Libera vai Libero

Äärioikeistolainen ajatuspaja Libera (äärioikeistolainen samassa merkityksessä kuin "erittäin oikeistolainen") oli julkaissut raportin, jossa se sanoo jotain jonkin verran ilkeää. Seuraavassa höpötän jotain tästä aiheesta:

Liberan julkaisussa annetaan ymmärtää, että paikallinen sopiminen olisi kiva juttu sillä perusteella, että ammattiyhdistysliike on kansantaloudellinen jarru ja työttömyyden aiheuttaja.

Libera kyseenalaistaa raportissaan muun muassa ay- jäsenmaksujen verovapauden ja työehtosopimusten yleissitovuuden, jonka kirjoittajat katsovat rikkovan kansalaisten perustuslaillista yhdistymisvapautta.

Raportin kirjoittajien mielestä työmarkkinat pitäisi vapauttaa siten, että palkanmuodostus tapahtuisi "aidosti" työmarkkinoilla palkansaajien ja yritysten välillä. Raporttiheput ovat kuitenkin aidosti tässä unohtaneet sen ihan perusasian, että yritys on aina vahvempi kuin palkansaaja yksinään. Ay-liike palkansaajan tukena tasoittaa jonkin verran puntteja, jolloin neuvotteluista tulee hieman tasa-arvoisempia. Palkansaajaväestöön kuuluvista ehkä vain kymmenen prosenttia selviää tosiasiassa pitemmällä tähtäimellä työmarkkinoilla ilman toimivan ay-liikkeen tukea.

Raportin kirjoittajat väittävät näkevänsä ammattiyhdistysliikkeellä silti myös tulevaisuudessa ainakin pienen roolin. Heidän mielestään ay-liikkeellä olisi mahdollisuus "vapaiden työmarkkinoidenkin" oloissa vaikuttaa työmarkkinoihin mallisopimuksilla ja suosituksilla. Ammattijärjestöjen jäsenet tarvitsevat heidän mukaansa jatkossakin juridista apua ja muita palveluita, joita ammattijärjestöt tarjoavat. Eri asia on sitten se, että jos ay-liike on käytännössä ajettu alas, niin millä ay-liikkeellä sitten on enää tarpeeksi voimavaroja tarjota tarpeellisessa määrin juridista apua ja muita palveluita.

Olen sitä mieltä, että kaikki palkansaajat tulisi pakottaa olemaan jonkin ay-järjestön jäseniä. Nykyisellään ay-liike voi olla iso norsu, mutta se myös ehkäisee työntekijöiden sortamista.

Työehtosopimusten yleissitovuus jäykistänee työmarkkinoita jonkin verran. Yleissitovuus on kuitenkin kiva juttu, koska se tukee työntekijöitten oikeuksia. Jos taas siitä luovuttaisiin, niin tulisi määrittää kansallinen minimipalkka ja ylipäätään määrittää laissa aikaisempaa tarkemmin eri alojen työntekijöiden työehdot. Minimipalkasta voidaan luopua kansalaisten osalta sitten, jos otetaan käyttöön perustulojärjestelmä. Mutta ulkomaalaisiin työntekijöihin tulisi edelleen soveltaa minipalkkalakia, mikäli näille ei makseta perustuloa (ja miksi maksettaisiin?).

Itse olen sitä mieltä, että palkan sivukulut voivat olla suurikin este työntekijöitten palkkaamiselle, joten asia vaatisi muutosta. Ja pitäisi myöskin siivota heikommaksi pienyrityksiä riivaavaa byrokratiaa.

Samalla olen sitä mieltä, että ay-liikkeeltä tulisi ottaa pois oikeus rahoittaa puolueita ja vaalikampanjoita. Saman tulisi silti päteä myös yrityksiin, säätiöihin ja muihinkin yhdistyksiin. Puolueitten ja vaalien ehdokkaitten ei tulisi saada muuta tukea puoluetuen, puolueen jäsenmaksun ja yksityishenkilöiden lahjoitusten lisäksi.

Kaupankäynti sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kunnioita työntekijöiden oikeuksia, tulisi lopettaa.

Työsuojelua ei ainakaan kannata romuttaa, ja sen työolosuhteitten valvomiselle samoin kuin veronmaksunvälttelyn estämiselle tulisi suoda tarpeelliset resurssit. Veroparatiiseihin sijoittaminen tulisi määritellä raskaaksi rikokseksi.

Omistusten piilottaminen hallintarekistereihin tulisi tehdä mahdottomaksi.

Nyt olen lässyttänyt jo tarpeeksi. Ainakin puoli miljoonaa suomalaista osaisi puhua tästä aiheesta paremmin kuin minä, mutta heillä ei ole pääsyä blogini hallintaan.