perjantai 12. toukokuuta 2017

Neuvostoliitto oli natsi-Saksan ensimmäinen liittolainen, ja tärkeä liittolainen olikin

Venäjällä juhlittiin tiistaina voitonpäivää. Toisen maailmansodan päättymisen merkkipäivänä muistellaan liittoutuneiden voittoa natsi-Saksasta ja sodan uhreja.

Kokoomustaustainen Verkkouutiset kertoo Kasperi Summasen kirjoittamassa artikkelissa siitä, kuinka nyky-Venäjällä pyritään sivuuttamaan tai jopa kieltämään Neuvostoliiton liitto kansallissosialistien kanssa ja Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin rikokset.

Artikkelissa mainitaan luonnollisesti natsi-Saksan ja Neuvostoliiton vuoden 1939 elokuussa solmima maiden ulkoministereiden mukaan Molotovin-Ribbentropin sopimuksena tunnettu hyökkäämättömyyssopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maiden välissä olevat maat jaettiin niiden etupiireihin, joita maat saivat kohdella miten halusivat sopimuksen toisen osapuolen puuttumatta asiaan. Lisäpöytäkirjan ansiosta Saksa ja Neuvostoliitto pääsivät aloittamaan saman vuoden syyskuussa hyökkäyksen Puolaan, jonka ne jakoivat keskenään. Koska Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin, niin Neuvostoliitto pääsi hyökkäämään täysin vapaasti Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä, jonka se sitten teki ilman sodanjulistusta, ja näin käynnistyi Talvisota.

Lisäpöytäkirjan takia Neuvostoliitto miehitti myöhemmin ja liitti itseensä Viron, Latvian ja Liettuan ja riisti Romanialta Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan. Liettua oli alun perin kuulunut Saksan etupiiriin, mutta maat olivat sopineet myöhemmin sen siirtämisestä Neuvostoliitolle, minkä johdosta Saksa sai taas itselleen lisää aluetta Puolasta.

Neuvostoliiton johto saattoi toki selittää liittoaan omalla turvallisuudellaan. Samoin Suomi teki myöhemmin, mutta Neuvostoliitto oli tehnyt sen ensimmäisenä. Toisaalta myöskään Suomella ei olisi ollut syytä hyökätä Neuvostoliittoon vuonna 1941, jos Neuvostoliitto ei olisi natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimuksen vuoksi ensin hyökännyt Suomeen vuonna 1939 ja myöskin varastanut sitä kautta Suomelta alueita.

Ennen Molotovin-Ribbentropin sopimusta Neuvostoliitto oli paukuttanut fasisminvastaisuutta, mukaan lukien kansallissosialismin vastaisuutta, natsien valtaantulosta vuodesta 1933 alkaen kaiken aikaa voimakkain sanankääntein. Kun sopimus oli tehty, niin torvet vaikenivat. Nyt Neuvostoliitto selitti, että oikeastaan ne olivat Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, jotka uhkasivat rauhaa. Myöskin kommunistiset puolueet ympäri maailman noudattivat tätä uutta linjaa propagandassaan.

Nämä kaksi samanlaisin totalitarismin opein hallittua maata varmaankin salaa tunsivat sympatiaa toisiaan kohtaan.

Natsi-Saksa purki 29 vuotta ennen syntymääni 22.6.1941 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen hyökkäämällä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin ei ensimmäisinä päivinä hyökkäyksen jälkeen suostunut uskomaan, että Saksa todellakin hyökkäsi eikä vain aiheuttanut sotilaallisia provokaatioita. Sen verran hyviä ystäviä Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat olleet! Hitler petti ystävänsä karkealla tavalla.

4 kommenttia:

  1. Tuhka muisteli lukeneensa eri lähteistä, että Neuvostoliitto aikoi pettää myös Natsit. Hitler ennätti vain hyökätä ensin, no historia meni näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin kai se oli. Toinen veijareista ehti ensin.

      Poista
    2. Kieltämättä Stalinin Neuvostoliitto oli Hitlerin Saksan ensimmäinen liittolainen, joskin ymmärtääkseni aika vahvaa näyttöä on sen puolesta, että Stalin solmi tämän epäpyhän allianssin ainoastaan voittaakseen aikaa.

