tiistai 5. tammikuuta 2021

"On niin ihana tehdä syntiä!"

Natsismi on uuspakanallinen liike siinä missä marxismileninismikin.

Alkuperäisellä natsismilla ei ollut omaa uskonnollista ideologiaa, vaan pelkästään poliittinen ideologiansa, jota se toteutti julmasti ja tehokkaasti. Italian fasismi oli siihen verrattuna löperöä ja suhteellisen liberaalia puuhastelua. Natsismiin jos vertaa, niin fasismi ei myöskään ollut kiinnittynyt kovin syvälle italialaiseen yhteiskuntaan.

Natsi-Saksan puolustusvoimien puoluepoliittisella eliittihaaralla SS-joukoilla ei ollut sotilaspappeja. Sama pätee Hitlerin hyvän kaverin Hermann Göringin johtamiin ilmavoimiin Luftwaffeen. Kuvaavaa on, että Balkanin muslimeista perustettiin erityinen muslimidivisioona, viralliselta nimeltään 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar. Sen tunnuksessa oli islamilainen käyrämiekka. SS ei muissa joukko-osastoissaan hyväksynyt sotilaspappeja, mutta tätä SS-divisioonaa varten perustettiin muslimipappien virka.

Kuvaavaa on myös se, että SS:ään ei perustettu kristittyjä divisioonia.

Tavanomaisten joukkojen sotilaiden vyönsoljissa luki Gott mit Uns, eli "Jumala kanssamme", ja SS-joukkojen sotilaiden vyönsoljissa luki Meine Ehre heißt Treue, "Uskollisuus on kunniani", jolla viitattiin uskollisuuteen Hitleriä kohtaan johtajana.

Hitler salli nk. saksalaisten kristittyjen liikkeen hajottaa kirkkoa sisältä päin yrittämällä yhdistää kansallissosialismin oppisisältöjä kristinuskoon.

Natsit tiesivät varsin hyvin, että Jeesus oli juutalainen, ja he tekivätkin parhaansa muuttaakseen joulun sanoman uuspakanalliseksi, siksikin, että se oli kristillinen juhla myös siksi, että Joulupukin esikuva pyhä Nikolaos oli kristitty piispa. Kyseisessä suhteessa natsistisimmissa kodeissa joululahjat toi Nikolaoksen sijaan muinaisten germaanien Odin-jumala.

Hitler ei koskaan eronnut Katolisesta kirkosta, vaikka hän ei välittänyt kristinuskosta ja jopa vastusti sitä, koska hän halusi esittää Saksan kristillismieliselle väestölle, että maa on edelleen kristillinen. Samaa ajoi se, että Saksan asevoimien lentokoneissa, panssarivaunuissa ja muissa ajoneuvoissa oli (yleensä) palkkiristi natsihakaristin sijaan. Sotilaiden vyönsoljessa lukeneen Gott mit Uns -tekstin voi myös sanoa kuuluvan samaan sarjaan.

Natsit myöskin saivat suosiota jumalattoman marxilaisuuden vastaisuudellaan. Hitlerkin muisti aina vedota "Kaitselmukseen".

Tähän yhteydeen sopii mielestäni mainiosti se, että televisio-ohjelmien yhteydessä aina kerrotaan, että ohjelman "tarjoaa" jokin taho, siis se taho, joka on maksanut kanavalle siitä, että saa näkyä tällä tavoin. Viime joulun edellä telkussa näkyi useamman kerran mainosta, jossa sanottiin näin:

Ohjelman tarjoaa sinful.fi, vuoden tuhmin joulukalenteri.

Ilmeisesti tarkoitus oli mainoksen tuoda ilmi sellainen asia, että synnin tekeminen on kivaa.

Palatakseni natseihin, mitkään kristilliset ennakkoluulot eivät rajoittaneet natsien toimenpideohjelman toteutusta.

Kirjailija ja ensimmäisen maailmansodan hyvinpalvellut sotaveteraani Ernst Jünger oli vuonna 1939 Saksassa julkaistussa romaanissaan Marmorijyrkänteillä (Auf den Marmorklippen) epäsuorasti ennustanut, että ilman sotilaallisritarillisia ihanteita – ryhmän eduksi uhrautuva epäitsekkyys, vihollisen kunnioittaminen, puolustuskyvyttömien suojeleminen – kansallissosialistien johdolla käyty sota ajautuu nihilistiseen kaaokseen ja päätyy sotilaallisen tappamisen sijasta epäsotilaalliseen murhaamiseen.

Ja niinhän siinä kävi.

Voidaan sanoa, että kristilliseltäkin kannalta Hitler ja hitleriläiset kansallissosialistit tekivät paljon ja mielellään syntiä. Kyseisessä suhteessa poikkeuksyksilöitä oli puolueen piirissä vain vähän. Tärkeimpänä näistä voidaan varmaan mainita sudeettisaksalainen tehtailija Oskar Schindler.

I PS. Tästä tuli pitempi teksti kuin olin alkujaan uumoillut.

II PS. Tämä on se teksti, joka minun oli alun perin pitänyt kirjoittaa jouluaattona julkaistavaksi Jeesus-lapsen kunniaksi.

keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Koronavirus ja minä, osa 5: Jouluni – ja henkilökohtainen lamani

Ja niin kävi, etten saanut aikaiseksi jouluaattona julkaistavaksi aikomaani hävytöntä kirjoitusta Jeesus-lapsen kunniaksi. Ajattelen, että kirjoitan sen kuitenkin jossain vaiheessa. Ja julkaisen ennen loppiaista. Ei ole siis enää montaa päivää aikaa saada sitä aikaiseksi, kun loppiainen on jo viikon päästä keskiviikkona 6.1.2021.

Nk. runoblogissani julkaisin kuitenkin jouluaattona Hartautta herättämättömän joululaulun, jossa on kyse joululaulusta Tulkoon joulu, johon olen tehnyt uudet – ehkä hieman erikoiset – sanat.

Kun tulivat taas käyttöön uudet koronarajoitukset, niin yhdistykseni sulki myös toimipisteensä. Tämä oli minulle (taas) suuri isku, ja aiheutti minulle henkilökohtaista, henkistä, lamaa.

Yhdistyksen kannalta sulku oli myös sikäli ikävä juttu, että oli juuri ehditty valmistaa joululaatikot.

Vanhempi pikkuveljeni, kun hän oli lievästi velkaa minulle yhdessä nuoremman pikkuveljeni kanssa, ja koska en itse omista luottokorttia, maksoi minulle ennen joulua pelien suoratoistopalvelussa Steamissa The Operational Art of War IV -pelin. Vaikka peli on Windows-peli ja vaikka kotitietokoneessani on Linux, peli toimii koneessani riittävän juohevasti Steamiin nykyisin kuuluvan Wine-ei-emulaattori -pohjaisen Proton-palikan kautta. Vuonna 1998 olin saanut vanhemmiltani joululahjaksi pelin ykkösversion, joten pelin mekaniikka oli minulle enimmäkseen tuttu ennestään.

En jaksanut enää kirjoitella Elämän julo piina -blogiini enkä tehdä käännöksiä blogiteksteistäni linguafrancanovankieliseen blogiini Progresiste con grasia.

Myöskin on jäänyt hoitamatta yli 8500 sanan LFN-suomi -sanastoni täydentäminen. Sanastooni liittyen on kuitenkin mainittava, että virallisemmalla taholla on ollut kuluvana vuonna käynnissä projektin osa, jossa lisätään LFN:n viralliseen monikieliseen sanastoon suomen sanoja ja ilmaisuja. Saas nähdä, missä vaiheessa itse kääntämäni yhdessä HTML-tiedostossa oleva sanastoni alkaa olla vanhanaikainen. Tai, no, eihän se kokonaan muuttune vanhanaikaiseksi koskaan, koska sisältäähän sanastoni myös tiettyjä aihekohtaisia alasanastoja.

En ole jaksanut enää myöskään tehdä sähköiseen muotoon muistiinpanoja latinan kieliopista.

Olen tavannut kuitenkin tiettyjä normaaleja lähituttujani.

Maskia eli suomeksi sanottuna kasvosuojainta joutuu käyttämään joka paikassa, mutta sehän on selviö, ja mainitsen sen vain siksi, että linkitin tähän maskin käyttöön liittyvän runoni.

Jos ja kun kerho taas aukeaa 11.1.2021, toivon lamani väistyvän.

Nimipäivänäni 21.12. menin kahden isäni puoleisen tätini kanssa retkelle Kaitalammelle. Kolme neljästä koirastaan oli mukana, ja jopa vanha kuuro ja puolisokea Veeti jaksoi hyvin kulkea mailla ja mannuilla vaihtelevassa kävelymaastossa. Lopuksi paikan päällä nautimme kahvit. Kotiin lähdettyämme sain mukaani lahjakassin, joka sisälsi toisen tädeistäni itse valmistamaa sinappia, itse leivotun banaanikuivakakun ja virallisen jokajouluisen paketin Fazerin Wiener nougat -suklaakonvehteja.

Illemmalla yksi vanhimmista olemassaolevista ystävistäni Anna-Maija Kouvolasta tuli käymään. Sain häneltä Jarkko Vehniäisen sarjakuvakirjan Kamala luonto – minäkö hullu?. Se oli lahjapaketissa, mutta ilman lahjakäärettä sain häneltä myös joukon muita kirjoja. Niistä voin mainita David H. Ingvarin kirjan Kymmenet aivot, jossa kirjoittaja käsittelee eräiden historian suurmiehien aivo-ongelmia.

23. joukukuuta osallistuin etäterapiaan.

Jouluaattona menin veljeni ja hänen perheensä luokse lähi-Espooseen. Join heidän luonaan ollessani jonkin verran alkoholipitoista glögiä ja vähän vähemmän myös punaviiniä sekä yhden halpisoluen. Jouluateria oli loistava. Se oli hyvin monipuolinen muuten paitsi että laatikoista oli ainoastaan lanttu- ja chilibataattilaatikot. Hyvää joka tapauksessa oli ja tulin täyteen.

Minun ollessani viettämässä aikaa veljentyttäreni kanssa yläkerrassa Joulupukki tuli ovelle ja tipautti lahjapaketit sen eteen.

Veljentyttäreni sai paljon lahjoja. Itse olin ostanut hänelle hyvin kuvitetun runokirjan Mustekala löytää trikoot. Hän taisi tykätä eniten hänelle ostetusta älykännykästä. Päästyäni kotiin sain häneltä hänen ensimmäisen puhelunsa omalla kännykällään. Seuraavana aamuna hän soitti minulle uudestaan ja sanoi kännykkänsä olevan "kätevä kapistus".

Joulupäivänä menin käymään ystäväni Virpin ja hänen koiransa ja kissansa luokse jouluaterialle. Ihan aluksi jouduin tai pääsin ulkoiluttamaan Gimmaa – se oli koiran nimi. Gimma on musta saksanpaimenkoira.

Autoin Virpiä hieman tietokoneasioissakin. Nautin hänen kotonaan kaksi erilaista olutta ja lisäksi yhtä alkoholitonta olutta. Myöskin nautin ison lasillisen verran punaviiniä.

Mitä tulee ruokaan, niin se oli hyvää ja jouluateriaksi täyteinen. Söin itseni aivan ähkyyn. Sain Virpiltä jonkin verran jouluruokaa kotiin otettavaksi. Ja pari oluttakin ja yhden pullon valkoviiniä. Söin ruoan seuraavana päivänä.

On mainittava vielä sellainen yksityiskohta, että kun istuin parvekkeen oven edessä pöydän ääressä, niin Gimma halusi tai oli haluavinaan aina välillä käydä parvekkeella. Avasin hänelle silloin parvekkeen oven. Kerran onnistuin sitten hieman sotkeutumaan verhoon. Ja Gimma oli kovasti huolestunut minusta, koska näytin hänestä hätääntyneeltä.

Toinen tapaus oli sellainen, että kun kännykkäni soittoäänenä on nykyään Homer Simpsonin kiljunta, niin jossain vaiheessa joku soitti minulle. Ja soittoäänen vuoksi Gimma huolestui taas minusta.

Jouluajan aikana söin hirvittävän paljon makeaa. Aivan liikaa.

Myöskin aloin lukea sukulaisnaisen Jessikan syntymäpäivälahjakseni antamaa John Keatsin runokirjaa. En ollut tiennytkään, että Keats rustaili runojaan vain viiden vuoden ajan – hän kuoli nuorena. Kirjan alussa oleva runoilijaesittely iski sieluuni kyllä, koska tunsin itseni sen vuoksi alamittaiseksi. Kirjaan sisällytetyt runoilijan kirjeet ovat melkein lukukelvottomia kannaltani, koska suomentaja on tehnyt niistä kovin aleksiskivimäisiä. Mutta itse runoja silmäilen ja luen mielelläni.

Yhdistykseni toivottavasti pääsee taas aukeamaan 11. tammikuuta 2021. Sen länsi-Vantaan Pähkinärinteen toimipiste Myöhätuuli on muuten tämän sulkuajan aikana remontoitu ja maalattu. On käytetty hyväksi hyvä tilaisuus...

...

PS. 6.1.2020:

Edellisenä päivänä Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli kertonut, että koronarajoituksia jatketaan 31.1.2021 saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistykseni kohtaamispaikat ovat suljettuina ainakin tammikuun ajan. Mälsä jatkuu.

Lisäsin tekstiin maininnat Gimman huolestumisesta, TOAW IV -pelistä ja kerhon jouluruoista.

maanantai 21. joulukuuta 2020

On kuin Facebook olisi fasistien ja muiden autoritaarien puolella

Eilen sunnuntaina 20.12.2020 Facebook oli tehnyt eston eräälle jo aikoja sitten tekemälleni julkaisulle. Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen Facebook-estoni. Tosin estosta ei ole paljoa haittaa, koska sitä idioottia lukuunottamatta, joka oli sen ilmiantanut Facebookille, jo kaikki, jotka sen voivat nähdä, olivat jo nähneet sen.

Julkaisuni yhteydessä olin jakanut Ryppy ja Reikä -sarjakuvablogissa 26.2.2020 julkaistun sarjakuvanpätkän Hassan saapuu Suomeen. Rypyssä ja Reiässä pääosassa ovat puhuvat perseet.

Palvelu antoi minulle toki mahdollisuuden valittaa päätöksestään, mutta en viitsinyt.

Mutta voin selittää nyt lukijalleni, mitä tämä kyseisessä julkaisussani lausumani tarkoittaa: "Partalapset on meille annettu. Heidän harteillaan on herraus." Matkin tässä raamatullista kieltä. Termi "partalapsi" viittaa tässä aikuisiin miehiin, jotka Suomen suvaitsemiskoneisto vastaanottaa lapsina. Nämäkin ihmiset ovat Suomessa toteemeja, joiden korkeaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa kyseenalaistaa.

Tosin, jos Facebook antaa minulle enemmänkin estoja, niin se saattaa rajoittaa oikeuksiani palvelussaan myöhemmin. Joten jos palvelu antaa minulle joskus toisen eston, niin minun ainoa mahdollisuuteni olisi sellaisessa tilanteessa rajoittaa omaa läsnäoloani Facebookissa.

Yksityisenä yrityksenä Facebookilla on toki oikeus rajoittaa kenen tahansa oikeutta käyttää palveluaan.

Mutta on kuin Facebook olisi fasistien ja muiden autoritaarien puolella.

Ja tämä ruutukaappaus on sitten kaikkien aikojen ensimmäinen kuva, jonka julkaisen blogeissani.

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Huimausainelainsäädäntö liberaalimmaksi

Huumeiden kieltolaki syrjäyttää ihmisiä, koska nämä päihteenkäyttötaipumuksensa vuoksi syyllistyvät uhrittomaan rikokseen ja joutuvat täten tekemisiin virkavallan kanssa.

Kieltolain vallitessa huumeidenkäyttäjät joutuvat myös ostamaan huumeensa rikollisilta. Rikollisjärjestöt ansaitsevat näin valtavasti rahaa.

Rikollisten myymillä huumeilla ei ole takuuta laadusta.

Usein samoilta huumeenmyyjiltä saa useampaa kuin yhtä huumetta. Näin, jos häneltä on sattumalta asiakkaan haluama huumeen laji lopussa, niin hän voi yrittää myydä toista huumetta, jota hänellä sillä hetkellä on. Näin yhden huumeen käyttö voi johtaa toisen huumeen käyttöön.

Suomessa laittomia huumeita saa hankittua kaikkina vuorokauden aikoina, mutta laillista päihdettä, alkoholia, ei saa.

Alkoholi on sitä paitsi yksi vaarallisimmista päihteistä maailmassa. Se aiheuttaa väkivaltaisuutta, loukkaantumisia ja kuolemia ja tuhoaa aikaa myöten aivoja, sydäntä, maksaa ja haimaa.

Huumeet voitaisiin kaikki dekriminalisoida, eli pääsisimme tilanteeseen, jossa huumeen käyttö ei olisi enää rikos mutta jakelu olisi. Riippuen siitä, mitä lainsäätäjä haluaisi, niin poliisi voisi tavatulta huumetta käyttävältä ottaa huumeen pois tai olla ottamatta, mutta muita seurauksia käyttäjälle ei enää koituisi. Hän saisi elää ilman rikosrekisteriä.

Huumeiden dekriminalisointi ei ilmeisesti yleensä lisää huumeiden käyttöä.

Joku huumeista, esim. kannabis, voitaisiin minun puolestani laillistaa. Kannabista voitaisiin myydä valtion putiikissa Narko-Alkossa, ja valtio saisi näin verotuloja, jotka aineen laittomana ollessa valuisivat muuten rikollisten käsiin.

Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen. Kannabis ei myöskään tee väkivaltaiseksi.

Jos kannabistuotteessa on riittävä määrä antipsykoottista kannabidiolia (CBD) suhteessa vaikuttavaan aineeseen tetrahydrokannabinoliin (THC), niin se ei aiheuta käyttäjälle niin helposti psykoosia. Mielestäni tulisi pitää huolta siitä, että Narko-Alkossa myytävissä kannabistuotteissa olisi tämä ainesosien suhde sopivanlainen terveyden kannalta.

Myöskin voitaisiin pitää kiinni siitä, että kovin paljon THC:tä sisältäviä kannabistuotteita ei saisi myydä eikä kasvattaa.

Mielestäni kannabista ei pitäisi saada myydä poltettavassa muodossa, koska siitä syntyisi ihmiselle jossain määrin samoja vahinkoja kuin tupakasta. Kannabiksen höyryttämisen ja syömisen sen sijaan tulisi olla sallittua.

Aikaa myöten voitaisiin tutkia sitä, voitaisiinko useampi tällä hetkellä laittomista huumeista laillistaa. LSD ja nk. taikasienet voisivat olla hyviä ehdokkaita tällaiseksi.

Sitä minä vain tässä, että huumeiden käyttöä ei tulisi käsitellä rikosoikeudellisena ongelmana.

tiistai 8. joulukuuta 2020

Olen teologisesti liberaali kristitty

Itse suhtaudun nykyään uskontoon ja kristinuskoon siten, että ihmisen on hyvä ottaa todesta epäilyksensä dogmeja kohtaan. Epäilyksiä ei pidä pelätä.

Oma jumalakuvani onkin lähinnä Valistuksen henkinen eli epädogmaattinen.

Menen itse asiassa melko lailla tiede edellä. Tiede on minusta paras tapa saavuttaa tietoa, vaikkakin muitakin tiedon lajeja voi olla olemassa. Kuten arkitieto ja elämyksellinen tieto.

Menen myös melko lailla uskonnonvapaus edellä. Suhtaudun uskonnonvapauden hyväksyviin uskonnon muotoihin myötämielisemmin kuin uskonnonvapautta nuiviviin uskonnon muotoihin.

Kveekarismista pidän sen vuoksi, että heidän oppinsa on kannattanut uskonnonvapautta ja vastustanut orjuutta jo kauan ennen kuin siitä on tullut muotia. Pidän siitä myös sen vuoksi, että kveekareiden "hiljaisuuden kokemus" periaatteessa avaa oven myös epädogmaattisemmalle lähestysmistavalle uskontoon ja Raamatun tulkintaan.

Perustan suhteeni oletettuun Jumalaan Kristuksen sovitustyöhön, vaikka olen epädogmaatikko. Tämä johtuu siitä, että tiedän kokemuksesta Kristuksen sovitustyöhön turvautumisen tekevän hyvää. *Expertus dico. Avaudun oletetulle Pyhälle hengelle.

En pahemmin rukoile. Mutta annan oletetun Pyhän hengen rukoilla puolestani.

Sanon uskovani Jumalaan lähinnä siitä syystä, että Jumalaan uskominen sopii hyvin yhteen Kristuksen sovitustyöhön turvautumisen kanssa.

I PS. Voit nyt ihmetellä, miksi julkaisin tämän tekstini nyt enkä vasta jouluna, jolloin se sopisi yhteen kristillisen joulun dogmatiikan kanssa. Aikainen julkaisu johtuu siitä, että olin ajatellut julkaista jouluna yhden räävittömän kirjoituksen Jeesus-lapsen kunniaksi.

II PS. Expertus dico on latinaa ja tarkoittaa "puhun kokemuksesta".

...

PS. 14.2.2020: Julkaisin tälle eräänlaisen lyhyen jatkon otsikolla Ironinen kristinusko.

maanantai 30. marraskuuta 2020

Vain raukka vastustaa sananvapautta

Lukaisin äskettäin suhteellisen ansiokkaan puheenvuoron kirjailija Jarkko Tontilta. Hän sanoo siinä, että itsesensuurilla on Suomessa vahvat perinteet ja vihapuhekeskustelu ruokkii sitä lisää.

Minusta on jonkinlaista raukan asennoitumista sellainen, että pyritään estämään sellaisen tiedon tai informaation julkitulo, joka ei itseä miellytä. Miten heikkoja tällaisten ihmisten täytyy ollakaan!

Jos ihminen tekee tappouhkauksia sellaisia ihmisiä ja tahoja kohtaan, joiden hän kokee loukkaavan omia pyhiä tuntojaan, niin hän on heikko raukka. Vielä enemmän hän on tietysti sellainen, jos tappaa tai yrittää tappaa sellaiseen syyllistyneen ihmisen.

Kuten kirjailija Tontti tuossa kirjoituksessaan sanoo, niin Suomi on tällä hetkellä ainoa pohjoismaa, jossa on olemassa jumalanpilkkalainsäädäntö. Kyseinen lainkohta muodollisesti koskee "uskonrauhan rikkomista", mutta se on kotoisin ihan samalta sylttytehtaalta kuin perinteinen jumalanpilkkalainsäädäntö.

Yritetään estää joitakin loukkaantumasta. Ja tällä tavalla tuetaan sitten kaikkein herkimmin loukkaantuvien oikeutta olla loukkaantumatta.

Tontti sanoo, että symbolisesti hyvä hetki pyhien tuntojen loukkaamisen dekriminalisointiin olisi ollut muutama vuosi sitten, kun kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkatuomiosta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

"Uskonrauha"-pykälässä on vielä sellainenkin harvoin esiin tuotu ongelma, että se ei kohtele kaikkia uskomuksia ja arvomaailmoja tasa-arvoisesti. Muslimien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta joutuu helpommin valtionsyyttäjänviraston käsiin kuin kristittyjen uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta. Puhumattakaan sitten jalkapallo- tai jääkiekkofanien tai vaikka pastafarien uskonnollisten tuntojen loukkaamisesta.

