Suomessa sekä eduskunta-, kunnallis- että EU-parlamentin vaaleissa on käytössä D'Hondtin vaalitapa.
Se toimii siten, että puolueen tai vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvuksi 1/1:n puolueen tai vaaliliiton saamista äänistä. Toiseksi eniten ääniä saanut saa vertailuluvuksi 1/2:n äänistä, kolmanneksi eniten ääniä saanut taas 1/3:n, neljänneksi eniten ääniä saanut saa 1/4:n jne. Vertailulukuun vaikuttavat siis sekä ehdokkaan saama henkilökohtainen äänimäärä että sen puolueen tai vaaliliiton saama äänimäärä, joka hänet on asettanut ehdolle. Vaalipiirin paikat jaetaan ehdokkaille sitten näiden saamien vertailulukujen koon mukaan.
Mielestäni D'Hondtin vaalitavassa on se hyvä puoli, että sen logiikka on helppo käsittää.
D'Hondtin vaalitapaa on nimitettu suhteelliseksi vaalitavaksi, vaikka tiukasti ottaen se ei sitä ole, se kun lievästi suosii suuria puolueita ja vaaliliittoja ja vastaavasti hieman sorsii pieniä puolueita ja vaaliliittoja.
Vaalitapa olisi kuitenkin helppo saada pienellä tempulla olemaan täysin suhteellinen. Vertailulukujen laskentaa voidaan muuttaa seuraavalla tavalla:
Se toimisi siten, että puolueen tai vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas saisi vertailuluvukseen 1/1001:n puolueen tai vaaliliiton saamista äänistä. Toiseksi eniten ääniä saanut saisi vertailuluvuksi 1/1002:n äänistä, kolmanneksi eniten ääniä saanut taas 1/1003:n, neljänneksi eniten ääniä saanut saisi 1/1004:n jne.
...
PS. 13.3.2023: Oho, en ollut huomannut aikoinani laittaa tänne Jälkikirjoitusta. Tässä esittämäni malli ei oikeasti toimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti