ei täysin erilaista juomaa kuin oikea olut.
Kun se oli saatu alas, niin kävin purskuttamassa suuni perusteellisesti vedellä ja nautin pienen määrän voimakkaan savuista mallasviskiä, joka nyt oli Laphroaigia Skotlannin Islayn saarelta, saadakseni makua tuntumaan.
Luonnollisesti me myös huuhdoimme olutlasimme, vaikka niin me teemme aina silloinkin, kun nautimme oikeaa olutta, oluitten välillä. Niin, oikeaa olutta me nautimmekin tämän jälkeen. Neljä hyvälaatuista olutta puoliksi. Keskustelumme oli älykästä ja sivistynyttä ja katsoimme samalla televisiota. Myös Laphroaig-viskiä meni alas samalla pieni määrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti