perjantai 20. huhtikuuta 2018

Avioliiton esteiden tutkinta, turhaa painolastia menneisyydestä?

Perinteisesti ja vielä nykyäänkin Suomessa on ollut voimassa lakiin perustuva käytäntö, että henkilöiden halutessa solmia keskenään pyhä avioliitto, tutkitaan ennen avioliiton satamaan purjehtimista mahdolliset avioliiton esteet. Tutkinnan suorittaa tapauksesta riippuen ao. maistraatti, Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon ao. seurakunta tai Suomen virallisen ortodoksisen kirkon ao. seurakunta.

Avioliittoon ei saa mennä, jos aikaisempi avioliitto on vielä voimassa. Nyky-Suomessa sama pätee myös rekisteröityyn parisuhteeseen.

Avioliittoon ei saa mennä myöskään äitinsä, isänsä, isovanhempiensa tai muiden suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Avioeste on myös käsillä jos puolisokandidaatti on oma lapsi, lapsenlapsi tai muu suoraan etenevässä polvessa oleva sukulainen. Myöskään sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon. Ottovanhempi ja ottolapsi eivät saa mennä keskenään avioliittoon, jollei oikeusministeriö erittäin painavista syistä tähän lupaa anna. Alaikäisenäkään ei saa mennä naimisiin, ellei oikeusministeriö anna tähän lupaa.

Olen tässä miettinyt, että tarvitaanko tätä avioliiton esteiden tutkimista nykyisessä laajuudessaan enää. Kun avoliittoon kerran pääsee täysin ilman esteiden tutkimista. Nykyään avoliitossa asuvat saavat olla naineet sisaruksiaan, ja sitten häätön pari saa banjoa soittavia hampaattomia lapsia. Epäloogista!

Toinen vaihtoehto olisi sitten tietysti se, että avoliittoonkaan ei enää saisi mennä noin vain ilman esteiden tarkistusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti