Huonoa suomea olevia kansalaisaloitteita ja adresseja ei pitäisi ollenkaan tehdä

Kuten Keijo Kaarisade on epävirallinen vihapuhepoliisi, jonka puhe on sopusoinnussa oikeinajattelun (toinen linkki tässä) kanssa, niin minä taas olen kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisi ja -natsi.

Joitakin päiviä sitten huomasin allekirjoituksia kerättävän adressille, jonka nimi kuuluu: "Ohisalo pois hallituksesta!"

Adressin tekstin muoto on sen verran ala-arvoinen, että joudun pahoittelemaan, etten kykene sitä tämän vuoksi allekirjoittamaan. Teksti kuuluu näin:

Sisäministeri pyrkii auttamaan vain pakolaisia lisää suomeen ja vaarantaa suomalaisten terveyden samalla

Jos rajat ovat kiinni joka maassa se tarkoittaa juuri sitä että sisälle ei tulla ei edes turvapaikan hakijat.

Suomi on suomalaisten ja suomen hallitus on myös velvollinen auttamaan ensisijaisesti suomalaisia ei pakolaisia ja elintaso sailaajia!

Suomi kuntoon ja sisäministeri vaihtoon

Eräs tuttavani, joka myöskin on maahanmuuttokriittinen, oli jakanut Facebookissa kyseisen adressin. Latasin siihen kommentiksi oman mielipiteeni: "Mielestäni adressit tulisi kirjoittaa hyvällä suomen kielellä. Tai ulos Suomesta, jos ei osaa edes kieltä."

Hän vastasi sanomalla näin: "Tuo on kyllä totta... tulee lähinnä mieleen isämmaampuollustajat."

Sveitsissä on käytössä päättäjiä sitovat kansanäänestykset, vaikka Suomessa ei. Tämä on vain villi arvaus, mutta kuvittelen sveitsiläisten sen verran kunnioittavan äidinkieltään – mikä se onkin kullakin – että siellä aina viilataan kansanäänestyksiä koskevat tekstit prikulleen oikeakielisiksi. Vaikka niissä on kyse ihan virallisesta käytännöstä eikä pelkästään kansalaisaloitteista tai adresseista, niin ehdotan, että otamme kaikki Suomessa niistä mallia.

Olen tässä blogissani, jota nimitän pääblogikseni, – minulla on myös kolme tai neljä muuta blogia – toiminut kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisina aikaisemminkin (vaikkakaan lukijakommentoijieni kirjoitusmokiin en puutu). Hyvinä esimerkkeinä tästä hämmentävästä käytöksestäni käyvät seuraavat kolme blogimerkintää:

Perussuomalaisille oikeinkirjoittamisen kyvyn pakko?

Latinan ja englannin kielen raiskaaminen

Jotkut suomalaiset uusnatsit tekopyhiä?

Sveitsin hallitusjärjestelmä on demokraattisen kontrollin alla

Sveitsi on tunnettu mm. suorasta demokratiasta, eli siitä, että äänioikeutetut kansalaiset voivat kävellä milloin tahansa lakiasäätävien poliitikkojen yli päättäjiä sitovien kansanäänestysten avulla.

Sveitsin lainsäädäntö on siis demokraattisen kontrollin alla.

Sveitsissä poliitikot hoitavat ainoastaan päivänpolitiikan teon.

Myöskin Sveitsin hallitusjärjestelmä on suorastaan ääridemokraattinen, jos näin voi sanoa. Sveitsissä on liittovaltion tasolla tapana muodostaa aina hyvin laajapohjainen hallitus.

Sveitsin hallitus koostuu seitsemästä ministeristä. Hallituksen jäsenet valitsee Sveitsin parlamentti liittokokous. Periaatteessa hallituksen muodostavat puolueet saavat kukin liittoparlamentin voimasuhteita suurin piirtein vastaavan osuuden hallituksen paikoista.

