Termillä revisionismi on karkeasti ottaen kaksi eri merkitystä: alun perin revisionismin kannattajiksi oli haukuttu niitä ihmisiä, jotka arvostelijoiden mukaan olivat luopuneet oikeaoppisesta marxilaisuudesta (tämä henkilö on ns. kaikkien revisionistien äiti). Myöhemmin termi on saanut järkevämpää sävyä, sillä sen kannattajiksi on ruvettu nimittämään ihmisiä, jotka kieltävät natsien yrittämän ja pitkälle toteuttamankin juutalaisten joukkotuhon.
Minusta on ilmeistä, että alkuperäisten kansallissosialistien johtaja ja myöhempi natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitler halusi tuhota juutalaiset sukupuuttoon. Minulle on myös selvää, että natsit melko pitkälle onnistuivat aikeessaan. Natsit eivät onnistuneet tuhoamaan kaikkia koko maailman juutalaisia siitä yksinkertaisesta syystä, että he hävisivät sodan.
Siksi minusta on hämmästyttävää, kuinka lukemattomat natsit ovat toisen maailmansodan jälkeen vähätelleet natsien väkivaltaisen juutalaiskampanjan hirvittävyyttä tai jopa kieltäneet sellaista koskaan tapahtuneen. Samat natsit, jotka julkaisujensa perusteella oikein kunnolla vihaavat juutalaisia. Siinä määrin, että näyttäisivät haluavan itse tuhota nämä, tai ne, jotka toisen maailmansodan aikaisen joukkotuhoamisen jälkeen ovat jäljellä.
Vaikka natseille sekä myös toisen maailmansodan jälkeisille uusnatseille on ollut ilmiselvästi tärkeää toisinajattelun nitistäminen ja propagandan massiivinen käyttö, niin eikö natseilta voisi odottaa hitusen rehellisyyttä ja inhimillisyyttä?! Ottakaa vaikka oppia puoluetoveristanne Oskar Schindleristä.
PS. Itse kannatan kristinuskon säälimoraalia. Tähän liittyy siis se, että vaikka periaatteessa kannatankin natsien tapaan eläinten suojelua, niin natsien halu alistaa ihmiset pakanallisen väkivaltabakkanalian alaisiksi menee minulla todella vähän yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti