Miksi minä pidän Jeesuksesta

Kun Jeesus oli vauvaikäinen, häneltä nipsaistiin juutalaisen tavan mukaisesti esinahka pois.

Jeesus kuului keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä Joosef oli ammatiltaan rakentaja. Lähellä Joosefin ja Jeesuksen kotikylää Nasaretia sijaitsi kansainvälinen kaupunki Seforis, joka oli Jeesuksen opetellessa ammattiaan Joosefin töissä Galilean pääkaupunki. N. 18 jKr. pääkaupunki muutti Tiberiaaseen, mutta sillä ei ole tämän blogimerkinnän kannalta sen suurempaa merkitystä. Jeesus oletettavasti jatkoi ammattinsa harjoittamista edelleen Seforiksessa. Jossain vaiheessa iskä oli sitten kuollut.

Jeesus aloitti jossain vaiheessa julkisen toimintansa. Hän luopui leivän erinomaisen hyvin pöytään tuoneesta rakentajan ammatistaan ja ryhtyi kierteleväksi matkasaarnaajaksi, mikä oli aika rohkea temppu silloin kun ei ollut olemassa perustuloa tai muunkaanlaista julkista sosiaaliturvaa. Hän valitsi oppilaistaan kahdentoista luotetun miehen sisäpiirin.

Jeesus halusi tulkita juutalaista lakia ja sen sisältämää käyttäytymiskoodistoa siten, että se olisi siedettävämpi ja lempeämpi tavallisen juutalaisen kannalta. Kuitenkin opettamalla etiikan ulottuvan ihmisen sisimpiin vaikuttimiin asti, hän halusi kuulijoidensa lopulta tajuavan, ettei kukaan pysty pelastamaan itseään. Kaikki ovat syntisiä, myös kaikkein hurskaimmat.

Jeesus seurusteli yhteiskunnan hyljeksittyjen kanssa. Hän ei myöskään kieltänyt apuaan juutalaisen seurakunnan ulkopuolisilta, jotka olivat juutalaisen uskonnon mukaan saastaisia, ihmisiä joita ei saanut koskettaakaan ja joiden kotiinkaan ei saanut mennä vierailemaan.

Pyhässä kaupungissa Jerusalemissa sijaitsi siihen aikaan Herodes Suuren rakennuttama temppeli. Edellisen temppelinhän roomalaiset olivat joitakin vuosikymmeniä takaperin polttaneet. Juutalaiset tulivat kaikkialta maailmasta temppeliin uhraamaan eläimiä Jumalalle. Jeesusta otti kuitenkin päähän eläintenkaupustelijoiden hintakiskonta temppelin alueella. Kerran hän tekikin kantansa selväksi ja rötösteli hieman alueella protestiksi. Hyvä meininki!

Juutalaisten johtomiehiä vitutti se, että Jeesus opetti eri lailla juutalaista uskontoa kuin hyvä tapa edellytti. Lisäksi he myös pelkäsivät, että Jeesus johtaisi kansan kapinaan roomalaisia miehittäjiä vastaan ja roomalaisten vähemmän huumorintajuinen vastareaktio johtaisi juutalaiskansan tuhon omaksi.

Yhtenä pääsiäisenä, kun Jeesus oli pääsiäisjuhlilla oppilaittensa kanssa Jerusalemissa, yksi hänen oppilaistaan kavalsi hänet. Pappien johtamat sotilaat tulivat sitten vangitsemaan häntä puutarhasta, jossa hän oli. Oppilaista yksi haavoitti kuitenkin miekalla yhtä vangitsijoista. Jeesus käski pistää miekan pois ja paransi haavoittuneen. Hän sanoi: "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu." Jeesus oli sitä mieltä, että häntä ei saa puolustaa asein. Täytyy sanoa, että varsin terve näkemys uskonnonperustajalta!

Lyhyessä juutalaisten korkeimman neuvoston pitämässä oikeudenkäynnissä, johon ei päästetty Jeesuksen kannattajia mukaan, Jeesus tuomittiin jumalanpilkasta kuolemaan. Kuolemantuomion lailliseksi saamisen takia hänet vietiin sitten roomalaisen kuvernöörin luokse, joka tuomitsi hänet kuolemaan mutta aivan toisesta syystä. Jeesus ruoskittiin. Kuolemantuomio toimitettiin muille kuin Rooman kansalaisille Rooman valtakunnassa naulaamalla tuomittu ristinpuuhun roikkumaan. Se on oikeasti aika vittumainen tapa kuolla.

Jeesus kuoli ja eräs hänen kannattajansa antoi haudata hänet omaan sukuhautaansa. Mutta Jeesus olikin sellainen epeli, että hän heräsi henkiin. Hän tapasi seuraavaksi lähimmät oppilaansa, opetti heitä ja hänet otettiin sitten pois heidän näkyvistään. Ennen lähtöään hän lupasi oppilailleen lahjana Pyhän hengen, joka opettaisi heitä ja antaisi heille voimaa.

Jeesuksen lupaama Pyhä henki asettuikin oppilaisiin jonkin ajan kuluttua ja juutalaisten johtomiehiä ja roomalaisia viranomaisia viimeksi kuluneina viikkoina kovasti pelänneet oppilaat muuttuivat taas rohkeiksi.