Jokainen hallituksen ministeri johtaa omaa hallituksen virastoaan sen päänä. Liittovaltiolla ei ole varsinaista päämiestä, mutta sen hallituksen puheenjohtajana toimii presidentti, jolla ei ole hallituksesta riippumatonta omaa valtaa. Presidentin ja varapresidentin valitsee liittokokous.

Presidentin tehtävä kiertää hallituksen jäseneltä toiselle. Joka vuosi aikaisemmin varapresidenttinä toiminut hallituksen jäsen valitaan presidentiksi, ja silloin varapresidentin viran saa taas toinen hallituksen jäsen.

Sveitsin hallituksessa noudatetaan sellaista tapaa, että puoluepolitikointia vältetään. Hallituksen jäsenet kunnioittavat toisiaan ja pyrkivät kaikille sopiviin kompromisseihin, vaikka hallitus koostuisikin toisilleen vastakkaisista poliittisista voimista. Kukaan ei nk. vedä välistä.

Sveitsissä ei näin ollen ole olemassa normaaliparlamentaarisesta järjestelmästä tuttua jakoa hallitukseen ja oppositioon. Maassa riippuu ihan kustakin asiasta, onko kukin puolue sen suhteen enemmistössä vai vähemmistössä eli oppositiossa.

Yksi syy Sveitsin liittohallituksen laajapohjaisuuteen ja sen toiminnan konsensushakuisuuteen on edellä mainitsemani suora demokratia. Jos liittoparlamentissa olisi olemassa vahva oppositio, niin se kykenisi tehtailemaan haluamistaan asioista jatkuvasti kansanäänestyksiä, jotka liittohallitus sitten joutuisi hoitamaan.

Sveitsin osavaltioiden eli kantonien tasolla hallitustoimi toimii samaan tapaan.

Jussi Halla-aho, suomalainen toisinajattelija

Jussi Halla-aho (s. 1971) on suomalainen poliitikko, joka alun perin tuli tunnetuksi bloginsa Scripta ("Kirjoituksia uppoavasta lännestä") kautta. Myöhemmin hän liittyi Perussuomalaiset-puolueeseen, joka jossain määrin kannatti populismia ja ehkä myös nationalismia. Siihen aikaan puoluetta johti katolinen Timo Soini, joka myös oli yksi puolueen perustajista (perustettu vuonna 1995).

Puolueen nimi Perussuomalaiset on tosiasiassa melko lailla mahdoton kääntää täsmällisesti muille kielille.

Koska Halla-aho oli kansallisesti tunnettu, hänestä tuli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuonna 2009. Suomen eduskunnan jäsen hänestä tuli vuonna 2011. Euroopan unionin parlamentin jäsen hänestä tuli vuonna 2014.

Jussi Halla-aho kannatti Suomen kansan etua ja vastusti monikulturismia. Tämän vuoksi häntä haukuttiin natsiksi, rasistiksi ja fasistiksi, vaikka hän vastusti kiihkoisänmaallisuutta, kiihkonationalismia, rasismia ja poliittista väkivaltaa. Ja vaikka hän kannatti demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Mutta joillekin ihmisille oman hyveellisyyden signalointi on hyvin tärkeätä.

Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin sananvapauden käytöstä vuonna 2010 (asiaa on käsitellyt Jiri Keronen vanhassa blogissaan ansiokkaasti).

Vuoden 2017 kesäkuussa Timo Soini jätti Perussuomalaisten puheenjohtajan viran. Sillä hetkellä Perussuomalaiset oli ollut kaksi vuotta Suomen hallituksessa. Virkaan valittiin puoluekokouksessa Halla-aho. Tämä herätti suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.

Mutta minä liityin Perussuomalaisten jäseneksi.

...Poliitikkona Halla-aho on analyyttinen. Hänen edeltäjänsä Perussuomalaisten puheenjohtajana, Timo Soini, on ollut kansankiihottaja...

Silloin Timo Soini ja kaikki muut Perussuomalaisten ministerit jättivät puolueensa ja perustivat uuden poliittisen ryhmän eduskuntaan. Ryhmän nimeksi tuli lopulta Sininen tulevaisuus (lyhyemmin sanottuna Siniset). Muut hallituksen poliittiset puolueet, Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus, vihastuivat kovasti. Myös Sampo Terho, joka oli ollut Perussuomalaisten ministeri ja joka oli aiemmin sanonut, että hänellä on samantapaiset poliittiset mielipiteet kuin Halla-aholla, jätti puolueen. Suurin osa eduskuntapuolueista myös kieltäytyi yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa.

Aikaisemmin Perussuomalaisia oli haukuttu ääripuolueeksi. Nyt, kun Jussi Halla-aho oli tullut valituksi puolueen puheenjohtajaksi, sanottiin, että Perussuomalaisista on nyt tullut ääripuolue.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sininen tulevaisuus putosi Suomen eduskunnasta. Timo Soini ei ottanut osaa vaaleihin.

Samoissa vaaleissa Jussi Halla-aho palasi Suomen eduskuntaan.

Vuoden 2020 melko alussa Perussuomalaisten nuorisojärjestö oli kieltäytynyt puoluejohdon suunnitelmasta, jonka mukaan nuorisojärjestön jäsenien tuli olla myös puolueen jäseniä. Tämä johti siihen, että Perussuomalaiset on perustanut uuden nuorisojärjestön entisen tilalle. Suunnitelma oli johtunut siitä, että nuorisojärjestön piirissä oli vaikuttanut fasistisia elementtejä. Uuden nuorisojärjestön sääntöihin kirjattiin demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltion kunnioittaminen.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta valitsi vähän myöhemmin eli 16.2.2022 Halla-ahon puheenjohtajakseen. Tämä tapahtui juuri ennen Putinin Venäjän suurhyökkäyksen veljeskansansa Ukrainan kimppuun alkua.

...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Jussi Halla-aho, un disentor finsce.

...

PS. 21.6.2021: Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että hän ei hae enää jatkokautta puheenjohtajana.

...

PS. 16.8.2021: Riikka Purrasta tuli seuraava Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon jälkeen.

...

PS. 21.6.2023: Hallis toimi 9.2.2022–4.4.2023 Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. 21.6.2023 alkaen mies on toiminut Suomen tasavallan toiseksi korkeimmassa virassa eli eduskunnan puhemiehenä.

...

PS. 12.2.2024. Hallis osallistui vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Ehdokkaita oli yhteensä yhdeksän. Kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä äänistä, joten järjestettiin vaalin toinen kierros. Halla-aho suoriutui vaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi, joten hän tippui siltä. Jatkoon suoriutuivat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Stubb voitti niukalla äänten erolla: hän sai 51,6 % hyväksytyistä äänistä ja Haavisto 48,4 % hyväksytyistä äänistä.

Monikulttuurisuus sekä poliittinen ideologia monikulturismi

Monikulttuurisuudessa on kyse siitä, että yhteiskunta on jakaantunut toisilleen vastakkaisiin ryhmiin.

Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan se, että yhteiskunnassa on olemassa tietyt minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai melkein kaikki elävät.

Poliittista ideologiaa, joka edistää monikulttuurisuutta, nimitetään monikulturismiksi (tai monikultturismiksi).

Monikulturismille on luonteenomaista ajatus uhrihierarkiasta.

Lisäksi monikulturismi tosiasiassa paljon kunnioittaa muslimimiestä ja tämän uskonnollisia fundamentalistisia oikeuksia yli naisten, tyttöjen, homoseksuaalien ja toisinajattelijoiden oikeuksien. Jostain syystä muslimimies on monikulturismin uhrihierarkiassa korkeimmalla.

...
PS. 22.6.2020: Ja sama toisella kielellä: Multiculturia e multiculturalisme, un ideolojia political.

Yhdysvaltain uskonnonvapausjärjestelmä on kauneinta, mitä ihminen on luonut maan päälle

Kerron tässä kirjoituksessani Yhdysvaltain uskonnonvapausjärjestelmästä ja sen kehityksestä sekä kehun sitä.

Yhdysvallat itsenäistyi Iso-Britannian kuningaskunnasta vuonna 1776.

Maan perustuslaissa alun perin mainittiin uskonto vain kohdassa, jossa kiellettiin uskonnon käyttäminen pätevyysvaatimuksena julkiseen virkaan.

Vuonna 1791 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi ensimmäisen lisäyksen maan perustuslakiin. Siinä mm. säädettiin kirkon ja valtion erosta ja kiellettiin hallintoa useimmissa tapauksissa sotkeutumasta kansalaisten uskontoon ja uskonnonharjoitukseen.

Perustuslain neljästoista lisäys, joka hyväksyttiin vuonna 1868, lisäsi uskonnonvapautta kieltämällä osavaltioita saattamasta voimaan lainsäädäntöä, joka tukisi tai estelisi mitään uskonnoista.

Vuonna 1878 Yhdysvaltain perustuslain korkein tulkitsija Korkein oikeus määräsi, että perustuslain ensimmäinen lisäys kieltää hallintoa sääntelemästä ihmisten uskoa mutta toisaalta ei uskonnollisia toimia kuten avioliittoa.

Vuonna 1963 Korkein oikeus sääti, että osavaltiot eivät saa vaatia ketään hylkäämään uskomuksiaan saadakseen etuja.

Vuonna 1971 Yhdysvaltain Korkein oikeus kielsi Pennsylvanian osavaltiota hyvittämästä katolisten koulujen opettajien palkkoja.

Olen itse asiassa sitä mieltä, että Yhdysvaltain uskonnonvapausjärjestelmä on suurin piirtein kauneinta, mitä ihminen on tällä pallolla luonut.

En kuitenkaan kannata sitä varauksetta.

Kannatan kuitenkin ehdottomasti uskonnollisten yhdyskuntien ja valtion eroa. Kannatan myöskin sitä, että uskontoa ei voi käyttää pätevyysvaatimuksena julkiseen virkaan pääsyyn. Kannatan myös sitä, että julkista tukea saavat koulut eivät saa opettaa uskontoa ainakaan tunnustuksellisena.

Mutta mielestäni Yhdysvaltain uskonnonvapausjärjestelmä saisi olla jonkin verran kriittisempi uskontoa kohtaan.

Mielestäni julkiseen virkaan pääsyn ehtona tulisi olla sen, ettei henkilö hyväksy uskonnollista lainsäädäntöä. Lisäksi mielestäni uskonnollista lainsäädäntöä kannattavilta tulee viedä myös äänioikeus.

Ja mielestäni myös sellaisten uskontojen tulee olla kiellettyjä, jotka kannattavat rasismia tai pyhää sotaa toisinajattelevia vastaan tai pyrkivät väkipakolla estämään uskonnon vaihtamisen tai avioliiton solmimisen toisuskoisen kanssa.

...
PS. 30.4.2020. Kirjoitin myös pienen jatkon tälle.

Kirjaesittely: Mari Manninen: Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Kiina muuttuu hirvittävää vauhtia. Siksi olikin mukava saada käsiinsä maan nykytodellisuutta käsittelevä Mari Mannisen vuonna 2018 ilmestynyt teos Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista.

Suomalaisilla ja yleensäkin länsimaisilla ihmisillä on vääriä luuloja Kiinasta ja kiinalaisesta todellisuudesta. Näitä myyttejä Manninen purkaa kirjassaan.

Itselläni on kiinalaisia sukulaisia, joten Kiina kiinnostaa minua siksikin.

Taisin lukeneisuudestani huolimatta saada kirjasta myös uutta tietoa. Manninen esittelee siinä kiinalaisen todellisuuden tiiviisti ja selkeästi, riittävän perinpohjaisesti ja myös kiinnostavalla tavalla. Vastauksia kysymyksiin sai eikä juurikaan tärkeitä asioita ollut jäänyt kirjasta pois.