Kuka on oikea henkilö päättämään, millä tunnoilla on oikeus saada valtionsyyttäjänvirastolta suojelua ja millä ei?

Sananvapauden määritelmä on joka tapauksessa se, että ihmisen kuin ihmisen tulee saada herättää myös pahennusta sanomisillaan. Sananvapauden kannattaja kannattaa myös omistaan eriävien mielipiteiden julkilausumisen oikeutta.

Siis myös sellaisilla mielipiteillä, joita itse pitää helvetin typerinä, tulee olla oikeus tulla lausutuksi. Sitten niistä samoin kuin hienommista mielipiteistäkin voidaan käydä julkista keskustelua. Jos ei ole tätä mieltä, vastustaa sananvapautta.

Suomen laki keinotekoisesti jakaa ihmisten pyhät asiat sellaisiin, mitä valtion tulee suojella, ja sellaisiin, mitä valtion ei tarvitse suojella. Tämä on typerää, ja siksikin 31.10.2020 on julkaistu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on uskonrauhan rikkomisen poistaminen rikoslaista.

Meillä ei ole suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa, mutta ainakin meillä on kansalaisaloitteet. Tästä on hyvä lähteä.

Siksi 31.10.2020 on Kansalaisaloitepalvelussa julkaistu kansalaisaloite Uskonrauhan rikkominen poistettava rikoslaista.

Jos ihminen ei allekirjoita tuota, hän joko vastustaa sananvapautta, ei tiedä aloitteesta, ei kannata kansalaisaloitejärjestelmää tai on nihilisti.

perjantai 27. marraskuuta 2020

Edes minä en ole kovin pahasti radikalisoitunut

Katsoin äskettäin Ylen Areenasta saksalaisen dokumenttiohjelman Pahuuden anatomia (Anatomy Of Evil). Ohjelma on nähtävillä palvelussa vielä vuoden 2022 noin puoleen väliin saakka, jos laskin oikein.

Siinä käsiteltiin pahuutta ja joukkomurhaajia. Ohjelmassa sanottiin, että pahuus tarkoittaa tuhoavaa käyttäytymistä, jota tekijä itse ei miellä pahuudeksi.

Yksittäisistä henkilöistä käsiteltiin eniten Norjan joukkomurhaajaa Anders Behring Breivikiä, joka oli 22. heinäkuuta 2011 sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiripaikalla Utøyan saarella murhannut 69 ihmistä ampumalla pistoolilla. Kahdeksan ihmistä oli myös saanut surmansa hänen oslolaisen virastotalon edessä räjäyttämästään autopommista.

Paljon käsiteltiin myös jihadisteja.

Dokumentissa esitettiin, että kun väkivaltaa kannattava jihadisti ajattelee pyhiä arvojansa, niin harkinta lähtee hänen aivoistaan.

Jihadismilla viitataan islamilaiseen pyhään sotaan. Jihadistit katsovat ideologiansa perustuvan islamin 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla perustaneen profeetta Muhammadin opetuksiin ja elämäntapaan. Islamin piirissä sen profeetan on ajateltu olevan täydellinen ihminen.

Dokumentissa esitettiin, että vaikka myös genetiikka voi vaikuttaa siihen, kenestä tulee väkivallantekijä, niin yksittäinen geeni ei sinänsä vielä tee kenestäkään sellaista.

Dokumentissa esitettiin myös, että joukkomurhaajat ovat kokeneet, että oma elämä on ollut surkeaa.

Minunkin elämäni on ollut surkeaa, mutta siitä huolimatta en ole ryhtynyt joukkomurhaajaksi. Tai en ole ainakaan kovin pahasti radikalisoitunut. Olen radikalisoitunut vain siinä määrin, että olen liittynyt Perussuomalaisten jäseneksi, olen vihapuhunut internetissä – on olemassa vihapuhetta, ja sitten on olemassa vihapuhetta, ja ne voivat olla kaksi eri asiaa – ja olen alkanut kannattaa sananvapautta. Sananvapauden kannattaminen katsotaan nykyään äärioikeistolaisuudeksi.