Aloite oli kerännyt 62 000 allekirjoitusta.
Seuraavassa on kansalaisaloitteen satoa joidenkin poliitikkojemme lausumana:
Yksi kansalaisaloitteen tekijöistä on väittänyt ruotsin kielen uhkaavan Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on yksi esimerkki erityislaatuisesta roskapuheesta, jota on levitetty nimien keräämisen yhteydessä. Mutta myöskään gandan kieli ei olisi uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Siksi ehdotan sen opiskelua pakollisena kouluihin.Ilmeisesti monet Perussuomalaisten kansanedustajista ovat kannattaneet kansalaisaloitetta. Ja piskuinen Muutos 2011 -puolue näyttää kannattavan sitä ainoalla kansanedustajallaan, joka oli sanonut seuraavanlaista:
– Christina Gestrin, r
Kun oppii yhden kielen, oppii myös toisen kielen. Mitä enemmän kieliä luet, sitä enemmän opit. Siksi meidän kaikkien tulisi opiskella kouluissa myös gandaa.
– Raija Vahasalo, kok
Pakkoruotsi-termin jatkuva käyttäminen alkaa tuntua jo loukkaavalta. Myös pakkoganda-termin käyttäminen loukkaisi minua kovasti. Minusta kuitenkin on tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin ruotsin kielen ohella myös gandaa.
– Peter Östman, kd
Myös harvinaisemman kielen mahdollisuus pitäisi olla yhä useamman ulottuvilla. Kyllä kielten opiskelukin voi olla hauskaa. Harvinaisemmista kielistä minulle tulee mieleen ganda.
– Aila Paloniemi, kesk
Suomen itsenäisyys ja kansallinen kulttuuri on rakennettu kahdella kielellä. On äärimmäisen tärkeätä, että jokainen koululainen joutuu tekemisiin suomen ja ruotsin kielen kanssa. Yhtä tärkeätä on se, että koululaiset joutuisivat tekemisiin myös gandan kanssa, jotta voisimme rakentaa jatkossa kansallista kulttuuriamme myös sillä kielellä.
– Kimmo Sasi, kok
Ruotsi on yhtä ihana kieli oppia kuin kaikki muutkin kielet, esim. ganda, jota meidän koululaistemme tulisi myös opiskella.
– Tuula Peltonen, sd
Pohjoisessa Suomessa on tuhat kilometriä maarajaa Ruotsiin ja Norjaan. Siellä työmarkkinat ovat olleet auttavasti yhteisiä. Pakkoruotsi on tuottanut siellä hedelmää. Hedelmää tuottaisi vielä enemmän sellainen, että niin Ruotsin kuin Norjan kouluihin tulisi pakkosuomi. Lisäksi kannatan gandan yleistä opiskelua maissamme.
– Simo Rundgren, kesk
Nyt kyseenalaistetaan se, että suomalaiset pakotetaan opiskelemaan suomenruotsalaisten äidinkieltä vastoin oma tahtoaan ja rahoittamaan vielä itse koko lystin. Gandaa voisin myös opiskella, mutta omalla ajalla ja omalla rahalla.Jostain kuulin, että ruotsin kielen pakko-opiskelun tuntimääriä aiotaan lisätä peruskoulussa. Sitä kutsutaan "kehittämiseksi" ja Helsingin Sanomat -päivälehti nimittää asiaa "rakentavaksi". Myöhemmin pakollisiin opiskeltaviin kieliin tullaan ilmeisesti lisäämään ganda.
– James Hirvisaari, m2011
Ganda on Ugandan puhutuin kieli. Se on bantukieli, jota puhuvat gandat eli bagandat, ja Ugandassa sitä puhuu äidinkielenään kaksi miljoonaa ihmistä. Ganda on valtakieli Ugandan keskusmaakunnassa, johon muun muassa pääkaupunki Kampala kuuluu. Siitä ei silti ole tullut Ugandan kansallista kieltä, koska vain noin 20 prosenttia koko maan väestöstä puhuu sitä äidinkielenä.
Pakkoruotsi voitaisiin hyvin korvata vaikkapa Pakkokontinkielellä. Ei pakollisia kieliä äidinkielemme (suomi) lisäksi. Kyllä ruotsinkieleenkin kiinnostusta riittää ilman pakkoakin.
VastaaPoistaJeah, män (anteeksi anglismi).
PoistaPerkkel..miksei vaikka pakkoesperanto, joka ymmärtääkseni(vaikka armoitettuna lingvistinä Sinä, Tomppa, seuraavien työhypoteesien pitävyyden minua paremmin ymmärrät) on perin looginen kieli.
VastaaPoistaTuolla perusteella voisi kuitenkin pakko-opiskella kiinaa..?
Jos pakkoesperanto tulisi maailmassa voimaan, niin hyväksyisin asian, vaikkakin pitkin hampain. Kun kielessä on minua loukkaavia piirteitä, ja pahin niistä on kielen sukupuolisensitiivisyys romaanisten kielten ja latinan tapaan. Joidenkin konsonanttien yläpuolella esiintyvät tarkkeet kestäisin paremmin, ennen kaikkea siksi, että esperantossa ne voidaan tarvittaessa merkata erikseen kirjoittamalla äännettä merkitsevän kirjaimen viereen kirjan X, jota ei muuten käytetä esperanton kielessä.
PoistaEsperanton kielioppi on ainakin luokkaa maailman helpoin/helpoimpia oppia, ja se on sitä paitsi kansallisesti puolueeton kieli, koska se ei ole kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli.
Kiinan kieli olisi ainakin sikäli hyvä, että se on rakenteeltaan yksinkertainen. Ongelma sen kanssa olisi siinä, että kiinalaiset itse edelleen käyttäisivät perinteisiä sanamerkkejä, ja niitten opiskelussa menee paljon aikaa. Jos ulkomaalaiset opiskelisivat pakkokiinaa pelkästään länsimaisella pinyin-merkkijärjestelmällä, niin sitten taas menetettäisiin yhteys kiinalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan laajasti. Jossain määrin kyllä myös sen takia, että mandariinikiinaa eivät läheskään kaikki kiinalaiset puhu äidinkielenään, vaikka ymmärtävät mandariinia kirjoitettuna sanamerkeillä.
Äsken kirjoittamani kommentti katosi..epäilen blogspotin ylläpidon merkittävältä osin koostuvan homojen hyysääjistä..
VastaaPoistanoniin siis, epätarkka kommenttini ei paljastanut ajatuksiani kuin pinnalta mistä kannan täysimittaisen poliittisen vastuun.
Akupunktio-opettajani Lin Lau Chen puhuu mandariini-kiinaa, ja kirjoittaa klassisilla kirjoitusmerkeillä, joiden olen huomannut olevan varsin loogisia(vrt.esim portti ja talo).
Moderni kiina, jonka opettelun koen vastenmieliseksi, on tehty hätähousuille, jotka, homojen hyysääjien tavoin, ansaitsevat kirveellä ympäri korvia.
En usko, että Googlella on sen enempää varoja kuin halujakaan palkata kokopäiväisiä sensoreita Bloggerin lukijakommentteja valvomaan. Joskus joku viesti saattaa mennä kyllä roskapostilaatikkoon. Mutta en löytänyt viestiäsi sieltä.
PoistaMitä tulee kiinan kieleen, niin OK. Maohan oli antanut yksinkertaistaa hieman kirjoitusmerkistöä.