Mari Mannisen kirjassaan käsittelemiä myyttejä ovat mm. seuraavat:

• Kiinalla on 5000-vuotinen historia
• Kiinan muuri näkyy Kuuhun
• Kiinalaisilla ei ole käytöstapoja
• Tiibetiläiset ovat rauhaa rakastavaa kansaa
• Kiinassa suunnitellaan politiikkaa sadan vuoden tähtäimellä
• Kiinalaiset ovat lyhyitä
• Kiina on kommunistinen
• Kiinalaiset syövät aina riisiä
• Kiinalaiset syövät koiria
• Pekingin ilmansaasteet ovat maailman pahimmat
• Kansalaisjärjestöt eivät saa toimia Kiinassa
• Kun osaa kiinaa, pystyy juttelemaan 1,4 miljardin ihmisen kanssa
• Kiinalainen tuote on huonolaatuinen
• Kiinassa media on täysin sensuroitua

Ja varmaankin on myös tarpeen lisätä tähän loppuun se, että kirjoittaja ei millään lailla ihannoi Kiinan hallitsevaa kommunistista puoluetta. Realismi on Mannisella hallussa.

Kiinan muutosvauhti on kuitenkin hirmuinen. Vuonna 2025 tämä kirja on siksi luultavasti jo vanhentunut, ja Manninen lienee itse ensimmäisenä tämän tunnustamassa.

Jeesuslisko ja muut otukset

Euroopassa mietitään taas, saako profeettaa kuvata lehdessä ja miten. Eläinten nimistössä uskonnolliset ja loukkaavat nimet on kielletty. Niinpä ilkikurinen kuoriaistutkija ei saisi nimetä vaikkapa uutta kähmäkorvakärsäkkään alalajia muhammediksi. Jeesus on kyllä saanut nimikkoeläimen.

Siteeraus on Helsingin sanomat -lehdessä 16.1.2015 julkaistusta artikkelista Jeesusliskon vesijuoksu (joka maksumuurin takana).

Jeesusliskon virallinen nimi on näköjään viherbasiliski, ja lajin tieteellinen nimi on Basiliscus plumifrons.

Eläin pystyy ilmeisesti pitempiäkin matkoja juoksemaan veden päällä, mutta toisin kuin Jeesus, se jatkaa matkaa uiden, jos vauhti loppuu.

Myönnän jeesusliskon kuuluvan lempieläimiini.

Adolf Hitlerin mukaan nimetty otus Anophthalmus hitleri taas on sokea kovakuoriainen, joka elää vain viidessä luolassa Sloveniassa. Lajinimen oli alun perin muuten pitänyt olla kunnianosoitus herra Hitlerille, ja on käytäntönä, ettei lajien kerran saamia tieteellisiä nimiä vaihdeta. Itse olin luullut, että laji oli nimetty noin alkuperäiselle Hitlerille vittuilun vuoksi, mutta olinkin väärässä.

On myös yhdysvaltalaisen kirjailijan H. P. Lovecraftin luomaan (tai perustamaan) Cthulhu-mytologiaan kuuluvan hullun muinaisen jumalolennon suuren Cthulhun mukaan nimetty Sollasina Cthulhu. Se edustaa merimakkaroiden varhaista kehitysvaihetta ja eli 430 miljoonaa vuotta sitten, eli ei valitettavasti elä enää nykyään (olen muuten päättänyt tutustua tänä vuonna tarkemmin Cthulhu-mytologiaan).

Itse olen sitä mieltä, että periaatteessa kaikkien pyhien hahmojen mukaan pitäisi saada nimetä eläinlajeja. Profeetta Muhammadin mukaan voitaisiin nimetä esim. jokin kaiken tieltään syövä muurahaislaji. Lentävän spagettihirviön mukaan voitaisiin nimetä... hitto, en nyt keksi.

...
PS. 4.7.2020: Laitetaan sitten tämä tänne: olin myöhemmin saman vuoden aikana lukenut hieman Cthulhu-mytologiaan liittyviä teoksia.