      Talvisota oli osoittanut Stalinille järkyttävällä tavalla Puna-armeijan heikkouden. Omaa osuuttaan asiassa, eli vuosina 1936-38 raivonneen ns. Jezhovshtshinan aiheuttamaa upseerikatoa hän ei jostain ihmeen syystä kyennyt näkemään. Joka tapauksessa hän ymmärsi välttämättömäksi yrittää voittaa mahdollisimman paljon aikaa vahvistamaan Puna-armeijaa kestämään Wehrmachtin hyökkäys, jonka hän osasi odottaa tai ainakin olettaa olevan tulossa lähitulevaisuudessa.

      Ymmärtääkseni Stalin panosti paljon toivoa Saksan maihinnousuun Britanniaan, josta oli laadittu täysimittainen operaatiosuunnitelma: Unternehmen "Seelöwe". Sen toetuttaminen olisi vain edellyttänyt Saksalta vähintään ilmaherruutta, jonka mahdollisudet kukistuivat Battle of Britainissa.

      Puna-armeija oli silti vielä pahasti vaiheessa Unternehmen "Barbarossan" käynnistyessä. Heidän kannaltaan pahinta oli, että tiettävästi sekä Puna-armeijan sotilastiedustelu (GRU) että poliittinen tiedustelu (5./GUGB/NKVD) tiesivät Wehrmachtin ja Waffen-SS:n ylittävän rajan 22.6.1941 klo 03.30, mutta tätä tietoa ei kukaan uskaltanut välittää Stalinille:

      hän tiesi, ettei Puna-armeija ole valmis ottamaan sitä vastaan, ja siksi se ei saa tulla vielä. Ei saa. Ei saa!

      Edelleen Puna-armeija kärsi hyökkäyksen alettua suunnattomia tappioita ryhmityksestään johtuen: joukot eivät olleet puolustusryhmityksessä, eli tykistö ja huoltoporras mahdollisimman kaukana jalkaväen etulinjan takana, vaan hyökkäysryhmityksessä. Niinpä Puna-armeija menetti valtavat määrät tykistöä ampumatarvikkeineen sekä huoltomateriaalia, jotka oli ryhmitetty välittömästi iskuportaan taakse tukemaan heidän hyökkäystään, jonka olisi pitänyt alkaa Saksan ollessa sidottuna Britanniaa vastaan.

      Näin siis Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan eräänlainen liittolaisuus, joka on sentään koko hyvin tuoreehkossa tiedossa. Hieman huonommin tunnetaan, tai ainakin muistetaan Weimarin Saksan ja Leninin Neuvostoliiton Stalinin hallituskaudelle jatkunut sotilaallinen yhteistyö, josta löytyy ainakin itseäni ilahduttavaa nippelitietoa tästä osoitteesta:

      www.axishistory.com/axis-nations/germany-a-austria/heer/140-germany-reichswehr/reichswehr/2348-german-schools-and-training-centres-in-the-ussr-1922-1933

      Poista
    3. Kummallakin osapuolella oli omat syynsä kumppanuussopimuksen solmimiselle. Isaac Deutscher oli kirjoittanut, että Hitler olisi halunnut alistaa Neuvostoliiton Saksan satelliitiksi tarjoamalla houkuttelevia näkymiä. Mutta koska Stalin ei siihen lopultakaan suostunut, vaan vain viivytteli parhaansa mukaan, niin Hitler katsoi, että hänen oli pakko hyökätä.

      Hitlerille olisi hyvin käynyt rauha Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, mutta sitä olisi kannattanut yrittää mieluummin lyödyn Ranskan kanssa. Sen sijaan hän kohteli Ranskaa pahoin. Ja YKK:n johto ei katsonut voivansa luottaa Hitleriin, jostain syystä. Iso-Britannian maihinnousua varten ei ehkä Saksalla ollut paljoa kanaalinylityskalustoakaan.

      Hitler tahattomasti onnistui hämäämään Stalinia olemalla varastoimatta talvivarusteita etukäteen.

      Tuo Neuvostoliiton maavoimien puolustusryhmitys on kyllä aika metka juttu.

      Pienemmässä määrin Saksan ja Neuvostoliiton sotilastekninen yhteistyö jatkui vielä Hitlerin noustua valtaankin.

      Poista